Haluaisin seurallisen ja erittäin lempeän ja sylissä viihtyvän ja lapsirakkaan kissan. Minulla on kolme vaihtoehtoaa... eli Siperian kissa, Ragdoll ja Turkkilainen angora. Mikä näistä olisi paras vaihtoehto?? Kertokaa kokemuksenne näistä kissoista. Kaikki kokemukset ovat tervetulleita! Kiitos!
Mikä olisi paras kissarotu
lempeä ja seurallinen
228890
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Itselläni on tavallinen, seurallinen maatiaiskissa. Sen verran olen kissoista lukenut, jos haluat seurallisen ja leikkisän rotukissan, niin Siamilainen voisi olla hyvä vaihtoehto. Siamilaiset tosin voivat olla äänekkäitä ja vaativia. Persialaiset ovat jonkun verran viileitä, ei niin seurallisia.
täyttävät kaikki toivomuksesi. Niistä coonija mettis ovat niitä rohkeimpia ja vilkkaimpia, ragdoll ja birma sitten vähän rauhallisempia.
En voi olla kehumatta mettiksiä tässä yhteydessä. Meidän molemmat norskineitomme ovat lapsirakkaita, seuranhalusia hassuttelijoita ja varsinkin nuorempi on varsinainen hellyyskone, eikä hermostu, vaikka tyttäremme välillä käyttää häntä puukanaan, päinvastoin. Mettiksen turkin hoito on hyvin helppoa: kissat pestään meillä noin kerran vuodessa ja harjataan viikon-kahden välein. Norski on myös erittäin terve rotu.
Lapsiperheeseen II-kategorian kissat sopivat hyvin, sillä ne eivät ole yleensä äänekkäitä eivätkä vaadi jatkuvasti ehdotonta huomiota. Onnea perheenjäsenen valintaan!
ovat hieman outoja. Tai siis onhan minulla ollut esim. Manxeja, ja sitten näitä ns. angorakissoja, eli sekarotuisia persialaisia lukuisten suomalaisten maatiaisten lisäksi. Norjalainen metsäkissa myös.
Vaan kovasti, tosi kovasti kiinnostaa tämä ragdoll. Sillä on kuitenkin niin lyhyt historia, että osaako kukaan sanoa, ovatko olleet terveitä nämä nyt elävät "räsynyket"?
Lukemani perusteella olisin valmis äänestämään ragdollia sopivaksi ketjun aloittajalle. Toivottavasti nyt joku joko vahvistaa tai oikaisee oletukseni.
Saisin siitä samalla itselleni tietoa tulevan viisivuotissuunnitelman varalle...
Kiitos! :)
Tästä:
http://www.kolumbus.fi/mainecoon/
kotisivulle
Ragdolleilla on muutamia rodulle ominaisia sairauksia, mutta ei todellakaan mistään laajemmasta ole kyse. Kannattaa tutustua näihin tarkemmin ragdoll liiton kotisivuilla, niin saat tietoa tästä upeasta rodusta enemmän. Rotuhan on yleistynyt Suomessa kovasti, että tietoakin on jo hyvin saatavilla. Ja Suomen ragdoll kannasta sen verran, että jokaisen kissan taustat ovat tarkasti selvillä, eli sukutaulun avulla pääsee tutustumaan kissan perimään enemmän jos mielenkiintoa riittää..
Mainitsemistasi roduista minulla ei ole kokemusta, mutta suosittelisin perehtymään myös somalikissaan. Itse olen jo menettänyt sydämeni niille ihan täysin :)
Pari linkkiä:
http://personal.inet.fi/koti/kharn.ka/somali.htm
http://www.somakiss.net/paasivu.htm
Somalikissa on mielettömän ihana, mutta olisko vähän villimpi kun moni sohvaperunakissa, kaipaisi ulos kuten abessi? Mulla on sellanen mielikuva.
Mutta jos villiä somaliverta pehmentää persialaisella, saa maailman ihanimman kissan ;))) Mulla kaks. Toisen äiti somali ja isä persialainen. Toisen äiti somalipersialainen ja isä persialainen. Jatkuvasti kumpikin tulossa syliin, osallistuu aivan kaikkeen, viihtyy sisäkissana, turkki helppohoitoinen, fiksuja ja oppivaisia, tulee toimeen muiden eläinten kanssa (koira, lisko, gerppuja)...
Ja mikä parasta puoliverisen saa alle 200e.
Myyjiä keltaisessa pörssissä esim.
*kolmatta suunnitellaan*
Näihin tarkoituksella teetettyihin risteytyspentuihin kannattaa jokaisen itseään eläinystävänä pitävän suhtautua suurella varauksella. Myyjät ovat pennuttajia, eivät kasvattajia, sillä oikealla kasvatuksella on ensisijaisesti terveydelliset ja rodulliset tavoitteet, hyväluonteisuutta unohtamatta, ennen taloudellisia päämääriä. Pentusekoituksia tehtaillaan vain helpon rahan vuoksi myytäväksi asioihin perehtymättömille, erikoisuudentavoittelijoille ja/tai halvan "rotukissan" etsijöille.
Toimintaa ei pystytä valvomaan mitenkään, vanhemmat ovat testaamattomia (vai oliko ed. kirjoittajan pennun vanhemmilla PKD-todistukset, tuskinpa), naaraat astutetaan tihein välein terveydentilan vaarantumisesta huolimatta, sukulaiskissoja risteytetään toistensa kanssa, jolloin terveysriskit kasvavat huomattavasti. Ja lienee sanomaatakin selvää, ettei näitä pennuttajia sido minkäänlainen vastuu silloin, kun pennun kanssa ilmenee ongelmia.
