Rauhansanalaisuus, körttil...

mitkä ovat teidän (esikoislestadioilaisten)keskeiset opilliset käsityksenne? Siis millä tavalla ihminen perii taivaan valtakunnan teidän mukaanne? Kerroit että Rauhansanalaisuudessa on yhtäläisyyksiä. Ajatteletteko te siis että vain kasteen jälkeen on taivaskelpoinen? Entä ehtoollinen, miten sen ymmärrätte?

Onks tietoo kirjoitti:

mitkä ovat teidän (esikoislestadioilaisten)keskeiset opilliset käsityksenne? Siis millä tavalla ihminen perii taivaan valtakunnan teidän mukaanne? Kerroit että Rauhansanalaisuudessa on yhtäläisyyksiä. Ajatteletteko te siis että vain kasteen jälkeen on taivaskelpoinen? Entä ehtoollinen, miten sen ymmärrätte?

Lue lisää

Autuaaksi tullakseen ihmisen pitää tulla synnintuntoon ja tuntea, että on synneillään ristiinnaulinnut Vapahtajansa. Ihmisen pitää myös tulla tuntemaan, ettei kykene parantamaan elämäänsä sellaiseksi, että pystyisi täyttämään Jumalan lain ja voisi siten omilla teoillaan kelvata Jumalalle.

Kun ihminen on tällä tavalla tullut omasta puolestaan tyhjäksi ja köyhäksi, hänen pitäisi alkaa etsiä Jumalan valtakuntaa täällä maan päällä. Jumalan valtakunta eli seurakunta löytyy Pyhän Hengen saaneiden ihmisten keskuudesta, siis niiden ihmisten joukosta, jotka ovat osallisia samasta uskosta ja Hengestä, jotka olivat apostoleilla. Tämän elävässä uskossa olevien joukon ja seurakunnan ulkopuolella ei ole mitään pelastusta.

Kun ihminen on löytänyt näitä Jumalan ihmisiä ja saa kuulla Jumalan sanaa syntien anteeksiantamuksesta, tässä ihmisessä syttyy elävä usko, jos Jumala sen niin hyväksi näkee. Syntinsä tunteva ihminen saa kuulla, että kaikki synnit on sovitettu ja saa armon uskoa itsensä taivaskelpoiseksi, vaikka itse onkin omasta puolestaan mahdoton.

Uskon saatuaan ihmisessä syttyy myös rakkaus Jumalaa ja muita ihmisiä kohtaan, eikä hän enää haluaisia haavoittaa Vapahtajaansa enempää synneillään. Mutta koska jokaisessa uskovaisessa kuitenkin on vielä vanha ihminen mukana syntyy jokapäiväinen taistelu vanhan ja uuden ihmisen välillä, ja vanha ihminen voi saada syntiin myös uskon saamisen jälkeen. Kaikki synnit on kuitenkin lupa uskoa armosta anteeksi joka päivä. Ja jotta olisi helpompi uskoa, on myös mahdollisuus kertoa rippi-isälle omaatuntoa painavista asioista, ja kuulla sitten todistuksen syntien anteeksiantamuksesta.

Eli näin ihminen perii taivaanvaltakunnan ja samalla se on myös esikoislestadiolaisuuden keskeisin opetus: saarna parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta.

En ole koskaan kuullut, että kukaan esikoislestadiolainen väittäisi, että kastamattomana kuollut lapsi ei pääse taivaaseen. Osa esikoislestadiolaisista sanoo, että kasteessa tapahtuu uudestisyntyminen, osa taas ei näin ajattele, mutta kukaan ei tietääkseni väitä, että kasteen puuttuminen väistämättä johtaisi kadotukseen.

Ehtoollisesta uskomme, että se on tarkoitettu uskovaisille, muistoateriaksi ja sovintoateriaksi. Kaikille uskovaisille on ehtoollisessa tarjolla syntien anteeksiantamus, ja joka tämän syntien anteeksiantamuksen ottaa vastaan uskolla, saa ehtoollisessa uskolleen vahvistusta. Mutta se vaatii siis aivan uskovaista sydäntä niin kuin Luther sanoo, eikä ehtoollinen ole siis tarkoitettu portiksi sisään Jumalan valtakuntaan.

el kirahwi kirjoitti:

Autuaaksi tullakseen ihmisen pitää tulla synnintuntoon ja tuntea, että on synneillään ristiinnaulinnut Vapahtajansa. Ihmisen pitää myös tulla tuntemaan, ettei kykene parantamaan elämäänsä sellaiseksi, että pystyisi täyttämään Jumalan lain ja voisi siten omilla teoillaan kelvata Jumalalle.

Kun ihminen on tällä tavalla tullut omasta puolestaan tyhjäksi ja köyhäksi, hänen pitäisi alkaa etsiä Jumalan valtakuntaa täällä maan päällä. Jumalan valtakunta eli seurakunta löytyy Pyhän Hengen saaneiden ihmisten keskuudesta, siis niiden ihmisten joukosta, jotka ovat osallisia samasta uskosta ja Hengestä, jotka olivat apostoleilla. Tämän elävässä uskossa olevien joukon ja seurakunnan ulkopuolella ei ole mitään pelastusta.

Kun ihminen on löytänyt näitä Jumalan ihmisiä ja saa kuulla Jumalan sanaa syntien anteeksiantamuksesta, tässä ihmisessä syttyy elävä usko, jos Jumala sen niin hyväksi näkee. Syntinsä tunteva ihminen saa kuulla, että kaikki synnit on sovitettu ja saa armon uskoa itsensä taivaskelpoiseksi, vaikka itse onkin omasta puolestaan mahdoton.

Uskon saatuaan ihmisessä syttyy myös rakkaus Jumalaa ja muita ihmisiä kohtaan, eikä hän enää haluaisia haavoittaa Vapahtajaansa enempää synneillään. Mutta koska jokaisessa uskovaisessa kuitenkin on vielä vanha ihminen mukana syntyy jokapäiväinen taistelu vanhan ja uuden ihmisen välillä, ja vanha ihminen voi saada syntiin myös uskon saamisen jälkeen. Kaikki synnit on kuitenkin lupa uskoa armosta anteeksi joka päivä. Ja jotta olisi helpompi uskoa, on myös mahdollisuus kertoa rippi-isälle omaatuntoa painavista asioista, ja kuulla sitten todistuksen syntien anteeksiantamuksesta.

Eli näin ihminen perii taivaanvaltakunnan ja samalla se on myös esikoislestadiolaisuuden keskeisin opetus: saarna parannuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta.

En ole koskaan kuullut, että kukaan esikoislestadiolainen väittäisi, että kastamattomana kuollut lapsi ei pääse taivaaseen. Osa esikoislestadiolaisista sanoo, että kasteessa tapahtuu uudestisyntyminen, osa taas ei näin ajattele, mutta kukaan ei tietääkseni väitä, että kasteen puuttuminen väistämättä johtaisi kadotukseen.

