Ei varmaan liity aiheeseen,mutta kun en löytänyt muuta paikkaa tälle,niin kirjoitanpa sitten tänne. Mikä on vikana,kun poikaystäväni ei hyväksy minua sellaisena,kuin olen? vuosi kerittiin seurustella ja sitten homma loppui,kun siitä ei tullut mitään. Se ei hyväksy mm. sairauttani,jolle en itse mahda mitään. Hän luulee,että minua pitää hoivata,vaikka asia ei ole niin. On monia asioita sairauden lisäksi,joita poikaystävä ei hyväksy minussa,miksi? se mm. muutaman kerran vei minut väkisin baariin,vaikka en ole baari ihminen,mutta kun hänen täytyy päästä sinne silloin tällöin istumaan iltaa,eikä hän sinne yksin mene. Välillä olen hiljainen,jota hän ei myöskään hyväksy. Hän luulee siitä aina,että jokin on huonosti. Olen yrittänyt selittää poikaystävälle,että lääkkeillä pysyn hengissä,eikä minua tarvitse hoivata,mutta se ei tunnu uskovan minua. Näitä voisi luetella loputtomiin,joita hän ei hyväksy minussa. Minun puolestani eläkööt sitten yksin koko loppuelämän,niin kuin on tähänkin asti tehnyt. Hän ei siis ole löytänyt naista itselleen,jonka epäilen johtuvan siitä,kun hän vaatii liian paljon naiselta. Pitäisi mm. olla terve,työssäkäyvä,olla äänessä koko ajan.....ärsyttää moinen.
Aika pitkälle kerittiin mennä seurustelussa. Suunniteltiin mm. kihloihin menoa ja yhteistä asuntoa. Tarkennan vielä,että olemme kummatkin yli 18-vuotiaita,jotka tietää mitä tekee.
Pitäisikö minun yrittää unohtaa koko ihminen,vai mitä tekisi? löydänkö koskaan miestä,joka hyväksyisi minut sellaisena kuin olen? kommentoikaa,mitä mieltä olette tästä.
Aika pitkälle kerittiin mennä seurustelussa. Suunniteltiin mm. kihloihin menoa ja yhteistä asuntoa. Tarkennan vielä,että olemme kummatkin yli 18-vuotiaita,jotka tietää mitä tekee.
Pitäisikö minun yrittää unohtaa koko ihminen,vai mitä tekisi? löydänkö koskaan miestä,joka hyväksyisi minut sellaisena kuin olen? kommentoikaa,mitä mieltä olette tästä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Te ette vain sopinut toisillenne, tai ehkä kumppanisi ei ollut kypsä suhteeseen. Kyllä toinen pitää kelpuuttaa vikoineen ja vaivoineen niiden koosta riippumatta, jotta suhteessa olisi jotain järkeä.
Pää pystyyn, maailma on miehiä täynnä!
Olet marttyyri. kieriskelet itsesäälissäsi vaikka voisit tehdä jotain asialle. Mieti sitä että poikaystäväsi ajatteli sinun parastasi, viemällä sinua ulos ja pitämällä sinusta huolta.
Myös se että hän kiinnitti sinuun paljon huomiota oli vahva sitoutumisen merkki, mutta sinä et joko tajunnut sitä tai et halunnut tajuta.
minusta miehen olisi pitänyt hyväksyä sinut sellaisenaa kun olet.. Eikö hänessä ollut mitään vikoja??? Oli varmaan itsekäs paska.. Mikä sinulla on jos saan kysyä.. Itse olen myös vakavasti sairas, mutta seurustelen ja olen kihloissa.. mieheni hyväksyy minut.. Tunnen aina sympatiaa ihmisiä kohtaan jotka ovat sairaita.... En voi sille mitään.... Anteeksi kun kysyin...
Nimim. mussen kysyi,mikä vakava sairaus minulla on. Minulla on vaikea epilepsia,ja sen aiheuttamat neurologiset häiriöt. Näiden takia en todennäköisesti tule tekemään lapsia,koska terveys saattaisi kärsiä siitä. Lääkkeitä syön varmaan loppuikäni,jos kunnossa meinaan pysyä. Oli sillä miehellä myös vikoja,jonka kanssa seurustelin,mutta hän ei tunnu niitä ajattelevan ollenkaan,vaan ajattelee minun vikoja. Miehellä on mm. näön kanssa ongelmia. Hän ei näe esim. pölypalleroita,ennen kun ne ovat niin isoja,että leijuvat huoneilmassa. Tämä oli yks esimerkki hänen viastaan. Hän ei tunnu ymmärtävän sitä,että myös sairaan kumppanin kanssa voi elää parisuhteessa,jos se sairas on omatoiminen ja minähän olen. Minua ei tosiaankaan tarvitse hoivata. Esimerkkinä mainittakoot,että asun yksin,joka hoitaa kodin ja itsensä.