kysymys?

..."Ihminen joka järkkyi" niin tiedät miksi homoseksuaalinen kanssakäyminen peittoaa heteroseksuaalisen.

joskus nuorena. kun piti yrittää todistaa itselleen (ja muille) ettei ole lesbo. tuntui lähinnä raiskaukselta. erittäin inhottavaa, ei aiheuttanut minkäänlaista mielihyvää-oksetti vain.

oli ihan ok sen yhden kerran kun olin korviani myöten ihastunut siihen poikaan. Vaikka olihan se silloin jo vähän arveluttavaa, ja on yllättävän vaikeaa pitää mies tyytyväisenä jos jo pelkkä tämän kehon näkemien aiheuttaa haluttomuutta. Puhumattakaan omasta tyytyväisyydestä...

Olet ilmeisesti joku hetero-ihminen joka pohtii tätä asiaa?

No kuvittele: Millaista on rakastelu parhaimmillaan kun kumpikin haluaa toista ihan älyttömästi ja haluaa koskea toista koska ei ole oikeastaan varmaa kumpi on ihanampaa.. Se että oma rakas koskee sinua vai se että itse kosket rakastasi.

Ei siinä ole mitään ihmeellisempää. Ja muuten.. naiset on kauniimpia kiihottuneena, ei siinä oikein miehet pysty kilpailemaan. Ja tästä pääsemmekin aasinsiltaa pitkin naisiin yleensä, eli siihen rakkauteen, joka ainakin minulla on paljon syvempi ja yhteenkuuluvampi kuin miehen kanssa. Tämä tosiseikka taas vahvistaa noita edellä mainitsemiani, eli ei siinä oikeastaan voi kuin voittaa.

On mahdotonta sanoa voiko nämä asiat olla heteroilla samoin, koska en ole hetero. Ehkä heillä/teillä(?) on samanlaista? Ehkä heteronaiset esimerkiksi nauttivat miehen kehosta yhtä paljon kuin lesbot naisen kehosta? En ole haastatellut ketään lähipiirissäni asiasta, mutta jotenkin se tuntuu vähän epätodennäköiseltä. Tai sitten se on vain minulle niin uskomaton ajatus, koska en voi mitenkään tunnetasolla ymmärtää sitä...

Olisi mielenkiintoista lukea, jos tällä palstalla mahdollisesti kulkevat heterot vastaisivat samaan kysymykseen... Miksi se seksi on parempaa toisen sukupuolen edustajan kanssa? Oletteko edes miettineet onko se parasta mahdollista?

Siis miehen kanssa. Seurustellutkin, rakastunutkin ehkä. Ensimmäisen naisen jälkeen moinen on jäänyt.

En tiennyt miesten kanssa ollessani olevani lesbo, enkä pitänyt miesten kanssa seksiä harrastamista mitenkään vastenmielisenä. En pidä vieläkään, vaikken sitä harrastakaan.

Lesboseksi ja heteroseksi ovat vaan niin eri asioita. Molemmista voi nauttia. Ei kumpikaan ole toista "parempaa". Kumpikin voi olla myös huonoa.

Nyt lesbona en tietenkään miehen kanssa olisi - en siksi, että se ei ole kivaa tai on ällöttävää - se ei vain ole enää mun juttu.

Olen ollut ja koin sen "ihan hyvänä" (ensimmäisiä kauheita kokemuksia lukuunottamatta), koska paremmasta ei yksinkertaisesti ollut tietoa. Ajattelin, että on aivan normaalia tunnekylmyyttä, siveyttä jne. joillakin naisilla, ettei seksi tunnu miltään eikä edes kiihota.

Kymmenisen vuotta takaperin ensimmäinen kokemus naisen kanssa sai minut vasta ymmärtämään, että seksuaalisuudestaan voi nauttia. Jälkeenpäin ajattelen, etteivät ne kokemukset miehen kanssa edes olleet varsinaisesti seksiä, koska en itse koskaan ollut tilanteessa henkisesti mukana.

Täytyy myöntää, että tunnettu varoitus vain heteroseksistä kokeneille pitää paikkansa: "Kun olet ollut naisen kanssa, et enää muuta halua".