Ehtoollisesta uskomme, että se on tarkoitettu uskovaisille, muistoateriaksi ja sovintoateriaksi. Kaikille uskovaisille on ehtoollisessa tarjolla syntien anteeksiantamus, ja joka tämän syntien anteeksiantamuksen ottaa vastaan uskolla, saa ehtoollisessa uskolleen vahvistusta. Mutta se vaatii siis aivan uskovaista sydäntä niin kuin Luther sanoo, eikä ehtoollinen ole siis tarkoitettu portiksi sisään Jumalan valtakuntaan.

Lue lisää

Millä tavalla esikoislestadioilaisuus on syntynyt? Miten te asian ajattelette?

Mainitsit keskeiseksi asiaksi saarnan parannuksesta ja syntien anteeksiantamisesta. Miten epäuskoinen vanhurkautetaan, tekeekö hän parannuksen ja saarnaatteko hänelle synnit anteeksi? Miten te siis toteutatte Raamatun sanat: "Joka kerran pesty on riittää että jalat pestään"? Elävässä kristillisyydessä kerran pesty tarkoittaa parannuksen tekoa ja jalkojen pesu niiden syntien poispanemista, jotka matkalla tarttuvat.

Voiko esikoislestadioilaisuuden sisälläkin olla erilaisia käsityksiä jopa kasteesta? Ja ymmärsinkö oikein, että kuitenkin ehtoollisessa tulkitsette saavanne syntinne anteeksi? Aivan kuin luterilainen kirkko näyttää tänä päivänä ymmärtävän.

Onks tietoo kirjoitti:

Millä tavalla esikoislestadioilaisuus on syntynyt? Miten te asian ajattelette?

Mainitsit keskeiseksi asiaksi saarnan parannuksesta ja syntien anteeksiantamisesta. Miten epäuskoinen vanhurkautetaan, tekeekö hän parannuksen ja saarnaatteko hänelle synnit anteeksi? Miten te siis toteutatte Raamatun sanat: "Joka kerran pesty on riittää että jalat pestään"? Elävässä kristillisyydessä kerran pesty tarkoittaa parannuksen tekoa ja jalkojen pesu niiden syntien poispanemista, jotka matkalla tarttuvat.

Voiko esikoislestadioilaisuuden sisälläkin olla erilaisia käsityksiä jopa kasteesta? Ja ymmärsinkö oikein, että kuitenkin ehtoollisessa tulkitsette saavanne syntinne anteeksi? Aivan kuin luterilainen kirkko näyttää tänä päivänä ymmärtävän.

Lue lisää

Esikoislestadiolaisuus liikkeenä syntyi 1900-luvun, kun lestadiolainen herätysliike jakautui. Silloin syntyivät myös vanhoillislestadiolaisuus, uusiheräys ja Norjassa toimiva lyngeniläisyys. Esikoislestadiolaisen virallisen käsityksen mukaan muut suunnat lopettivat yhteyden pidon lestadiolaisuuden syntysijojen saarnaajiin ja erosivat tällä tavoin alkuperäisestä lestadiolaisuudesta. Henkilökohtaisesti en uskalla väittää mitään puoleen enkä toiseen, koska en itse elänyt siihen aikaan. Eikä sadan vuoden takaisilla tapahtumilla ole minulle juuri merkitystä, varsinkin kun kaikki osapuolet ovat jo kuolleet.

Esikoislestadiolaisten joukosta löytyy kuitenkin se sama seurakunta, jonka Jeesus perusti omista opetuslapsistaan lukittujen ovien takana, ja joka astui voimaan helluntaina opetuslasten saadessa Pyhän Hengen. Se seurakunta on noin 2000 vuotta vanha. Mutta vaikka se löytyy esikoislestadiolaisten keskuudesta, niin se ei sulje pois, etteikö tämän seurakunnan jäseniä voisi olla myös muun nimisissä liikkeissä.

Epäuskoinen vanhurskautetaan siten, että hän uskoo Jumalan sanan syntien anteeksiantamuksesta. Useimmiten se tapahtuu henkilökohtaisen synninpäästön kautta, mutta voi se tapahtua myös siten, että saa voiman uskoa yleisesti kaikille saarnassa julistetun syntien anteeksiantamusevankeliumin kautta. Muihin uskonsaamistapoihin Raamatussa ei ole esimerkkejä.

Kyllä elävässä kristillisyydessä "kerran pesty" tosiaan tarkoittaa parannuksen tekoa, eli kääntymystä, ja "jalat pestään" sitä, että panee pois matkan varrella kertyneitä kuormia. Näin opetetaan esikoislestadiolaisuudessa.

Esikoislestadiolaisuuden sisällä on erilaisia käsityksiä kasteesta ja joistain muistakin asioista. Jokaisesta asiasta on olemassa vain yksi oikea käsitys, ei ole montaa oikeaa käsitystä. Mutta koska kaikissa uskovaisissa vaikutta vielä vanha ihminen, niin se usein sekaantuu näihin opillisiinkin asioihin ja tahtoo vaimentaa sen äänen, jolla Jumalan Pyhä Henki puhuu ja tilalle tulee tämän vanhan ihmisen ääni. Kuka tahansa voi eksyä opissa, ja itse asiassa maan päältä tuskin löytyy yhtään ihmistä, jolla ei olisi väärää käsitystä jostain asiasta.

Mutta vaikka opissa olisikin jollain ihmisellä vikaa, ei se automaattisesti vie kadotukseen. Usko on se, mikä ratkaisee. Jos on oikea usko, niin silloin pelastuu. Väärä oppi on kyllä aina vaarallinen, koska väärää oppia seuraamalla joutuu vaaraan, että voi menettää uskonsa.

Ehtoollisessa on uskovaisille samanlainen syntien anteeksiantamus kuin joka kerta kun joku saarnaa synnit anteeksi, ja usko vahvistuu siitä. Mutta näin on siis vain uskovaisille. Tämä on Lutherin oppi ja sen voi jokainen lukea katekismuksista. Nykyisessä luterilaisessa kirkossa esiintyy kuitenkin sellaista harhaa, että ehtoollinen voisi olla portti Jumalan lapseuteen. Alkuseurakunnan käytännön mukaan se ei sitä kuitenkaan ole, vaan se on tarkoitettu ainoastaan uskovaisille. Samoin opetti myös Luther.

el kirahwi kirjoitti:

Esikoislestadiolaisuus liikkeenä syntyi 1900-luvun, kun lestadiolainen herätysliike jakautui. Silloin syntyivät myös vanhoillislestadiolaisuus, uusiheräys ja Norjassa toimiva lyngeniläisyys. Esikoislestadiolaisen virallisen käsityksen mukaan muut suunnat lopettivat yhteyden pidon lestadiolaisuuden syntysijojen saarnaajiin ja erosivat tällä tavoin alkuperäisestä lestadiolaisuudesta. Henkilökohtaisesti en uskalla väittää mitään puoleen enkä toiseen, koska en itse elänyt siihen aikaan. Eikä sadan vuoden takaisilla tapahtumilla ole minulle juuri merkitystä, varsinkin kun kaikki osapuolet ovat jo kuolleet.

