Tasaisen taulukon mukaan...

Lukemallako ufon näkee ,tuntuu siltä että uskomuksiin perustuu sinunkin käsitykset.Vai oletkos montakin itse nähnyt vai peräti tavannut.

uskoon kirjoitti:

Lukemallako ufon näkee ,tuntuu siltä että uskomuksiin perustuu sinunkin käsitykset.Vai oletkos montakin itse nähnyt vai peräti tavannut.

vastaus on "hieman" huono. Kerran olen nähnyt päivällä ja illalla kaksi kertaa...
Tapaamisia ei viellä ole ollut, mutta ajatus nähdä niitä tai heitä lähempää ei olisi minulle ylivoimainen...

uskoon kirjoitti:

Lukemallako ufon näkee ,tuntuu siltä että uskomuksiin perustuu sinunkin käsitykset.Vai oletkos montakin itse nähnyt vai peräti tavannut.

Joo samaa mieltä täysin.
Minä en ainakaan usko mihinkään mistä pelkästään luen, vain ja ainoastaan omilla käsillä hypisteltävään.
Kuu on taatusti juustoa ja kaikki kuvat sun muu feikkiä. Atomivoima-hah! Eikä muita maita kuin Ruotsi ole-muut on selvää kusetusta samoin tarinat galakseista ja auringosta, puhdasta huijausta kaikki. Ihme juttu mihin ne muut oikein uskookin...

ei opi mitään! kirjoitti:

Joo samaa mieltä täysin.
Minä en ainakaan usko mihinkään mistä pelkästään luen, vain ja ainoastaan omilla käsillä hypisteltävään.
Kuu on taatusti juustoa ja kaikki kuvat sun muu feikkiä. Atomivoima-hah! Eikä muita maita kuin Ruotsi ole-muut on selvää kusetusta samoin tarinat galakseista ja auringosta, puhdasta huijausta kaikki. Ihme juttu mihin ne muut oikein uskookin...

tieto-ja scifikirjallisuus ovat eriasia.

Björn Borg: Tähtitieteilijät ja ufot

Ufoista puhuttaessa tulee usein esille kysymys, mitä tähtitieteilijät sanovat asiasta. Jos oletetaan, että ufot ovat peräisin avaruudesta, niin tähtitieteilijöitä pidetään parhaina asiantuntijoina tässä asiassa. Mutta ovatko he sittenkään?

Erittäin laajaan lähdemateriaaliin pohjautuen tässä kirjassa tuodaan esille, mitä mieltä yli 300 ammatti- ja harrastajatähtitieteilijää eri puolilta maailmaa on ufoihin liittyvistä kysymyksistä - niin puolesta kuin vastaankin. Vanha väittämä "tähtitieteilijät eivät koskaan ole nähneet ufoja, eivätkä edes ole kiinnostuneita niistä" kumotaan tässä kirjassa.

Tämä on tutustumisenarvoinen kirja, jollaista ei tiettävästi aikaisemmin ole kirjoitettu. Lue ja muodosta oma mielipiteesi!

katsantoa asioihin kirjoitti:

Björn Borg: Tähtitieteilijät ja ufot

Ufoista puhuttaessa tulee usein esille kysymys, mitä tähtitieteilijät sanovat asiasta. Jos oletetaan, että ufot ovat peräisin avaruudesta, niin tähtitieteilijöitä pidetään parhaina asiantuntijoina tässä asiassa. Mutta ovatko he sittenkään?

Erittäin laajaan lähdemateriaaliin pohjautuen tässä kirjassa tuodaan esille, mitä mieltä yli 300 ammatti- ja harrastajatähtitieteilijää eri puolilta maailmaa on ufoihin liittyvistä kysymyksistä - niin puolesta kuin vastaankin. Vanha väittämä "tähtitieteilijät eivät koskaan ole nähneet ufoja, eivätkä edes ole kiinnostuneita niistä" kumotaan tässä kirjassa.

Tämä on tutustumisenarvoinen kirja, jollaista ei tiettävästi aikaisemmin ole kirjoitettu. Lue ja muodosta oma mielipiteesi!

Ostin ja luin kirjan noin kk sitten, oli painavaa textiä eikä mitään huuhaata!Kannattaa tutustua tähän UFO ilmiöön, myös kirjojen kautta, eikä pelkästään netin välityksellä!

Myös tähtitielijät näkevät UFO:ja ,lukekaa Björn Borg-tähtitielijät ja ufot kirja.

raato2 kirjoitti:

Myös tähtitielijät näkevät UFO:ja ,lukekaa Björn Borg-tähtitielijät ja ufot kirja.

Tässä kirjoitusta mitä ovat havainneet taivaalla, - ilmeisesti aivan "tervepäisiä" lentäjiä kaikki...


Huomaa havainto jossa kerrotaan ranskalaisten, Pariisin lähellä nähdyn 1000 metrin halkaijaltaan olevasta "jättiläis kiekosta" 10 000 m korkeudella ! Toinen tapaus näistä SUURISTA ufoista, johon olen "törmännyt" raporteissa...ei kaikki ole niitä pieniä.


Phantoms of the Airways: Pilots and UFOs
By Scott Corrales
FATE Magazine - 2005 UFO Special


Commercial aviation has almost surely seen better days: complaints about flight delays, congested runways, collapsing radar systems, and passengers venting their pent-up rage against flight attendants have made the evening news more than once in recent years. As if pilots didn’t have enough problems to contend with, there are still stories involving other occupants of the air corridors whose intentions aren’t always clear.

Although most accounts found in published works on the UFO phenomenon concentrate on classic encounters between commercial and military airliners and unidentified flying objects, these encounters are by no means a thing of the past. The 1990s were particularly rich with such encounters, many of which border on the incredible. Perhaps it is only fitting to begin our story with one of the most startling (and credibility-straining) of them.

According to the March 13, 1992, issue of Mexico’s reputable El Universal newspaper, a sudden encounter with a UFO on March 6 of that year caused an airliner to become invisible.

The staff-written article provides no flight number, but the Aeromexico airliner allegedly departed from Mexico City at 11:30 p.m. en route to Monterrey. The pilot dimmed the cabin lights and passengers began falling asleep for the short flight, until they suddenly found themselves staring into the night sky and the bright stars in the heavens above, as if the entire fuselage had been lifted away. “We were flying in space, seeing the skies and stars without the barrier of cabin walls, which were still there and detectable to the touch, but completely invisible,” said a witness to this sudden phenomenon. “We could even see the pilots in the cabin, at the controls of an aircraft that none of us could see, only touch.”

More surprising is that panic did not spread throughout the aircraft. The startled passengers tried to make sense of the phenomenon until they suddenly became aware of a glowing object shaped like two inverted bowls stuck together flying alongside the aircraft.

The newspaper account states that the broadcast media reported the disappearance of the Aeromexico airliner from radar screens in both Monterrey and Mexico City for ten minutes, along with the corresponding gap in communications.


Planes, Trains, and Saucers

Ever since the days of the “Stendec” affair in the 1960s (solved in recent years when the wreckage of the aircraft was found in an Andean valley), the UFO phenomenon has shown an interest in commercial aviation and has even interfered with routine flights.

The February 17, 2001, issue of Chile’s El Mercurio newspaper ran an interesting story which demonstrated that this disturbing attraction to airliners wasn’t a thing of the past. At 11:30 a.m., the crew of LAN Chile Flight 560 established visual contact with a shining ovoid object of considerable size, which prompted the pilot to report it to the National Air Traffic Control Center in Santiago de Chile. Although civilian radars reported that the contact was not on their screens, the 5th Air Brigade in Cerro Moreno (Antofagasta) and the regional airport of Calama in nothern Chile managed to track it.

Confirmation for the event was received five minutes after an Avant airliner had taken off from the Calama airfield—its crew corroborated the LAN Chile information, adding that the object was stationary and remained visible 10 minutes after the initial sighting.

The military air station at Cerro Moreno placed the object 40 miles from the town of Mejillones at an altitude of 60,000 feet, thus ruling out the possibility that the strange object could have been a weather balloon—the usual culprit in these cases—due to the fact that said meteorological artifacts were launched from Cerro Moreno on a daily basis early in the morning.


A Pilot Breaks the Silence

A memorable scene in Steven Spielberg’s Close Encounters of the Third Kind shows the moment when an air traffic controller asks two airliner captains who have just reported a UFO encounter if they wish to file a formal report; both men refuse, one of them saying unequivocally, “I don’t want to report one of those!”

One can well imagine the penalties that a professional responsible for safety of hundreds of passengers and a multi-million-dollar aircraft might face if he or she admits to seeing flying saucers. Fortunately the silence imposed on airliner crews is now being broken as many pilots retire and no longer face being grounded for good. Juan Lorenzo Torres is one of them.

Torres, who retired from the Spanish carrier Iberia at the age of 65, had an illustrious career that included 40 years of flying military and civilian aircraft. Born in Madrid and the son of an Air Force general, Torres served in the military with Spain’s King Juan Carlos and is presently the director of an aviation academy. “The day I saw a UFO from my aircraft,” he told interviewer Pedro Madueño, “I wasn’t able to sleep, and I haven’t been able to stop thinking about it all this time.”

But why would a man with such an illustrious background and career wish to enter the UFO fray? “I think many people would like to know that my crew and I saw something that no one has been able to explain to this very day.”

On November 4, 1968, at 18:23 hours, Torres was flying a Caravelle 6-R along the London to Alicante route (Iberia Flight 249). This routine flight proceeded normally until the Barcelona tower ordered the aircraft to descend from an altitude of 31,000 feet to 28,000 feet, ostensibly to compensate for the transit of another aircraft on the same corridor. “Well, I had already ordered dinner and the trays were in the cabin,” reminisces Torres, “but at that altitude we were shaving the clouds, which produce a slight though uncomfortable turbulence. Having one’s dinner that way was thoroughly disagreeable. I asked my copilot to visually monitor if the opposing traffic could be seen, in order that we could return to our proper level to have a peaceful dinner.”

Within seconds, the pilot said that the incoming aircraft was in sight, but it wasn’t another airliner: instead, the Caravelle’s crew saw a flash of light heading toward them at full speed and on a collision course.

“We dumped the trays and our jaws dropped, since that blinding light was nothing we’d seen before,” he explained. “We called the stewardess to witness the thing. None of us knew what it could be.”

The petrified crew witnessed how the object stayed some ten meters away from the Caravelle’s nose cone, moving up and down and sideways, but always returning to its position in front of the aircraft. Torres made an effort to contact the object in English and Spanish with no success; contacting the Barcelona tower was fruitless, since the area was beyond its radar coverage. The next thing he did was to initiate an emergency broadcast “on the 121.5 channel, so that all nearby aircraft could communicate with us.”

Torres recalls turning on all of the aircraft’s lights in an effort to begin a rudimentary form of communication with the object. “I told it in Spanish: ‘On and off twice means no, on and off once means yes.’” When asked by the interviewer if there had been any success, he replied that “there had been logic” in the intruder’s movements.

“That night we all slept poorly, as my crew told me the next day. We all made a pact of silence, but Lieutenant Colonel Abreu of the Barcelona tower called me when I landed at El Prat and told me that the radar coverage for eastern Spain had recorded those UFOs. I asked for a copy of these records and he gave me one.” This valuable bit of evidence would be lost later on in a series of events.

“Four months later, another Caravelle piloted by commander Ordovas had another sighting in the area, flying with the same flight engineer, Jose Cuenca! The news made it into the media because one of the flight attendants had a boyfriend who was a journalist. Journalists began calling and four months later Lieutenant Colonel Ugarte and a lawyer showed up and the copy was confiscated. After reporting the sighting, Lieutenant Colonel Ugarte concluded that what the copilot, engineer, flight attendant and I had seen was in fact Venus! Venus was stuck to my plane’s nose, and I never realized it!”

Captain Torres’ remarks show that unidentified flying objects have always shown an interest in our passenger airliners. (Some have humorously suggested that the smaller unidentified objects may be attracted to jumbo jets like baby whales to surface ships in a misguided imprinting event.) Nor was Captain Torres’ experience one of a kind.

On January 6, 1995, a Boeing 737 carrying 60 passengers piloted by Capt. Roger Wills and flying between the northern Italian city of Milan and Manchester had a mid-air encounter with the unknown that almost ended in disaster. At 06:48 hours, as the airliner began its final descent into the Manchester area, it came across a triangular object with small, white lights along its sides and a black band surrounding it.

Wills and his copilot, Mark Stuart, confirmed with the control tower that they were the only craft in the air at the time. Yet the unidentified object would not make way for the swiftly oncoming airliner. A perilous nosedive was all that saved the 737 from a certain collision.

The flight crew would later state that the UFO appeared not to have the slightest intention of deviating from its course, and eventually flew under the airliner’s starboard wing.


The Manises Incident

Few cases in Spanish ufology have achieved the level of angry pro-and-con discourse that characterizes the so-called Manises Incident, in which a Mirage F-1 fighter pursued a UFO for an extended period of time with full authorization from ground control. The military component of the case often overshadows the civilian aspect, which is hair-raising enough, as we shall see.

On November 11, 1979, Capt. Javier Lerdo de Tejada, a senior pilot with 8,000 hours of flight time under his belt, was flying a Super Caravelle belonging to the TAE airline on a flight between the Austrian city of Salzburg and the Canary Islands, where over 100 passengers hoped to spend a sunny vacation. After having been aloft for less than half an hour, the Super Caravelle began to pick up an odd distress call on the emergency band, being informed by ground control that it emanated from a point 40 miles northwest of the coastal city of Valencia. Captain Tejada remarked that it was as if the party sending out the distress signal had no knowledge whatsoever of Morse code.

At 23:47 hours, flight engineer Francisco Rodriguez reported the presence of a pair of red lights at a lower elevation and to the left of the airliner. The Barcelona control tower insisted that their flight was alone in the night sky and that no other traffic was in the area.

The object began closing in on the Super Caravelle, causing consternation among the crew, since it was flying within the ten-mile safety range. The lights, spanning a diameter of 200 meters, practically made a bee line for the airliner, coming within half a mile of its wing. Certain that a collision was imminent at this point, Tejada broke his flight plan and began an emergency descent to the Manises airport outside of Valencia. The pursuit ended only when approach maneuvers were initiated. “This was the first time,” writes Spanish ufologist Javier García Blanco, “that a passenger airliner was forced to change its flight plan in order to avoid a collision.”


The French Connection

The afternoon of January 28, 1994, had the kind of clear blue winter sky in which high-flying jet airliners leave contrails that cause people on the ground to marvel. Air France Flight 3532, flying the Nice to London route, was one of them. Cmdr. Jean-Charles Duboc was pleased that everything aboard his Airbus A320-111, named “Ville d’Amsterdam,” was going smoothly. A flight attendant who happened to enter the cabin glanced out a window and exclaimed, “Look, there goes a weather balloon!”

First Officer Valerie Chaufour looked up from the instruments at the object in question and concurred that it was indeed some sort of high-altitude balloon. Curiosity led Commander Duboc to take a look in the indicated direction, where he confirmed the sighting. “The great visibility,” he told the French saucer publication VSD, “allowed me to estimate that the object was some 46 kilometers away at an altitude of 10,000 meters, practically directly over Paris.” What was odd was the object’s immense size—at such a distance, even the largest airliner would be a dot on the horizon. This contact, he estimated, was in excess of 1,000 meters in diameter. “It resembled a giant disc without any apparent features, wings, controls or engines.… We immediately contacted the Reims control tower to see if they had any radar information they could give us.”

Commander Duboc was hesitant to say that he and his crew had come across an enigmatic phenomenon. Certainly things were being tested and flown over European skies every day, and there was talk in the media of advanced aircraft of unusual configurations. He would later learn that the military radar facilities at Taverny had in fact picked up the unusual object and appeared to be tracking it.

Four years earlier, the unknown had come across the path of another Air France airliner. At 7:00 p.m. on November 5, 1990, Air France Flight 2048, flying between Paris to Barcelona, was flying over the French region of Gaillac at an altitude of 10,000 meters. The otherwise routine flight was interrupted by the sudden appearance of something resembling a half-moon surmounted by an array of distinctly visible orange, green, and red lights in a trapezoidal arrangement at an estimated distance of 40 kilometers. Cmdr. Christian Loiseau, who made the initial sighting, stated that the object’s presence was confirmed by a number of other airliners in the area. Even though he was aware that some of his passengers may have found the object disturbing, he called it to the attention of those seated on the right side of the cabin.

An even earlier sighting by an Air France crew is of interest because it took place not over Europe but in North America. On July 27, 1984, Air France 6842, flying between Los Angeles and Montreal on a cloudless night, reported seeing a group of three seemingly metallic spheres following a course roughly parallel to that of the airliner. Cmdr. Jean Gabriel Gresle was about to inquire about the objects with the Detroit control tower when the controllers beat him to the punch, asking if he could describe exactly what was up there with him. The sighting was corroborated by the pilots of two other airliners (Olympia and Lufthansa), and Gresle requested an “airmiss” procedure from the tower, in case it became necessary at some point to take evasive action, but was advised that the object had not come within the nine-kilometer range for said procedure. The Air France pilot estimated the object to be 100 meters across and placed its speed well in excess of 3,000 kilometers an hour.


Over the Black Sea

As new information begins to pour out of the former Soviet Union, more cases can be added to the list of commercial planes interfered with by UFOs. The March 1993 issue of Aura magazine, published by mathematician Alexandr Avshamulov, contains a never-seen-before transcript of a radio exchange between civilian pilots and flight controllers in the Black Sea resort of Sochi on July 26, 1989. The crews of three separate flights reported seeing two objects, “one oblong, the other cylindrical,” some 50 miles away from their positions. Said transcript was one of a number of documents released by the KGB to independent UFO periodicals. The cache of information included three photos of a commercial Ilyushin 96/300 jet on a runway, shadowed by unknown objects resembling fireballs. “A thorough examination [has] established the authenticity of the prints,” reads the Aura caption.

The reasons for this fascination that the phenomenon holds for our commercial carriers isn’t clear, but there is speculation aplenty. If extraterrestrial, what better opportunity for alien zoologists to obtain a fair sampling of human variety than by the capture of an aircraft? To the alien military specialist, a state-of-the-art airliner would provide a quick assessment of our civilization’s technological capability. If UFOs are creatures of our planet’s upper atmosphere, as has been suggested by many authors since the 1970s, perhaps their maneuvers could be interpreted as resembling the playful antics of dolphins with our own sea vessels.

On certain occasions, however, the phenomenon has demonstrated a slightly paranormal, plastic quality, as seen in the 1985 case which involved an Aeroflot airline on its way from the Caucasus to the Baltic Sea. The UFO tailed the passenger jet for 800 miles, changing its geometry several times as it flew—from a cone to a double cone, and finally into a mammoth needle-nosed aircraft—a harmless enough activity, but nevertheless distressing to the passengers and crew.


Scott Corrales is a frequent contributor to FATE. He is the editor of Inexplicata: The Journal of Hispanic Ufology.

kaikenlaista ihmettä ja kummaa. Havaintoja pukkaa joka paikasta, aivan tasaisesti jatkuvasti.

http://www.larryhatch.net/

Tässä olisi Ian-skeptikolle purtavaa vuosikausiksi.
Taitaa vain se ikä loppua ennen urakkaa.

kärpänen katossa kirjoitti:

kaikenlaista ihmettä ja kummaa. Havaintoja pukkaa joka paikasta, aivan tasaisesti jatkuvasti.

http://www.larryhatch.net/

Tässä olisi Ian-skeptikolle purtavaa vuosikausiksi.
Taitaa vain se ikä loppua ennen urakkaa.

hoitaa ufotutkimus?

skeptikoiden kirjoitti:

hoitaa ufotutkimus?

mitätpä siitä tulisi, kun niillä henkilöillä on jatkuvasti päällä täysin kielteinen asenne ufoilmiöiden olemassa oloon. Todellinen tiedonhaluinen skeptikko hakee kaikki mahdolliset realistiset vaihtoehdot havaitulle ilmiölle. On ne sitten valokuvan tai ihmisten näköhavainnot oudoista kohteista. Mutta sitten nämä hyvät esimerkkihenkilöt täällä, he eivät ikimaailmassa hyväksy (oma henkilök.asenne)sitä alle 10%:n pientä mahdollisuutta ilmiöiden selitykseen maanulkoisten sivilisaatioiden vierailuun maan ilmakehässä. Kuten olemme huomaneet selitystä tulee kaikesta muusta tasaisena virtana. Käytäytyykö aito epäilijä näin, että sulkee täysin sen vaihtoehdon silloin kun muita vaihtoehtoja ei ole.Monet skepisen henkilön selitykset ovat myös usen vain heidän omia käsityksiään, mutta ei sitä 100%:sta todellista absoluuttista tietoa havaitusta ilmiöstä.

Varmaan kaikki ovat huomaneet sen seikan myös, että ufo-ilmiöihin vakavsti uskovat myöntävät useiden kuvien tai ilmiöiden olevan aivan muuta kuin se oikea ufo havainto. Mutta myöntävätkö skeptikot sitä pientä mahdollisutta ilmiöiden maanulkoisesta alkuperästä ?

epis kirjoitti:

mitätpä siitä tulisi, kun niillä henkilöillä on jatkuvasti päällä täysin kielteinen asenne ufoilmiöiden olemassa oloon. Todellinen tiedonhaluinen skeptikko hakee kaikki mahdolliset realistiset vaihtoehdot havaitulle ilmiölle. On ne sitten valokuvan tai ihmisten näköhavainnot oudoista kohteista. Mutta sitten nämä hyvät esimerkkihenkilöt täällä, he eivät ikimaailmassa hyväksy (oma henkilök.asenne)sitä alle 10%:n pientä mahdollisuutta ilmiöiden selitykseen maanulkoisten sivilisaatioiden vierailuun maan ilmakehässä. Kuten olemme huomaneet selitystä tulee kaikesta muusta tasaisena virtana. Käytäytyykö aito epäilijä näin, että sulkee täysin sen vaihtoehdon silloin kun muita vaihtoehtoja ei ole.Monet skepisen henkilön selitykset ovat myös usen vain heidän omia käsityksiään, mutta ei sitä 100%:sta todellista absoluuttista tietoa havaitusta ilmiöstä.

Varmaan kaikki ovat huomaneet sen seikan myös, että ufo-ilmiöihin vakavsti uskovat myöntävät useiden kuvien tai ilmiöiden olevan aivan muuta kuin se oikea ufo havainto. Mutta myöntävätkö skeptikot sitä pientä mahdollisutta ilmiöiden maanulkoisesta alkuperästä ?

Ei, koska sellainen asia vaatii jo konkreettisia todisteita, eikä vain näitä suttukuvia/videoita ja tarinoita, joihin itse uskot. Sama kuin uskoisi tonttuihin, koska olet nähnyt kirjoissa kuvia niistä ja kuullut tarinoita muilta ihmisiltä. Uskotko tonttuihin niillä perusteilla??? Tai vaikka Joulupukkiin vaikka kaupoissakin kiertävät karkkia jakavat omaavat vain tekoparran ja menevät illalla kotia Nissanilla syömään pitsaa??? Tässä on kyse täysin samasta asiasta, jos näihin tarinoihin ja kuviin haluaa uskoa vieraana sivilisaationa ilman näitä ristiriitaisia ja puutteellisin todistein.

Maanulkoinen alkuperä UFO:lle voi myös olla meteorit.

todisteet puuttuu kirjoitti:

Ei, koska sellainen asia vaatii jo konkreettisia todisteita, eikä vain näitä suttukuvia/videoita ja tarinoita, joihin itse uskot. Sama kuin uskoisi tonttuihin, koska olet nähnyt kirjoissa kuvia niistä ja kuullut tarinoita muilta ihmisiltä. Uskotko tonttuihin niillä perusteilla??? Tai vaikka Joulupukkiin vaikka kaupoissakin kiertävät karkkia jakavat omaavat vain tekoparran ja menevät illalla kotia Nissanilla syömään pitsaa??? Tässä on kyse täysin samasta asiasta, jos näihin tarinoihin ja kuviin haluaa uskoa vieraana sivilisaationa ilman näitä ristiriitaisia ja puutteellisin todistein.

Maanulkoinen alkuperä UFO:lle voi myös olla meteorit.

hyvä yritys, mutta joissain selvissä tapauksissa se menee totuutena. Mutta sitten kun tämä meteoritti tekee 90 asteen suunnavaihtoja tai lentääkin takaisin päin.Vaikeammaksi menee kun se viellä pysähtyy ja ampaisee kiihtyvällä vauhdilla avaruuteen. Tälläisiäkin meteoritteja on nähty, puhumattakaan sellaisista jotka seuraavat matkustaja- tai sotilaskoneita minuuttikaupalla.

Maailma on pullollaan kuvia ja videoita, näistä mikään ei kelpaa ? Samaten on raportteja ammattilentäjilta ja kuin tavallisilta siviileiltä aivan riittävästi. Sekoitat nämä ihmisten havainnot noihin omiin tonttu-tarinoihin. Jokainen tietää tasan mikä totuudellinen ero näissä on.

Toivottavasti kohtaa henkilökohtaisesti itse ufo-ilmiön, ehkä silloin muutat käsityksiäsi hieman.

epis kirjoitti:

hyvä yritys, mutta joissain selvissä tapauksissa se menee totuutena. Mutta sitten kun tämä meteoritti tekee 90 asteen suunnavaihtoja tai lentääkin takaisin päin.Vaikeammaksi menee kun se viellä pysähtyy ja ampaisee kiihtyvällä vauhdilla avaruuteen. Tälläisiäkin meteoritteja on nähty, puhumattakaan sellaisista jotka seuraavat matkustaja- tai sotilaskoneita minuuttikaupalla.

Maailma on pullollaan kuvia ja videoita, näistä mikään ei kelpaa ? Samaten on raportteja ammattilentäjilta ja kuin tavallisilta siviileiltä aivan riittävästi. Sekoitat nämä ihmisten havainnot noihin omiin tonttu-tarinoihin. Jokainen tietää tasan mikä totuudellinen ero näissä on.

Toivottavasti kohtaa henkilökohtaisesti itse ufo-ilmiön, ehkä silloin muutat käsityksiäsi hieman.

tähän asti paraskin videokuvamateriaali sotilaslentäjiltä on osoittaunut loppupeleissä vain öljynporauslauttojen valoiksi... jännä juttu,että miten jopa ihminen voi erehtyä.
Toki voi hakea jännitystä elämään, etsimällä kiehtovia fantasiaselityksiä avaruusaluksineen, kuvista joistä näkyy vaikka pieni piste.

vaan metsästystä kirjoitti:

tähän asti paraskin videokuvamateriaali sotilaslentäjiltä on osoittaunut loppupeleissä vain öljynporauslauttojen valoiksi... jännä juttu,että miten jopa ihminen voi erehtyä.
Toki voi hakea jännitystä elämään, etsimällä kiehtovia fantasiaselityksiä avaruusaluksineen, kuvista joistä näkyy vaikka pieni piste.

Myös ammattilentäjät näkevät -
Lue tuo ja kerro näkemyksesi sen jälkeen.

Kumma juttu kun nuo skeptikset eivät koskaan erehdy ? Taitavat olla niitä yli-ihmisiä näissä asioissa.

Erehtyminen on inhimillistä, mutta skeptisellä ihmisellä sitä puolta ei taida olla vai ?

epis kirjoitti:

Myös ammattilentäjät näkevät -
Lue tuo ja kerro näkemyksesi sen jälkeen.

Kumma juttu kun nuo skeptikset eivät koskaan erehdy ? Taitavat olla niitä yli-ihmisiä näissä asioissa.

Erehtyminen on inhimillistä, mutta skeptisellä ihmisellä sitä puolta ei taida olla vai ?

ammatti- tai sotilaslentäjä. Sotilaslentäjällä vielä pikkasen haastavampi koulutus havainnoimaan ympäristöään, kuin ammattilentäjällä. Siinä sinulle realiteettia.

taptap kirjoitti:

ammatti- tai sotilaslentäjä. Sotilaslentäjällä vielä pikkasen haastavampi koulutus havainnoimaan ympäristöään, kuin ammattilentäjällä. Siinä sinulle realiteettia.

taidat kovinkin arvostaa noita liikennelentäjiä.
Heillä ei ilmeisesti ole aistit kunnossa. Minkä kyydissä oikein etelään lennät, uskallatko ?
Outo kommentti heistä? Heillä on moninkertaisesti säännöllisiä lentotunteja kuin sotilaslentäjillä.

sokeitako kirjoitti:

taidat kovinkin arvostaa noita liikennelentäjiä.
Heillä ei ilmeisesti ole aistit kunnossa. Minkä kyydissä oikein etelään lennät, uskallatko ?
Outo kommentti heistä? Heillä on moninkertaisesti säännöllisiä lentotunteja kuin sotilaslentäjillä.

Siis mitä eihmettä sinä nyt oikein yrität väittää?? tässä kenenkään arvostuksesta ole kyse, vaan siitä että myös kokeneet lentäjät voivat nähdä ESIM. nämä öljynporauslauttojen valot hyvin kummallisina, jos ei ole kiintopistettä vaikka pilvien, korkeuden tai pimeyden takia.

vaan metsästystä kirjoitti:

tähän asti paraskin videokuvamateriaali sotilaslentäjiltä on osoittaunut loppupeleissä vain öljynporauslauttojen valoiksi... jännä juttu,että miten jopa ihminen voi erehtyä.
Toki voi hakea jännitystä elämään, etsimällä kiehtovia fantasiaselityksiä avaruusaluksineen, kuvista joistä näkyy vaikka pieni piste.

huomautus

Kirjoittanut: mrkala 26.9.2005 klo 12.32


Tässä on hyvä muistaa, ettei havainto mitenkään "paljastunut öljykenttien valoksi", vaan eräät skeptikot julkaisivat "raportin" , jossa osoitettiin sinänsä ihan järkeenkäypien suuntimien avulla, että kyseessä olisi öljykenttien valot. Unohduksiin jäivät kuitenkin mm. sellaiset tekijät, että tapaukseen kuului myös tutkahavainto, joihin "skeperaportti" ei muistanutkaan ottaa kantaa. Ehkä kyseessä oli lentävät öljynporauslautat, kukapa tietää.

Demen Tikko kirjoitti:

huomautus

Kirjoittanut: mrkala 26.9.2005 klo 12.32


Tässä on hyvä muistaa, ettei havainto mitenkään "paljastunut öljykenttien valoksi", vaan eräät skeptikot julkaisivat "raportin" , jossa osoitettiin sinänsä ihan järkeenkäypien suuntimien avulla, että kyseessä olisi öljykenttien valot. Unohduksiin jäivät kuitenkin mm. sellaiset tekijät, että tapaukseen kuului myös tutkahavainto, joihin "skeperaportti" ei muistanutkaan ottaa kantaa. Ehkä kyseessä oli lentävät öljynporauslautat, kukapa tietää.

Eivät lentäjät niitä valoja itse nähneetkään, vaan koneen infrapunatutkan (FLIR) avulla, jolla nämä heikot valot tuli esiin hyvin kaukaa! Tämä tapaus on kyllä hyvin selvästi osoitettu öljynporaustornien aikaansaannokseksi.
Seuraavassa linkistä löytyy kattava analyysi ja myös rekonstruktio käyttäen infrapunakameraa, joka on tehty viime keväänä.

http://www.alcione.org/FAM/FLIR_CONCLUSION.html

epis kirjoitti:

Myös ammattilentäjät näkevät -
Lue tuo ja kerro näkemyksesi sen jälkeen.

Kumma juttu kun nuo skeptikset eivät koskaan erehdy ? Taitavat olla niitä yli-ihmisiä näissä asioissa.

Erehtyminen on inhimillistä, mutta skeptisellä ihmisellä sitä puolta ei taida olla vai ?

Anna noiden skeptikoiden väittää mitä väittää vaikka aikojen loppuun saakka.

Sinä, minä, Solarman ja monet muut ihmiset tulee kumminkin saamaan ne viimeiset naurut...

old_profile_25068 kirjoitti:

Tässä kirjoitusta mitä ovat havainneet taivaalla, - ilmeisesti aivan "tervepäisiä" lentäjiä kaikki...


Huomaa havainto jossa kerrotaan ranskalaisten, Pariisin lähellä nähdyn 1000 metrin halkaijaltaan olevasta "jättiläis kiekosta" 10 000 m korkeudella ! Toinen tapaus näistä SUURISTA ufoista, johon olen "törmännyt" raporteissa...ei kaikki ole niitä pieniä.


Phantoms of the Airways: Pilots and UFOs
By Scott Corrales
FATE Magazine - 2005 UFO Special


Commercial aviation has almost surely seen better days: complaints about flight delays, congested runways, collapsing radar systems, and passengers venting their pent-up rage against flight attendants have made the evening news more than once in recent years. As if pilots didn’t have enough problems to contend with, there are still stories involving other occupants of the air corridors whose intentions aren’t always clear.

Although most accounts found in published works on the UFO phenomenon concentrate on classic encounters between commercial and military airliners and unidentified flying objects, these encounters are by no means a thing of the past. The 1990s were particularly rich with such encounters, many of which border on the incredible. Perhaps it is only fitting to begin our story with one of the most startling (and credibility-straining) of them.

According to the March 13, 1992, issue of Mexico’s reputable El Universal newspaper, a sudden encounter with a UFO on March 6 of that year caused an airliner to become invisible.

The staff-written article provides no flight number, but the Aeromexico airliner allegedly departed from Mexico City at 11:30 p.m. en route to Monterrey. The pilot dimmed the cabin lights and passengers began falling asleep for the short flight, until they suddenly found themselves staring into the night sky and the bright stars in the heavens above, as if the entire fuselage had been lifted away. “We were flying in space, seeing the skies and stars without the barrier of cabin walls, which were still there and detectable to the touch, but completely invisible,” said a witness to this sudden phenomenon. “We could even see the pilots in the cabin, at the controls of an aircraft that none of us could see, only touch.”

More surprising is that panic did not spread throughout the aircraft. The startled passengers tried to make sense of the phenomenon until they suddenly became aware of a glowing object shaped like two inverted bowls stuck together flying alongside the aircraft.

The newspaper account states that the broadcast media reported the disappearance of the Aeromexico airliner from radar screens in both Monterrey and Mexico City for ten minutes, along with the corresponding gap in communications.


Planes, Trains, and Saucers

Ever since the days of the “Stendec” affair in the 1960s (solved in recent years when the wreckage of the aircraft was found in an Andean valley), the UFO phenomenon has shown an interest in commercial aviation and has even interfered with routine flights.

The February 17, 2001, issue of Chile’s El Mercurio newspaper ran an interesting story which demonstrated that this disturbing attraction to airliners wasn’t a thing of the past. At 11:30 a.m., the crew of LAN Chile Flight 560 established visual contact with a shining ovoid object of considerable size, which prompted the pilot to report it to the National Air Traffic Control Center in Santiago de Chile. Although civilian radars reported that the contact was not on their screens, the 5th Air Brigade in Cerro Moreno (Antofagasta) and the regional airport of Calama in nothern Chile managed to track it.

Confirmation for the event was received five minutes after an Avant airliner had taken off from the Calama airfield—its crew corroborated the LAN Chile information, adding that the object was stationary and remained visible 10 minutes after the initial sighting.

The military air station at Cerro Moreno placed the object 40 miles from the town of Mejillones at an altitude of 60,000 feet, thus ruling out the possibility that the strange object could have been a weather balloon—the usual culprit in these cases—due to the fact that said meteorological artifacts were launched from Cerro Moreno on a daily basis early in the morning.


A Pilot Breaks the Silence

A memorable scene in Steven Spielberg’s Close Encounters of the Third Kind shows the moment when an air traffic controller asks two airliner captains who have just reported a UFO encounter if they wish to file a formal report; both men refuse, one of them saying unequivocally, “I don’t want to report one of those!”

One can well imagine the penalties that a professional responsible for safety of hundreds of passengers and a multi-million-dollar aircraft might face if he or she admits to seeing flying saucers. Fortunately the silence imposed on airliner crews is now being broken as many pilots retire and no longer face being grounded for good. Juan Lorenzo Torres is one of them.

Torres, who retired from the Spanish carrier Iberia at the age of 65, had an illustrious career that included 40 years of flying military and civilian aircraft. Born in Madrid and the son of an Air Force general, Torres served in the military with Spain’s King Juan Carlos and is presently the director of an aviation academy. “The day I saw a UFO from my aircraft,” he told interviewer Pedro Madueño, “I wasn’t able to sleep, and I haven’t been able to stop thinking about it all this time.”

But why would a man with such an illustrious background and career wish to enter the UFO fray? “I think many people would like to know that my crew and I saw something that no one has been able to explain to this very day.”

On November 4, 1968, at 18:23 hours, Torres was flying a Caravelle 6-R along the London to Alicante route (Iberia Flight 249). This routine flight proceeded normally until the Barcelona tower ordered the aircraft to descend from an altitude of 31,000 feet to 28,000 feet, ostensibly to compensate for the transit of another aircraft on the same corridor. “Well, I had already ordered dinner and the trays were in the cabin,” reminisces Torres, “but at that altitude we were shaving the clouds, which produce a slight though uncomfortable turbulence. Having one’s dinner that way was thoroughly disagreeable. I asked my copilot to visually monitor if the opposing traffic could be seen, in order that we could return to our proper level to have a peaceful dinner.”

Within seconds, the pilot said that the incoming aircraft was in sight, but it wasn’t another airliner: instead, the Caravelle’s crew saw a flash of light heading toward them at full speed and on a collision course.

“We dumped the trays and our jaws dropped, since that blinding light was nothing we’d seen before,” he explained. “We called the stewardess to witness the thing. None of us knew what it could be.”

The petrified crew witnessed how the object stayed some ten meters away from the Caravelle’s nose cone, moving up and down and sideways, but always returning to its position in front of the aircraft. Torres made an effort to contact the object in English and Spanish with no success; contacting the Barcelona tower was fruitless, since the area was beyond its radar coverage. The next thing he did was to initiate an emergency broadcast “on the 121.5 channel, so that all nearby aircraft could communicate with us.”

Torres recalls turning on all of the aircraft’s lights in an effort to begin a rudimentary form of communication with the object. “I told it in Spanish: ‘On and off twice means no, on and off once means yes.’” When asked by the interviewer if there had been any success, he replied that “there had been logic” in the intruder’s movements.

“That night we all slept poorly, as my crew told me the next day. We all made a pact of silence, but Lieutenant Colonel Abreu of the Barcelona tower called me when I landed at El Prat and told me that the radar coverage for eastern Spain had recorded those UFOs. I asked for a copy of these records and he gave me one.” This valuable bit of evidence would be lost later on in a series of events.

“Four months later, another Caravelle piloted by commander Ordovas had another sighting in the area, flying with the same flight engineer, Jose Cuenca! The news made it into the media because one of the flight attendants had a boyfriend who was a journalist. Journalists began calling and four months later Lieutenant Colonel Ugarte and a lawyer showed up and the copy was confiscated. After reporting the sighting, Lieutenant Colonel Ugarte concluded that what the copilot, engineer, flight attendant and I had seen was in fact Venus! Venus was stuck to my plane’s nose, and I never realized it!”

Captain Torres’ remarks show that unidentified flying objects have always shown an interest in our passenger airliners. (Some have humorously suggested that the smaller unidentified objects may be attracted to jumbo jets like baby whales to surface ships in a misguided imprinting event.) Nor was Captain Torres’ experience one of a kind.

On January 6, 1995, a Boeing 737 carrying 60 passengers piloted by Capt. Roger Wills and flying between the northern Italian city of Milan and Manchester had a mid-air encounter with the unknown that almost ended in disaster. At 06:48 hours, as the airliner began its final descent into the Manchester area, it came across a triangular object with small, white lights along its sides and a black band surrounding it.

Wills and his copilot, Mark Stuart, confirmed with the control tower that they were the only craft in the air at the time. Yet the unidentified object would not make way for the swiftly oncoming airliner. A perilous nosedive was all that saved the 737 from a certain collision.

The flight crew would later state that the UFO appeared not to have the slightest intention of deviating from its course, and eventually flew under the airliner’s starboard wing.


The Manises Incident

Few cases in Spanish ufology have achieved the level of angry pro-and-con discourse that characterizes the so-called Manises Incident, in which a Mirage F-1 fighter pursued a UFO for an extended period of time with full authorization from ground control. The military component of the case often overshadows the civilian aspect, which is hair-raising enough, as we shall see.

On November 11, 1979, Capt. Javier Lerdo de Tejada, a senior pilot with 8,000 hours of flight time under his belt, was flying a Super Caravelle belonging to the TAE airline on a flight between the Austrian city of Salzburg and the Canary Islands, where over 100 passengers hoped to spend a sunny vacation. After having been aloft for less than half an hour, the Super Caravelle began to pick up an odd distress call on the emergency band, being informed by ground control that it emanated from a point 40 miles northwest of the coastal city of Valencia. Captain Tejada remarked that it was as if the party sending out the distress signal had no knowledge whatsoever of Morse code.

At 23:47 hours, flight engineer Francisco Rodriguez reported the presence of a pair of red lights at a lower elevation and to the left of the airliner. The Barcelona control tower insisted that their flight was alone in the night sky and that no other traffic was in the area.

The object began closing in on the Super Caravelle, causing consternation among the crew, since it was flying within the ten-mile safety range. The lights, spanning a diameter of 200 meters, practically made a bee line for the airliner, coming within half a mile of its wing. Certain that a collision was imminent at this point, Tejada broke his flight plan and began an emergency descent to the Manises airport outside of Valencia. The pursuit ended only when approach maneuvers were initiated. “This was the first time,” writes Spanish ufologist Javier García Blanco, “that a passenger airliner was forced to change its flight plan in order to avoid a collision.”


The French Connection

The afternoon of January 28, 1994, had the kind of clear blue winter sky in which high-flying jet airliners leave contrails that cause people on the ground to marvel. Air France Flight 3532, flying the Nice to London route, was one of them. Cmdr. Jean-Charles Duboc was pleased that everything aboard his Airbus A320-111, named “Ville d’Amsterdam,” was going smoothly. A flight attendant who happened to enter the cabin glanced out a window and exclaimed, “Look, there goes a weather balloon!”

First Officer Valerie Chaufour looked up from the instruments at the object in question and concurred that it was indeed some sort of high-altitude balloon. Curiosity led Commander Duboc to take a look in the indicated direction, where he confirmed the sighting. “The great visibility,” he told the French saucer publication VSD, “allowed me to estimate that the object was some 46 kilometers away at an altitude of 10,000 meters, practically directly over Paris.” What was odd was the object’s immense size—at such a distance, even the largest airliner would be a dot on the horizon. This contact, he estimated, was in excess of 1,000 meters in diameter. “It resembled a giant disc without any apparent features, wings, controls or engines.… We immediately contacted the Reims control tower to see if they had any radar information they could give us.”

Commander Duboc was hesitant to say that he and his crew had come across an enigmatic phenomenon. Certainly things were being tested and flown over European skies every day, and there was talk in the media of advanced aircraft of unusual configurations. He would later learn that the military radar facilities at Taverny had in fact picked up the unusual object and appeared to be tracking it.

Four years earlier, the unknown had come across the path of another Air France airliner. At 7:00 p.m. on November 5, 1990, Air France Flight 2048, flying between Paris to Barcelona, was flying over the French region of Gaillac at an altitude of 10,000 meters. The otherwise routine flight was interrupted by the sudden appearance of something resembling a half-moon surmounted by an array of distinctly visible orange, green, and red lights in a trapezoidal arrangement at an estimated distance of 40 kilometers. Cmdr. Christian Loiseau, who made the initial sighting, stated that the object’s presence was confirmed by a number of other airliners in the area. Even though he was aware that some of his passengers may have found the object disturbing, he called it to the attention of those seated on the right side of the cabin.

An even earlier sighting by an Air France crew is of interest because it took place not over Europe but in North America. On July 27, 1984, Air France 6842, flying between Los Angeles and Montreal on a cloudless night, reported seeing a group of three seemingly metallic spheres following a course roughly parallel to that of the airliner. Cmdr. Jean Gabriel Gresle was about to inquire about the objects with the Detroit control tower when the controllers beat him to the punch, asking if he could describe exactly what was up there with him. The sighting was corroborated by the pilots of two other airliners (Olympia and Lufthansa), and Gresle requested an “airmiss” procedure from the tower, in case it became necessary at some point to take evasive action, but was advised that the object had not come within the nine-kilometer range for said procedure. The Air France pilot estimated the object to be 100 meters across and placed its speed well in excess of 3,000 kilometers an hour.


Over the Black Sea

As new information begins to pour out of the former Soviet Union, more cases can be added to the list of commercial planes interfered with by UFOs. The March 1993 issue of Aura magazine, published by mathematician Alexandr Avshamulov, contains a never-seen-before transcript of a radio exchange between civilian pilots and flight controllers in the Black Sea resort of Sochi on July 26, 1989. The crews of three separate flights reported seeing two objects, “one oblong, the other cylindrical,” some 50 miles away from their positions. Said transcript was one of a number of documents released by the KGB to independent UFO periodicals. The cache of information included three photos of a commercial Ilyushin 96/300 jet on a runway, shadowed by unknown objects resembling fireballs. “A thorough examination [has] established the authenticity of the prints,” reads the Aura caption.

The reasons for this fascination that the phenomenon holds for our commercial carriers isn’t clear, but there is speculation aplenty. If extraterrestrial, what better opportunity for alien zoologists to obtain a fair sampling of human variety than by the capture of an aircraft? To the alien military specialist, a state-of-the-art airliner would provide a quick assessment of our civilization’s technological capability. If UFOs are creatures of our planet’s upper atmosphere, as has been suggested by many authors since the 1970s, perhaps their maneuvers could be interpreted as resembling the playful antics of dolphins with our own sea vessels.

On certain occasions, however, the phenomenon has demonstrated a slightly paranormal, plastic quality, as seen in the 1985 case which involved an Aeroflot airline on its way from the Caucasus to the Baltic Sea. The UFO tailed the passenger jet for 800 miles, changing its geometry several times as it flew—from a cone to a double cone, and finally into a mammoth needle-nosed aircraft—a harmless enough activity, but nevertheless distressing to the passengers and crew.


Scott Corrales is a frequent contributor to FATE. He is the editor of Inexplicata: The Journal of Hispanic Ufology.

Eipä olleet raportit aitoja.Koska niitä ei koskaan ole julkaistu ovat tekaistuja.Sen verran voin todeta ettei lentäjät oikeesti ole nähneet ufoja.
nim. 30v lentänyt ja tunnen paljon lentäjiä ja näistä asioista on kyllä puhuttu riittävästi.

epis kirjoitti:

mitätpä siitä tulisi, kun niillä henkilöillä on jatkuvasti päällä täysin kielteinen asenne ufoilmiöiden olemassa oloon. Todellinen tiedonhaluinen skeptikko hakee kaikki mahdolliset realistiset vaihtoehdot havaitulle ilmiölle. On ne sitten valokuvan tai ihmisten näköhavainnot oudoista kohteista. Mutta sitten nämä hyvät esimerkkihenkilöt täällä, he eivät ikimaailmassa hyväksy (oma henkilök.asenne)sitä alle 10%:n pientä mahdollisuutta ilmiöiden selitykseen maanulkoisten sivilisaatioiden vierailuun maan ilmakehässä. Kuten olemme huomaneet selitystä tulee kaikesta muusta tasaisena virtana. Käytäytyykö aito epäilijä näin, että sulkee täysin sen vaihtoehdon silloin kun muita vaihtoehtoja ei ole.Monet skepisen henkilön selitykset ovat myös usen vain heidän omia käsityksiään, mutta ei sitä 100%:sta todellista absoluuttista tietoa havaitusta ilmiöstä.

Varmaan kaikki ovat huomaneet sen seikan myös, että ufo-ilmiöihin vakavsti uskovat myöntävät useiden kuvien tai ilmiöiden olevan aivan muuta kuin se oikea ufo havainto. Mutta myöntävätkö skeptikot sitä pientä mahdollisutta ilmiöiden maanulkoisesta alkuperästä ?

näin on asianlaita!

epäaitoja kirjoitti:

Eipä olleet raportit aitoja.Koska niitä ei koskaan ole julkaistu ovat tekaistuja.Sen verran voin todeta ettei lentäjät oikeesti ole nähneet ufoja.
nim. 30v lentänyt ja tunnen paljon lentäjiä ja näistä asioista on kyllä puhuttu riittävästi.

jos ja kun ,sinä ja lentäjä golleekasi, ette ole nähnyt mitään ihmeellistä, on vielä kymmeniätuhansia muita lentäjiä, jotka ovatkin nähneet/saattaneet nähdä. Sitäpaitsi jos olisit itse nähnyt ja mennyt sen sanomaan, niin kauanko olisit vielä koneella lentänyt? Pöhlöksi olisivat leimanneet ja monon kuva takapuoleen!Mietippä tätä seikkaa....kuka uskaltaa puhua ja kuka ei......ja miksi ei!? Helpompaa on sanoa että kohtasit Jumalan ja tulit uskoon,mutta oletko sinä/kukaan sitä nähnyt? Ufoistapa on niin dukomentoitua aineistoa ja vielä enemmän ei dukumentoituja havaintoja, minäkin tiedän 3 tapausta jotka eivät ole mihinkään tallennettu ,mutta siltikin aitoja tapauksia ,joiden perusteella minäkin tiedän että ne ovat faktaa!!!!

epäaitoja kirjoitti:

Eipä olleet raportit aitoja.Koska niitä ei koskaan ole julkaistu ovat tekaistuja.Sen verran voin todeta ettei lentäjät oikeesti ole nähneet ufoja.
nim. 30v lentänyt ja tunnen paljon lentäjiä ja näistä asioista on kyllä puhuttu riittävästi.

Tämäkään lista ei ole todellakaan ainoa...

http://www.project1947.com/acufoe.htm

Mutta tästäkin voi jotain "päätellä" havainnoista...
Näitä havaintoja on tehty useilla vuosikymmenillä ympäri maapallon.

ps. Onpa sinne "eksynyt" tämä kotimainen tapauskin: 69.04.12 - Finland Rissala AFB, near Kuopio

kysymykseesi. Mutta tuo aiempi kirjoitus: Intian avoimuus. Tuo kirjoitus sopii tähän yhtä hyvin.


Kiistelyn aihe on jatkaako salailua kuten muilla mailla on ollut tapana, vaiko perinteen mukaisesti kertoa totuus avoimesti. Intia on niin avoin demokratia, että on vaikea pitää salaisuutta kansalta. Jos tieto vuotaa joutuvat valtaapitävät tunnustamaan selkä seinää vasten, jolloin alkavat ongelmat:

Ensimmäiseksi, tieto voi aiheuttaa paniikkia Intiassa ja koko maailmassa, ja toiseksi, jos Intian kansa huomaa hallituksen salaavan siltä tietoa, se kaadetaan hetkessä Intialaisen tavan mukaan.

epis kirjoitti:

kysymykseesi. Mutta tuo aiempi kirjoitus: Intian avoimuus. Tuo kirjoitus sopii tähän yhtä hyvin.


Kiistelyn aihe on jatkaako salailua kuten muilla mailla on ollut tapana, vaiko perinteen mukaisesti kertoa totuus avoimesti. Intia on niin avoin demokratia, että on vaikea pitää salaisuutta kansalta. Jos tieto vuotaa joutuvat valtaapitävät tunnustamaan selkä seinää vasten, jolloin alkavat ongelmat:

Ensimmäiseksi, tieto voi aiheuttaa paniikkia Intiassa ja koko maailmassa, ja toiseksi, jos Intian kansa huomaa hallituksen salaavan siltä tietoa, se kaadetaan hetkessä Intialaisen tavan mukaan.

Miksi paniikkia ,mitä se auttaa .Ei mitään jos nämä ihmejutut olisi totta.Et taida intian uskontoa ja kulttuuria tuntea paljonkaan.

epis kirjoitti:

kysymykseesi. Mutta tuo aiempi kirjoitus: Intian avoimuus. Tuo kirjoitus sopii tähän yhtä hyvin.


Kiistelyn aihe on jatkaako salailua kuten muilla mailla on ollut tapana, vaiko perinteen mukaisesti kertoa totuus avoimesti. Intia on niin avoin demokratia, että on vaikea pitää salaisuutta kansalta. Jos tieto vuotaa joutuvat valtaapitävät tunnustamaan selkä seinää vasten, jolloin alkavat ongelmat:

Ensimmäiseksi, tieto voi aiheuttaa paniikkia Intiassa ja koko maailmassa, ja toiseksi, jos Intian kansa huomaa hallituksen salaavan siltä tietoa, se kaadetaan hetkessä Intialaisen tavan mukaan.

Joo saat ihan yksin panikoida ,kukaan ei puutu siihen .Mutta ns. sairaat ja vähäväkiset ei siihen halua osallistua niin eikä skeptikotkaan koska ne alkaa epäillä .

epis kirjoitti:

kysymykseesi. Mutta tuo aiempi kirjoitus: Intian avoimuus. Tuo kirjoitus sopii tähän yhtä hyvin.


Kiistelyn aihe on jatkaako salailua kuten muilla mailla on ollut tapana, vaiko perinteen mukaisesti kertoa totuus avoimesti. Intia on niin avoin demokratia, että on vaikea pitää salaisuutta kansalta. Jos tieto vuotaa joutuvat valtaapitävät tunnustamaan selkä seinää vasten, jolloin alkavat ongelmat:

Ensimmäiseksi, tieto voi aiheuttaa paniikkia Intiassa ja koko maailmassa, ja toiseksi, jos Intian kansa huomaa hallituksen salaavan siltä tietoa, se kaadetaan hetkessä Intialaisen tavan mukaan.

mistä lähteestä tuo sinun Intian tietosi on? kuuluisalta Indian daily sivustoltako...?

Niinpä. Kuulemma kengurut australiassa ihmettelee yleisesti miksi ne omituiset kaksijalkaiset eivät ota selvästi yhteyttä ja kommunikoi. Sieppailevat silloin tällöin tyyppejä johonkin tarhoihinsa ja jyräyttävät aina välillä jonkun kuoliaaksi merkillisellä pelillä jossa on neljä rengasta
Kuulemma kenguruitten mielestä taitaa olla huuhaata koko kaksijalkaisten homma

tarkastaja tuunanen kirjoitti:

mistä lähteestä tuo sinun Intian tietosi on? kuuluisalta Indian daily sivustoltako...?

Niin mistä sinun tietosi.Omani opiskelun kautta hankittu .FM

myös systemaattista selvien JA HEIKKOJEN huijausten, todella väärin tulkittujen kuvien ynnä linkkien levittämistä on havaittu tällä palstalla, ilman minkäänlaista pohjaa todellisuuteen, tai juttujen taustoihin perehtymistä, joita kovinkaan usein ei edes pysty saamaan ja näihin pitäisi uskoa?!, moni herkkäuskoinen kyllä ottaa nämä ilmeisen tosissaan... Totta kai löytyy ihmisiä, jotka haluavat oikaista näitä hyvin selviä väärinkäsityksiä ja putkinäköä mielikuvitusmaailmasta lentävine lautasineen. Myöskin monet TV-sarjat ruokkivat fantasiannälkäisiä nörttejä ja fanaatikkoja vetämään omia, näistä sarjoista saatuihin mielikuviin perustuvia johtopäätöksiä.
Tuskin kovinkaan monella on sellaista mielipidettä, että olisimme ainoat elävät maailmankaikkeudessa. On sitten hieman eriasia uskoa muiden sivilisaatioiden olevan täällä. Se on se USKON asia, johon kuuluu mielikuvitus, tietämättömyys ja nämä luulot tietojen pimityksestä.

maajussit kirjoitti:

myös systemaattista selvien JA HEIKKOJEN huijausten, todella väärin tulkittujen kuvien ynnä linkkien levittämistä on havaittu tällä palstalla, ilman minkäänlaista pohjaa todellisuuteen, tai juttujen taustoihin perehtymistä, joita kovinkaan usein ei edes pysty saamaan ja näihin pitäisi uskoa?!, moni herkkäuskoinen kyllä ottaa nämä ilmeisen tosissaan... Totta kai löytyy ihmisiä, jotka haluavat oikaista näitä hyvin selviä väärinkäsityksiä ja putkinäköä mielikuvitusmaailmasta lentävine lautasineen. Myöskin monet TV-sarjat ruokkivat fantasiannälkäisiä nörttejä ja fanaatikkoja vetämään omia, näistä sarjoista saatuihin mielikuviin perustuvia johtopäätöksiä.
Tuskin kovinkaan monella on sellaista mielipidettä, että olisimme ainoat elävät maailmankaikkeudessa. On sitten hieman eriasia uskoa muiden sivilisaatioiden olevan täällä. Se on se USKON asia, johon kuuluu mielikuvitus, tietämättömyys ja nämä luulot tietojen pimityksestä.

> On sitten hieman eriasia uskoa muiden sivilisaatioiden olevan täällä. Se on se USKON asia, johon kuuluu mielikuvitus, tietämättömyys ja nämä luulot tietojen pimityksestä. <

ihmettelen sinun, vanhanaikaisia käsityksiä näistä ilmiöistä. Onko sinulla todisteita niitä kaikkia kymmeniä tuhansia havaintoja, että ne eivät olisi tapahtunut. Ja kaikki ilmiöt on järjellisesti selitettävissä, muutoin kuin esim.linnun paskalla.
Taidat uskoa kaikki mitä politiikot ja valtion edustajat esittävät kansalle. Tuo on sitä sinisilmäisyyttä, kuten Bushin hallinto on moneen kertaan osoittanut kansalle.Kansaa suorastaan kusetetaan monissa asioissa.

minä myös kirjoitti:

> On sitten hieman eriasia uskoa muiden sivilisaatioiden olevan täällä. Se on se USKON asia, johon kuuluu mielikuvitus, tietämättömyys ja nämä luulot tietojen pimityksestä. <

ihmettelen sinun, vanhanaikaisia käsityksiä näistä ilmiöistä. Onko sinulla todisteita niitä kaikkia kymmeniä tuhansia havaintoja, että ne eivät olisi tapahtunut. Ja kaikki ilmiöt on järjellisesti selitettävissä, muutoin kuin esim.linnun paskalla.
Taidat uskoa kaikki mitä politiikot ja valtion edustajat esittävät kansalle. Tuo on sitä sinisilmäisyyttä, kuten Bushin hallinto on moneen kertaan osoittanut kansalle.Kansaa suorastaan kusetetaan monissa asioissa.

ei todellakaan ole vanhaa tietoa, vaan asiat todellakin on näin. USA:n koneiston propagandaa on kyllä monenlaista, mutta ei heillä sen enempää ole tietoa vieraista sivilisaatioita kuin kenelläkään muullakaan. NASA sentään etsii bakteeritason elämää jo esim. Marsista.

maajussit kirjoitti:

ei todellakaan ole vanhaa tietoa, vaan asiat todellakin on näin. USA:n koneiston propagandaa on kyllä monenlaista, mutta ei heillä sen enempää ole tietoa vieraista sivilisaatioita kuin kenelläkään muullakaan. NASA sentään etsii bakteeritason elämää jo esim. Marsista.

miksi kiinalaiset panostavat 20 Milj.dollaria tutkimukseen jota ei ole "virallistettu" muuallakaan ?

Ranskalaiset ovat avoimpia jatkaessaan täällä julkisesti tutkimuksiaan euroopassa.


http://english.people.com.cn/200512/06/eng20051206_225935.html


Olisi mielenkiintoista saada selville miksi rahoittaa sellaista mitä ei ole olemassakaan...

old_profile_25068 kirjoitti:

miksi kiinalaiset panostavat 20 Milj.dollaria tutkimukseen jota ei ole "virallistettu" muuallakaan ?

Ranskalaiset ovat avoimpia jatkaessaan täällä julkisesti tutkimuksiaan euroopassa.


http://english.people.com.cn/200512/06/eng20051206_225935.html


Olisi mielenkiintoista saada selville miksi rahoittaa sellaista mitä ei ole olemassakaan...

niin, mistäs tiedät tuon huhun panostuksesta edes oikeaksi? kun tuossa jutussa mukana olevat kiinalaiset, biologi ja astronomi, sanovat koko jutun olevan naurettava turistihoukutin paikalliselta kylältä. Ja eituossa puhuta että kiinalaiset olisivat mitään rahoittamassa, vaan rahoittaja on ympäripyöreästi Taiwanilainen.

maajussit kirjoitti:

ei todellakaan ole vanhaa tietoa, vaan asiat todellakin on näin. USA:n koneiston propagandaa on kyllä monenlaista, mutta ei heillä sen enempää ole tietoa vieraista sivilisaatioita kuin kenelläkään muullakaan. NASA sentään etsii bakteeritason elämää jo esim. Marsista.

on olemassa todella kiero kabaali, joka pystyy jopa hallituksilta salaamaan asioita. Niiden leipälajiin kuuluvat juuri tällaisten asioiden salassapito, niin kansalta kuin hallituksilta. Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee jne.

Jali kirjoitti:

on olemassa todella kiero kabaali, joka pystyy jopa hallituksilta salaamaan asioita. Niiden leipälajiin kuuluvat juuri tällaisten asioiden salassapito, niin kansalta kuin hallituksilta. Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee jne.

olet hallitusten tiedon saannin yläpuolella ja tiedät tästä kabaalista? olet välikäsi?