Tänään taas Pertti Avola kertoi meille "tavallisille" ihmisille asemamme. Emme ymmärrä mitään televisiosta tai elokuvista. En kiellä, että hänellä voi olla asiantuntemusta televisioalalta. Kuitenkin ihmettelen moista ylimielisyyttä. Vaikka on saanut oikein kuvansa lehteen, kuten nykyisin kaikki toimittajat tuntuvat saavan. Kaikki ovat siis "tähtitoimittajia".
Mutta miten asia on, hakeutuvatko lahjakkaimmat ihmiset toimittajiksi? Eikö ole niin, että lahjakkaimmat ihmiset eivät hakeudu toimittajan ammattiin? Eikö toimittajan ammatti ole kuitenkin aina jonkinlainen keskinkertaisuuden ura verrattuna niiden alojen taitajiin, joista he kertovat? Onko sellainen ihminen ainoa oikea henkilö tekemään toimittajan työtä, joka on päättänyt "tulla isona toimittajaksi"? Eihän sellainen tunnu ainakaan kaikkein kunnianhimoisimmalta uravalinnalta.
Toimittajan työhön ilmeisesti ennen vanhaan kouluttauduttiin aika lailla töitä tekemällä eri tiedotusvälineissä. Tietysti luonteva esiintymiskyky ja sanavalmius ovat välttämättömiä esim. tv-työssä. Vain harvat YLEssä pystyvät ilmaisemaan todella sujuvasti itseään, kuten Laura Ruohola. Tai ainakin joitain haparoivia jännittäjiä on pistänyt silmään. Esiintymistaitoja ei aina koulutkaan pysty kehittämään. Ilmeisesti pitkän Tampereen kuuluisan koulutuksenkin läpikäyneet joutuvat työkokemuksen avulla kehittämään itseään, minkä jälkeen he vasta ovat ammattitaitoisia toimittajia.
Mielestäni kyvykkäät ihmiset ovat osoittaneet hallitsevansa useita ammatteja ja taitoja. He eivät suinkaan ole kouluttautuneet niihin kaikkiin alan oppilaitoksissa, vaan juuri harrastaneet ja itseopiskelleet. Esim. Adolf Hitleriä ei koulutettu Saksan johtajaksi. Olen varma, että juuri toimittajan työtä voi tehdä elämää ja tiedottamista suureksi osaksi omin päin opiskellut ihminen, joka on tehnyt vuosia toimittajan töitä. Yleissivistystä ja hyvää erityisasiantuntemusta muutamalta alalta vaaditaan tietysti myös. Jos kykenee esiintymään täysin luontevasti kameran edessä, voi mainiosti tehdä myös televisiotyötä.
Mielestäni toimittajien tulisi ymmärtää, että heidän ammattiinsa voi myös pätevöityä muilla foorumeilla, kuin esimerkiksi ammattikorkeakoulussa tai Tampereen kommunistitehtaassa. Toimittajien tulisi mielestäni välttää liikaa omahyväisyyttä tai turhaa ay-henkistä snobbailua tutkinnoillaan. Lukijoiden ja katsojien arvostaminen ja kunnioittaminen ei saisi myöskään unohtua. Se on mielestäni olennainen osa toimittajan ammattitaitoa.
Mutta onko toimittajat nostettu jalustalle tässä maassa myös muista syistä? Onko heillä joku tehtävä tässä puolueiden Suomessa? Onko heidän tehtävänä opettaa kansalle eliitin haluamat käsitykset eri asioista? Media tuntuu varsin yhtenäiseltä ja olevan useista asioista täysin samaa mieltä. Monista asioista saa puhua vain tiukkojen poliittisen korrektiuden kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. Useimmiten jutut ja ohjelmat ovat täynnä lähes uskonnollista muotiaatteiden elähdyttämää liturgiaa. Lähes kaikki jutut ovat esimerkiksi feministisestä näkökulmasta tehtyjä ja julistavat tätä aatetta. Muotiväittämiä ja kaikkialla toistuvia latteuksia.
