Haluan

koneelleni Linux käyttöjärjestelmän.Saako sitä mistään suomenkielisenä ja onko kovin paljon erilainen käyttää kun XP?
Mitä parempaa ja huonompaa siinä on XP:hen verrattuna?
282241
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

Linux poikkeaa XP:stä kuin aurinko kuusta.
Ohjeita vaikka aluksi Windowssista Linuxiin ABC:
http://tapsa.terae.net/linux/

Kaikki asialliset Linux-jakelut ovat lokalisoitavissa suomeksi.

Äänestä

se on XP:hen verrattuna työpöytäkäytössä täysi paska.

Äänestä
  • Koska et saa metsästää örkkejä, vai mitä, M$-pelle.

    Äänestä

Linux on täysin erilainen käyttöjärjestelmä verrattuna Windowsiin. Se on ilmaiseksi saatavissa oleva Unix -klooni, eikä mikään Windowsin kopio.

Ensimmäiset viikot ovat varmasti tapahtumarikkaita, jopa raskaita. Sitten kun olet hiljalleen päässyt sinuiksi (käyttöjärjestelmän tuhansien valinnaisten ohjelmien) = valitsemasi distribuutio kanssa, voit unohtaa useimmat Windowsmaailman ongelmat, kuten virukset, vakoiluohjelmat, levyneheytyksen ja sekavat asematunnukset E:\ ym., joiden ainoa tarkoitus on tehdä elämästä vaikeaa.

Käytössäsi on lukuisia työpöytäympäristöjä ja ainakin 60 kielivaihtoehtoa. Useat ohjelmat ovat ainakin osittain ja yleisimmät työpöydät lähes täysin suomenkielisiä. Kieltä vaihdat tarpeen mukan, ilman mitään uudelleenasennuksia tai boottauksia. Koneen uudelleenkäynnistys on tarpeen vain jos päivität itse kernelin (järjestelmän ydin) tai irrottelet osia koneen sisältä.

Asiakäytössä en osaa nimetä yhtään osa-aluetta, jossa XP olisi yhtä hyvä kuin GNU/Linux. Ehkä sitten joku Windows-only-monitoimilaite (tulostin skanneri fax) voi aiheuttaa ongelmia, samoin sisäiset adsl-kortit tai windows-puhelinmodeemit, jos nyt sellaisia enää kellään on.

Pelejä saa Linuxiin, pasiansseja ym. sairaan paljon ja myös muutamia tapan-kaikki-III-OpenGL -teurastuksia. Lisäksi osa Windows-peleistä on mahdollista saada toimimaan tyydyttävällä nopeudella WINE:n alla.

Lue noita linkitettyjä sivuja, ota aikaa ja kahvia. Tutustu Linuxiin muutama viikko äläkä lannistu heti alussa. Tee sitten päätökseksi tai pidä molemmat Win & Linux samalla koneella.

Äänestä
  • "Asiakäytössä en osaa nimetä yhtään osa-aluetta, jossa XP olisi yhtä hyvä kuin GNU/Linux."
    Onneksi osaamattomuudestasi ei seuraa, etteikö niitä olisi.

    Äänestä

  • GNU/Stallman kirjoitti:

    "Asiakäytössä en osaa nimetä yhtään osa-aluetta, jossa XP olisi yhtä hyvä kuin GNU/Linux."
    Onneksi osaamattomuudestasi ei seuraa, etteikö niitä olisi.

    >...etteikö niitä olisi.

    Sinua kun ei tuo tietämättömyys kuulosta vaivaavan niin laitahan jotakin esille että päästään arvoimaan. Noinkohan niitä sittenkään löytyy?

    Äänestä

  • Pohjanmaalta kirjoitti:

    >...etteikö niitä olisi.

    Sinua kun ei tuo tietämättömyys kuulosta vaivaavan niin laitahan jotakin esille että päästään arvoimaan. Noinkohan niitä sittenkään löytyy?

    Sanotaan nyt esimerkkinä taitto. Aloja, joilla
    tarvittavia ohjelmia ei ole portattu linuxille
    on kyllä muitakin. Voidaa tietysti inistä että
    vastaavat ohjelmat kyllä löytyy, mutta usein
    ne eivät ihan vastaa sitä mitä tarvitaan, so.
    ovat vielä ns. vaiheessa. Voidaan myös inistä
    troffista tai lateksista, mutta rupeapa
    Me Naiset -lehteä LaTeXilla nypertämään.