Mutta kannattaa siis välttää, olisihan se kauheaa jos saisi kokea todellista molemminpuolista nautintoa ja henkistä yhteyttä :)

Oon 23v. enkä oo koskaan ollu miehen kanssa, en
mitenkään päin. Miehet on aina ollu kavereita,
ei sen enempää.

OOn ollu miehen ja naisen kanssa, ja tietenkin jos ei koe itseäään biseksuaaliksi niin varmaan "väärän" sukupuolen kanssa mättää, mutta muuten noi "parempaa naisen kanssa" puheet on musta ihan hölyn pölyä. Kyllä seksi on hyvää silloin jos on tunteet pelissä ja synkkaa, ei se ole sukupuolesta kiinni. Eikä ole vaan " miesten tapaa rakastella" ja "naisten tapaa", vaan kyllä eri ihmisillä on eri tavat ja mieltymykset ja tyylit, ja kun ne kohtaa sopivasti, niin sillon tuntuu ihanalta! Oon nauttinut sekä miehen että naisen kanssa, enkä väitä kumpaakaan paremmaksi.

Vain nainen osaa koskea toista naista ihanasti. On se Aivan erilaista naisen kanssa!

oon ollu reilun kymmenen kertaa.. joka kerta eri mies, koskaan ei oo ollu minkäänlaisia tunteita mukana. joskus tosi nautittavaa, toisinaan ei juurikaan..

mieheen en vois rakastua sillein..mutta koska kaipaan läheisyyttä, enkä löydä naistakaan ni mies menee paremman puutteessa..

...ollut miehen kanssa saunassa samoilla lauteilla. XD

Sen läheisempään kontaktiin ei ole ollut hinkua.

Olen kolmikymppinen nainen, useita suhteita takana ja Se oikeakin löydettynä!! :) Olen harrastanut seksiä ja myös seurustellut useiden miesten kanssa "etsikkoaikanani" toivoen ja haluten ruusunpunaisin unelmin normaalia perhettä lapsineen ja omakotitaloineen...
Vaan kun "se tunne" miesten kanssa puuttui! vaikka mies oli kuinka fiksu, mukava, hellä, vetävä, teknisesti taitava, ja seksi johti joskus orgasmiinkin asti... En kuitenkaan saavuttanut kenenkään miehen kanssa sitä täyttymyksen ja tyytyväisyyden, huumaavan onnen, täydellisen tyydytyksen tunnetta mitä olen naisteni kanssa rakastellessa saavuttanut. Kaikki naiskokemukseni ovat olleet ihania, erilaisia mutta kaikki tyydyttäviä, henkisellä tasolla yhteys on löytynyt ja sitä myöten kokonaisuus on ollut tyydyttävämpi kuin miesten kanssa.

- Sen tuntee jo ensi katseesta ja siitä kun hän tulee lähelle... huulet lähestyvät huuliani, tunnen hänen kasvojensa ihanan tutun tuoksun, vartalomme hipaisevat toisiaan kun hän ottaa kädestäni kiinni... jo silloin sisälläni värähtää ja minut täyttää aivan uskomattoan voimakas halu suudella, koskettaa, helliä, päästä häneen ihan kiinni... palavan kiihkeästi tai kiireettömästi nautiskellen.. Hän on niin kaunis, suloinen, pehmeä, hellä, ihana... näen hänen silmistään, että hän tuntee samoin kuin minäkin, silmissä on himoa mutta myös rakkautta ja hellyyttä, tuskaakin... "Rakas, miten voitkin tuntua näin hyvältä!!" Kuin itsestään, löydämme tavat koskettaa toista, helliä, hyväillä, katsoa silmiin ja sanoa, "rakastan sinua yli kaiken ja tunnen myös sinun tunteesi"
Tämä on taivas -