Miksi toimittajat tuudittavat meitä uneen vain latteuksilla ja eliitin ohjailemalla hymistelyllä? Miksi he eivät kirjoita asiaa oikeista asioista? Mihin on hävinnyt tutkiva journalismi? Miksi toimittajat eivät ole niitä vallan vahtikoiria, vaan lähes pappeja? Kaikki on jotain hömppää tai jeesustelua, ja tällä välin eliitti tekee päätöksiä vaivihkaa puolisalaa selkämme takana. Virkamiesten mielivalta yleistyy. Väärinkäytökset myös ja laeista ei piitata. Herrat hallitsevat lammasmaisten toimittajien avulla kuin kuninkaat. Miten toimittajat voivat leuhkia ammattitaidollaan, kun media on hiljaa esim. uuden seksilain valmistelusta?
Mielestäni tämä seksilaki on demokratiamme loppu. Tähän on tultu pitkän mädäntymisprosessin lopputuloksena. Toimittajat eivät ole tehneet tehtäväänsä, vaan ovat olleet täysillä mukana kulttuurimme mädättämistyössä. Toimittajien tulisi mielestäni hävetä ja pitää matalampaa profiilia leuhkimisen sijaan. Varsinkin ns. tähtitoimittajien.
Kyllä Suomessa huiput ja ihmemiehet tai naiset löytyvät aina muualta kuin toimittajien joukosta. Toimittajien tulisi kertoa heistä rehellisesti ja oikeudenmukaisesti. Politikoiminen ja lahjakkuuksien vetäminen lokaan ovat toisia anteeksiantamattomia temppuja, mutta ilmeisesti ne kuuluvat usein toimittajien työhön. Siksi luulen, että todellisuudessa kansa ei sisimmässään ainakaan tällaiseen poliittiseen mutapainiin osallistuvia toimittajia tule koskaan kaikesta pönkityksestä huolimatta arvostamaan. Vielä vähemmän poliittisesti värittynyttä kulttuuri-ideologioiden ja apurahataistelun sävyttämää lahjakkaiden ihmisten kampittamista.
Mutta miten asia on, hakeutuvatko lahjakkaimmat ihmiset toimittajiksi? Eikö ole niin, että lahjakkaimmat ihmiset eivät hakeudu toimittajan ammattiin? Eikö toimittajan ammatti ole kuitenkin aina jonkinlainen keskinkertaisuuden ura verrattuna niiden alojen taitajiin, joista he kertovat? Onko sellainen ihminen ainoa oikea henkilö tekemään toimittajan työtä, joka on päättänyt "tulla isona toimittajaksi"? Eihän sellainen tunnu ainakaan kaikkein kunnianhimoisimmalta uravalinnalta.
Toimittajan työhön ilmeisesti ennen vanhaan kouluttauduttiin aika lailla töitä tekemällä eri tiedotusvälineissä. Tietysti luonteva esiintymiskyky ja sanavalmius ovat välttämättömiä esim. tv-työssä. Vain harvat YLEssä pystyvät ilmaisemaan todella sujuvasti itseään, kuten Laura Ruohola. Tai ainakin joitain haparoivia jännittäjiä on pistänyt silmään. Esiintymistaitoja ei aina koulutkaan pysty kehittämään. Ilmeisesti pitkän Tampereen kuuluisan koulutuksenkin läpikäyneet joutuvat työkokemuksen avulla kehittämään itseään, minkä jälkeen he vasta ovat ammattitaitoisia toimittajia.
Mielestäni kyvykkäät ihmiset ovat osoittaneet hallitsevansa useita ammatteja ja taitoja. He eivät suinkaan ole kouluttautuneet niihin kaikkiin alan oppilaitoksissa, vaan juuri harrastaneet ja itseopiskelleet. Esim. Adolf Hitleriä ei koulutettu Saksan johtajaksi. Olen varma, että juuri toimittajan työtä voi tehdä elämää ja tiedottamista suureksi osaksi omin päin opiskellut ihminen, joka on tehnyt vuosia toimittajan töitä. Yleissivistystä ja hyvää erityisasiantuntemusta muutamalta alalta vaaditaan tietysti myös. Jos kykenee esiintymään täysin luontevasti kameran edessä, voi mainiosti tehdä myös televisiotyötä.
Mielestäni toimittajien tulisi ymmärtää, että heidän ammattiinsa voi myös pätevöityä muilla foorumeilla, kuin esimerkiksi ammattikorkeakoulussa tai Tampereen kommunistitehtaassa. Toimittajien tulisi mielestäni välttää liikaa omahyväisyyttä tai turhaa ay-henkistä snobbailua tutkinnoillaan. Lukijoiden ja katsojien arvostaminen ja kunnioittaminen ei saisi myöskään unohtua. Se on mielestäni olennainen osa toimittajan ammattitaitoa.