    Äänestä

  • GNU/Stallman kirjoitti:

    Sanotaan nyt esimerkkinä taitto. Aloja, joilla
    tarvittavia ohjelmia ei ole portattu linuxille
    on kyllä muitakin. Voidaa tietysti inistä että
    vastaavat ohjelmat kyllä löytyy, mutta usein
    ne eivät ihan vastaa sitä mitä tarvitaan, so.
    ovat vielä ns. vaiheessa. Voidaan myös inistä
    troffista tai lateksista, mutta rupeapa
    Me Naiset -lehteä LaTeXilla nypertämään.

    ..myönnetään, samaten video / äänipuoli ei kuulemma ole kovin hienosti edustettuna. (LaTeX (LYX) on muuten maailman briljantein hyvä ohjelma teknisten dokujen ym. kirjoitukseen..) Taittoa tosin ei voine lukea mihinkään normaalikäyttöön?

    Windowsia ei kyllä näissäkään kannata mainostaa mitenkään hyväksi, vaikka nyt sovellusten puolesta tarjonta yltää tällä osa-alueella pidemmälle kuin Linuxin; Apple taitaa olla kova tekijä lehden teossa? Suostun siis vuoden viimeisenä kommenttina perumaan puheeni win vs. lin (multi)median tuottamisen osalta.

    Jahka UG NX tulee linuxiin, ei ole enää puutetta järeästä cad/cam/cae softasta. Voin kuvitella, miten 100% virusvapaassa ympäristössä työ sujuu leikiten. Joku muotoilija voinee sanoa, onko GNU-palikoista riittävästi iloa 3d-kahvikupin venyttelyyn?

    Äänestä

  • GNU/Stallman kirjoitti:

    Sanotaan nyt esimerkkinä taitto. Aloja, joilla
    tarvittavia ohjelmia ei ole portattu linuxille
    on kyllä muitakin. Voidaa tietysti inistä että
    vastaavat ohjelmat kyllä löytyy, mutta usein
    ne eivät ihan vastaa sitä mitä tarvitaan, so.
    ovat vielä ns. vaiheessa. Voidaan myös inistä
    troffista tai lateksista, mutta rupeapa
    Me Naiset -lehteä LaTeXilla nypertämään.

    Unohtuiko että OpenSource ohjelmat ovat usein ILMAISIA. Tarkoittaen että SINUN ei tarvitse maksaa niiden hankkimisesta ja ylläpidosta PENNIÄKÄÄN!
    Tuo se vasta onkin tietämättömyyttä vertailla kaupallisia 500e hankintahinnan ohjelmia ILMAISIIN.
    Multimedia puolella tavallisessa kotikäytössä ei ole mitään puutteita, eikä taida tänäpäivänä olla muissakaan osa-alueissa.

    PUHUTTAESSA KAUPALLISISTA TUOTTEISTA:
    AMMATTILAISET valitsevat usein Apple-tuotteet joten wintoysia on turha sekoittaa AMMATTILAISIIN.

    Ja mikäli on AIVAN PAKKO käyttää PC-rautaa, todelliset ammattilaiset teettävät räätälöidyn ohjelman. Arvaapa kumpaan käyttöjärjestelmään tällainen räätälöity ohjelma on edullisempi ja nopeampi hankkia... PELLE!!!

    Äänestä

knoiipi linuxia.Sitä löytyy suomennettu versio.Ei tarvi siis alussa eri kehoitetta kielipakettiin.

Koska knoppix on live versio,sitä voi kokeilla ilman asentamista.

Hyvät puolet,ei viruksia tai spywarea,ilmainen.Vakaampi.Nopeat päivitykset.Komentorivi yhä edelleen paljon käytössä,tosin osaavalle se on etu.Jotkin linuxit on helppoja asentaa,jotkin vaikeampia,pitää käsin kertoa swap osioita ym,voi tuntua vaikealle.

Huono puoli on että vaikea käyttää xp:n jälkeen.Ei laitetukea kuin vanhoille laitteille ja nekin kovin askeettisia.Laitevalmistajat ei vielä ole linuxista kiinnostuneita,saa nähä mihin mennään.Linuxissa on monia toimintoja mitä ei wintoosasta löydy.Esim luo uusi osio eli kovalevy ihan tosta vaan.Konetta ei tarvi edes bootata tai mitään.Nettiyhteys toimii helposti levyltäkin.