Lisäksi nämä henkilöt syyllistyvät useimmiten sopimusrikkomuksiin, sillä yksikään oikea kasvattaja ei luovuta rotukissaansa pentutehtailuun ja sekarotuissiitoksiin, vaan pennut teetätetään ilman kasvattajan lupaa ja salaa ja milteipä poikkeuksetta lemmikki-, ei siis kasvataustasoisilla vanhemmilla.
Taloudellista tulosta syntyy vuodessa jo yhdelläkin kissalla huomattavasti. Jos vain yhdellä kissalla teetätetään esim kaksi pentuetta vuodessa, joissa kummassakin on vaikkapa 6 pentua, tarkoitta se mainitulla 200 e:n kauppahinnalla 2400 e. Mikäli pennut on rokotettu ja madotettu, voi tuloksesta vähentää noin 500 e. Puhdasta voittoa jää 1900 e. Siis vain yhdellä naaraalla! Ja kaksi pentuetta vuodessa on vielä inhimillinen tahti näille ihmisille.
Tee eläinystävän teko - älä osta pimeää pentua!
jo pomppas. Eihän se nyt tarkoita, ettei välitä noista asioista tai teettäs sukulaisilla. Itse ostin...... Eikä todellakaan ollut asiat noin.
meillä on ollut 3kk ragdoll ja jo heti tullessaan asettui taloon täysin! On todella kiltti, ei kiipeile "seinille" ja revi tai raavi mitään. Seurallinen ja leikkisä. Utelias ja aina mukana joka hommassa.Lapsille tietysti pitää opettaa että kisu tarvii myös oman nukkumisrauhan yms...
on minun ehdoton rotuni, jokaisella on tietty se oma mieltymys kissaan ja kaikkihan ovat ihania. Birma on hyvin sosiaalinen, älykäs ja hellyyttävä sylikissa. Ei ole äänekäs, mutta juttelee jonkin verran, jos on jotain sanottavaa. Osallistuu mielellään emännän kanssa erilaisiin askareisiin. Voit tutustua omiin birmoihini kotisivullani, siellä lisää tietoa Pyhästä Birmasta ja linkkejä birmasivuille.
http://www.geocities.com/fotocatin/
Tottakai jokainen suosii "omaa rotuaan" mutta en voinut olla vastaamatta tuohon kysymykseesi.Eli yhdyn edelliseen, sillä itselläni on kaksi ragdollia enkä ole koskaan aiemmin tutustunut näin uskomattomaan rotuun. Vastaa täysin kuvailemiasi "piirteitä".. Ja tuo tärkeänä, ettei meillä ainakaan ole tuhonnut mitään.. :)
Mulla myös ragdoll.. Tosin ei lainkaan sun kuvauksen mukanen. Vaan todella energinen ja äänekäs. menee pitkin seiniä joka ilta ja ulos ei suostu tulee kaupungissa eikä osaa maaseudullakaan purkaa energiiansa ulkona vaan kerjää sisälle. Aivan ihana kulta muuten! Ensimmäinen kissani joka antaa pusuja nuolemalla. Joskus liiankin paljon... ja seuraa joka puolelle, myös ulkona..
Päätynyt joko ragdolliin tai pyhään birmaan, jos olisin rotukissan hankkinut... ragdoll olisi ollut aika vahvoilla koska tahdoin myös mahdollisimman "jykevän" kisun. Kuitenkin nyt minulla onkin kaksi maatiaista ja ovat molemmat todella säyseitä.. :)
Itselläni on kolme ragdollia ja voin kyllä kehua! Ovat erittäin ihania kissoja: ystävällisiä, rauhallisia, hiljaisia ja todella kilttejä. Kiintyvät syvästi perheenjäseniin ja ovat todella luottavaisia ja seurallisia. Koskaan eivät ole tuhonneet mitään eivätkä tehneet tarpeitaan muualle kuin laatikkoon. Terveitäkin ovat olleet. Ovat loistavia myös lasten kanssa eikä koskaan ole tarvinnut pelätä että puraisisivat tai raapaisisivat hieman kiusattunakaan. Toki lapsille on opettettava eläinten hyvä kohtelu.
Leikkivät kuitenkin välillä hyvinkin riehakkaasti mutta eivät rajusti. Turkki on myös kiva, ei takkuunnu eikä vaadi erityishoitoa, perusharjaus riittää.
Muistathan valita sitten pentusi kasvattajan tarkkaan ja huolehdi rokotukset ja madotukset kuntoon niin saat varmasti terveen ja ihanan kaverin pitkäksi aikaa!
te ootte ihan kuin valitsemassa parasta nukkea itsellenne.
No maine coon ois kaikkein lempein ja seurallisin
Seurallisin ja lempein kissarotu on abessiinialainen, sehän on äänestetty myös kauneimmaksi. Itse abyn omistaneena vannon em. tosiksi. Abessinialainen on elegantti kumppani joka rakastaa omistajaansa yli kaiken, eikä välttele hellyyden osoituksia. Se on myös aktiivinen, oppivaine ja kekseliäs, ja tuo omistajalleen sitäkin kautta paljon iloa ja hyviä muistoja. Jos jotain negatiivista, niin ei kyllä ole kylmän ilmaston kissa.
Ragdoll. Se on suuri, helppohoitoinen, erittäin seurallinen, syvästi ihmiseen kiintyvä, rauhallinen ja sopeutuvainen. Turkki on helppohoitoinen, kun se ei takkuunnu. Kerta harjaus viikossa riittää.
Selkirk Rex, aika uusi kissarotu Suomessa. Kiharuus :)
Mahdollisimman rauhallinen, mahdollisimman vähän työtä,mahdollisimman halvalla = PEHMOLELU!