Mutta onko toimittajat nostettu jalustalle tässä maassa myös muista syistä? Onko heillä joku tehtävä tässä puolueiden Suomessa? Onko heidän tehtävänä opettaa kansalle eliitin haluamat käsitykset eri asioista? Media tuntuu varsin yhtenäiseltä ja olevan useista asioista täysin samaa mieltä. Monista asioista saa puhua vain tiukkojen poliittisen korrektiuden kirjoittamattomien sääntöjen mukaan. Useimmiten jutut ja ohjelmat ovat täynnä lähes uskonnollista muotiaatteiden elähdyttämää liturgiaa. Lähes kaikki jutut ovat esimerkiksi feministisestä näkökulmasta tehtyjä ja julistavat tätä aatetta. Muotiväittämiä ja kaikkialla toistuvia latteuksia.
Miksi toimittajat tuudittavat meitä uneen vain latteuksilla ja eliitin ohjailemalla hymistelyllä? Miksi he eivät kirjoita asiaa oikeista asioista? Mihin on hävinnyt tutkiva journalismi? Miksi toimittajat eivät ole niitä vallan vahtikoiria, vaan lähes pappeja? Kaikki on jotain hömppää tai jeesustelua, ja tällä välin eliitti tekee päätöksiä vaivihkaa puolisalaa selkämme takana. Virkamiesten mielivalta yleistyy. Väärinkäytökset myös ja laeista ei piitata. Herrat hallitsevat lammasmaisten toimittajien avulla kuin kuninkaat. Miten toimittajat voivat leuhkia ammattitaidollaan, kun media on hiljaa esim. uuden seksilain valmistelusta?
Mielestäni tämä seksilaki on demokratiamme loppu. Tähän on tultu pitkän mädäntymisprosessin lopputuloksena. Toimittajat eivät ole tehneet tehtäväänsä, vaan ovat olleet täysillä mukana kulttuurimme mädättämistyössä. Toimittajien tulisi mielestäni hävetä ja pitää matalampaa profiilia leuhkimisen sijaan. Varsinkin ns. tähtitoimittajien.
Kyllä Suomessa huiput ja ihmemiehet tai naiset löytyvät aina muualta kuin toimittajien joukosta. Toimittajien tulisi kertoa heistä rehellisesti ja oikeudenmukaisesti. Politikoiminen ja lahjakkuuksien vetäminen lokaan ovat toisia anteeksiantamattomia temppuja, mutta ilmeisesti ne kuuluvat usein toimittajien työhön. Siksi luulen, että todellisuudessa kansa ei sisimmässään ainakaan tällaiseen poliittiseen mutapainiin osallistuvia toimittajia tule koskaan kaikesta pönkityksestä huolimatta arvostamaan. Vielä vähemmän poliittisesti värittynyttä kulttuuri-ideologioiden ja apurahataistelun sävyttämää lahjakkaiden ihmisten kampittamista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
..että kuka on Pertti Avola?
Vapaa toimittaja, joka tekee Hesariin ohjelma-arvosteluja
Hyvänä esimerkkinä toimittajan tehtävien vääristymisestä ovat presidenttitentit sekä YLE:llä että MTV:llä. Toimittajat esittävät mielestään näppäriä kysymyksiä eivätkä anna ehdokkaiden edes vastata, vaan antavat itse vastauksen ja siirtyvät seuraavaan kysymykseen. Toimittajat laittavat sanoja haastateltavan suuhun ja ovat itse enemmän äänessä kuin ehdokkaat. Toimittajan tarkoitus on vain itse päteä haastattelussa, ehdokkaiden sanomisilla ei ole mitään väliä. Nämä tv-tentit ovat todella vastenmielistä katseltavaa.
Timo Soini kuitenkin osoitti sanavalmiudellaan Ylen vaalitentissä kuinka vähäiset eväät toimittajalla loppujen lopuksi oli. Soini vei toimittajaa kuin kuoriämpäriä ja saattoi hänet naurun alaiseksi. Halosen kanssa toimittaja vaikutti vielä osaavalta, mutta Soinin tentissä toimittaja vaikutti vain kitisevältä kakaralta, jolta isompi poika vei tikkarin kädestä.
Itse en juurikaan arvosta toimittajia.