Äänestä

No siis pohjimmiltaan linux on täysin erilainen käyttis kuin Windows. Mutta jos ajatellaan jokapäiväistä desktop-käyttöä, niin se ympäristö ei nyt niin hirveästi eroa Windowsista, paitsi edukseen.

Linuxin asentaminen, ohjelmien asentaminen ja käyttiksen säätäminen eroaa Windowsista varsin paljon, mutta jos käytät esim KDE työpöytää niin sen ympäristön pitäs olla tutun oloinen, vaikka siinäkin se säätäminen on omanlaisensa.

Esim KDE-työpöytä muistuttaa paljon Windowsia, molemmat perustuu vastaavalla tavalla ikoneihin, valikoihin ja ohjelmaikkunoihin. Jopa ikkunan reunukset ja KDE-ohjelmien käyttöliittymän saa halutessaan näyttämään Windowsilta (hyi!).

Kummallekin käyttikselle on paljon ohjelmia, jotka ei toimi kuin toisessa. Mutta toisaalta ne perusohjelmat on pitkälti samat. Esim Firefox webbiselain löytyy sekä Windowsille että linuxille, Thunderbird sähköpostiohjelma myös. Toimisto-ohjelmista OpenOffice ja AbiWord toimii sekä Windowsissa, että linuxissa.

Lisäksi monista Windows ohjelmista on hyvin samantapainen Linux versio. Esim Windowsin WinAmp:a vastaava ohjelma linuxissa on XMMS. Nimi on eri, mutta ohjelman käyttö on aika samanlaista.
Molemmat sa näyttämäänkin samalta.

Asetusten tekeminen toki eroaa paljon linuxin ja Windowsin kohdalla, mutta eihän niitä asetuksia kokoajan tarvitse säätää ja ohjelmia asentaa. Kun säädöt on kerran tehty niin työpöytäkäyttö on aika samanlaista.

Äänestä

Kyllä ilman muuta linux kannattaa opiskella.
Ja jos ei ole ennen käyttänyt linuxia on paras tapa asentaa linux wintowssin rinnalle samalle koneelle.
Hyvä aloittelian jakelu on esim Mandrake.
Lähes kaikki linux jakelut ovat myös suomenkielisiä.
Mandrake linux on ainakin omien kokemuksien mukaan helppo asentaa.
Laitteet ym saa lähes automaattisesti toimimaan jne.

Sitten kun aikasi tutkit ja opiskelet linuxia wintoosan rinnalla, niin voit viimein viskata wintoosan mäkeen ja päivittää linuksisi tehokkaaampaan , mutta ehkä vähän vaikeampaan hallita,, kuten esim. debian

Äänestä
  • Voisitko valaista millä tavalla Debian on "tehokkaampi" kuin Mandrake? :)

    Äänestä

  • kysymys. kirjoitti:

    Voisitko valaista millä tavalla Debian on "tehokkaampi" kuin Mandrake? :)

    Ainakin minun koneillani uusimmat Debianit laahaavat monta kuukautta mandrivan kehityksestä jäljessä.

    Äänestä

  • mielekiintoinen kirjoitti:

    Ainakin minun koneillani uusimmat Debianit laahaavat monta kuukautta mandrivan kehityksestä jäljessä.

    "koneillani uusimmat Debianit laahaavat monta kuukautta mandrivan kehityksestä jäljessä."

    Debianin lähtökohtana on vakaus. Tästä syystä Sarge-versio (Debian 3.1) tarjoaa hyviksi todettuja, testattuja ja vakaita ohjelmia. Jos järjestelmääsi haluat uusinta uutta ja erilaista testitavaraa voit (osin Ubuntu-jakelun tavoin) käyttää Etch (testattava) paketteja. Ja jos oikein haluat seikkailla asennat Sid-paketteja (epävakaa). Tuo väite, että Debian olisi jotenkin "vanhentunut" on virheellinen päätelmä.
    Voit itse tarkistaa asiantilan tutustumalla Debianin pakettitarjontaan:
    http://www.debian.org/distrib/packages

    Äänestä

  • "Hyvä aloittelian jakelu on esim Mandrake.
    Lähes kaikki linux jakelut ovat myös suomenkielisiä.
    Mandrake linux on ainakin omien kokemuksien mukaan helppo asentaa.
    Laitteet ym saa lähes automaattisesti toimimaan jne.

