Tulipalo

Annan tässä s-postiosoitteen: itselleAluukku.com, korvaa iso A @:lla.

Alkukauheuden jälkeen tässä on valtavan yksin, ja työmäärä on ollut hirveä, kauheassa kiireessä pitänyt käydä koko maallinen mammona läpi ja yritettävä etsiä se minkä voi puhdistaa (tai puhdistuttaa) ja säästää. Kaikista palveluista ei voi kovin hyvää sanaa sanoa... :(

Katastrofin alla kirjoitti:

Annan tässä s-postiosoitteen: itselleAluukku.com, korvaa iso A @:lla.

Alkukauheuden jälkeen tässä on valtavan yksin, ja työmäärä on ollut hirveä, kauheassa kiireessä pitänyt käydä koko maallinen mammona läpi ja yritettävä etsiä se minkä voi puhdistaa (tai puhdistuttaa) ja säästää. Kaikista palveluista ei voi kovin hyvää sanaa sanoa... :(

Lue lisää

Tuli tuhosi asuinkelvottomaksi talomme ja talo kunnostettiin täysin vakuutusyhtiön toimesta. Kymmenisen kuukautta evakossa kesti ja vakuutusyhtiön rahaa taisi palaa kaikkinensa 400 000 euroa siihen päälle meidän evakkoajan asumiskustannukset... Onneksi kiinteistö oli asianmukaisesti vakuutettu. Irtaimisto oli alivakuutettu ja tietysti esineiden tunnearvoa ei mikään vakuutus olisi pystynytkään korvaamaan. Tsemppiä - pitkä taival teillä edessä mutta kyllä siitä selviää.

nimetön kirjoitti:

Tuli tuhosi asuinkelvottomaksi talomme ja talo kunnostettiin täysin vakuutusyhtiön toimesta. Kymmenisen kuukautta evakossa kesti ja vakuutusyhtiön rahaa taisi palaa kaikkinensa 400 000 euroa siihen päälle meidän evakkoajan asumiskustannukset... Onneksi kiinteistö oli asianmukaisesti vakuutettu. Irtaimisto oli alivakuutettu ja tietysti esineiden tunnearvoa ei mikään vakuutus olisi pystynytkään korvaamaan. Tsemppiä - pitkä taival teillä edessä mutta kyllä siitä selviää.

Lue lisää

Vakuutukset onneksi korvaa rahalliset menetykset, kuten meilläkin, mutta hölmön puuhaa myös ainakin If:llä tekivät.
Esim. meillä kaikki savuiset ja nokiset vaatteet/tekstiilit menivät väkisin pesulaan, palasivat sieltä sotkuisina ja kulahtaneina, lopulta menivät lunastukseen ja vakuutusyhtiö korvasi ne, sekä maksoi tietysti pesulan jättilaskun.
Lisäksi sijaisasumisemme oli melkoisen kallista, mukisematta If maksoi usean tuhannen kuukausivuokran kalustetusta asunnosta, mutta sehän oli meille hyvä.
Meillä oli onneksi täysarvovakuutus, joten teimme erityisen tarkan listan omaisuudestamme.

Kamala työmäärä, jota en enää olisi valmis tekemeään uudelleen, joten kädet ristissä toivon etten joudu perheineni samaan tilanteeseen. Tulen kanssa tehdään nyt vasta uudelleen tuttavuutta.

3 v sitten kirjoitti:

Vakuutukset onneksi korvaa rahalliset menetykset, kuten meilläkin, mutta hölmön puuhaa myös ainakin If:llä tekivät.
Esim. meillä kaikki savuiset ja nokiset vaatteet/tekstiilit menivät väkisin pesulaan, palasivat sieltä sotkuisina ja kulahtaneina, lopulta menivät lunastukseen ja vakuutusyhtiö korvasi ne, sekä maksoi tietysti pesulan jättilaskun.
Lisäksi sijaisasumisemme oli melkoisen kallista, mukisematta If maksoi usean tuhannen kuukausivuokran kalustetusta asunnosta, mutta sehän oli meille hyvä.
Meillä oli onneksi täysarvovakuutus, joten teimme erityisen tarkan listan omaisuudestamme.