Itsekin etsikkoaikanani seurustelin pitkäänkin miehen kanssa ja oletin, että tällaista se sitten on ja arvelin, etten vain ole niin intohimoinen ihminen ja siksi rakkaus ei ole niin kuumaa... ja seksistähän sanotaan, että naiset monesti löytävät seksuaalisuutensa vasta myöhemmällä iällä eivätkä monet saa ollenkaan orgasmia yhdynnässä, joten arvelinkin senkin olevani normaalia, ettei seksikään tuntunut paljon missään. Kun sitten yhtäkkiä rakastuin naiseen ja jäin sille tielleni, olen huomannut että kyllä sitä intohimoa löytyy ja seksi on taivaallista...
Eli siis ei kai sitä voi sanoa, onko seksi "parempaa" naisen kanssa ja millä tavalla, sehän nyt yksinkertaisesti riippuu ihmisestä ja mieltymyksistä. Varmaan yksi lesbouden merkittävimpiä piirteitä on, että kokee naisen seksuaalisesti viehättävämmäksi ja sitä kautta seksin paremmaksi ;)

ole vapaaehtoisesti edes pidellyt miestä kädestä, seksistä nyt puhumattakaan. Joten ei ole mitään mihin verrata.

Huh huh, taidan sitten olla aika poikkeus tässä seurassa?

yhdessä pidempiaikaisessa miessuhteessa. Pelkkä alkeellinen tieto fysiologiasta on auttanut ymmärtämään, miksi toiveiden ja halujen suhteen olemme ei pelkästään eri planeetoilta vaan eri galaksista. En kiistä etteikö olisi myös heteroseksistä nauttivia naisia, mutta ehkä heillä on aivoissaan jokin ylimääräinen rataosuus, joka minulta takuuvarmasti puuttuu. Muutaman viikon jaksoin olla aidosti kiinnostunut ja siihen se sitten loppui.

Henkinen puoli on sitten valtavan iso asia erikseen, tästä on tullut hyviä kommentteja edellä. Käytännön esteetiikkaa ja mukavuutta unohtamatta.

olemiseksi ja mikä ei... Olen kyllä suudellut useiden miesten kanssa, tapaillut muutamia, ja suuseksiin asti edennyt...

Miksen sitten pidemmälle? No, pari tapausta tapahtui ulkomailla, ja palasin Suomeen ennen kuin suhde oli edennyt pidemmälle - ja itse asiassa, eivät he minua niin paljon kiinnostaneet että olisin edennyt pidemmälle. Vaikka lupailtiin rahaa, parempaa työpaikkaa, huvijahtiajeluita, matkoja, asuntoa suuren eurooppalaisen kaupungin keskustassa ja ties mitä - ja asemaa koristenaisena, tietenkin. Eli edustus"vaimon" paikka olisi ollut tiedossa... Mutta rahallahan minua ei osteta! :)

No, Suomessa on olemassa yksi mies, joka on vienyt minulta jalat alta - ja se oli, samoin kuin ulkomaalaiset tuttavuudet, silloin joskus, kun olin vielä todella nuori. Eli muutama vuosi sitten alle kaksikymppisenä. :) Jollei hän olisi asunut eri paikkakunnalla, meidän on-offimme olisi luultavasti kehittynyt kunnolliseksi seurustelusuhteeksi asti. Ja kuinka kauan se olisi sitten kestänyt? En tiedä. On-offin lopetti ensimmäinen tyttöystävä, johon rakastuin ja jonka kanssa aloin seurustelemaan.

En ole siis koskaan varsinaisesti "ollut" miehen kanssa. Joskus mietin, millaista se voisi olla... Usein pelkkä ajatuskin seksuaalisesta kanssakäymisestä miehen kanssa tuntuu epämiellyttävältä, välillä voisi kuvitella pitäväni siitä jollain tasolla.

Heikkoina hetkinä myös pohdin, toisiko mies elämään jonkinlaista suurempaa turvaa, mikä on sinänsä huvittava ajatus. Tuskin mieskään minua kantaisi läpi tämän elämän. Itse on taisteltava! :)

Usein ajattelen, etten todellakaan ymmärrä miehiä - en vain ole heidän kanssaan lainkaan samoilla aaltopituuksilla, en ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt heitä. Miehet ovat minulle kuin vieras "ihmisrotu", en ole lainkaan perillä heidän mielenliikkeistään. :) Vaikka pari hyvää miespuolista ystävää minulla kyllä on, ja tuttavia myös.