    Sitten kun aikasi tutkit ja opiskelet linuxia wintoosan
    rinnalla, niin voit viimein viskata wintoosan mäkeen ja
    päivittää linuksisi tehokkaaampaan , mutta ehkä vähän
    vaikeampaan hallita,, kuten esim. debian"

    En ihan ymmärtänyt kaikkea tuosta, varsinkaan tuota
    debianin tehokkuutta mandrivaan/mandrakeen nähden.

    Äänestä

  • tolikka "ei ymmärrä" kirjoitti:

    "Hyvä aloittelian jakelu on esim Mandrake.
    Lähes kaikki linux jakelut ovat myös suomenkielisiä.
    Mandrake linux on ainakin omien kokemuksien mukaan helppo asentaa.
    Laitteet ym saa lähes automaattisesti toimimaan jne.

    Sitten kun aikasi tutkit ja opiskelet linuxia wintoosan
    rinnalla, niin voit viimein viskata wintoosan mäkeen ja
    päivittää linuksisi tehokkaaampaan , mutta ehkä vähän
    vaikeampaan hallita,, kuten esim. debian"

    En ihan ymmärtänyt kaikkea tuosta, varsinkaan tuota
    debianin tehokkuutta mandrivaan/mandrakeen nähden.

    Ei niillä huomattavaa tehoeroa ole. Debian kyllä on hieman vakaampi kuin mandrake/mandriva tai ubuntu.

    Osa Debianin paketeista ON ilmestyessään jo vanhentuneita mutta ei suinkaan käyttökelvottomia. Vakautensa puolesta voivat olla jopa aloittelijalle helpompia kuin uudemmat paketit.

    Jos haluaa vakaan Linuxin uudemmilla ohjelmaversioilla, suosittelen Slackwarea.

    Äänestä

  • kysymys. kirjoitti:

    Voisitko valaista millä tavalla Debian on "tehokkaampi" kuin Mandrake? :)

    No joo ja joo ja joo
    Kysehän on aina vain siitä mitä itse tahtoo...
    Haluatteko että kaikki on heti siinä ja nyt vai haluatteko vähän nähdä vaivaa ja personalisoida oman käyttiksenne?

    Minä itse pidän tyylistä jossa voin vaikuttaa aivan kaikkeen.
    En pidä yleensäkkään järjestelmien oletus asetuksista.

    No tämähän on ainainen kompromissi sen helppouden ja "vapauden" välillä....

    Suosittelen ehdottomasti ihmisille jotka eivät halua nähdä vaivaa oman käyttiksensä kanssa,,, muita käyttiksiä kuin debian/linux

    Mutta kun ja jos ja silleen kuten minä... haluan että käyttikseni on minun näköinen ja toimii minun mopo koneessa parhaimmalla mahdollisella tavaslla,,, eikä mikään turhuus rasita minun koneeni muistia,, niin olen huomannut että helpoin tapa on koskettaa rautaa nimen omaan debianin kanssa.

    Valitkaa ja kokeilkaa

    Äänestä

  • ninetymice2 kirjoitti:

    No joo ja joo ja joo
    Kysehän on aina vain siitä mitä itse tahtoo...
    Haluatteko että kaikki on heti siinä ja nyt vai haluatteko vähän nähdä vaivaa ja personalisoida oman käyttiksenne?

    Minä itse pidän tyylistä jossa voin vaikuttaa aivan kaikkeen.
    En pidä yleensäkkään järjestelmien oletus asetuksista.

    No tämähän on ainainen kompromissi sen helppouden ja "vapauden" välillä....

    Suosittelen ehdottomasti ihmisille jotka eivät halua nähdä vaivaa oman käyttiksensä kanssa,,, muita käyttiksiä kuin debian/linux

    Mutta kun ja jos ja silleen kuten minä... haluan että käyttikseni on minun näköinen ja toimii minun mopo koneessa parhaimmalla mahdollisella tavaslla,,, eikä mikään turhuus rasita minun koneeni muistia,, niin olen huomannut että helpoin tapa on koskettaa rautaa nimen omaan debianin kanssa.

    Valitkaa ja kokeilkaa

    >...jossa voin vaikuttaa aivan kaikkeen.

    Kerrotko mihin vain Debianissa voi vaikuttaa vaan ei Mandrakessa.

    Ei se, että oletusasetukset on helppoja, mitenkään rajaa käyttöä jatkossa kun taidot karttuvat.

    Äänestä

  • Vakaus... kirjoitti:

    "koneillani uusimmat Debianit laahaavat monta kuukautta mandrivan kehityksestä jäljessä."