Kamala työmäärä, jota en enää olisi valmis tekemeään uudelleen, joten kädet ristissä toivon etten joudu perheineni samaan tilanteeseen. Tulen kanssa tehdään nyt vasta uudelleen tuttavuutta.

Lue lisää

Maksoiko If teille vuokran kokonaan? Me jouduimme itse - siis kaaoksen keskellä - etsimään vuokrakämpän, josta If maksaa 80 %.

Meidän tapauksessa Ifillä oli yhteistyökumppani (kilpailutettu?), joka vei astioita ja vaatteita pesuun. Hieno alku, mutta sitten...kun saimme niitä takaisin, löytyikin omien astioiden joukosta paljon vieraita sekä vaatteista, jotka olin itse poiminut säästettäväksi ja pestäväksi, vain osa tuli takaisin. Jos olisin tämän tiennyt olisimme pesseet niitä itse joutopuhteina. Tavarat eivät saisi mennä sekaisin.

Paljon enemmän olisi säästynyt jos olisimme itse saaneet ja EHTINEET seuloa. Kamala kiire oli koko ajan, etteivät kaikki olisi menneet jätelavalle.

3 v sitten kirjoitti:

Vakuutukset onneksi korvaa rahalliset menetykset, kuten meilläkin, mutta hölmön puuhaa myös ainakin If:llä tekivät.
Esim. meillä kaikki savuiset ja nokiset vaatteet/tekstiilit menivät väkisin pesulaan, palasivat sieltä sotkuisina ja kulahtaneina, lopulta menivät lunastukseen ja vakuutusyhtiö korvasi ne, sekä maksoi tietysti pesulan jättilaskun.
Lisäksi sijaisasumisemme oli melkoisen kallista, mukisematta If maksoi usean tuhannen kuukausivuokran kalustetusta asunnosta, mutta sehän oli meille hyvä.
Meillä oli onneksi täysarvovakuutus, joten teimme erityisen tarkan listan omaisuudestamme.

Kamala työmäärä, jota en enää olisi valmis tekemeään uudelleen, joten kädet ristissä toivon etten joudu perheineni samaan tilanteeseen. Tulen kanssa tehdään nyt vasta uudelleen tuttavuutta.

Lue lisää

Pystyitteko tekemään listan omaisuudesta? Minä/me emme oikein pystyneet, eikä meillä ollut mitään hajuakaan nykyhinnoista, koska kaikki tarpeellinen oli jo hankittu.

Oletteko te pystyneen viileän rauhallisesti toimimaan? Vai onko tullut shokki? Muisti pätki todella kauan.

Katastrofin alla kirjoitti:

Pystyitteko tekemään listan omaisuudesta? Minä/me emme oikein pystyneet, eikä meillä ollut mitään hajuakaan nykyhinnoista, koska kaikki tarpeellinen oli jo hankittu.

Oletteko te pystyneen viileän rauhallisesti toimimaan? Vai onko tullut shokki? Muisti pätki todella kauan.

Lue lisää

Meillä oli ehkä hieman eri tilanne irtaimiston suhteen, sillä vakuutustarkastaja sanoi heti suoraan että irtaimisto on alivakuutettu ja näin ollen meillä riitti suuntaa antavat listat. Irtaimistosta maksettiin meille korvaukset pari viikkoa tulipalon jälkeen.
Kyllä siinä alkuun painiskeltiin aikamoisessa shokissa: onnellisina siitä että henkilövahinkoja ei tullut mutta sitten se kaikki muu veti kyllä mielen matalaksi. Sukulaiset ja ystävät olivat korvaamattomana apuna tuossa alkuvaiheessa, silti ainakin itselläni jäi tapahtuman käsittely vajaaksi ja tämä sitten kostautui nelisen kuukautta myöhemmin psyykkisinä oireina:(. Niistä selvisin ammattiavulla. Nykyään asumme siis täysin kunnostetussa talossa, josta ei näy mitenkään sen menneisyys. Tulen kanssa on opeteltu elämään uudelleen ja tällä hetkellä elämä on taas ihan mukavaa:)

