Kumpi mahtaa tulla kalliimmaksi?
Tuttavaperheet valinneet Lammin, koska näytti tarjousten perusteella edullisemmalta. Rakentamisen edetessä puheet muuttuneet tyyliin... taitavat tulla suurin piirtein yhtä kalliiksi.
Ilmeisesti ainakin betonin menekki tarjouksissa alakantissa.
Tuttavaperheet valinneet Lammin, koska näytti tarjousten perusteella edullisemmalta. Rakentamisen edetessä puheet muuttuneet tyyliin... taitavat tulla suurin piirtein yhtä kalliiksi.
Ilmeisesti ainakin betonin menekki tarjouksissa alakantissa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
..ratkaisuista. Lammi tulee suurella todennäköisyydellä kalliimmaksi melkein joka ratkaisussa, varsinkin jos on kyseessä monimuotoinen talo. Yksinkertainen, suorakulmainen laatikko lienee lähimpänä samaa hintaa.
Monesti tuntuu tosiaan betonin menekki arvioitu alakanttiin, sekä betonin hinta reilustikin alakanttiin.
Lammia teetettäessä on hyvä muistaa, että se on hyvin suuritöinen, joka myös vaikuttaa hintaan..
Jos seinät (myös väliseinät) saadaan suunniteltua moduuliin niin mielestäni se ei ole suuritöisempi.
(ja jos ei jokin kohta mene moduuliin niin ... konstit on monet)
Mutta mun mielestä eri töiden logistiikka on hankalampi sovittaa ellei isäntä kuutamourakoi itse raksalla urakkamiesten ohessa.
Tarjousvertailuni perusteella pelkät rungorakenteista tulevat hintaerot ovat muutaman tonnin sisällä (Max 10 000 eur). Tämä on hyvin pieni summa verrattuna koko hankkeen budjettiin. Tämän summan voi tuhlata esim. valitsemalla hivenen kalliimmat keittiökalusteet tai tekemällä muutaman kalliimman suunnitteluratkaisun.
Työmäärissäkaan rakenteiden välillä tuskin on suuria eroja, kipupisteet ovat vain eri paikoissa.
Tee ihmeessä runkomateriaalin valinta omien tarpeidesi ja mielikuviesi perusteella. Molemmista materiaaleista tulee todennäköiseti hyvä talo kun talon suunnittelu ja toteutus tehdään kunnolla ja laadukkaasti. Tämä osa on minun mielestäni se hankalampi osio näissä rakennusprojekteista eli laadukkaita rakennusmateriaaleja saa helposti ostettua, mutta laadukkaiden toteuttajien etsintä onkin sitten hankalampaa:)
Meillä ainakin meni betonia sen mitä pitikin.
(hinta tosin oli hieman korkeampi)
materiaalina ja talona. Siporexista emme edes pyytäneet tarjousta sen keveyden ja huokoisuuden vuoksi (seinästä heti pala pois, kun vähän tönäisee vahingossa). Tod. näk otamme Lammin, vaikka muita kysymiämme harkkoja kalliimmaksi se tuleekin. No can do.
Noi heitot sipon lohkeilusta voi jättää omaan arvoonsa mielestäni. Ei tuo sipo mihinkään lohkeile sen jälkeen kun se on rapattu ulkoa ja tasoitettu sisältä. Kyllä siihen rappaukseen/tasoitteeseen tulee yhtä ikävä vamma korjattavaksi iskun jäljiltä olkoon alla lammia tahi sipoa.
Itselläni on kellari tehty Lammin EMH-350 harkoista. Pitkään oli harkinnassa tehdä myös kaksi maanpäällistä kerrosta lammista, mutta sipo vei voiton. Oli helpompi sovittaa rakennustyön logistiikka sipolle ja sitten halusin myös yläpohjan "kivestä" ja lammin kanssa olisi tullut hankalammaksi puljata ontelolaatoilla kuin sipon kanssa sipolankuilla.
Täällä on sangen mielenkiintoisia tunteenpurkauksia näistä materiaaleista. Rakennusmateriaalia kumpikin ja hieman eri ominaisuuksia sekä rakennettaessa ja asuttaessa. Omassa talossani sipo-toimituksen osuus oli noin 1/7 koko kustannuksista ja kellarin lammiharkot olivat noin 1/10 itse sipo-paketista. Suurimmat kulut tulivat sitten "oheistyöstä" ja "oheismateriaaleista".
Eli pelkästään noiden toimitussisältöjen vertaaminen ei kerro koko totuutta hintaerosta. Tärkeintä on löytää se hyvä porukka, joka panee nuo palikat paikalleen. Jos löytyy huono lammi-porukka tai huono sipo-porukka, niin siinä se raha palaa. Itsellä kävi hyvä tuuri pystytysporukan kanssa. Toista kertaa en tuuriin luottaisi, jos rakentaisin, mutta toisaalta harvoinpa suunnitteluvaiheessa on tuo pystytysporukka tiedossa...
Käytännössä valmiina rakenteena Lammin ja Jämerän hinnat ovat niin lähellä toisiaan, että sen perusteella ei kannata valintaa tehdä. Laita kriteerit/mieltymykset/mielikuvat allekkain ja katso kummassa on enempi plussia viivan alla. Itse valitsin Lammin.
Itsellä valinta oli helppo. Sipo oli 20 pinnaa kallimpi, vaikka tarjouksien sisältö tarkalleen sama, ja Lammiin laskettu betonit päälle (150e/motti). Tosi asia kyllä on että Lammin olisin ottanut sittenkin, vaikka hinta olisi ollut sama.
Vai miten????
