toyvillakoirista

kumpaakaan koiraa ei itselläni ole ollut mutta ystäväpiirissäni on ollut molempien rotujen edustaja. Kummaltakaan rodulta ei irtoa karvaa paljon mutta molemmat ovat trimmattavia rotuja. Karvanlähtö tai sen puuttuminen ei vaikuta mahdolliseen allergiaan, koska koirista lähtee joka tapauksessa eläinpölyä. Kummatkin tuntuivat oppivan asioita samalla lailla, bichonista sain sellaisen kuvan että oli ehkä parempi vaihtoehto kaverina ja sielukkaampi kuin villis jos niin voi sanoa. Villis tuntui myös haukkuvan enemmän kuin bichon, jos se vaikuttaa ratkaisuun, siis jos asutte kerrostalossa.

Kun hankit koiraa niin ota yhteyttä ko, rotujärjestön pentuvälitykseen, sieltä saat tietoa kasvattajista joilla pentuja ns hyväksytyistä yhdistelmistä eli pentueen molemmat vanhemmat täyttävät jalostusyksilön vähimmäisvaatimukset terveyden, näyttelytuloksen ja myös mahdollisten rodunomaisten muiden tulosten suhteen. Kennelliitto on toinen paikka mistä voit kysyä mutta suosittelen rotujärjestön pentuvälityksen puoleen kääntymistä koska he tuntevat rodun ja yksilöt syvällisemmin. Mene ja tutustu useampaan pentueeseen jotta löydät sen oman koirasi. Pyydä nähdä mielellään pentueen molemmat vanhemmat, joskus uroksen näkeminen voi olla hankalaa kun se voi olla toiselta puolelta Suomea. Kysele kasvattajien aiempien pentueiden omistajilta - jos mahdollista - ovatko he olleet tyytyväisiä. Ja ennenkaikkea selvitä koiran vanhempien ja sen lähisukulaisten terveystilanteet. Rotujärjestön pentuneuvonta ja kennelliitto palvelevat pennunostajia. Itse en ostaisi koiraa jollen näkisi millaisessa ympäristössä se on elämänsä ensimmäiset viikot viettänyt ja että pentue on käytetty eläinlääkärillä pentuetarkstuksessa. Onnea pennunhankintaan.

mutta muutamassa kohdin yliampuvia. Ensinnäkin ota yhteys sen rodun esim villakoirakerhon pentuvälitykseen yhteyttä. Sieltä saat tietoja kasvattajista joilla on tai tulossa pennut. Katso jalostusnetistä kasvattajien koirista tiedot. Ne perustuvat todellisuuteen eivätkä huhuihin. Koiran omistajat joiden osoiitteet tai yhteystiedot mistä sitten ne saisitkin voisivat pitää hieman omituisena soittoasi heille ja tuskin he ventovieraalle ihmiselle kertovat yhtään mitään.
Kennelliiton välitys välittää rodun kaikki pennut jotka sinne on rekisteröimisen yhteydessä rasti ruutuun periatteella laitettu(maksullinen). Siellä ei kysytä terveystuloksia. Rotuyhdistysten/järjetöjen pentuvälityksissä kysytään.
Tässä se linkki jalostustietokantaan.
http://jalostus.kennelliitto.fi/

Itselläni on 2 vuotias toyvillis narttu. Pieni kokoisena se tarvitsee vaatetusta talvella ja syys- ja kevät-viileillä, eli toppahaalari talveksi, lisäksi fleece-haalari ja kura-sade haalari ja tossut kovemmille pakkaskeleille. Oma villikseni ei ole haukkuherkkä, viihtyy yksin kotona muutaman tunnin, on innokas lenkkeilemään, harrastaa agilitya innokkaasti, oppii helposti, on ystävällinen ja seurallinen, pitää lapsista ja kulkee lenkillä räksyttämättä muille koirille. Vaikka onkin pieni koira vaatii koulutuksen, eli olen kouluttanut tottelevaisuuskoulutuksen 4 kk:n ikäisestä penturyhmässä ja 8 kk:n ikäisestä on harrastanut agilitya.

Turkinhoito vaatii viitseliäisyyttä ja tunnollisuutta, kampauksen 2-3 kertaa viikossa, trimmauksen noin 4 viikon välein ja pesun pari kertaa kuukaudessa. Ruokailun suhteen saattaa vaatia tarkkuutta, koska osalla toyvilliksistä on herkkä vatsaisuutta, jolloin ylimääräiset herkkupalat ja puruluut ärsyttävät vatsaa. Varsinkin pentuna tosi tarkasti seurattava missä liikkuu, koska ehtii joka paikkaan ja on pikkunen (n. 750g 9 viikoisena). Aikuisenakin n. 26 cm ja n. 3 kg.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin aivan ihana koira, helppo kuljettaa mukana, seurallinen, ystävällinen ja oppivainen. Itse, kun joskus hankin seuraavan koiran se varmaankin on villakoira, mutta hieman suurempi, eli kääpiövillakoira.

Tietoa villakoirista ja kasvattajista: http://personal.inet.fi/kerho/svk/rotu.htm

ainakin omasta mielestä. Omalla perheellä on kääpiövillakoira ja se on kyllä varastanut koko perheen sydämen. Se mm. sopii sporttilasten kanssa lenkeille ja agilityyn, askartelu/näpertäjän turkinhoitoon, äidin kanssa päiväuniseuralaiseksi, isän kanssa kalaan ja metsään ja koko perheen kanssa mökkireissuille jne.!!!

Käy katsomassa villakoirakerhonsivut ja juttele vaikka vastaantulevien villiksenulkoiluttajien kanssa. Bischonfrisee on muuten kaiketi villakoiran ja jonkin muun rodun risteytys. Valkoiselle villikselle saa trimmattua bfrs.turkin.

Tässä oma kanta, mutta tutustu nyt ihmeessä siihen toiseekin rotuun. Itse olen iloinen monipuolisesta häntäheikistämme, joka on aivan ihana tapaus. :)