Sitaatti:
"Nykyiselle maatalouspolitiikalle ei löydy kestäviä perusteita
WTO-neuvotteluiden ja EU:n budjettikiistojen sävyttämänä Suomessakin on keskusteltu maatalouden tukien vaikutuksista ruoan hintaan (esimerkiksi Oiva Härkönen HS 13. 12.).
Käydyssä keskustelussa on hämärtynyt se, että tuilla on vaikutus maailmanmarkkinahintoihin, kotimaisiin tuottajahintoihin ja kotimaisiin kuluttajahintoihin.
Maatalouden tuotantotuet ovat tuotannolle annettua korvausta ja kannustavat kasvattamaan tuotantoa. Oopperalippujen tapaan tuotannon todelliset kustannukset tulisi laskea tämän perusteella.
Kasvanut tuotanto alentaa maailmanmarkkinahintoja. Kaupan esteet, kuten tullit ja tuontikiintiöt, määräävät kotimaisia kuluttaja- ja tuottajahintoja. Ne nostavat tuotteiden hintoja toimien näin sekä kulutusverona että tuottajatukena kuitenkin budjetin ulkopuolella.
Myös vientituet nostavat kuluttajahintoja: tuet nostavat viennistä saatuja tuloja ja kotimaan myynnistä vaaditaan vastaava hinta. Kauppapolitiikka yhdistettynä maataloustukiin kertoo maataloustukien todelliset kustannukset. Jos koko tuki maksettaisiin valtion tai EU:n budjetin kautta, summat olisivat paljon nykyisiä summia suurempia. Kauppapolitiikan keinot nostavat myös kotimaisen jalostussektorin kustannuksia. Näitä on sitten eri keinoin yritetty vähentää. Onkin syytä kysyä, mitä mieltä nykykäytännössä on.
Jos maataloustuottajia halutaan tukea, niin mihin kauppapoliittisia keinoja tarvitaan? Tuottajien näkökulmasta ne ovat tuotantotukia, mutta miksi kulutusta tarvitsee rangaista? Kulutuksen tasoa voidaan säädellä arvonlisäverolla, kauppapolitiikkaa ei siihen enää tarvita.
Pelkän tuotantotuen avulla tuottajat pystyvät kilpailemaan ulkomaisten tuottajien kanssa maailmanmarkkinahintoihin. Myös kansainvälisen kaupan suorista vääristymistä päästäisiin irti.
Toki tuotantotuet vääristävät tuotannon jakautumista maailmassa. Kaikkien kannalta paras ratkaisu olisi luopua tuista kokonaan. Näin syntyvillä säästöillä häviäjille voidaan hyvittää heidän tappionsa, ja siitä huolimatta muiden hyvinvointi kasvaisi. Ongelma on tietenkin, että mitään kunnollista kansainvälistä mekanismia hyvityksistä sopimiselle ei ole.
Maataloustuotannon tukia puolustellaan usein sillä, että alhaiset maailmanmarkkinahinnat hyödyttävät kehitysmaiden kuluttajia ja monet kehitysmaat joutuisivat joka tapauksessa tuomaan elintarvikkeita. Tällöin apu on sidottu rikkaiden maiden tuottamien hyödykkeiden kuluttamiseen. Sidottu apu on todettu lukuisissa tutkimuksissa tehottomimmaksi avun muodoksi. Tässäkin tapauksessa sama apu voidaan antaa suorana kehitysapuna, jolloin kehitysmaat itse voivat päättää sen, miten apu käytetään. Vastaavasti rikkaiden maiden sisällä tuella halutaan asuttaa maaseutua. Tällöin on syytä kysyä, miksi apu sidotaan maatalouteen eikä suoraan maaseudulla asumiseen.
Laajat maatalouden tuet nostavat maan hintaa ja estävät muiden ammatinharjoittajien siirtymistä maaseudulle. Paikkaan sidotut avut nostavat aina paikallista maan hintaa, mutta sama asumisvaikutus kuin nykyisillä maatalouden tuilla saavutettaisiin pienemmälläkin rahamäärällä.
Maatalouden tukia perustellaan myös kotimaisten tuotteiden turvallisuudella. Jos turvallisuus on iso ongelma, niin silloin tuki pitää antaa tuotteiden testaukselle ja suoraan turvallisten tuotantomenetelmien käytölle, ei yleisenä maatalouden tuotannon tukena.
Kriisiaikojenkaan elintarvikehuollon turvaamiselle vallitseva politiikka ei ole tarpeen, ja osin se voi olla jopa sen kanssa ristiriidassa.
Kaiken kaikkiaan siis nykymuotoiselle maatalouspolitiikalle ei ole olemassa mitään perusteita.
Pertti Haaparanta
professori
Helsingin kauppakorkeakoulu"
"Nykyiselle maatalouspolitiikalle ei löydy kestäviä perusteita
WTO-neuvotteluiden ja EU:n budjettikiistojen sävyttämänä Suomessakin on keskusteltu maatalouden tukien vaikutuksista ruoan hintaan (esimerkiksi Oiva Härkönen HS 13. 12.).
Käydyssä keskustelussa on hämärtynyt se, että tuilla on vaikutus maailmanmarkkinahintoihin, kotimaisiin tuottajahintoihin ja kotimaisiin kuluttajahintoihin.
Maatalouden tuotantotuet ovat tuotannolle annettua korvausta ja kannustavat kasvattamaan tuotantoa. Oopperalippujen tapaan tuotannon todelliset kustannukset tulisi laskea tämän perusteella.