Esikoislestadiolaisten joukosta löytyy kuitenkin se sama seurakunta, jonka Jeesus perusti omista opetuslapsistaan lukittujen ovien takana, ja joka astui voimaan helluntaina opetuslasten saadessa Pyhän Hengen. Se seurakunta on noin 2000 vuotta vanha. Mutta vaikka se löytyy esikoislestadiolaisten keskuudesta, niin se ei sulje pois, etteikö tämän seurakunnan jäseniä voisi olla myös muun nimisissä liikkeissä.

Epäuskoinen vanhurskautetaan siten, että hän uskoo Jumalan sanan syntien anteeksiantamuksesta. Useimmiten se tapahtuu henkilökohtaisen synninpäästön kautta, mutta voi se tapahtua myös siten, että saa voiman uskoa yleisesti kaikille saarnassa julistetun syntien anteeksiantamusevankeliumin kautta. Muihin uskonsaamistapoihin Raamatussa ei ole esimerkkejä.

Kyllä elävässä kristillisyydessä "kerran pesty" tosiaan tarkoittaa parannuksen tekoa, eli kääntymystä, ja "jalat pestään" sitä, että panee pois matkan varrella kertyneitä kuormia. Näin opetetaan esikoislestadiolaisuudessa.

Esikoislestadiolaisuuden sisällä on erilaisia käsityksiä kasteesta ja joistain muistakin asioista. Jokaisesta asiasta on olemassa vain yksi oikea käsitys, ei ole montaa oikeaa käsitystä. Mutta koska kaikissa uskovaisissa vaikutta vielä vanha ihminen, niin se usein sekaantuu näihin opillisiinkin asioihin ja tahtoo vaimentaa sen äänen, jolla Jumalan Pyhä Henki puhuu ja tilalle tulee tämän vanhan ihmisen ääni. Kuka tahansa voi eksyä opissa, ja itse asiassa maan päältä tuskin löytyy yhtään ihmistä, jolla ei olisi väärää käsitystä jostain asiasta.

Mutta vaikka opissa olisikin jollain ihmisellä vikaa, ei se automaattisesti vie kadotukseen. Usko on se, mikä ratkaisee. Jos on oikea usko, niin silloin pelastuu. Väärä oppi on kyllä aina vaarallinen, koska väärää oppia seuraamalla joutuu vaaraan, että voi menettää uskonsa.

Ehtoollisessa on uskovaisille samanlainen syntien anteeksiantamus kuin joka kerta kun joku saarnaa synnit anteeksi, ja usko vahvistuu siitä. Mutta näin on siis vain uskovaisille. Tämä on Lutherin oppi ja sen voi jokainen lukea katekismuksista. Nykyisessä luterilaisessa kirkossa esiintyy kuitenkin sellaista harhaa, että ehtoollinen voisi olla portti Jumalan lapseuteen. Alkuseurakunnan käytännön mukaan se ei sitä kuitenkaan ole, vaan se on tarkoitettu ainoastaan uskovaisille. Samoin opetti myös Luther.

Lue lisää

No nyt mielestäni sain aika hyvän käsityksen miten esikoislestadiolaisuus eroaa vanhoillislestadioilaisista. Ja se ero näyttää liittyvän juuri opillisiin kysymyksiin.

Kasteesta teillä on useita käsityksiä, meillä vain yksi: kaste on tarkoitettu uskovaiselle ihmiselle Pyhän Hengen liitoksi, mutta lapsi on syntymästään ja sikiämisestään asti Jumalan lapsi. Sakramenteista ehtoollisessa syntejä ei saa anteeksi vaan se on tarkoitettu uskovaisen ihmisen uskon vahvistukseksi. Epäuskoisella se vahvistaa epäuskoa. Mm. pappiseriseura syntyi käsittääkseni juuri kastekäsityksestä eli opillisista kysymyksistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että laupias samarialainen pysähtyi ja hoiti haavoittunutta, pappikin meni ohitse. Niin voivat siis papitkin eksyä lapsuuden uskostaan.

Eriseurat ja hajaannukset johtuvat aina synnistä ja tottelemattomuudesta Raamatun sanalle. Moni siis hakee opettajansa korvasyyhynsä mukaan ja myös vääriä profeettoja on paljon. He sanovat "Jeesus on täällä tai Jeesus on tuolla".

Eräs parannuksen saanut kertoi, että hän synnintunnossaan haki Jumalan valtakuntaa monesta paikkaa (vanhoillislestadiolaisten seuroihin kun tullaan monesti viimeksi) Kaikki muut uskon edustajat sanoivat että vanhoillislestadioilaiset(kin) pääsevät taivaaseen. Hän ajatteli asian järjellä, että sehän se turvallisin usko on kuin kaikki myöntävät heidän pelastumisensa, meni seuroihin, kuunteli ja sai parannuksen armon. Ja hän sai tunnolleen rauhan (ei sitä rauhaa jonka maailma antaa) ja varmuuden siitä, missä Jumalan valtakunta on. Elävässä kristillyydessähän ei voi poiketa Raamatun opista ja sanoa, että nuo ja nuokin perivät taivaan valtakunnan. On vain yksi tie ja yksi lammashuone. Tähän lammashuoneeseen kuuluu kuitenkin ihmisiä ympäri maailman: kaikki lapsena ja sikiönä kuolleet, pieni joukko Amerikassa, Ecuadorissa, Togossa, Virossa.... Eivät he kaikki ole nimeltään kuten Suomessa vanhoillislestadioilaiset, sehän on vain ihmisten keksimä nimi.

Kiitos sinulle asiallisesta vastauksesta. Toivon että kätket tämän keskustelun sydämeesi. Ja omalta puoleltani toivon, että olisin osannut valita sanani oikein Jumalan sanan mukaisesti.

Onks tietoo kirjoitti:

No nyt mielestäni sain aika hyvän käsityksen miten esikoislestadiolaisuus eroaa vanhoillislestadioilaisista. Ja se ero näyttää liittyvän juuri opillisiin kysymyksiin.

Kasteesta teillä on useita käsityksiä, meillä vain yksi: kaste on tarkoitettu uskovaiselle ihmiselle Pyhän Hengen liitoksi, mutta lapsi on syntymästään ja sikiämisestään asti Jumalan lapsi. Sakramenteista ehtoollisessa syntejä ei saa anteeksi vaan se on tarkoitettu uskovaisen ihmisen uskon vahvistukseksi. Epäuskoisella se vahvistaa epäuskoa. Mm. pappiseriseura syntyi käsittääkseni juuri kastekäsityksestä eli opillisista kysymyksistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että laupias samarialainen pysähtyi ja hoiti haavoittunutta, pappikin meni ohitse. Niin voivat siis papitkin eksyä lapsuuden uskostaan.

Eriseurat ja hajaannukset johtuvat aina synnistä ja tottelemattomuudesta Raamatun sanalle. Moni siis hakee opettajansa korvasyyhynsä mukaan ja myös vääriä profeettoja on paljon. He sanovat "Jeesus on täällä tai Jeesus on tuolla".