Meille ei suoraan tapahtumapaikalla tarjottu apua. Tämä tosin saattoi johtua myös siitä, että saimme välittömästi yhteyden sukulaisiin jotka tulivat hakemaan meidät luokseen. Hoitoalalla työskentelevät sukulaiset tiesivät kunnan tarjoamasta debriefing -mahdollisuudesta ja hakeuduimme heidän avustuksellaan muutamaa tuntia myöhemmin keskustelemaan ammattilaisten kanssa. Saimme lääkäriltä samalla lääkkeitä, joiden avulla ensimmäiset yöt saatiin nukuttua. Lääkäri kirjoitti myös sairaslomaa, jonka aikana ehdittiin asioita selvitellä. Sen verran hysteerisessä mielentilassa taidettiin olla silloin, että luonamme kävi vielä kolmena peräkkäisenä päivänä näitä sairaalan debriefing-ihmisiä...
Isoin ihmettelyn aihe meille oli se, että kaupungilla ei ollut tarjota minkäänlaista väliaikaista majoitusta. Meille kerrottiin vain, että vuokra-asuntojonoon ei kannata ilmoittautua sillä tulomme ovat liian suuret... Ilman sukulaisia ja ystäviä olisimme siis ilmeisesti joutuneet taivasalle - tai ehkä vakuutusyhtiö olisi maksanut hotelliyöpymiset?

Summa summarum: ensimmäinen vuosi oli tunnetasolla varsinaista vuoristorataa. Nyt tapahtuneesta on 3,5 vuotta ja tulipalon "vaikutus" elämässämme näkyy lähinnä siinä, että ennen kauniina elementtinä pidetty tuli (vrt. takkatulen luoma tunnelma, takan räiske jne) ei sitä meille enään ole. Itselläni meni mm. yli vuosi ennenkuin pystyin koskemaan tulitikkuihin, saati sitten sytyttämään takan. Kynttilöitä meillä poltetaan nykyään todella vähän eikä kynttilänvaloa pidetä minään tunnelmanluojana. Savun haju on yhä epämiellyttävä ja sen haistaa yhä todella tarkasti.

nimetön kirjoitti:

Meille ei suoraan tapahtumapaikalla tarjottu apua. Tämä tosin saattoi johtua myös siitä, että saimme välittömästi yhteyden sukulaisiin jotka tulivat hakemaan meidät luokseen. Hoitoalalla työskentelevät sukulaiset tiesivät kunnan tarjoamasta debriefing -mahdollisuudesta ja hakeuduimme heidän avustuksellaan muutamaa tuntia myöhemmin keskustelemaan ammattilaisten kanssa. Saimme lääkäriltä samalla lääkkeitä, joiden avulla ensimmäiset yöt saatiin nukuttua. Lääkäri kirjoitti myös sairaslomaa, jonka aikana ehdittiin asioita selvitellä. Sen verran hysteerisessä mielentilassa taidettiin olla silloin, että luonamme kävi vielä kolmena peräkkäisenä päivänä näitä sairaalan debriefing-ihmisiä...
Isoin ihmettelyn aihe meille oli se, että kaupungilla ei ollut tarjota minkäänlaista väliaikaista majoitusta. Meille kerrottiin vain, että vuokra-asuntojonoon ei kannata ilmoittautua sillä tulomme ovat liian suuret... Ilman sukulaisia ja ystäviä olisimme siis ilmeisesti joutuneet taivasalle - tai ehkä vakuutusyhtiö olisi maksanut hotelliyöpymiset?

Summa summarum: ensimmäinen vuosi oli tunnetasolla varsinaista vuoristorataa. Nyt tapahtuneesta on 3,5 vuotta ja tulipalon "vaikutus" elämässämme näkyy lähinnä siinä, että ennen kauniina elementtinä pidetty tuli (vrt. takkatulen luoma tunnelma, takan räiske jne) ei sitä meille enään ole. Itselläni meni mm. yli vuosi ennenkuin pystyin koskemaan tulitikkuihin, saati sitten sytyttämään takan. Kynttilöitä meillä poltetaan nykyään todella vähän eikä kynttilänvaloa pidetä minään tunnelmanluojana. Savun haju on yhä epämiellyttävä ja sen haistaa yhä todella tarkasti.

Lue lisää

Tuli on tunnelmallinen asia, mutta sen negaatioita ei voi kuvitella ennenkuin sen aiheuttama tuho omalle kohdalle sattuu. Itse en pystynyt itkemättä katsomaan esim. juhannuskokkoa puolen vuoden kuluttua palosta saatika sitten kynttilöitä virittelemään kotiini.