Kasvanut tuotanto alentaa maailmanmarkkinahintoja. Kaupan esteet, kuten tullit ja tuontikiintiöt, määräävät kotimaisia kuluttaja- ja tuottajahintoja. Ne nostavat tuotteiden hintoja toimien näin sekä kulutusverona että tuottajatukena kuitenkin budjetin ulkopuolella.
Myös vientituet nostavat kuluttajahintoja: tuet nostavat viennistä saatuja tuloja ja kotimaan myynnistä vaaditaan vastaava hinta. Kauppapolitiikka yhdistettynä maataloustukiin kertoo maataloustukien todelliset kustannukset. Jos koko tuki maksettaisiin valtion tai EU:n budjetin kautta, summat olisivat paljon nykyisiä summia suurempia. Kauppapolitiikan keinot nostavat myös kotimaisen jalostussektorin kustannuksia. Näitä on sitten eri keinoin yritetty vähentää. Onkin syytä kysyä, mitä mieltä nykykäytännössä on.
Jos maataloustuottajia halutaan tukea, niin mihin kauppapoliittisia keinoja tarvitaan? Tuottajien näkökulmasta ne ovat tuotantotukia, mutta miksi kulutusta tarvitsee rangaista? Kulutuksen tasoa voidaan säädellä arvonlisäverolla, kauppapolitiikkaa ei siihen enää tarvita.
Pelkän tuotantotuen avulla tuottajat pystyvät kilpailemaan ulkomaisten tuottajien kanssa maailmanmarkkinahintoihin. Myös kansainvälisen kaupan suorista vääristymistä päästäisiin irti.
Toki tuotantotuet vääristävät tuotannon jakautumista maailmassa. Kaikkien kannalta paras ratkaisu olisi luopua tuista kokonaan. Näin syntyvillä säästöillä häviäjille voidaan hyvittää heidän tappionsa, ja siitä huolimatta muiden hyvinvointi kasvaisi. Ongelma on tietenkin, että mitään kunnollista kansainvälistä mekanismia hyvityksistä sopimiselle ei ole.
Maataloustuotannon tukia puolustellaan usein sillä, että alhaiset maailmanmarkkinahinnat hyödyttävät kehitysmaiden kuluttajia ja monet kehitysmaat joutuisivat joka tapauksessa tuomaan elintarvikkeita. Tällöin apu on sidottu rikkaiden maiden tuottamien hyödykkeiden kuluttamiseen. Sidottu apu on todettu lukuisissa tutkimuksissa tehottomimmaksi avun muodoksi. Tässäkin tapauksessa sama apu voidaan antaa suorana kehitysapuna, jolloin kehitysmaat itse voivat päättää sen, miten apu käytetään. Vastaavasti rikkaiden maiden sisällä tuella halutaan asuttaa maaseutua. Tällöin on syytä kysyä, miksi apu sidotaan maatalouteen eikä suoraan maaseudulla asumiseen.
Laajat maatalouden tuet nostavat maan hintaa ja estävät muiden ammatinharjoittajien siirtymistä maaseudulle. Paikkaan sidotut avut nostavat aina paikallista maan hintaa, mutta sama asumisvaikutus kuin nykyisillä maatalouden tuilla saavutettaisiin pienemmälläkin rahamäärällä.
Maatalouden tukia perustellaan myös kotimaisten tuotteiden turvallisuudella. Jos turvallisuus on iso ongelma, niin silloin tuki pitää antaa tuotteiden testaukselle ja suoraan turvallisten tuotantomenetelmien käytölle, ei yleisenä maatalouden tuotannon tukena.
Kriisiaikojenkaan elintarvikehuollon turvaamiselle vallitseva politiikka ei ole tarpeen, ja osin se voi olla jopa sen kanssa ristiriidassa.
Kaiken kaikkiaan siis nykymuotoiselle maatalouspolitiikalle ei ole olemassa mitään perusteita.
Pertti Haaparanta
professori
Helsingin kauppakorkeakoulu"
Vastaukset 38
Vanhimmat
Lukekaa maantietoa.
Joutaisi käymään katsomassa Ruotsin Haaparannassa olevia tosi isoja entisiä peltoaukeita jotka pukkaavat pelkkää koiranputkea.
Samaa tavaraa aletaan täällä etelä-suomessakin kasvattamaan.Mistä mahdetaan likistää istuskelijoille liksat?
Olisiko niin, että maataloudesta vapautuvat tuotantoresurssit (esim. ihmiset ja nykyinen maataloustuki) olisi mahdollista laittaa tekemään jotain muuta? Jotain sellaista, jolle on kysyntää tuotantokustannushintaan?
Tästä on kansantaloustieteessä kysymys. Haaparanta on kansantaloustieteen professori ja osaa asiansa. Häntä harmittaa, että jotkut kuvittelevat voivansa elää toisten kustannuksella maailman tappiin saakka. Minua harmittaa sama asia, mutta onneksi WTO tulee merkitsemään muutosta. Toivottavasti jo pian.
Onkohan esim. vakuutustoiminta kansantaloudellisesti järkevää; tai veikkauksen pelit. I wonder.
Lyhyesti ja varmasti: on.
Vakuutuksilla jaetaan syntyvien vahinkojen aiheuttamat kustannukset kaikkien vakuutuksen ottajien kesken. Siis periaatteella: kaikki yhden puolesta.
Veikkauksen pelien tuotolla kustannetaan monta kohdetta, jotka muutoin jäisivät vaille rahoitusta, tai jouduttaisiin muutoin rahoittamaan verovaroin.