Eräs parannuksen saanut kertoi, että hän synnintunnossaan haki Jumalan valtakuntaa monesta paikkaa (vanhoillislestadiolaisten seuroihin kun tullaan monesti viimeksi) Kaikki muut uskon edustajat sanoivat että vanhoillislestadioilaiset(kin) pääsevät taivaaseen. Hän ajatteli asian järjellä, että sehän se turvallisin usko on kuin kaikki myöntävät heidän pelastumisensa, meni seuroihin, kuunteli ja sai parannuksen armon. Ja hän sai tunnolleen rauhan (ei sitä rauhaa jonka maailma antaa) ja varmuuden siitä, missä Jumalan valtakunta on. Elävässä kristillyydessähän ei voi poiketa Raamatun opista ja sanoa, että nuo ja nuokin perivät taivaan valtakunnan. On vain yksi tie ja yksi lammashuone. Tähän lammashuoneeseen kuuluu kuitenkin ihmisiä ympäri maailman: kaikki lapsena ja sikiönä kuolleet, pieni joukko Amerikassa, Ecuadorissa, Togossa, Virossa.... Eivät he kaikki ole nimeltään kuten Suomessa vanhoillislestadioilaiset, sehän on vain ihmisten keksimä nimi.

Kiitos sinulle asiallisesta vastauksesta. Toivon että kätket tämän keskustelun sydämeesi. Ja omalta puoleltani toivon, että olisin osannut valita sanani oikein Jumalan sanan mukaisesti.

Lue lisää

Tämä asia tuli joskus aikaisemminkin esille vanhoillisten kanssa ehtoollisesta keskustellessa: Jos kerran uskovaisen usko vahvistuu ehtoollisessa, mutta siinä ei ole syntien anteeksiantamusta, niin miten se sitten vahvistuu? Tähän en saanut koskaan vastausta, mutta ehkä sinulla olisi... Minusta ainakin tuntuisi, ettei usko voi vahvistua oikealla tavalla mistään muusta kuin syntien anteeksiantamuksesta. Jos siis ehtoollisessa saa uskon vahvistusta, niin siinä on myös syntien anteeksiantamus, ja jos siinä on syntien anteeksiantamus, niin siinä on myös uskon vahvistus.

Tiesitkö muuten, että myös Luther ja Laestadius opettivat, että ehtoollisessa on syntien anteeksiantamus uskovaisille?

Epäuskoiselle ehtoollinen voi olla herätykseksi synnin unesta, mutta ehtoollisessa ei Raamatun eikä luterilaisen opin mukaan voi tulla epäuskoisesta uskovaiseksi.

Minä olen kuullut monia kertomuksia, että ihmiset ovat kiertäneet kaikki muut seurakunnat ja kirkot, mutta vasta tultuaan esikoislestadiolaisten seuroihin he ovat saaneet rauhan tunnolleen. :)

Kaikki muut sanovat, että vanhoilliset pääsevät taivaaseen? Onpas aika ruusuinen kuva... Todellisuudessa on hyvinkin paljon uskonsuuntia, jotka eivät usko vanhoillisten olevan autuaaksi tekevässä uskossa. Osa esikoislestadiolaisistakin uskoo, että vanhoillisilla on kuollut usko, enkä minäkään uskalla ihan vuorenvarmasti sanoa, että myös vanhoillislestadiolaisuudessa on autuaaksi tulevia, vaikka sitä periaatteessa pidänkin mahdollisena. Monet tiukat luterilaiset piirit, kuten Amerikassa toimivat luterilaiset kirkot Wisconsin Evangelical Lutheran Synod ja Lutheran Church Missour Synod eivät välttämättä pitäisi vanhoillislestadiolaisia taivaaseen menijöinä oppiin tutustuttuaan. Ja sitten on katoliset ja jotkut ortodoksit, ja tietysti mormonit Jehovan todistajat yms.

Mutta ihan kiva silti kanssasi on ollut keskustella, vaikka ei nyt kaikista asioista ihan samaa mieltä olisikaan. :) Kiitos asiallisesta keskustelusta!

Olen käynyt vanhoillisten seuroissa muutaman kerran, ja varmaan tulen tulevaisuudessakin joskus käymään. Itse en koskaan voi kuitenkaan tulla vanhoillislestadiolaiseksi, ainakaan niin kauan kuin edellytettäisiin kieltämään aikaisempi uskonsa. Koska tiedän, että minulla nyt kuitenkin on elävä usko, niin sehän olisi ehkä jopa Pyhän Hengen pilkkaa, jos kieltäisin sen. Eikä sen jälkeen olisi enää mitään mahdollisuutta eikä varmaan haluakaan taas päästä elävästi uskomaan... Vanhoillisuudessa voi tavallaan inhimillisesti katsoen olla kivempaa, koska teitä on niin paljon, mutta en kuitenkaan halua sen maallisen huvin takia vaihtaa pois esikoisoikeuttani, niin kuin Esau antoi pois esikoisoikeutensa saadakseen Jakobilta yhden pahaisen keittolautasellisen...

el kirahwi kirjoitti:

Tämä asia tuli joskus aikaisemminkin esille vanhoillisten kanssa ehtoollisesta keskustellessa: Jos kerran uskovaisen usko vahvistuu ehtoollisessa, mutta siinä ei ole syntien anteeksiantamusta, niin miten se sitten vahvistuu? Tähän en saanut koskaan vastausta, mutta ehkä sinulla olisi... Minusta ainakin tuntuisi, ettei usko voi vahvistua oikealla tavalla mistään muusta kuin syntien anteeksiantamuksesta. Jos siis ehtoollisessa saa uskon vahvistusta, niin siinä on myös syntien anteeksiantamus, ja jos siinä on syntien anteeksiantamus, niin siinä on myös uskon vahvistus.

Tiesitkö muuten, että myös Luther ja Laestadius opettivat, että ehtoollisessa on syntien anteeksiantamus uskovaisille?

Epäuskoiselle ehtoollinen voi olla herätykseksi synnin unesta, mutta ehtoollisessa ei Raamatun eikä luterilaisen opin mukaan voi tulla epäuskoisesta uskovaiseksi.

Minä olen kuullut monia kertomuksia, että ihmiset ovat kiertäneet kaikki muut seurakunnat ja kirkot, mutta vasta tultuaan esikoislestadiolaisten seuroihin he ovat saaneet rauhan tunnolleen. :)

Kaikki muut sanovat, että vanhoilliset pääsevät taivaaseen? Onpas aika ruusuinen kuva... Todellisuudessa on hyvinkin paljon uskonsuuntia, jotka eivät usko vanhoillisten olevan autuaaksi tekevässä uskossa. Osa esikoislestadiolaisistakin uskoo, että vanhoillisilla on kuollut usko, enkä minäkään uskalla ihan vuorenvarmasti sanoa, että myös vanhoillislestadiolaisuudessa on autuaaksi tulevia, vaikka sitä periaatteessa pidänkin mahdollisena. Monet tiukat luterilaiset piirit, kuten Amerikassa toimivat luterilaiset kirkot Wisconsin Evangelical Lutheran Synod ja Lutheran Church Missour Synod eivät välttämättä pitäisi vanhoillislestadiolaisia taivaaseen menijöinä oppiin tutustuttuaan. Ja sitten on katoliset ja jotkut ortodoksit, ja tietysti mormonit Jehovan todistajat yms.

Mutta ihan kiva silti kanssasi on ollut keskustella, vaikka ei nyt kaikista asioista ihan samaa mieltä olisikaan. :) Kiitos asiallisesta keskustelusta!

Olen käynyt vanhoillisten seuroissa muutaman kerran, ja varmaan tulen tulevaisuudessakin joskus käymään. Itse en koskaan voi kuitenkaan tulla vanhoillislestadiolaiseksi, ainakaan niin kauan kuin edellytettäisiin kieltämään aikaisempi uskonsa. Koska tiedän, että minulla nyt kuitenkin on elävä usko, niin sehän olisi ehkä jopa Pyhän Hengen pilkkaa, jos kieltäisin sen. Eikä sen jälkeen olisi enää mitään mahdollisuutta eikä varmaan haluakaan taas päästä elävästi uskomaan... Vanhoillisuudessa voi tavallaan inhimillisesti katsoen olla kivempaa, koska teitä on niin paljon, mutta en kuitenkaan halua sen maallisen huvin takia vaihtaa pois esikoisoikeuttani, niin kuin Esau antoi pois esikoisoikeutensa saadakseen Jakobilta yhden pahaisen keittolautasellisen...

Lue lisää

koitan selittää mikä on ehtoollisen asema. Uskovaisen usko vahvistuu ehtoollisessa, se on aivan totta. Asetussanoissakin sanotaan: "niin usein kuin te tästä juotte tehkää se minun muistokseni". Siinä suhteessa se on muistoateria, ei anteeksiantamuksen ateria. Siispä me ahkeroimme mennä ehtoolliselle puhtaalla omallatunnolla. Näin ollen haluamme panna kaiken synnin pois ennen ehtooliselle menoa. Syntihän aina tarttuu ja jos sitä kertyy liikaa, usko voi kuivua.

Omalta kohdaltani voin ainakin todeta, että ehtoollisessa pääsee aivan kuin lähemmäksi taivasta. Uskon kautta voimme katsella sitä taivaan valtakuntaa, jota savisilmin emme näe. Meidän ehtoollisen jakotilaisuus onkin varmaan siitä erilainen kuin muilla, että me haluamme pestä jalat ennen sinne menoa tai ennen sen vastaanottamista.

Anteeksiantamisen ja syntien poispanemisten avulla me pysymme taivaan tiellä. Kuitenkin täällä maan päällä me olemme monesti kuormien ja kiusausten ympäröimänä. Ehtoollinen vahvistaa uskoamme taistella syntiä ja saastaisuutta vastaan, vaikka emme siinä voi koskaan onnistuakaan täydellisesti.

Olen kyllä kuullut muidenkin sanovan että siellä ja siellä sain rauhan tunnolleni. "Mutta ellette mene ahtaasta posrtista, ei teidän pidä taivaan valtakuntaa perimän". Ahtaasta portista ei voi mennä muu kuin se, joka riisutaan täydellisesti omista ansioistaan. On paljon ihmisiä, jotka haluavat riisua vain osittain. Se ei ole Raamatun mukaista. Tämäkin asia liittyy juuri Raamatunkohtaan, jossa ihminen hakee omat opettajansa heidän korvasyyhynsä mukaan.

En tarkoittanut kertomassani esimerkissä että kyseinen henkilö oli kiertänyt kaikki maailman uskonnot. Mutta ne jotka hän kiersi, suhtautuivat noin. Voihan tietysti kysyä miksei he pitäisi vanhoillisia taivaskelpoisena jos ovat kuitenkin ekumenian kannalla? Elävä kristillisyyshän ei koskaan voi lähteä ekumeeniselle linjalle.

Onhan niin että osalla vanhoillislestadioilaisistakin on vain nimi, mutta heidän sydämensä on maailmassa. Tällaisia on aina ollut ja aina tulee olemaan. Näistä "tapakristityistä" vedetään sitten johtopäätöksiä. Heillä on siis "kuollut usko".

Aivan mukava kun olet käynyt meidän seuroissa ja tervetuloa vastakin. Sanoit ettet voisi koskaan kuitenkaan tehdä parannusta ja luopua vanhasta elämästäsi. Mieleeni tuli nyt seuraava Raamatunkohta: Rikas mies meni kysymään Jeesukselta mitä minun pitäisi tehdä, jotta minä taivaan valtakunnan perisin. Tämä mies oli tehnyt kaikkea hyvää mitä Jeesus pyysi. Mutta kun Jeesus kehotti luopumaan kaikesta mitä hänellä on ja seuraamaan Häntä, mies tuli murheelliseksi ja meni pois. Hänen sydämensä oli kiintynyt maalliseen koska sen pitäminen oli tärkeämpää kuin taivaan valtakunnan periminen.

Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Jos Jumala ei anna ihmiselle synnintuntoa, ihminen itse ei voi tietä avata.

Huomamme varmaan kuinka vaarallisen lähellä, kuten vanhis totesikin, uskomme perusteet ovat järjellä ajateltuna. Uskon kautta niiden välillä on kuitenkin suuri ero. On vain yksi lammashuone ja yksi paimen. Lopun ajan eksytyksistäkin kerrotaan Raamatussa.

Onks tietoo kirjoitti:

koitan selittää mikä on ehtoollisen asema. Uskovaisen usko vahvistuu ehtoollisessa, se on aivan totta. Asetussanoissakin sanotaan: "niin usein kuin te tästä juotte tehkää se minun muistokseni". Siinä suhteessa se on muistoateria, ei anteeksiantamuksen ateria. Siispä me ahkeroimme mennä ehtoolliselle puhtaalla omallatunnolla. Näin ollen haluamme panna kaiken synnin pois ennen ehtooliselle menoa. Syntihän aina tarttuu ja jos sitä kertyy liikaa, usko voi kuivua.

Omalta kohdaltani voin ainakin todeta, että ehtoollisessa pääsee aivan kuin lähemmäksi taivasta. Uskon kautta voimme katsella sitä taivaan valtakuntaa, jota savisilmin emme näe. Meidän ehtoollisen jakotilaisuus onkin varmaan siitä erilainen kuin muilla, että me haluamme pestä jalat ennen sinne menoa tai ennen sen vastaanottamista.

Anteeksiantamisen ja syntien poispanemisten avulla me pysymme taivaan tiellä. Kuitenkin täällä maan päällä me olemme monesti kuormien ja kiusausten ympäröimänä. Ehtoollinen vahvistaa uskoamme taistella syntiä ja saastaisuutta vastaan, vaikka emme siinä voi koskaan onnistuakaan täydellisesti.

Olen kyllä kuullut muidenkin sanovan että siellä ja siellä sain rauhan tunnolleni. "Mutta ellette mene ahtaasta posrtista, ei teidän pidä taivaan valtakuntaa perimän". Ahtaasta portista ei voi mennä muu kuin se, joka riisutaan täydellisesti omista ansioistaan. On paljon ihmisiä, jotka haluavat riisua vain osittain. Se ei ole Raamatun mukaista. Tämäkin asia liittyy juuri Raamatunkohtaan, jossa ihminen hakee omat opettajansa heidän korvasyyhynsä mukaan.

