Yksinkert. metsänhoito-opas?

kirjan jouluksi kirjastosta. Pätevä opas, mutta osittain liian vaikeaa tekstiä maallikolle. Toisaalta olisi voinut ohjeet esittää vaikkapa selkeiden piirrosten avulla havainnollisemminkin. Tarpeellinen tässä yhden metsäpolitiikan maassa tällainen vaihtoehtoinen opas.

Lähteen ym. kirjoitti:

kirjan jouluksi kirjastosta. Pätevä opas, mutta osittain liian vaikeaa tekstiä maallikolle. Toisaalta olisi voinut ohjeet esittää vaikkapa selkeiden piirrosten avulla havainnollisemminkin. Tarpeellinen tässä yhden metsäpolitiikan maassa tällainen vaihtoehtoinen opas.

Lue lisää

Mitä korkeammat oppiarvot kirjoittajilla sitä vaikeaselkoisempaa tekstiä. Taitaa vaan Lähteen ym. herrojen tutkimukset ja opit olla kaukana käytännöstä, ikävä kyllä.

Metsä vastaa kirjoitti:

Mitä korkeammat oppiarvot kirjoittajilla sitä vaikeaselkoisempaa tekstiä. Taitaa vaan Lähteen ym. herrojen tutkimukset ja opit olla kaukana käytännöstä, ikävä kyllä.

Tehometsätalouden ohjeet ovat selkeät ja yksinkertaiset, harvennus alta ja lopuksi kaikki pois. Jatkuva kasvatus on vaikeampi ohjeistaa. Lisäksi kieli, jota tutkijat käyttävät, saattaa olla maallikolle vaikeaselkoista.

"Taitaa vaan Lähteen ym. herrojen tutkimukset ja opit olla kaukana käytännöstä, ikävä kyllä."

Sikäli, että vieläkään ei metsänomistajalle anneta lupaa tehdä omassa metsässään oman mielensä mukaan. Tarkoitan jatkuvaa kasvatusta ja yläharvennusta, poimintahakkuuta ym vastaavaa "laitonta" metsänkäsittelyä.

Metsä vastaa kirjoitti:

Mitä korkeammat oppiarvot kirjoittajilla sitä vaikeaselkoisempaa tekstiä. Taitaa vaan Lähteen ym. herrojen tutkimukset ja opit olla kaukana käytännöstä, ikävä kyllä.

Erkki Lähde ja muutama muukin Metlan entinen( ja nykyinenkin) tutkija ovat sinällään päteviä jeppejä. Tiedemiehille tyypillisellä tavalla he ovat kapea-alaisia, näkevät terävästi vain oman erikoisalansa, mutta sivuuttavat tutkimustensa käytäntöön soveltamisesta seuraavat ongelmat.

Sopivassa kohteessa voidaan Lähteen suosittelemilla menetelmillä saavuttaa puuntuotannollisesti erittäin hyviä tuloksia.
Itse näen asiassa kaksi ongelmaa. Ensinnäkin menetelmä toimii vain kohteessa, jossa puuston erirakenteisuus johtuu puuston ikärakenteesta, vanhan puuston alla on nousemassa nuorta kasvavaa puustoa. Menetelmä on liian vaativa sisällytettäväksi yleisiin metsänkäsittelyohjeisiin. Se avaisi mahdollisuuden vielä nykyistäkin laajempaan uudistamistöiden kiertoon ja laiminlyöntiin.
Toinen syy on se, että menetelmä nostaa korjuukustannuksia ja laskee metsänomistajan puusta saamaa hintaa. Ostajan hinnoittelun mukaan kaiken pystykaupoista hakatun puun hinta pitäisi olla pinolla suunnilleen sama. Laskelmia tekemättä, kokemukseen perustuen voin sanoa, että vaikutus puun hintaan on useita euroja.

Lähteen ja kumpaneiden kirja on kyllä aika surkea opas, sillä siinä kuvatut menetelmät eivät todellakaan toimi käytännön metsätaloudessa. Paljon parempi kirja on esimerkiksi Yrjö Vuokilan Metsänkasvatuksen perusteet tai Metsäkustanuksen uusi Tuottava metsänkasvatus.

Mti (opisto) kirjoitti:

Erkki Lähde ja muutama muukin Metlan entinen( ja nykyinenkin) tutkija ovat sinällään päteviä jeppejä. Tiedemiehille tyypillisellä tavalla he ovat kapea-alaisia, näkevät terävästi vain oman erikoisalansa, mutta sivuuttavat tutkimustensa käytäntöön soveltamisesta seuraavat ongelmat.

Sopivassa kohteessa voidaan Lähteen suosittelemilla menetelmillä saavuttaa puuntuotannollisesti erittäin hyviä tuloksia.
Itse näen asiassa kaksi ongelmaa. Ensinnäkin menetelmä toimii vain kohteessa, jossa puuston erirakenteisuus johtuu puuston ikärakenteesta, vanhan puuston alla on nousemassa nuorta kasvavaa puustoa. Menetelmä on liian vaativa sisällytettäväksi yleisiin metsänkäsittelyohjeisiin. Se avaisi mahdollisuuden vielä nykyistäkin laajempaan uudistamistöiden kiertoon ja laiminlyöntiin.
Toinen syy on se, että menetelmä nostaa korjuukustannuksia ja laskee metsänomistajan puusta saamaa hintaa. Ostajan hinnoittelun mukaan kaiken pystykaupoista hakatun puun hinta pitäisi olla pinolla suunnilleen sama. Laskelmia tekemättä, kokemukseen perustuen voin sanoa, että vaikutus puun hintaan on useita euroja.

Lue lisää

"Ensinnäkin menetelmä toimii vain kohteessa, jossa puuston erirakenteisuus johtuu puuston ikärakenteesta"

Tietääkseni Suomen metsät ovat pääosaltaan luontaisesti erirakenteisia. Niitä on voimakkaalla alaharvennuksella tasapäistetty.

"Menetelmä on liian vaativa sisällytettäväksi yleisiin metsänkäsittelyohjeisiin. Se avaisi mahdollisuuden vielä nykyistäkin laajempaan uudistamistöiden kiertoon ja laiminlyöntiin."

Tässä onkin ongelman ydin. Kun metsänomistaja haluaa pienentää kustannuksia, niin sitä ei hyväksytä. Osa metsänmyyntirahoista otetaan pois turhina viljelykustannuksina.

Korjuukustannukset eivät ole jatkuvan kasvatuksen menetelmässä niin suuret, kuin luullaan. Poistettava puu on suurelta osalta järeää, pieni puu jätetään kasvamaan. Metsäteho on julkaissut tästä pari vuotta sitten tutkimuksen, jossa tulokset olivat yllättävät.

Näsä kirjoitti:

Tehometsätalouden ohjeet ovat selkeät ja yksinkertaiset, harvennus alta ja lopuksi kaikki pois. Jatkuva kasvatus on vaikeampi ohjeistaa. Lisäksi kieli, jota tutkijat käyttävät, saattaa olla maallikolle vaikeaselkoista.

"Taitaa vaan Lähteen ym. herrojen tutkimukset ja opit olla kaukana käytännöstä, ikävä kyllä."

Sikäli, että vieläkään ei metsänomistajalle anneta lupaa tehdä omassa metsässään oman mielensä mukaan. Tarkoitan jatkuvaa kasvatusta ja yläharvennusta, poimintahakkuuta ym vastaavaa "laitonta" metsänkäsittelyä.

Lue lisää

Kohdallasi on ainakin Lähteen ja kumppanien opit menneet kohdaleen. Eli harhakäsitys että metsänomistaja ei saisi tehdä metsässään oman mielensä mukaan. Sitähän he toitottavat suureen ääneen, ei muuta.

Metsä vastaa kirjoitti:

Kohdallasi on ainakin Lähteen ja kumppanien opit menneet kohdaleen. Eli harhakäsitys että metsänomistaja ei saisi tehdä metsässään oman mielensä mukaan. Sitähän he toitottavat suureen ääneen, ei muuta.

Lue lisää

Olen itse kysynyt Metsäkeskuksen toimihenkilöltä ylispuuhakkuusta ja vielä viime syksynä väitti sen olevan metsälain vastaista. Kyllä minä teen metsässäni. mitä haluan, mutta en Metsäkeskuksen luvalla. Se on Metsäkeskus,ja Mhy, jotka harhakäsityksiä levittelee tästä asiasta.
Lähteen opit olen omaksunut ja aion hyödyntää niitä tulevaisuusessakin. Hyöty erirakenteiskasvatuksesta tulee itselleni, metsälle ja luonnolle. Mhy sensijaan saattaa jäädä jostakin osattomaksi.

Näsä kirjoitti:

Olen itse kysynyt Metsäkeskuksen toimihenkilöltä ylispuuhakkuusta ja vielä viime syksynä väitti sen olevan metsälain vastaista. Kyllä minä teen metsässäni. mitä haluan, mutta en Metsäkeskuksen luvalla. Se on Metsäkeskus,ja Mhy, jotka harhakäsityksiä levittelee tästä asiasta.
Lähteen opit olen omaksunut ja aion hyödyntää niitä tulevaisuusessakin. Hyöty erirakenteiskasvatuksesta tulee itselleni, metsälle ja luonnolle. Mhy sensijaan saattaa jäädä jostakin osattomaksi.

Lue lisää

Vai että oikein kysyä piti. Etkö osannut itse kyseistä lakia lukea. Vai olitko epävarma että et noudattaisikaan Lähteen oppeja.