    Debianin lähtökohtana on vakaus. Tästä syystä Sarge-versio (Debian 3.1) tarjoaa hyviksi todettuja, testattuja ja vakaita ohjelmia. Jos järjestelmääsi haluat uusinta uutta ja erilaista testitavaraa voit (osin Ubuntu-jakelun tavoin) käyttää Etch (testattava) paketteja. Ja jos oikein haluat seikkailla asennat Sid-paketteja (epävakaa). Tuo väite, että Debian olisi jotenkin "vanhentunut" on virheellinen päätelmä.
    Voit itse tarkistaa asiantilan tutustumalla Debianin pakettitarjontaan:
    http://www.debian.org/distrib/packages

    Eiköhän se mene niin, että jos haluat uusinta
    uutta niin otat unstablesta ja jos haluat
    seikkailla, niin otat testingistä. Testingiä
    ei todellakaan pidä käyttää, jos ei halua
    testata. Jos uudemman paketin haluaa ottaa ja
    hengissä säilyä niin sitten unstablesta.

    Äänestä

  • kysymys. kirjoitti:

    >...jossa voin vaikuttaa aivan kaikkeen.

    Kerrotko mihin vain Debianissa voi vaikuttaa vaan ei Mandrakessa.

    Ei se, että oletusasetukset on helppoja, mitenkään rajaa käyttöä jatkossa kun taidot karttuvat.

    "Ei se, että oletusasetukset on helppoja, mitenkään rajaa käyttöä jatkossa kun taidot karttuvat."

    Tuossa on kyllä pohjalla ihan faktaa. Kaikki Linuxit ovat hyvin skaalautuvia kunkin käyttäjän tarpeisiin. (En siis erittele edes kaikkia tarjollaolevia jakeluja Debian/Mandriva -akselille.).

    Äänestä

  • ninetymice2 kirjoitti:

    No joo ja joo ja joo
    Kysehän on aina vain siitä mitä itse tahtoo...
    Haluatteko että kaikki on heti siinä ja nyt vai haluatteko vähän nähdä vaivaa ja personalisoida oman käyttiksenne?

    Minä itse pidän tyylistä jossa voin vaikuttaa aivan kaikkeen.
    En pidä yleensäkkään järjestelmien oletus asetuksista.

    No tämähän on ainainen kompromissi sen helppouden ja "vapauden" välillä....

    Suosittelen ehdottomasti ihmisille jotka eivät halua nähdä vaivaa oman käyttiksensä kanssa,,, muita käyttiksiä kuin debian/linux

    Mutta kun ja jos ja silleen kuten minä... haluan että käyttikseni on minun näköinen ja toimii minun mopo koneessa parhaimmalla mahdollisella tavaslla,,, eikä mikään turhuus rasita minun koneeni muistia,, niin olen huomannut että helpoin tapa on koskettaa rautaa nimen omaan debianin kanssa.

    Valitkaa ja kokeilkaa

    Debian on hyvä pohja, mille rakentaa.

    Mutta läheskään kaikesta en ole samaa mieltä Debianin kehittäjien kanssa.

    Siispä, mitä kaupallisia Debian -pohjaisia julkaisuja on tarjolla ?

    Debianissa on hieman ongelmia:

    1. 2.4 -sarjan kernelillä USB-liitäntäinen IrDA -sovitin ei toimi. En tiedä, saako edes 2.4:ssä toimimaan, ainakin Sigmatechin ajurit on tehty 2.6:lle

    2. 2.6 -kernelin kanssa 3Com Etherelink III 3c509B -verkkokortti ei toimi. Saa purkkavirityksillä toimimaan niin pitkälle, että PING toimii ja omassa lähiverkossa suoralla IP-osoitteella myös http selaimella toimii. Mutta kun automaattiset asetukset jäivät tekemättä, kun asennusohjelma ei löytänyt verkkokorttia ollenkaan, niin moni muu verkkoon liittyvä asia ei silti toimi. Vai voisiko sen automaattisen asetustentekoohjelman jotenkin käynnistää sen jälkeen, kun itse verkkokortti on purkkavirityksin laitettu toimimaan?

    3. Jo seuraavassa Debianissa saattaa olla liian uusi kerneli. Niin kauan, kun mukana ei tule pakettia, joka osaa määrätyille ohjelmille matkia vanhempaa kerneliä 100% yhteensopivasti, niin en halua uudempaa kerneliä kuin 2.6.10.