Juuri julkaistu ennuste Euroopan Unionin tulevaisuutta käsittelevistä uhkakuvista kertoo niiden olevan muun muassa seuraavia.
Ensinnäkin väestön ikääntymisen aiheittamat kustannukset.
Emun epävakaisuus eri maiden budjettien osalta, jotka uhkaavat jatkua pitkälle tulevaisuuteen.
Euroopan lyhyt työaika, joka siirtää jatkossa yrityksiä yhä useammin halvempiin maihin.
Mutta ihme ja kumma, maataloutta ei koeta uhkakuvana vaan päin vastoin elintärkeänä osana kansallisia etuja ja omavaraisuutta muita ennalta arvaamattomia uhkia vastaan.
Näin me olemme sen ymmärtäneet koko ajan ilman kenekään vakuutteluja, sääliksi käy niitä jotka haluaa laittaa kaiken kaupan.
Historia opettaa varautumaan kaikkeen, onneksi meillä on vielä järkevät päättäjät hoitamaan asioita ja voimme jättää nämä uus-radikaalit temmeltämään keskenään.
tasataan mahdollisten kriisien vaikutukset (vrt. mahdolliset vahingot).
Hmm. ellei maajussi pärjää ilman tukiaisiaan, olkoon pärjäämättä -> ellei esim. henkilöllä ole varaa korjauttaa autoaan omilla rahoillaan, kävelköön. Minkä #¤%&:n takia siihen käytetään MINUN maksamiani vakuutusmaksuja. Niitähän saisi käyttää vain MINUN hyväkseni. Kuten maksamiani veroja vain MINUN tarpeisiini.
Jos sitä paitsi ei osaa ajaa autollaan ilman kolareita, myyköön sen pois.
Aivan. Veikkauksen tuottoja käytetään moneen tarkoitukseen. Onko vapaaehtoinen urheiluharrastus tärkeämpi kohde kuin elintarviketuotanto? Kävellä voi itse kukin ilman mitään veikkausvoittovaroja.
No tää on vähän aiheen vierestä, mutta kyllä Veikkauksen monopolin joutais purkaa, sen rahan mikä Viekkauksen tuotosta jaetaan, voi ottaa verovaroista, vaikka se sitten veroja nostaisikin, tommoset monopolit kuuluu Kommunistiseen järjestelmään.
Itse en Veikkaukselle pelaa, vaan pelaan suurilla summilla vedonlyöntiä ulkomaisille firmoille netissä.
Veikkaus on tuulipukukansan lottofirma.
tärkeän asian: Maailmanmarkkinahinta on alennushinta ylijäämälle.
Kysynnän ja tarjonnon lain. Jos ostajia on enemmän kuin tarjontaa hinta nousee. Oli mistä tahansa tuotteesta kyse. Ei tuki maan hintaa nosta. Onhan asutuskeskusten tonttihinnatkin jatkuvasti nousseet. Vai ovatko nyt alkaneet laskea?
Mitäs sitten tehdään, jos sattuis tulemaan maailman laajuinen tuho maataloustuotantoon eikä kellään ole varmuusvarastoa. Eihän nytkään keski-euroopassa ole varmuuusvarastoja.
Kukas sitten tuottais ruuan, jos kaikki maanviljelijät lopettais hommansa? Kuinka moni pystyis todellisuudessa itse kasvattamaan oman ruokansa?
Maailmanmarkkinahinta on kuin onkin se oikea hinta. Minkäs maailman taloustieteilijä näkee samalle tuotteelle useita hintoja?
Maanviljelyn helppous tekee maataloustuotteista varmasti ylituotettuja jos toimitaan markkinataloudessa.
Tottakai tuki nostaa maan hintaa. Eikös tukien poisto vähentäisi viljeltävän maan määrää ja siten toisi markkinoille lisää tarjontaa? Asutuskeskusten asukkaiden tuottavuus ja tulotaso on noussut, joten maan hintakin on noussut inflatoorisesti. Näillä kahdella asialla ei ole keskenään juuri mitään tekemistä.
Kuinka todennäköisenä pidät maailmanlaajuista katoa? Koka viimeksi koettiin sellainen maailmanlaajuinen katovuosi. Eihän sitä riskiä voi muuten laskea. Ja kyllähän niitä varastoja on ihan riittämiin.
Emme elä kommunismissa vaan markkinataloudessa. Markkinatalouden vallitessa kaikki eivät lopeta viljelyä. Sehän olisi ihan järjetöntä. Niin makrotaloudellisesti kuin mikrotasollakin.
Huomautus!
Vapaassa markkinataloudessa talous pitää itsestään huolen. Silloin ei tarvita mitään säännöstelyä tai kolmannen osapuolen väliintuloa. Itseasiassa kaikki nykyinen väliintulo on seurausta aiempien väliintulojen seurausten korjaamisesta.
Ei ole olemassa parempaa säännöstellä taloutta kuin vapaa markkinatalous.
Markkinatalous !
USA tukee maatalouttaan , ja niin tekee myös muut !
Onko sinulla fruikkari jotain parempaa tietoa? Kun kaikki muut taloustieteilijät ovat mielestäsi näin pahasti menneet harhaan ,että johtavan markkinatalousmaan vanavedessä tukevat maatalouttaan.
Luulisi ,että noinkin hyvät teoriat toteutuisi sinun toimesta muualla kuin täällä bittiavaruudessa joita ei hetken päästä muista kukaan.
Ei USA mikään poikkeus ole. Taloustieteilijöillä ei ole juurikaan sananvaltaa, kun puhutaan kansakunnan edusta. Yhdysvalloissa ja myös Suomessa tuen ylläpidosta päättävät populistiset poliitikot. Poliitikot ovat kiinnostuneita lähinnä omasta kannatuksestaan, kuten nyt vaalien alla on nähtävissä.
Olen kirjoitellut tälle palstalle, jotta saisin tehtyä oman yhteiskunnallisen velvollisuuteni ja saisin valotettua sinun kaltaisille ihmisille terveempää näkökulmaa tähän tukiasiaan.
maatalousasioissa on syvältä hanurista. Niin sekavaa,ristiriitaista ja epätosiasioita sisältävää kyhäelmää ei millään voi uskoa professorin kirjoittamaksi. Kun esim sokerijuurikkaan maailmanmarkkinahinta ei kata edes juurikkaiden kuljetuskustannuksia tehtaalle, niin miten voidaan pitää hintaa oikeana. Maailmanmarkkinahinnalla ei ole mitään tekemistä todellisten kustannusten kanssa. Kyse on pelkän ylijäämän dumppauksesta. Kaikkien tukien lopettaminen nostaisi raaka-aineiden hintaa välittömästi. Professorin palkka riittäisi ruuan ostoon mutta monen muun ei. Tähänkö pyritään,köyhät kuolkoon?
professori Haaparanta niin silloin minä olen Kiinan keisari. Tuota juttua ei voi olla kirjoittanut mikään professori, niin älyvapaata on teksti.
juurikaan vaikutusta lopputuotteen hintaan,leivässä paperipussi maksaa enemmän kuin jauhoon käytetyt jyvät. Miksi syyllistetään viljelijät? Vaikka hesalaiset pumppaavat veden ilmaiseksi Päijänteestä ei vesi ole ilmaista Helsingissä!
lopetettaisiin maataloudesta niin silloin vain Wahlroosin tapaiset tosirikkaat voisivat jatkaa ja rahoittaa viljelynsä muilla tuloillaan, ostaa lisää ja lisää köyhtyneiden viljelijöiden peltoja ja pian olisi vain muutama tuhansia hehtaareita käsittävä tila täällä. Eikä muuallakaan olisi kuin jättiläismäisiä tehotuotantolaitoksia. Tulisi muutama pandemia,salmonella ja kaikki olisimme kanttuvei. Ja professori olisi päässyt päämääräänsä!
HS on vähän eri asia kuin MT. MT on MTK:n propagandalehti, kun taas HS lupaa olevansa sitoutumaton SDP:n äänenkannattaja. Eli Hesarissa ei saa julkaista mitään näkyvästi väärää, kuten MT:ssä. Hesarin propaganda on vähän hienostuneempaa, eli kirjoitetaan vain sallituista asioista.
Siksi prof. Haaparanta on oikeasti professori ja hän on oikeasti tutkinut näitä asioita. Hän myös tietää asioista viljelijää enemmän, eikä ole puolueellinen.
"Hesarissa ei saa julkaista mitään näkyvästi väärää," No, saako siellä julkaista tosiasioita?
"Hän myös tietää asioista viljelijää enemmän, eikä ole puolueellinen." Olisi ihmeellistä jos ei taloustieteilijä tietäisi taloudenmekanismeista kuin tavallinen viljelijä. Onko hän puolueeton? se onkin aivan toinen kysymys.
Tämä Haaparanta taitaa olla sama henkilö jonka mielestä reilukauppa on turhaa samoin hän kannatti huutokauppaa parhaimpana ratkaisuna kun puhelinoperaattoreille taajuuksia jaettiin. Samoin hän on tunnettu kritisoinnistaan Euroopan rahaunionia kohtaan.
"Siksi prof. Haaparanta on oikeasti professori ja hän on oikeasti tutkinut näitä asioita."
Onko hän oikeasti tutkinut miten eroosio vaikuttaa viljelysmaahan samoin kuin maan suolaantuminen. Samoin kuin se että kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu viljasatojen taantuminen (Professori U. B. Lindström).
Monsaton etu ei ole sama kuin ihmisten etu.
Kyllä hesarissa julkaistaan usein todellisia asioita.
Tämä professori on erittäin todennäköisesti puolueeton, koska hän on tätä mieltä. Vastakkaisella mielipiteellä on huomattavasti vahvempi tuki takanaan, kun taas tästä kannasta tavallaan hyötyisi koko yhteiskunta. Onhan mahdollista, että hän on Halosen asialla, mutta jutusta puuttuivat tyystin tilatulta jutulta oletettavat asiavirheet.
Reilu kauppa on tosiaan turhaa. Siinähän annetaan mielikuvaa, että ostaja antaa alkutuottajalle jotakin ylimääräistä vaikka näin ei ole. Ihan sama juttu kuin luomussakin, eli ihan puhdas mielikuvamarkkinointikikka, jolla ei ole mitään tekemistä tuotannon kanssa.
Ja huutokaupassa Suomi lahjoitti luvat ilmaiseksi operaattoreille, kun taas muualla lähinnä luvat myytiin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tehtiin aiheetonta tulonsiirtoa operaattoreille, kun taas muualla yhteiskunta hyötyi, eikä siten valitut operaaattorit saaneet aiheetonta arvonnousua.
Tämä professori tietää siis oikeasti mistä puhuu, koska on tutkinut asioita. Mitä vaikutusta eroosiolla on tähän?
Joka tapauksessa ihmisen ei tarvitse olla maanviljelijä tietääkseen maanviljelyksen tuista, eikä tarvitse olla populisti ollakseen oikeassa.
Äsken vielä sanoit näin "Hesarissa ei saa julkaista mitään näkyvästi väärää"
nyt "Kyllä hesarissa julkaistaan usein todellisia asioita." Siis usein onko hesrain jutuista noin 75% tosia vaiko enemmän.
"Tämä professori on erittäin todennäköisesti puolueeton, koska hän on tätä mieltä." Jopas on hyvä peruste hän puolueeton kun hän on jotain mieltä.
"Reilu kauppa on tosiaan turhaa. Siinähän annetaan mielikuvaa, että ostaja antaa alkutuottajalle jotakin ylimääräistä vaikka näin ei ole. Ihan sama juttu kuin luomussakin, eli ihan puhdas mielikuvamarkkinointikikka, jolla ei ole mitään tekemistä tuotannon kanssa."
tuosta voinen päätellä että sinun ihanne maailmasi maatalous on perustuu tehotuotantoon. Suurinosa viimeaikaisista sadonlisäyksistä mitä on saatu perustuu kasteluun, harmi vain että tuo kastelu kuluttaa paljon enemmän pohjavesiä kuin mitä sinne valuu lisää.
Minusta sinä olet täällä vaahdonnut köyhien viljelijöiden puolesta johon tuo reilukauppa on tarkoitettu mutta taidatkin olla monsaton tapaisten firmojen toimintatapojen kannattaja.
"Tämä professori tietää siis oikeasti mistä puhuu, koska on tutkinut asioita. Mitä vaikutusta eroosiolla on tähän"
Etkö tosiaan tiedä mitä merkitystä on eroosiolla. Eroosio vähentää viljelysmaata maapallolla samoin kuin ihmisten tekemät kaupungit vähentävät viljelysmaata. Kaupungithan ovat syntyneet juuri parhaiden viljelymaiden lähistölle ja kun väkeä tulee lisää rakennetaan tiet ja sunnot juuri viljelymaille.
"Joka tapauksessa ihmisen ei tarvitse olla maanviljelijä tietääkseen maanviljelyksen tuista, eikä tarvitse olla populisti ollakseen oikeassa."
selvä, mikä maa otti kolkyt luvulla käyttöön maataloustuet? Miksi ranska on saanut enemmän cap-tukea kuin suomi?
Kun mainitsit Halosen niin voinen hänen kanssaan olla samaa mieltä siitä että jokaisella maalla pitää olla oikeus tuottaa omat elintarvikkeensa.
Tuesta päättävät siis populistiset poliitikot, jotka kalastelevat ääniä. Jos ääniä saa tukemalla maataloutta, niin silloinhan enemmistö kansasta on tukipolitiikan takana. En usko, että maatalousväestö USA:ssakaan kovin suurta enemmistöä muodostaa.
Toisaalta tämähän on tullut jo aiemminkin selväksi; sinä pidät itseäsi ylivertaisena muuhun ihmiskuntaan verrattuna. Vaikka olisit mielipiteinesi yksin, sinä olisit oikeassa ja kaikki muut väärässä.
Suuri kiitos pyyteettömästä pyrkimyksestäsi pelastaa maapallo viljelijäväestön tuhovoimalta.
Suomi toteuttaa markkinataloutta parhaimmillaan EU:n nimissä.
Arvostele koko unionia mikäli näet aihetta siihen, ei Suomi ole mikään erillinen saareke kauppapoliittisessa mielessä.
Enemmän maanviljelyksestä kun tuo idolisi!
Hesarin jutuista vaikka puolet ovat oikeita. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Tällainen mielipide on vaan sellainen, että se ei juuri aja kenenkään intressiä, joten kenelläkään ei pitäisi olla motiivia kirjoittaa siitä lööperiä.
Kannatan vain rehellistä ja tuetonta viljelyä. Tiedät itsekin minkälaisia viljelijöitä luomuviljelijät ovat. Ovatko mielestäsi sitten suomalaiset tehoviljelijät sellaisia monsaton tapaisia maatalousterroristeja?
Mitä vaikutusta eroosiolla on makrotasolla suomalaisen tutkijan tietoisuuteen? Eihän välttämättä tarvitse tietää edes tukien määriä.
Kaupunkirakentamisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että tukien nostaminen nostaa maan hintaa. Olemmehan kaikki varmaan sitä mieltä, että tukien lopettaminen vähentää maataloutta ja siten tuo markkinoille uutta maa-alaa.
USA otti ensimmäisenä 30-luvulla maataloustuet käyttöönsä. Ranskan tuella ei taas ole mitään tekemistä tämän keskustelun aiheiden kanssa.
Halonen on nyt presidenttiehdokas ja veikkaan hänen populistisen mielen muuttuvan aika pian vaalien jälkeen. Tällä itse keksityllä ja keinotekoisella oikeudella on kyllä ollut aika tuhoisat seuraukset.
"Kaupunkirakentamisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että tukien nostaminen nostaa maan hintaa."
maanhinta on suurtenkaupunkien läheisyydessä kallimpaa kuin mitä se on esim- itäsuomessa tai pohjoisessa on totaalisen väärin väittää ettei kaupunki rakentaminen vaikuta maan hintaan vaan pitää vain ja ainoastaan tukia hintoja nostavana tekijänä.
"Mitä vaikutusta eroosiolla on makrotasolla suomalaisen tutkijan tietoisuuteen? Eihän välttämättä tarvitse tietää edes tukien määriä."
