Olen kuin janoinen autiomaassa,
sinua, sinua janoa.
Olen autiomaa ilman sadetta,
kuuma ja tulinen.
Tule virvoittavaksi sateeksi,
sadoiksi pisaroiksi vartalolleni.
Virtaa hyväillen alas dyynieni pehmeitä linjoja
ja minä juon sinua hekuman hehkuvin hiekanjyvin.
Tule tyynnyttäväksi tuuleksi minuun,
lennätä hiekanjyvät intohimosi myrskyssä.
Omista minut polttavan auringon alla.
Muuta minut keitaaksesi,
nautintosi lähteeksi.
Olen janoinen
ja janoan lisää.
Odotan hiljaisuudessa tulisen auringon alla,
että tulet uudestaan.
sinua, sinua janoa.
Olen autiomaa ilman sadetta,
kuuma ja tulinen.
Tule virvoittavaksi sateeksi,
sadoiksi pisaroiksi vartalolleni.
Virtaa hyväillen alas dyynieni pehmeitä linjoja
ja minä juon sinua hekuman hehkuvin hiekanjyvin.
Tule tyynnyttäväksi tuuleksi minuun,
lennätä hiekanjyvät intohimosi myrskyssä.
Omista minut polttavan auringon alla.
Muuta minut keitaaksesi,
nautintosi lähteeksi.
Olen janoinen
ja janoan lisää.
Odotan hiljaisuudessa tulisen auringon alla,
että tulet uudestaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä oli intohimoa!Hyvä niin :)
välillä intohimoakin pitää löytyä :)
Vaikka tämä runo kärsikin hiukan luovuuden puutteesta ja huomasinpä tuossa jotain..hmm.. noh.. :) :) ..ehkä olisi hiukan tarkemmin voinut sanoja ja merkitystä miettiä :) :)
Kiitos Aikuinen Nainen.