    2.6.11 kun rikkoo Kylix IDE:n debuggerin toiminnan.

    Tämä ei tietenkää vapaaehtoisyhteisöä voisi vähempää kiinnostaa. Mutta jotakin kaupallista linuxjakeluita tekevää ja myyvää yritystä se voisi hyvinkin kiinnostaa - kas kun se vaikuttaa myyntilukuihin.

    linuxyhteisön mielestä kylix voi olla turha ohjelma, mutta jos jokin kaupallinen toimija sitoutuisi toimittamaan sellaisia linuxeja, joissa kylix toimii, niin tuolle linuxille alkaisi pian tulla myös laadukkaaita, sekä kaupallisia että ei-kaupallisia X-Window GUI -ohjelmia.

    Tällaisesta, edes osittain kaupallisista näkökohdista suunnitellun linuxin voisi olettaa olevan vakava kilpailija MS-Windowsille.

    Esim Debian ei varmasti koskaan tule syrjäyttämään windowsia. Sillä on kyllä vakaa pohja, mutta laadukkaiden kaupallisten ohjelmien kehittäminen sille voi pian olla kallista ja hankalaa.

    Kylixillä kun Linux -ohjelmointi on helppoa ja edullista, sekä tuottavuus on hyvä, sillä syntyy nopeasti laadukasta jälkeä.

    Ongelma on vain siinä, että harrastelijapohjalta tehdyt linuxit ovat kokoajan muuttuva alusta, ja tämä on kaupalliselle ohjelmistotuotannolle tuhoisaa.

    Kaupallisella puolela kaivataan vakauden lisäksi myös yhteensopivuutta, ja sitä, että kerran tehty ohjelma toimii sellaisenaan myös tulevaisuudessa.

    Näinhän asiat windowsissakin on:

    Delphi5 toimii:

    Win95, Win98, Win98SE, WinME, Win2000, WinXP

    Delphi1 toimii kaikissa edellisissä sekä lisäksi myös Win 3.1 ja Win3.11

    Linux voi olla winowsin korvaaja laajamittaisesti vasta, kun yhteensopivuudessa päästään samaan. Tähän tuskin debianin kehittäjillä on mitään intressejä, mutta toivottavasti joku kaupallinen toimija ymmärtää asian!

    Äänestä

  • No joo turhaahan tästä on väitellä!
    Mutta itse olen kokenut debianin parhaaksi linux pohjaksi. PISTE
    Täl systeemillä minä pääsen parhaiten kiinni omaan rautaan ja kokeiluni kernelin kanssa toimii parhaiten jne... jne...
    Kaikkia en ole kokeillut...
    Mandrake oli pitkään koneellani, mutta se rupes vaan tökkimään erinäisistä syistä.
    Asia olisi ihan toinen jos käyttäisin konettani johonkin ihan muuhun kuin mihin käytän.
    Kuka tykkää mistäkin, anopista tai tyttärestä
    Aloittelijalle tuskin debian on asennuksensa vaikeuden takia ihan paras vaihtoehto.

    Äänestä

Linusta käyttää kaikki wannabee-hakkerit, et
XP on helpompi käyttää ja sille löytyy parempia
ohjelmia. Lisäksi linuksin käyttäjäystävällisyys
on heroiinin luokkaa.

Äänestä
  • Eilen eräs tuttu lupasi antaa kirvestä tai haulikkoa koneelle, kun siihen ei saanut verkkokorttia asennettua.
    Ei edes koko kylän voimin.
    Mikään asennus CD:n mukana sollut ohjain ei kelvannut, vaikka CD:llä oli kaikkien systeemien ajurit luettelossa.
    Niin käyttäjäystävällinen windows on.

    Äänestä

  • ksym?

    Äänestä

  • "Lisäksi linuksin käyttäjäystävällisyys
    on heroiinin luokkaa."

    Niinpä niin. Usean Linuxistin ura on lähtenyt vain viattomasta kokeilusta - ja johtanut täydelliseen Linux-riippuvuuteen.
    Enpä tosin itsekään voi muutakuin todeta, että kannattaa kokeilla.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


asentaa kirjoitti:

koneelleni Linux käyttöjärjestelmän.Saako sitä mistään suomenkielisenä ja onko kovin paljon erilainen käyttää kun XP?
Mitä parempaa ja huonompaa siinä on XP:hen verrattuna?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu