Olen ylivelkainen ja siksi en voi omistaa kiinteää omaisuutta. Avopuolisoni kanssa ollaan elelty nyt noin 20 vuotta. Yhdessä työskennelty ja hankittu perheen elanto. Minä maksan kaiken ei näkyvän siis ruuat, laskut jne. Puolisoni omistaa autot, veneen, asunnon ja kesämökin.Jos eroamme tai avopuolisoni kuolee jään ihan puille paljaille. Avopuolisoni tytär, joka perii isänsä on ilmoittanut ottavansa heti kaiken. Mitä voimme tehdä? Haluaisimme yhdessä puolisoni kanssa turvata myös minun vanhuuden? Tähän suureen asuntoon en haluaisi jäädä asumisoikeuden turvin.
Avopari ja omaisuuden jako
Gitta
121753
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
voitte lisätä nimesi myös mihen omaisuuteen ja onhan niitä erilaisia testanentteja ja ainahan on se vanha kunnon avioliitto...tuossa ainakin jotain, mitä äkkiä tuli mieleen.
Ainakin suosittelen lämpimästi lisäämään oman nimesi kaikkeen yhteiseen omaisuuteen, sillä jos ero sattuu jäät todellakin puille paljaille!
jäi huomaamatta alku. Tuossa tapauksessa tekisin miehen kanssa jonkinlaisen yhteisen sopimuksen (kirjallisen - virallisen) tai testamentin.
//Ainakin suosittelen lämpimästi lisäämään oman nimesi kaikkeen yhteiseen omaisuuteen//
Ei sitä nimeä niin vain "lisätä" toisen omaisuuteen. Kysymykseen tulevat joko KAUPPA tai LAHJA. Kaupassa on maksettava kauppahinta. Lahjasta maksetaan lahjavero.
Ongelmahan on siinä, että omaisuus on hankittu miehen nimiin, jotta vaimon velkojat eivät saisi perityksi saataviaan. Jos nyt vaimonkin nimiin tulee omaisuutta, niin eivätköhän velkojat siitä ulosmittaa saatavansa. Mikä tietysti on aivan oikein.
Suosittelisin myös avioliittoa tai testamenttia.
Jos menette naimisiin puolison nimissä oleva auto ym. on avioikeuden alaista omaisuutta. Huomaa, että esim. auto ei ole kiinteää omaisuutta. Se tarkoittaa, että riippumatta kenen nimissä irtaimet esineet ovat niin kuuluu sinulle niistä puolet. Avioeron sattuessa näiden esineiden arvo lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Eron sattuessa miehesi joutuisi maksamaan sinulle tasinkoa eli "tasaamaan omaisuuserät", jotta molemmilla olisi yhtä paljon.
Tämä ei päde kiinteisiin esineisiin kuten maatilaan, tonttiin, huvilapalstaan. Kiinteän esineen omistaja on se kenen nimiiin se on kirjattu. Jos olet kuitenkin itse rahoittanut näitä kauppoja, esim. kesämökin ostoa, on miehesi sinulle velkaa rahoittamasi kauppahinnan. Velka kuitenkin vanhenee pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa.
Jollette mene naimisiin eikä teillä ole sinua suosivaa testamenttia, tässä tapauksessa sinulla ei ole mahdollista periä mitään, koska on olemassa rintaperillinen eli lapsi. Kuoleman sattuessa ensisijaisesti kuolleen perii rintaperillinen, mutta leskelle jää kuitenkin oikeuksia mm. eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Eloonjäänyt puoliso saa pitää myös kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillinen muuta vaadi.
Avopuolisolla on heikko oikeudellinen asema, jota ei ole lainsäädännössä täysin tunnustettu. Oikeuskäytännössä on kuitenkin nähtävissä jo tapauksia, joissa osituksen sääntöjä on sovellettu myös avoliittoon. Suosittelen kuitenkin ryhtymään toimenpiteisiin.
//Huomaa, että esim. auto ei ole kiinteää omaisuutta. Se tarkoittaa, että riippumatta kenen nimissä irtaimet esineet ovat niin kuuluu sinulle niistä puolet.//
Mitäs se "OTK" höpäjää! Avioliitossakin kumpainenkin puoliso omistaa oman (nimissään olevan) omaisuutensa, ei se ole yhteistä! Eikä tähän vaikuta se, onko omaisuus laadultaan kiinteää vai irtainta. Niinpä autokin on (lähtökohtaisesti) sen, kenen nimiin se on rekisteröity.
Aviopuolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen, sekä kiinteään että irtaimeen (ellei avioehdosta tai testamentti/lahjasaannon ehdosta muuta johdu). Avioerossa avio-oikeus toteutuu siten, että köyhempi puoliso saa rikkaammalta tasinkoa niin paljon, että kumpaisenkin netto-omaisuus tämän jälkeen on yhtä suuri.
Kun köyhempi puoliso (vaimo) on tasinkonsa saanut, puuttuvat hänen velkojansa peliin, ja perivät velalliseltaan saatavansa. Sama pätee testamenttiin. (Mutta sehän toki on aivan oikein!)
//Kuoleman sattuessa ensisijaisesti kuolleen perii rintaperillinen, mutta leskelle jää kuitenkin oikeuksia mm. eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon.//
Tässä on se todellinen etu, joka kysyjälle avioliitosta seuraa. Tähän hallintaoikeuteen eivät hänen velkojansakaan pääse käsiksi. (Mutta jos leski on saanut asuntoon omistusoikeuden, asunto voidaan leskeltä ulosmitata.)
//Oikeuskäytännössä on kuitenkin nähtävissä jo tapauksia, joissa osituksen sääntöjä on sovellettu myös avoliittoon.//
Voisikohan arvon "OTK" nimetä yhdenkin ennakkotapauksen, jossa avoeroon on sovellettu osituksen sääntöjä? Epäilen vahvasti.
>>eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon>>
Leskellä on jakamattomuussuojaan kuuluva asumisoikeus myös muuhunkin asuntoon kuin vain puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Lain mukaan leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan joko yhteisenä kotina käytetyn asunnon tai muun jäämistöön kuuluvan hänen kodikseeen sopivan asunnon, jollei hänen omaan varallisuuteensa kuulu vastaavaa asuntoa.
Lesken ei ole siis pakko asua siinä liian suureksi käyvässä yhteisessä kodissa, jos kuolinpesässä on pienempi, lesken kodiksi sopiva asunto.
Kysyjällä ei ole kuin yksi (miehen omistama) asunto, joten hänelle ei ole käyttöä "besserwisserin" tarjoamalla tiedolla. Toki voit "tietämystäsi" osoittaa, mutta ei niin, että "korjaisit" jonkin toisen antamaa oikeaa ja riittävää tietoa. Täydentävää tietoa voit tajota, kyllä sillekin varmaan käyttöä löytyy.
Hieno juttu, että viitsit vastata tälle palstalle.
Hyvää Uutta Vuotta!
Oikeus jäädä asumaan nykyiseen asuntoomme ei tulisi kyseeseen,koska asun paikkakunnalla jossa minulle ei ole ketään tuttuja ja haluaisin ehdottomasti muuttaa sukulaisteni lähelle (400km).
Naimisiinkin ollaan aika vanhoja 60v, lisäksi nykyinen puolisoni ei halua olla tekemisissä entisen elämäni kanssa (avioero, konkurssi, velat jne)eikä halua rahoittaa velkojani.
Mitä siis on tehtävissä jos tulee ero tai avopuolisoni kuolee ennen minua? Eikö auta muu kuin mennä kassin kanssa sukulaisten oven taakse?
Hyviä neuvoja kiitollisena vastaan!!!!!
Aviopuoliso ei joudu vastuuseen puolison veloista. Jos kuitenkin pelkää, että avioerossa joutuisi maksamaan ylivelkaiselle puolisolle jotakin, niin aina voi tehdä avioehtosopimuksen, jolloin velallispuolison avio-oikeus sulkeutuu pois eikä tätäkään pelkoa ole.
Tehkää siis testamentti, kuten teitä jo neuvottiin. Puolisosi voi testamentantata sinulle käyttöoikeuden omaisuuteensa, jolloin velkojasi eivät pääse siihen käsiksi, vaikka kuolema yllättäisi sinun ollessa ylivelkainen.
Ole "alivelkainen" ja maksa velkasi luuseri, loinen
Avopuolisosi tekee sinun hväksesi testamentin , tytär saa lakiosansa ja sinä loput. Kun saat rahaa maksat velkasi ja sitten et ole enää "ylivelkainen" ja pääset veloistasi ja kaikki ovat tyytyväsiä.