Kyllä hänen pitää tietää mitä tukia maksetaan ja kuinka paljon.
Hän taisi vain kuitenkin esittää kokonaisuudesta vain yhden sektorin jotta pystytään hahmottamaan koko pallo on myös muiden sektorien asiantuntemusta hyödynnettävä.
"Kannatan vain rehellistä ja tuetonta viljelyä. Tiedät itsekin minkälaisia viljelijöitä luomuviljelijät ovat. Ovatko mielestäsi sitten suomalaiset tehoviljelijät sellaisia monsaton tapaisia maatalousterroristeja?"
Taisit tuolla aikaisemmin mainita että et kannata reilua kauppaa jonka tarkoituksena on antaa tuottajalle sellainen maksu jolla pystytään tuottamisen kustannukset maksamaan.
Suomalaisten viljelijöiden vertaaminen Monsaton tapaisiin suuryrityksiin on aika onneton yritys syylistää. Nämä suuryritykset hallitsevat jo nyt 70% maailman elintarvikesektorista ja monessa kehitysmaassa heillä on maanviljelijät alistettu velkasuhteella näihin yrityksiin ja kaikki vain länsimaisen halvan tavaran kaipuun tähden.
"Olemmehan kaikki varmaan sitä mieltä, että tukien lopettaminen vähentää maataloutta ja siten tuo markkinoille uutta maa-alaa."
Toivottavasti ei vähennä maaataloutta ja juuri edellä mainittu eroosio päinvastoin vähentää maatalousmaata samoin tekee jatkuva rakentaminen.
Kyllähän ranskan tuilla on suurikin merkitys koska satotasohan siellä on yleisesti ottaen korkeampi kuin Suomessa mutta kuitenkin siellä on myös nuo tukisummat korkeammat. Luulisi olevan päinvastoin kun kustannukset ovat alemmat tuotettua viljakiloa kohti.
ja on erittäin oleellista että kun puhutaan tuista niistä puhutaan niin että ne koskevat kaikia maita eikä vain yhtä pientä maata.
Niin tuohon aloitukseesi ettei proffan mielipide aja kenenkään etua on väärä sellaista mielipidettä ei taida olla etteikö se aja jonkun etua.
Ts. kaupunkirakentamisella ei ole vaikutusta, koska tukien loputtua maan hinta laskisi. Eikö niin?
Ei tarvitse tietää eroosiosta mitään ollakseen loistava kansantaloustieteilijä.
Kaikki kauppa olisi reilua jos tuet lopetettaisiin. Nyt on olemassa vain näennäisen reilu kauppa länsimaiden tukien ehdoilla.
Monsatokin on ilmeisesti tulosta lobbauksesta ja muusta korruptiosta, joka liittyy tullisäännöstelyihin ja muuhun maataloustukeen.Rikkaat länsimaiset ihmiset ovat ilmeisesti käyttäneet hyväkseen kehittymättömien maiden tuilla aiheutettua ahdinkoa ja perustaneet sellaisen sanojesi mukaisen riistofirman. Eihän vapailla markkinoilla synny suuryrityksiä jos kaikilla olisi reilut säännöt.
Ihan turha yrittää yksinkertaistaa asioita ja syyttää vain muita. Kyllä se länsimainen maataloustukijärjestelmä ne kaikki ongelmat on tänne maailmaan tuonut.
Mielestäni taas maatalousmaan siirtyminen tuottavaan käyttöön on ihan OK juttu.
Ranska päättäkööt asiansa itse. Joka tapauksessa Suomi olisi tukien lopettamisessa se suurin voittaja, vaikka tuki loppuisikin vain meiltä.
Mielipide ei aja minkään liikkeen etua, vaan koko kansan etua. Mitähän haittaa tästä jutusta olisi koko kansalle?
"Tällainen mielipide on vaan sellainen, että se ei juuri aja kenenkään intressiä, joten kenelläkään ei pitäisi olla motiivia kirjoittaa siitä lööperiä."
Mielipide joka ei aja juuri kenenkään etua? Olet kuitenkin aikaisemmin väittänyt että maanviljelyn alasajo ajaa veronmaksajien etuja.
Milläköhän todennäköisyydellä Hesari julkaisee demarihenkisiä kirjoituksia? En tällä nyt tarkoita että kaikki maatalouspolitiikkaa kritisoivat olisivat demareita.
Kyllä esim. eroosio ja tukien jakoperusteet ovat aika keskeinen osa tietämystä jos keskustellaan maataloudesta.
Tukipolitiikka muuten on aika syvältä.
"Kyllä se länsimainen maataloustukijärjestelmä ne kaikki ongelmat on tänne maailmaan tuonut."
No kyllä maailman ongelmat ratkeavat helposti sinun maailmassasi...
"Ei tarvitse tietää eroosiosta mitään ollakseen loistava kansantaloustieteilijä. "
Ota nyt vaikka joku kansantaloustieteen perusoppikirja käteen. Kansantaloustiede on soveltava taloustiede, se pyrkii löytämään ja tutkimaan talouden lainalaisuuksia. Päästökaupan kehittäminen on hyvä esimerkki kansantalouden sovelluksesta mutta se ei kuitenkaan ratkaise maailman energiapulaa.
"Mielestäni taas maatalousmaan siirtyminen tuottavaan käyttöön on ihan OK juttu. "
ihan ok??
"Ranska päättäkööt asiansa itse. Joka tapauksessa Suomi olisi tukien lopettamisessa se suurin voittaja, vaikka tuki loppuisikin vain meiltä."
Tiedät varmaan varsin hyvin että Myös Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan?
Nykyisillä ehdoilla Suomi olisi suuri nettomaksaja jos maanviljely lopetettaisiin Suomesta. Kyllä maatalouspolitiikasta keskusteltaessa pitäis ymmärtää aika paljon myös makrotason asioista.
Pidät näköjään todennäköisyyksistä? Laske vaikka huviksesi millä todennäköisyydellä kaikki professorit ovat poliittisesti sitoutumattomia?
"Ts. kaupunkirakentamisella ei ole vaikutusta, koska tukien loputtua maan hinta laskisi. Eikö niin? "
Häh, mallissasi maan hintaan ei vaikuttaisi vaikka koko Suomi haluaisi muuttaa 50 kilometrin säteelle Helsingin ydinkeskustasta?
Mistäs muustakaan ne ongelmat olisivat peräisin? Kyllä se hyvinvointi kasvaa vain tulleja poistamalla, eikä päinvastoin.
Päästökauppakin toimisi ihan hyvin, jos vain sitä ei oltaisi politisoitu liikaa. En vieläkään ymmärrä ajatustasi eroosion vaikutusta tukien poistoon?
Kyllä se maatalousmaan hyötykäyttö olisi oikeastaan ihan älyttömän hyvä juttu meille kaikille.
Suomi on kyllä sitoutunut, mutta ei varmaan tarvitsisi paljoa nöyristellä, että voitaisiin poistaa kaikki tuet.
Nyt ymmärrän. Tarkoitat siis että maatalouden tukien loputtua maatalous lakkaisi ja kaikki muuttasivat Helsinkiin? Eikö väittämässä ollut juuri kyse siitä, että maatalouden takia maa on liian kallista, jotta maasudulla voitaisiin tehdä jotain järkevää?
Kyllähän Pietarissakin asuu viisi miljoonaa ihmistä, joten tervetuloa sitten kaikki tänne hesaan tekemään oikeeta työtä. Kyllähän ne maan hinnat sitten taas nousevat. Siinä olet kyllä oikeassa.
Aivan, väite edistää yleistä etua, eli ei kenenkään yksittäistä etua.
Hesari julkaisee mielestäni demarihenkisiä ja keskustahenkisiä kirjoituksia tärkeissä asioissa ihan varmasti. Eli kumpaakaan puoluetta ei loukata verisesti mistään hinnasta juuri nyt.
Ei tukien jakoperusteillakaan ole merkitystä jos puhutaan tukien lakkauttamisesta tai tukien suuntauksesta muualle.
"Kyllä se länsimainen maataloustukijärjestelmä ne kaikki ongelmat on tänne maailmaan tuonut. "
Olisit voinut esittää tullien poiston ja hyvinvoinnin kasvun välisen yhteyden varmaan selkeämminkin.
En mielestäni kritisoinut päästökauppaa sinällään...
tarkoitus oli selventää ettei taloustiede ratkaise kaikkia ongelmia. Tehomaatalous lisää eroosiota. Tukien poistaminen=> Suuryhtiöiden lyhytnäköinen voitontavoittelu lisääntyisi=> eroosio lisääntyisi.
Tämä on tietysti vain spekulaatiota.
Siis ymmärrätkö nyt ihan varmasti cap-tuen(=tuleva tilatuki) merkityksen maatalouspolitiikassa.
Jos maataloustuet jaetaan jäsenmaksuista koostuvasta budjetista niin Suomihan oman maatalouden alasajolla rahoittaisi entistä enemmän esim. juuri Ranskan maataloutta. Eikö olisi järkevämpää ajaa tukiuudistus koko EU:n tasolla.
" "Kaupunkirakentamisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että tukien nostaminen nostaa maan hintaa."
maanhinta on suurtenkaupunkien läheisyydessä kallimpaa kuin mitä se on esim- itäsuomessa tai pohjoisessa on totaalisen väärin väittää ettei kaupunki rakentaminen vaikuta maan hintaan vaan pitää vain ja ainoastaan tukia hintoja nostavana tekijänä. "
Tarkastele tuota viimeistä lausetta ajatuksen kanssa.
En kyllä ymmärrä miten maataloustyö ei olisi oikeata työtä. Huono tuotos/panos-suhde ei varmaankaan sitä määrittele. Olet hiukan ylimielinen.
Olen täällä sinun kaltaisia varten!
Oletpa naivi kurkistappa sieltä navastasi maailmaan.
Onhan se hyvä , että demokratia toimii ja poliitikot päättävät asioista niinkuin totesit.Nimimerkki jghvk totesi aika osuvasti enemmistön kannattavan tukia että silleen pulinat pois.
"Ts. kaupunkirakentamisella ei ole vaikutusta, koska tukien loputtua maan hinta laskisi. Eikö niin?"
Et ilmeisesti ole tutustunut maan hinnan muodostukseen, kun tuollaisen väitteen heität.
"Ei tarvitse tietää eroosiosta mitään ollakseen loistava kansantaloustieteilijä."
Väärin, ollakseen juuri tuo loistava kansantaloustieteilijä olisi hyvä olla selvillä myös eroosion vaikutuksesta maankorkoon.
"Kaikki kauppa olisi reilua jos tuet lopetettaisiin. Nyt on olemassa vain näennäisen reilu kauppa länsimaiden tukien ehdoilla."
Et taida ymmärtää reilun kaupan funktiota.
"Monsatokin on ilmeisesti tulosta lobbauksesta ja muusta korruptiosta, joka liittyy tullisäännöstelyihin ja muuhun maataloustukeen.Rikkaat länsimaiset ihmiset ovat ilmeisesti käyttäneet hyväkseen kehittymättömien maiden tuilla aiheutettua ahdinkoa ja perustaneet sellaisen sanojesi mukaisen riistofirman. Eihän vapailla markkinoilla synny suuryrityksiä jos kaikilla olisi reilut säännöt."
Toivottavasti ymmärrät mitä kirjoitit, eipä taida kukaan taloustieteilijä sanoa että jotta MK-yrityksiä voi syntyä pitää niiden toimia vastoin lakeja ja hyviä tapoja, on toki myönnettävä että ihmisoikeuksien polkeminen hyödyttää niitä.
Tässä hieman miten suuryhtiöt toimivat elintarvike maailmassa:
http://gamma.nic.fi/~otammile/RUOHES.htm
tai
http://gamma.nic.fi/~otammile/torpparit.htm
"Ihan turha yrittää yksinkertaistaa asioita ja syyttää vain muita. Kyllä se länsimainen maataloustukijärjestelmä ne kaikki ongelmat on tänne maailmaan tuonut."
yksinkertaistaa, kukas nyt yksinkertaistaa. Laitoit kaikki maailmanongelmat maataloustukien syyksi, voiko aioista tuosta enempää yksikertaistaa, ei varmasti.
"Mielestäni taas maatalousmaan siirtyminen tuottavaan käyttöön on ihan OK juttu."
Oletko aivan varma, koska raju urbanisoituminen kehitysmaissa on muuttanut hyvät maatalousmaat slummialueiksi. On uskomatonta että joku voi tuota kehitystä pitää positiivisena asiana.
"Ranska päättäkööt asiansa itse. Joka tapauksessa Suomi olisi tukien lopettamisessa se suurin voittaja, vaikka tuki loppuisikin vain meiltä."
Suomen on EU:n jäsen jolla on yhteinen maatalouspolitiikka. ja enpä usko että Suomi olisi suurin voittaja jos toimittaisiin sinun mallisi mukaan. Tai voithan sinä kertoa kuka talouden alan ihminen kannattaa juuri tuota mallia mitä sinä nyt ajat.
"Mielipide ei aja minkään liikkeen etua, vaan koko kansan etua. Mitähän haittaa tästä jutusta olisi koko kansalle?"
Monet asiat perustellaan juuri noin, "olen kansan asialla" -fraasilla.
Itse haluaisin toimia enemmän luonnon asialla.
Loistava kansantaloustieteilijä voisi kertoa, miten hän on ottanut laskelmissaan eroosion huomioon. Kaikki muuttujat pitäisi kyllä sisällyttää malliin ja eroosio on mm. P-Amerikan preerioilla todellinen uhka, joka yhä enemmän vaikuttaa viljelysmaan tilaan ja sitä kautta satotasoon.
Viimekädessä ruoan tuottaminen on ainoa tuottava juttu. Ihmisenkin kehityshistoriassa tuo syöminen on ollut melko ratkaisevassa roolissa. Suuri osa muusta on pelkkää kuorrutetta ja tyhjänpäiväistä ajankulua. Rakentaa voi vaikka kalliolle, mutta ruoka ei siellä kasva.
Ranska, sen enempää kuin Suomikaan ei valitettavasti voi päättää asioitaan itse. Paukapäinen kansa kun on saatu ylipuhuttua eurooppalaisen keskusjohdon alaisuuteen.
Tähän liittyen. Jos tuki lopetettaisiin vain meiltä, EU:n maatalousmenoihin ei suuren suurta lovea tulisi. Sen verran pientä on Suomen maataloustuotanto Euroopan mittakaavassa. Ts. suomalainen veronmaksaja tukisi tämän jälkeen K-Euroopan maataloutta. Käytännössä VÄHÄN pienemmällä rahamäärällä kuin tällä hetkellä, kun Suomikin on mukana jakamassa tukipottia.
Luin koko kirjoituksen läpi. teksti oli osin sekavaa ympäripyöreää liturgiaa ja suurelta osin virheellisyyksiä täynnä.
Monet kohdat oli suoraan lainattu kansanedustaja Lintosen käyttämästä puheenvuorosta eduskunnassa käytyyn maatalouden selontekoon.
Ne ns faktat on sittemmin ammuttu alas, turha niitä on enää toistaa.
On syytä olettaa SDP:n puoluetoimiston olleen jälleen tämän kirjoituksen tilaajana ja sopinut tämän Hajamielen nimen käyttämistä allekirjoittajana.
Nyt on vaalit lähestymässä ja kaikki keinot otetaan jälleen käyttöön ja tämä on vain yksi niistä SDP:n likaisista keinoista joita puolue osaa käyttää.
Kun tuo professori on viisas, niin olis kertonu myös niistä vaikutuksista, jotka seuraavat jos maatalous loppuu Suomesta tukien puutteeseen. Jos tuet lopetetaan, niin silloin on rajat pantava kiinni ja tullit ulkoa tuodulle elintarvikkeelle, että voimme kannattavasti tuottaa ruokaa ilman tukia.
näköjään suoltaa täyttä paskaa ja saada julkaistuksi Suomen suurimmassa lehdessä. Voi helvetti,eikö ole järjen hiventäkään Erkolla?
Ei sieltä kirjoituksen takaa löydy mitään proffaa, kyseessä on junkun pila!
Uskokaa pois!