Ulkona kulkiessa bongaan ihmisten kodeissa esim. ikkunoilla palavat kynttilät, samoin ulkotulet, jotka ovat kiinni lautavuoratuissa seinissä.

Jonkun mielestä olen hullu, mutta en ole, vaan oman kodin toisen aiheuttamassa tulipalossa menettänyt realisti.

Rahalla saa ja hevosella pääsee, niinhän se on, mutta vakuutuksetkaan ei korvaa esim. puheluita, oman ajan käyttöä, töistä poissoloja. Eikä henkisiä kärsimyksiä millään tasolla.

Ja sen verran vielä, että oikeastaan se tuntui oman onnettomuuden jälkeen kaikkein pahimmalta, kun täysin ulkopuoliset ihmiset tulivat pällistelemään pihalle, lastensa kanssa, ottivat valokuvia jne. Mikä idea siinä on?

Meidän palosta 3 vuotta ja nyt voisi alkaa keräämään yhteen sitä ongelmavyyhtiä henkisellä tasolla, mikä kaikesta on aiheutunut. Tähän asti on menty kuin koneet asia kerrallaan eteenpäin, ehtimättä keskittyä omiin ajatuksiin.

8 ) kirjoitti:

Tuli on tunnelmallinen asia, mutta sen negaatioita ei voi kuvitella ennenkuin sen aiheuttama tuho omalle kohdalle sattuu. Itse en pystynyt itkemättä katsomaan esim. juhannuskokkoa puolen vuoden kuluttua palosta saatika sitten kynttilöitä virittelemään kotiini.

Ulkona kulkiessa bongaan ihmisten kodeissa esim. ikkunoilla palavat kynttilät, samoin ulkotulet, jotka ovat kiinni lautavuoratuissa seinissä.

Jonkun mielestä olen hullu, mutta en ole, vaan oman kodin toisen aiheuttamassa tulipalossa menettänyt realisti.

Rahalla saa ja hevosella pääsee, niinhän se on, mutta vakuutuksetkaan ei korvaa esim. puheluita, oman ajan käyttöä, töistä poissoloja. Eikä henkisiä kärsimyksiä millään tasolla.

Ja sen verran vielä, että oikeastaan se tuntui oman onnettomuuden jälkeen kaikkein pahimmalta, kun täysin ulkopuoliset ihmiset tulivat pällistelemään pihalle, lastensa kanssa, ottivat valokuvia jne. Mikä idea siinä on?

Meidän palosta 3 vuotta ja nyt voisi alkaa keräämään yhteen sitä ongelmavyyhtiä henkisellä tasolla, mikä kaikesta on aiheutunut. Tähän asti on menty kuin koneet asia kerrallaan eteenpäin, ehtimättä keskittyä omiin ajatuksiin.

Lue lisää

Yksi pahimmista vihaa herättäneistä asioista oli juuri uteliaisuus: hyvä, etteivät niskojaan nyrjäyttäneet kun ohi menivät seuraavina päivinä. Illalla kun oli jo pimeätä tuli ihmisiä pällistelemään raivattuja hiiltyneitä kasoja jne. Helvetti pääsi unohtumaan, että palosta huolimatta tuo oli edelleen ihmisten KOTI!!!!

Uteliaisuutta riitti, mutta apua ei tarjottu, jouduttiin pyytämään apua tavaroiden kantamisessa ja lajittelussa, kun kaikki jäljelle jääneet piti käydä läpi, ja sitä riitti.

Tulta meillä ei sisällä kaakeliuunia lukuunottamatta harrastettu, kynttilät poltettiin ulkona, aluksi pienten lasten takia, ja sitten tapa vain jäi. Meidän palo alkoi sähkölaitteesta.

Ja oli palovaroittimet, sammutuspeite, jauhesammutin sekä myös paloletku yläkerrassa (palomiesten mukaan todella harvinaisuus), mutta nuo eivät auta, jos ketään ei ole kotona.