En tarkoittanut kertomassani esimerkissä että kyseinen henkilö oli kiertänyt kaikki maailman uskonnot. Mutta ne jotka hän kiersi, suhtautuivat noin. Voihan tietysti kysyä miksei he pitäisi vanhoillisia taivaskelpoisena jos ovat kuitenkin ekumenian kannalla? Elävä kristillisyyshän ei koskaan voi lähteä ekumeeniselle linjalle.

Onhan niin että osalla vanhoillislestadioilaisistakin on vain nimi, mutta heidän sydämensä on maailmassa. Tällaisia on aina ollut ja aina tulee olemaan. Näistä "tapakristityistä" vedetään sitten johtopäätöksiä. Heillä on siis "kuollut usko".

Aivan mukava kun olet käynyt meidän seuroissa ja tervetuloa vastakin. Sanoit ettet voisi koskaan kuitenkaan tehdä parannusta ja luopua vanhasta elämästäsi. Mieleeni tuli nyt seuraava Raamatunkohta: Rikas mies meni kysymään Jeesukselta mitä minun pitäisi tehdä, jotta minä taivaan valtakunnan perisin. Tämä mies oli tehnyt kaikkea hyvää mitä Jeesus pyysi. Mutta kun Jeesus kehotti luopumaan kaikesta mitä hänellä on ja seuraamaan Häntä, mies tuli murheelliseksi ja meni pois. Hänen sydämensä oli kiintynyt maalliseen koska sen pitäminen oli tärkeämpää kuin taivaan valtakunnan periminen.

Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Jos Jumala ei anna ihmiselle synnintuntoa, ihminen itse ei voi tietä avata.

Huomamme varmaan kuinka vaarallisen lähellä, kuten vanhis totesikin, uskomme perusteet ovat järjellä ajateltuna. Uskon kautta niiden välillä on kuitenkin suuri ero. On vain yksi lammashuone ja yksi paimen. Lopun ajan eksytyksistäkin kerrotaan Raamatussa.

Lue lisää

Tarkoitatko sillä jalkojen pesulla sitä, että ihmiset pyytävät toisiltaan anteeksi ennen ehtoolliselle menoa?

Esikoislestadiolaisuudessa on erittäin tavallista, että ihmiset pyytävät toisiltaan anteeksi joko kotona ennen ehtoolliskirkkoon menoa tai sitten ennen ehtoollista kirkossa. Tällaista näin tapahtuvan myös ollessani vanhoillisten ehtoolliskirkossa. Myös rauhansanalaisten seurojen yhteydessä olleissa ehtoollistilaisuuksissa olen tällaista nähnyt. Eli tässä suhteessa ei ole mitään eroa.

Vanhoillisilla huomasin kuitenkin yhden käytännön, joka ei ainakaan esikoislestadiolaisuudessa ole tavallista, nimittäin, että jotkut pyytävät syntien anteeksi todistamista myös ehtoollisen jakajalta. Voi sitä varmaan tapahtua esikoislestadiolaisuudessakin, mutta itse en ole koskaan havainnut. Syynä on varmaankin ainakin osaksi se, että esikoislestadiolaisuudessa on perinteisesti ollut hyvin vähän pappeja, ja usein ehtoollisen jakajat ovat siksi olleet ei-esikoislestadiolaisia. Nykyään isojen seurojen yhteydessä järjestettävissä ehtoollistilaisuuksissa pappien lisäksi on mukana jakamassa myös sellaisia es.lest. saarnaajia, jotka eivät ole pappeja. Joten nykyään se olisi ehkä mahdollistakin, jos sellaista haluttaisiin aloittaa. Mutta toisaalta miksi jättää sitä sinne ehtoollispöytään, jos sen voi hoitaa jo ennen sinne menoa?

Joskus kehotetaan myös ehtoollista edeltävänä iltana isojen seurojen aikana, että jos on joku asia, mikä vaivaa omalla tunnolla, että se olisi hyvä tunnustaa pois rippi-isälle ja siten valmistautua huomiselle ehtoolliselle.

Meillä korostetaan kuitenkin, ettei rippi (synnin tunnustaminen ja synninpäästö) tässäkään asiassa ole mikään pakko, vaan se on taivaallinen aarre, joka on annettu meille uskomisen avuksi. Se ei ole autuuden perusta, eikä se myöskään ole ehto sille, että saa mennä ehtoolliselle.

Syynä siihen, miksi meillä kehotetaan syntien tunnustamiseen ja synninpäästön pyytämiseen ennen ehtoollista on se, että ehtoollinen vaatii aivan uskovaista sydäntä. Ja jotta mikään ei häritsisi sitä uskoa, jolla ehtoollinen tulee ottaa vastaa, on hyvä tunnustaa pois asioita, jotka häiritsevät uskoa.

Ahtaasta portista ajattelen ihan samalla tavalla kuin sinä.

Perusteluna sille, miksi en voi koskaan tulla vanhoillislestadiolaiseksi, oli se, että en voi kieltää aikaisempaa uskoani, jonka Jumala on antanut. Ei siis se, etten voisi luopua jostain maallisesta asiasta tai kunniasta. Jos kysymys olisi todellakin siitä, että vain vanhoillislestadiolaisuudessa on elävää uskoa, niin eihäb silloin millään maallisella olisi mitään merkitystä.

Mutta ymmärrä ystävä hyvä, että minä tekisin syntiä, jos "tekisin parannuksen vanhoillisuuteen", koska silloin joutuisin sanomaan, että se entinen usko ei ollut Jumalan antamaa. Se olisi syntiä Pyhää Henkeä vastaan, ja sen kauheampaa asiaa ei voisi tehdäkään! Sillä sitä ei anneta koskaan anteeksi.

Tule joskus sinäkin käymään esikoislestadiolaisten seuroihin. Voisit siellä vertailla, onko siellä jotain sellaista mitä sinulta puuttuu. Jos sinulta jotain puuttuu, ja jos se on Jumalan tahto, niin kyllä se sitten kirkastuu.

Jumalan rauhaa toivottaen,

el kirahwi

el kirahwi kirjoitti:

Tarkoitatko sillä jalkojen pesulla sitä, että ihmiset pyytävät toisiltaan anteeksi ennen ehtoolliselle menoa?

Esikoislestadiolaisuudessa on erittäin tavallista, että ihmiset pyytävät toisiltaan anteeksi joko kotona ennen ehtoolliskirkkoon menoa tai sitten ennen ehtoollista kirkossa. Tällaista näin tapahtuvan myös ollessani vanhoillisten ehtoolliskirkossa. Myös rauhansanalaisten seurojen yhteydessä olleissa ehtoollistilaisuuksissa olen tällaista nähnyt. Eli tässä suhteessa ei ole mitään eroa.