Itse ostin HB-Priiman 380mm valuharkon. Ei voi kun katsoa Lammin tulosta ja todeta paljonko on ilmaa heidän ainoassa tuotteessaan valuharkossa. Priiman tarjous oli n.15% kokonaisuudessaan halvempi ja HB lienee kuitenkin tehnyt harkkoja iät ajat. Ei tuossa kivessä nyt mistään autosta ole kysymys, jossa merkistä vähän enemmän maksetaan, kysymys kuitenkin aikalailla yksinkertaisesta tuotteesta.
jos teettää niin lammi tulee aina kalliimmaksi kuin sipo. tai sipo paketin pitää olla tosi kallis ja pystytys myös...:(
Tee se itse miehelle ratkaisee pakaketin hinta aika paljon kumpi tulee halvemaksi...ei juuri eroja.
Lopputulos: molemmista tulee hyviä hyvin tehden ja tunarit voi pilatata molemmat talot...:(
ja lammissa tulee kylmäsiltoja helpommin....ja virheiden madolisuus paljon suurempi...ja joku unohdus on paljon pahempaa lamissa... siis hyvin huolelisen miehen harkko.
Kiitos asiallisesta vastauksesta.
Mihin Lammin riskialttius perustuu? Ilmeisesti valuuseen ja joka kolon täyttymiseen betonilla? (tietämätön nainen, tunnustan).
Ja päteekö sipon pienempi riski myös muihin muurattaviin harkkoihin? Eli esimerkiksi Lujalla lämpöeristetty muurattava harkko - helpompi tehdä hyvä lämmin rakenne?
Pystyt piirustuksista laskemaan aika tarkasti neliöt ja Lammin sivuillakin taitaa löytyä betonin menekki/m2. Siihen lasket muutaman motin päälle riippuen kuinka monessa erässä on ajateltu valaa.
Itse otin aina puoli- tai yhden motin/valu ylimääräistä "peräbetonia".
Hyvin piti paikkansa joka valussa.
Jos päädyt Jämerään, niin säästyt tuoltakin laskutoimitukselta.
Hintaeroon en voi ottaa kantaa (tuskin moni muukaan), kun en ole kahta samanlaista Sipo- ja Lammi-taloa ikinä rakentanut.
Harvalla edes on kokemusta molempien rakentamisesta. Joku harvinaisuus näytti kyllä ketjussa löytyvän, jolla kokemusta molemmista.
Kumpi tahansa on ratkaisusi, niin runkokustannus on peanutseja koko projektissa.
Kellarin rakenteenseen sipo ei käynyt, mutta pyysin tarjouksia Lammista ja Leca-harkosta. Kellarin töiden osuus olisi Lammissa ollut n.40.000mk ja Lecalla 80.000mk. Erona oli vileä se että Lammiin kuului sähköputkitukset ja Lekaan ei, vaan ne olisi pitänyt roilottaa jälkikäteen.
onnistuu varmasti, lammilla voi tulla oppirahoja maksuun.
Ei ole helpompaa hommaa kui Lammi-lämpöharkkojen latominen ja uretaanin laittaminen väliin. Ei voi epäonnistua linjalankaa käyttämällä. Pienet koron heittelyt saa kuriin kiiloilla tai tasausvalulla yläpäässä. Vähän kun sanikkaa sivelee harkkojen kosketuspintoihin niin seinä kestää ilman vaikeuksia minkälaiset valut tahansa. Jo 3h ladottuna ollut harkko (kiinnitteenä pelkkä uretaani) vaatii villaveitsellä leikkaamista. Käsipelillä tuo ei enää irronnut.
"Ihan käsi hartiapakkirakentaja"
tuo juttusi, kuka teki valut jne? Oliko isä apuna?
voin vahvistaa, että helppoa on. "Valun tekeminen" tarkoittaa sitä, että letkusta lasketaan kiven sisään sopiva määrä. Sukulaisuussuhde, isyys tai muu, ei edistä eikä jarruta hommaa missään määrin.
En tiedä mitä oppirahoja tarkoitat.
Latominen on suht helppoa ja valut menee hienosti, kun vain huolehtii, että rikkinäiset harkot on "laputettu" (siis myös rikkinäiset harkot käy).
Valun ajaksi ei tarvitse mitään tuentaa, pelkkä uretaani riittää. Ikkuna-aukot on ainoat, mitkä pitää tukea ja tulpata, ettei betoni tule alareunasta paineen voimalla ulos, kun valun pinta nousee ikkunan alareunan yli.
Valut meni omalla porukalla hyvin, kun pumppukuskillakin oli kokemusta Lammivaluista, eli osasi ottaa tarpeeksi rauhallisesti. Sen takia otettiin joka valuun sama kuski.
Lammilla me olisi pystytty tekemään kellaristakin vaikka halli ilman kantavia seiniä. Meidän kohdalla tuli yksi kantava seinä, kun ontelolaattojen jatkot tuli sen päälle.
Eli Lammi ei vaatinut maanpaineseinille mitään kantavia tukiseiniä, kuten ymmärrykseni mukaan muilla ratkaisuilla olisimme joutunut tekemään.
Seinä nousee linjalangalla ja kiilojen avulla kyllä helposti suoraan ja tarkasti. Ontelot saatiin paikoilleen varvin päälle, jossa oli laserilla max.2mm heittoa.
Tähän oli pakko päästäkin, kun otin ontelot 200mm paksuina, enkä normaalina 170mm. Tuolla päästiin suoraan harkkojaolla taas jatkamaan eteenpäin, eikä tarvinnut korjausvaluja, eikä kiilaamisia.
Meillä ainakin betonia meni lammiin melko tarkasti ohjeiden mukaan. Mihin sitä edes voisi mennä enempää, kuin kivien sisällä olevaan tilavuuteen?!?!? Hinta voi tietysti olla ihan eri, jos arvion tekee joku muu kuin betonin myyjä.