Katastrofin alla kirjoitti:

Yksi pahimmista vihaa herättäneistä asioista oli juuri uteliaisuus: hyvä, etteivät niskojaan nyrjäyttäneet kun ohi menivät seuraavina päivinä. Illalla kun oli jo pimeätä tuli ihmisiä pällistelemään raivattuja hiiltyneitä kasoja jne. Helvetti pääsi unohtumaan, että palosta huolimatta tuo oli edelleen ihmisten KOTI!!!!

Uteliaisuutta riitti, mutta apua ei tarjottu, jouduttiin pyytämään apua tavaroiden kantamisessa ja lajittelussa, kun kaikki jäljelle jääneet piti käydä läpi, ja sitä riitti.

Tulta meillä ei sisällä kaakeliuunia lukuunottamatta harrastettu, kynttilät poltettiin ulkona, aluksi pienten lasten takia, ja sitten tapa vain jäi. Meidän palo alkoi sähkölaitteesta.

Ja oli palovaroittimet, sammutuspeite, jauhesammutin sekä myös paloletku yläkerrassa (palomiesten mukaan todella harvinaisuus), mutta nuo eivät auta, jos ketään ei ole kotona.

Lue lisää

Olinpas jo kerinnyt unohtamaan tämän asian... Kyllä niitä uteliaita meilläkin riitti ensimmäisten viikkojen aikana. Olisi tehnyt mieli laittaa tien varteen kyltti: pääsymaksu 5€ - tule kierrokselle tulipaloKOTIIN :)
Ja toki sen jälkeen kun pääsimme muuttamaan takaisin, niin kyllä niitä uteliaita silloinkin tuossa edessä hidasteli.

Tässäkin asiassa pitää paikkaansa se, että puhuminen auttaa. Samoja asioita tuli kerrattua kohtalotovereiden, joita löytyikin yllättävän paljon, kanssa useaan otteeseen. Lisäksi ystävät olivat aidosti olkapäinä, joille sai purkaa tuntojaan niissä samoissa savuisissa toppavaatteissa ekat kaksi viikkoa. Kyllä siinä tilanteessa tuli puhutuksi kenelle tahansa.

Onhan muuten sulla palovaroittimet kunnossa, entäpä palopeitto ja sammutin? Ja se vakuutus..

Meillä "jyrsittiin" kaikki sisäpinnat (lattiat, seinät, katot) ja ikkunat vaihdettiin myös. Muistaakseni ennen pintojen uudelleenkäsittelyä talossa oli vielä lievä haju mutta maalausten jälkeen tätä hajua ei enään ollut. Ja jos en ihan väärin muista, niin meillä pidettiin talossa tuossa vaiheessa vielä muutamia päiviä otsonointilaitetta (olikohan tuo oikea sana?) joka sitten lopullisesti poisti viimeisetkin savunhajut.
Suurin pelkoni oli kunnostustöiden aikana se, että taloon jää savunhaju mutta kyllä ammattilaiset osasivat hommansa. Talostamme ei mitenkään voi tietää, että se on joskus tuhoutunut sisältä tulipalossa!
Varaudu vaan siihen, että savun haju tulee kuvottamaan pitkään. Olet sille todennäköisesti "yliherkkä" jatkossa: haistat vaatteista miedonkin savunhajan jos joku on esimerkiksi istahtanut hetken nuotion äärellä... Itselläni on muutenkin hajuaisti herkistynyt eli haistan mielestäni paljon herkemmin erilaisia hajuja. Kaikkeen tottuu;)

nimetön kirjoitti:

Meillä "jyrsittiin" kaikki sisäpinnat (lattiat, seinät, katot) ja ikkunat vaihdettiin myös. Muistaakseni ennen pintojen uudelleenkäsittelyä talossa oli vielä lievä haju mutta maalausten jälkeen tätä hajua ei enään ollut. Ja jos en ihan väärin muista, niin meillä pidettiin talossa tuossa vaiheessa vielä muutamia päiviä otsonointilaitetta (olikohan tuo oikea sana?) joka sitten lopullisesti poisti viimeisetkin savunhajut.
Suurin pelkoni oli kunnostustöiden aikana se, että taloon jää savunhaju mutta kyllä ammattilaiset osasivat hommansa. Talostamme ei mitenkään voi tietää, että se on joskus tuhoutunut sisältä tulipalossa!
Varaudu vaan siihen, että savun haju tulee kuvottamaan pitkään. Olet sille todennäköisesti "yliherkkä" jatkossa: haistat vaatteista miedonkin savunhajan jos joku on esimerkiksi istahtanut hetken nuotion äärellä... Itselläni on muutenkin hajuaisti herkistynyt eli haistan mielestäni paljon herkemmin erilaisia hajuja. Kaikkeen tottuu;)