Vanhoillisilla huomasin kuitenkin yhden käytännön, joka ei ainakaan esikoislestadiolaisuudessa ole tavallista, nimittäin, että jotkut pyytävät syntien anteeksi todistamista myös ehtoollisen jakajalta. Voi sitä varmaan tapahtua esikoislestadiolaisuudessakin, mutta itse en ole koskaan havainnut. Syynä on varmaankin ainakin osaksi se, että esikoislestadiolaisuudessa on perinteisesti ollut hyvin vähän pappeja, ja usein ehtoollisen jakajat ovat siksi olleet ei-esikoislestadiolaisia. Nykyään isojen seurojen yhteydessä järjestettävissä ehtoollistilaisuuksissa pappien lisäksi on mukana jakamassa myös sellaisia es.lest. saarnaajia, jotka eivät ole pappeja. Joten nykyään se olisi ehkä mahdollistakin, jos sellaista haluttaisiin aloittaa. Mutta toisaalta miksi jättää sitä sinne ehtoollispöytään, jos sen voi hoitaa jo ennen sinne menoa?

Joskus kehotetaan myös ehtoollista edeltävänä iltana isojen seurojen aikana, että jos on joku asia, mikä vaivaa omalla tunnolla, että se olisi hyvä tunnustaa pois rippi-isälle ja siten valmistautua huomiselle ehtoolliselle.

Meillä korostetaan kuitenkin, ettei rippi (synnin tunnustaminen ja synninpäästö) tässäkään asiassa ole mikään pakko, vaan se on taivaallinen aarre, joka on annettu meille uskomisen avuksi. Se ei ole autuuden perusta, eikä se myöskään ole ehto sille, että saa mennä ehtoolliselle.

Syynä siihen, miksi meillä kehotetaan syntien tunnustamiseen ja synninpäästön pyytämiseen ennen ehtoollista on se, että ehtoollinen vaatii aivan uskovaista sydäntä. Ja jotta mikään ei häritsisi sitä uskoa, jolla ehtoollinen tulee ottaa vastaa, on hyvä tunnustaa pois asioita, jotka häiritsevät uskoa.

Ahtaasta portista ajattelen ihan samalla tavalla kuin sinä.

Perusteluna sille, miksi en voi koskaan tulla vanhoillislestadiolaiseksi, oli se, että en voi kieltää aikaisempaa uskoani, jonka Jumala on antanut. Ei siis se, etten voisi luopua jostain maallisesta asiasta tai kunniasta. Jos kysymys olisi todellakin siitä, että vain vanhoillislestadiolaisuudessa on elävää uskoa, niin eihäb silloin millään maallisella olisi mitään merkitystä.

Mutta ymmärrä ystävä hyvä, että minä tekisin syntiä, jos "tekisin parannuksen vanhoillisuuteen", koska silloin joutuisin sanomaan, että se entinen usko ei ollut Jumalan antamaa. Se olisi syntiä Pyhää Henkeä vastaan, ja sen kauheampaa asiaa ei voisi tehdäkään! Sillä sitä ei anneta koskaan anteeksi.

Tule joskus sinäkin käymään esikoislestadiolaisten seuroihin. Voisit siellä vertailla, onko siellä jotain sellaista mitä sinulta puuttuu. Jos sinulta jotain puuttuu, ja jos se on Jumalan tahto, niin kyllä se sitten kirkastuu.

Jumalan rauhaa toivottaen,

el kirahwi

Lue lisää

tarkoittaa syntien poispanemista pyytämällä niitä anteeksi. Jalkojen pesua on siis sekin kun pyydetään anteeksi ennen ehtoolliselle menoa.

Mielenkiintoinen asia on että ymmärtäisit tekeväsi syntiä, jos tekisit parannuksen. Eihän se niin voi olla. Pyhän Hengen pilkka (=synti jota ei voi koskaan saada anteeksi) ei ymmärtääkseni tarkoita tuota mitä kerroit. Eihän vanhoillislestadioilainenkaan tee Pyhän Hengen pilkaa, jos hän kääntyy väärään hengellisyyteen. Kyse on silloin uskosta luopumisesta ja epäuskosta. Toinen asia on tietenkin saako hän enää palaamisen armoa. Joka Pyhän Hengen pilkkaan lankeaa, hän ei enää saa tuntoa synneistään ja sydämelle tulee paatumuksen rauha. "Voi sitä, joka Jumalan hylkää. Mutta voi voi sille, jonka Jumala hylkää". Parannusta taas ei voi tehdä sydämestään ellei ole synnintuntoa.

On vain kaksi tietä. Toinen on kaita, ja toinen on lavea. Lavean tien toisessa laidassa kulkee julki jumalattomat, murhaajat jne. Toisessa laidassa kulkee hengelliset, omavanhurskaat, väärät profeetat jne.

Tiedän olevani oikealla tiellä, siinä oikeassa hakomajassa yrttitarhassa joka maailman silmissä näkyy halpana. Sen takia minun ei tarvitse lähteä hakemaan toista tietä. Minua vain kiinnosti millaisia eroja ulkonaisesti löytyy. Ulkonaisesti erot ovat pieniä, vaarallisen pieniä. Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta. Sielumme ravintoa saamme seuroista. Minulta ei mitään puutu. Jeesus kysyi opetuslapsilta: "Ettekö tekin lähde pois?", johon he vastasivat "Herra, mihin me menisimme, Sinulla on iankaikkisen elämän avaimet."

Paljon kuulee julkisesti käytettävän tervehdyksenä "Mantere-sanaa" Mistähän lienee tullut. Varsinkin silloin, kun paikalla on muitakin kuin oman poppoon väkeä.

el kirahwi kirjoitti:

Esikoislestadiolaisuus liikkeenä syntyi 1900-luvun, kun lestadiolainen herätysliike jakautui. Silloin syntyivät myös vanhoillislestadiolaisuus, uusiheräys ja Norjassa toimiva lyngeniläisyys. Esikoislestadiolaisen virallisen käsityksen mukaan muut suunnat lopettivat yhteyden pidon lestadiolaisuuden syntysijojen saarnaajiin ja erosivat tällä tavoin alkuperäisestä lestadiolaisuudesta. Henkilökohtaisesti en uskalla väittää mitään puoleen enkä toiseen, koska en itse elänyt siihen aikaan. Eikä sadan vuoden takaisilla tapahtumilla ole minulle juuri merkitystä, varsinkin kun kaikki osapuolet ovat jo kuolleet.

Esikoislestadiolaisten joukosta löytyy kuitenkin se sama seurakunta, jonka Jeesus perusti omista opetuslapsistaan lukittujen ovien takana, ja joka astui voimaan helluntaina opetuslasten saadessa Pyhän Hengen. Se seurakunta on noin 2000 vuotta vanha. Mutta vaikka se löytyy esikoislestadiolaisten keskuudesta, niin se ei sulje pois, etteikö tämän seurakunnan jäseniä voisi olla myös muun nimisissä liikkeissä.