Mistäs lähtien sitä on Metsäkeskukselta lupaa alettu kyselemään hakkuisiin tai muihin toimenpiteisiin.

Miten vaan, omaksu ja hyödynnä ihan vapaasti jos omat taidot ei riitä. Muista nyt kuitenkin kysellä Metsäkeskukselta ja Mhy:ltä toimitko oppien mukaan.

Metsä vastaa kirjoitti:

Vai että oikein kysyä piti. Etkö osannut itse kyseistä lakia lukea. Vai olitko epävarma että et noudattaisikaan Lähteen oppeja.

Mistäs lähtien sitä on Metsäkeskukselta lupaa alettu kyselemään hakkuisiin tai muihin toimenpiteisiin.

Miten vaan, omaksu ja hyödynnä ihan vapaasti jos omat taidot ei riitä. Muista nyt kuitenkin kysellä Metsäkeskukselta ja Mhy:ltä toimitko oppien mukaan.

Lue lisää

Vedit herneen nenääsi ja kirjoittelet asiattomia.

Näsä kirjoitti:

Vedit herneen nenääsi ja kirjoittelet asiattomia.

No mutta ei nyt sentään, asiallista kommenttiahan minä.

Vielä näistä harhakäsityksistä. Mistä lienee "metsänomistajalle ei anneta lupaa tehdä omassa metsässään oman mielensä mukaan" lähtenyt liikkeelle.

Näsä kirjoitti:

"Ensinnäkin menetelmä toimii vain kohteessa, jossa puuston erirakenteisuus johtuu puuston ikärakenteesta"

Tietääkseni Suomen metsät ovat pääosaltaan luontaisesti erirakenteisia. Niitä on voimakkaalla alaharvennuksella tasapäistetty.

"Menetelmä on liian vaativa sisällytettäväksi yleisiin metsänkäsittelyohjeisiin. Se avaisi mahdollisuuden vielä nykyistäkin laajempaan uudistamistöiden kiertoon ja laiminlyöntiin."

Tässä onkin ongelman ydin. Kun metsänomistaja haluaa pienentää kustannuksia, niin sitä ei hyväksytä. Osa metsänmyyntirahoista otetaan pois turhina viljelykustannuksina.

Korjuukustannukset eivät ole jatkuvan kasvatuksen menetelmässä niin suuret, kuin luullaan. Poistettava puu on suurelta osalta järeää, pieni puu jätetään kasvamaan. Metsäteho on julkaissut tästä pari vuotta sitten tutkimuksen, jossa tulokset olivat yllättävät.

Lue lisää

Kirjoitit että:

Korjuukustannukset eivät ole jatkuvan kasvatuksen menetelmässä niin suuret, kuin luullaan. Poistettava puu on suurelta osalta järeää, pieni puu jätetään

Asiaa läheltä seuranneena sanon sulle ja muillekin, että kustannukset ovat merkittävästi suurempia! Työhön tarvitaan nimittäin metsuri ja mieluiten hevonen ajopeliksi. Että miksi? Jos motolla menee ja tekee tuollaisen ylispuuhakkuun, eli että on voimakas taimikko tiuhan ylispuuston alla, niin voit olla varma, että korjuun jälkeen on taimikkosi kyllä kelvottomassa kunnossa. Parempi, kun silloin vetelet katkenneet taimet poikki, kylvät tai istutat uudelleen, ja jälkeläisesi korjaavat kauniin tukkipuusadon 70-100 vuoden päästä. Jos jätät tuon risan taimikon, niin se vasta pitkän päälle tuleekin kalliiksi.

Jos korjuukustannukset eivät ole sulle niin euron päälle, niin suosittelen kyllä sitä metsuria ja hevosta (tai muuta pientä korjuulaitetta). Jää tosiaan kauniimpi taimikko. Motolla saat halvalla mutta... Se on narsistin ja omaan napaan tuijottajan menetelmä. Meinaan se motolla tehtävä ylispuuhakkuu.

http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=6791

Linkeistä en tiedä, mutta hanki kirjastosta tai kirjakaupasta metsälehden kustantama "Metsäkoulu". Sen lukemalla saa perusteet ja hyvät yleispätevät ohjeet moneen hommaan. Myöhemmin voi sitten hankkia lisätietoa omien mieltymysten mukaan.

näkyny nii hyvii ohjeita on. www.metsavastaa.fi

Valioharvennus, muulle puustolle toistuvat apuharvennukset.

Vapaaharvennus, metsänhoito kohdistuu vaim valiorunkoihin. Muu puusto jää käsittelyn ulkopuolelle.

Metsäkuvion voi jakaa 2 (kahteen osaan), Toiselle valioharvennus, toiselle vapaaarvennus.