Lue lisää

Meillä ei ole tarkoitus vaihtaa ikkunoita, vain maalata...ikkunat ovat alkuperäiset, yli 50 v vanhat. Meillä jää tietysti myös nämä harmaantuneet ikkunalasit, lähtevätköhän millään puhtaaksi?

otsonointilaite oli vain muutamnan viikon kaikkein pahimmassa vaiheessa, sitten se vietiin pois.

Katastrofon alla kirjoitti:

Meillä ei ole tarkoitus vaihtaa ikkunoita, vain maalata...ikkunat ovat alkuperäiset, yli 50 v vanhat. Meillä jää tietysti myös nämä harmaantuneet ikkunalasit, lähtevätköhän millään puhtaaksi?

otsonointilaite oli vain muutamnan viikon kaikkein pahimmassa vaiheessa, sitten se vietiin pois.

Lue lisää

Ikkunapokiin (tiivisteisiin?) oli meillä kyllä tarttunut varsin tuhti savunhaju ja niiden vaihtaminen paransi tilannetta huomattavasti. Teillä ei ilmeisesti vakuutusyhtiö suostu ikkunoiden vaihtamiseen?

nimetön kirjoitti:

Ikkunapokiin (tiivisteisiin?) oli meillä kyllä tarttunut varsin tuhti savunhaju ja niiden vaihtaminen paransi tilannetta huomattavasti. Teillä ei ilmeisesti vakuutusyhtiö suostu ikkunoiden vaihtamiseen?

Lue lisää

Joo,vakuutusyhriö ei ilmeisesti suostu, en ollut asiaa edes ajatellutkaan.. kyllähän ikkunat ovat olleet kovilla, kaikki verhot kaikissa huoneissa olivat paistuneet ihan ruskeiksi....

Ikkunoiden vaihto on ilmeisesti hyvin kallis toimenpide...?

Kattojen purkuakin vähän vakuutusyhtiö empi, olisi sen mielestä riittänyt päällemaalaus, suunnittelija taas katsoi, ettei se riitä...joten kaikki purettiin.

nimetön kirjoitti:

Meillä "jyrsittiin" kaikki sisäpinnat (lattiat, seinät, katot) ja ikkunat vaihdettiin myös. Muistaakseni ennen pintojen uudelleenkäsittelyä talossa oli vielä lievä haju mutta maalausten jälkeen tätä hajua ei enään ollut. Ja jos en ihan väärin muista, niin meillä pidettiin talossa tuossa vaiheessa vielä muutamia päiviä otsonointilaitetta (olikohan tuo oikea sana?) joka sitten lopullisesti poisti viimeisetkin savunhajut.
Suurin pelkoni oli kunnostustöiden aikana se, että taloon jää savunhaju mutta kyllä ammattilaiset osasivat hommansa. Talostamme ei mitenkään voi tietää, että se on joskus tuhoutunut sisältä tulipalossa!
Varaudu vaan siihen, että savun haju tulee kuvottamaan pitkään. Olet sille todennäköisesti "yliherkkä" jatkossa: haistat vaatteista miedonkin savunhajan jos joku on esimerkiksi istahtanut hetken nuotion äärellä... Itselläni on muutenkin hajuaisti herkistynyt eli haistan mielestäni paljon herkemmin erilaisia hajuja. Kaikkeen tottuu;)

Lue lisää

Meillä on vielä kuukausien jälkeenkin paha savunhaju, samoin varastossa,jossa on näitä savuisia ja nokisia tavaroita.

Onko joku vuokrannut otsonointilaitetta, jos on niin maksoiko vakuutusyhtiö ja mitä maksaa vuokraus tai laitteen osto?

Työskentelykin tuollaisessa tilassa on aika kamalaa...on pää kipeänä ja kädet kuivavat ja hengitys takkuaa..