Epäuskoinen vanhurskautetaan siten, että hän uskoo Jumalan sanan syntien anteeksiantamuksesta. Useimmiten se tapahtuu henkilökohtaisen synninpäästön kautta, mutta voi se tapahtua myös siten, että saa voiman uskoa yleisesti kaikille saarnassa julistetun syntien anteeksiantamusevankeliumin kautta. Muihin uskonsaamistapoihin Raamatussa ei ole esimerkkejä.

Kyllä elävässä kristillisyydessä "kerran pesty" tosiaan tarkoittaa parannuksen tekoa, eli kääntymystä, ja "jalat pestään" sitä, että panee pois matkan varrella kertyneitä kuormia. Näin opetetaan esikoislestadiolaisuudessa.

Esikoislestadiolaisuuden sisällä on erilaisia käsityksiä kasteesta ja joistain muistakin asioista. Jokaisesta asiasta on olemassa vain yksi oikea käsitys, ei ole montaa oikeaa käsitystä. Mutta koska kaikissa uskovaisissa vaikutta vielä vanha ihminen, niin se usein sekaantuu näihin opillisiinkin asioihin ja tahtoo vaimentaa sen äänen, jolla Jumalan Pyhä Henki puhuu ja tilalle tulee tämän vanhan ihmisen ääni. Kuka tahansa voi eksyä opissa, ja itse asiassa maan päältä tuskin löytyy yhtään ihmistä, jolla ei olisi väärää käsitystä jostain asiasta.

Mutta vaikka opissa olisikin jollain ihmisellä vikaa, ei se automaattisesti vie kadotukseen. Usko on se, mikä ratkaisee. Jos on oikea usko, niin silloin pelastuu. Väärä oppi on kyllä aina vaarallinen, koska väärää oppia seuraamalla joutuu vaaraan, että voi menettää uskonsa.

Ehtoollisessa on uskovaisille samanlainen syntien anteeksiantamus kuin joka kerta kun joku saarnaa synnit anteeksi, ja usko vahvistuu siitä. Mutta näin on siis vain uskovaisille. Tämä on Lutherin oppi ja sen voi jokainen lukea katekismuksista. Nykyisessä luterilaisessa kirkossa esiintyy kuitenkin sellaista harhaa, että ehtoollinen voisi olla portti Jumalan lapseuteen. Alkuseurakunnan käytännön mukaan se ei sitä kuitenkaan ole, vaan se on tarkoitettu ainoastaan uskovaisille. Samoin opetti myös Luther.

Lue lisää

Kameli kirjoitti: "Nykyisessä luterilaisessa kirkossa esiintyy kuitenkin sellaista harhaa, että ehtoollinen voisi olla portti Jumalan lapseuteen."

LUTHERILLA PORTTI OLI KASTE JA VANHAKIRKOLLISEN TAPAAN EHTOOLLINEN KUULUI KASTETUILLE SAMOIN KUIN RIPPIKIN.

LESTADIOLAISTEN KUTEN MUIDENKIN PIETISTIEN ON VAIKEA MUSITAA, ETTÄ LUTHER EI OLLUT PIETISTI. PIETISMI SYNTYI VASTA LUTHERIN JÄLKEEN.

Jumalan lapsi kirjoitti:

Kameli kirjoitti: "Nykyisessä luterilaisessa kirkossa esiintyy kuitenkin sellaista harhaa, että ehtoollinen voisi olla portti Jumalan lapseuteen."

LUTHERILLA PORTTI OLI KASTE JA VANHAKIRKOLLISEN TAPAAN EHTOOLLINEN KUULUI KASTETUILLE SAMOIN KUIN RIPPIKIN.

LESTADIOLAISTEN KUTEN MUIDENKIN PIETISTIEN ON VAIKEA MUSITAA, ETTÄ LUTHER EI OLLUT PIETISTI. PIETISMI SYNTYI VASTA LUTHERIN JÄLKEEN.

Lue lisää

No enhän minä ole kameli, koska olen kirahwi! Ota silmä käteen ja katso, kirahwilla ei ole kyttyröitä. ;)

Onks tietoo kirjoitti:

tarkoittaa syntien poispanemista pyytämällä niitä anteeksi. Jalkojen pesua on siis sekin kun pyydetään anteeksi ennen ehtoolliselle menoa.

Mielenkiintoinen asia on että ymmärtäisit tekeväsi syntiä, jos tekisit parannuksen. Eihän se niin voi olla. Pyhän Hengen pilkka (=synti jota ei voi koskaan saada anteeksi) ei ymmärtääkseni tarkoita tuota mitä kerroit. Eihän vanhoillislestadioilainenkaan tee Pyhän Hengen pilkaa, jos hän kääntyy väärään hengellisyyteen. Kyse on silloin uskosta luopumisesta ja epäuskosta. Toinen asia on tietenkin saako hän enää palaamisen armoa. Joka Pyhän Hengen pilkkaan lankeaa, hän ei enää saa tuntoa synneistään ja sydämelle tulee paatumuksen rauha. "Voi sitä, joka Jumalan hylkää. Mutta voi voi sille, jonka Jumala hylkää". Parannusta taas ei voi tehdä sydämestään ellei ole synnintuntoa.

On vain kaksi tietä. Toinen on kaita, ja toinen on lavea. Lavean tien toisessa laidassa kulkee julki jumalattomat, murhaajat jne. Toisessa laidassa kulkee hengelliset, omavanhurskaat, väärät profeetat jne.

Tiedän olevani oikealla tiellä, siinä oikeassa hakomajassa yrttitarhassa joka maailman silmissä näkyy halpana. Sen takia minun ei tarvitse lähteä hakemaan toista tietä. Minua vain kiinnosti millaisia eroja ulkonaisesti löytyy. Ulkonaisesti erot ovat pieniä, vaarallisen pieniä. Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta. Sielumme ravintoa saamme seuroista. Minulta ei mitään puutu. Jeesus kysyi opetuslapsilta: "Ettekö tekin lähde pois?", johon he vastasivat "Herra, mihin me menisimme, Sinulla on iankaikkisen elämän avaimet."

Lue lisää

Vastasin jo kerran tähän iltapäivällä, mutta ei näköjään tullutkaan perille. Kokeillaanpas nyt uudelleen.

Parannuksen teko ei ole syntiä, ei missään nimessä! Mutta jos uskovainen (siis oikeasti elävän uskon saanut ihminen) tekee parannuksen siten, että kieltää aikaisemman uskonsa, niin silloin pelkään pahoin, että pilkkaa Pyhää Henkeä.

Väärään hengellisyyteenkään kääntyminen ei välttämättä johda Pyhän Hengen pilkkaan, jos ei samalla kiellä entistä elävää uskoaan vääräksi. Eli jos edustaisit sellaista väärää hengellisyyttä, jossa kuitenkin hyväksyttäisiin, että muuallakin voi tulla autuaaksi, ja yrittäisit sitten houkutella minua teidän joukkoonne, niin silloin en olisi huolissani Pyhän Hengen pilkasta.

On totta, että on vain kaksi tietä ja vain kaksi joukkoa. Ja päämääriäkin on vain kaksi, joko taivas tai helvetti, ei mitään siltä väliltä. Minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö esikoislestadiolaisuudessa saarnattu Jumalan sana olisi eläväksi tekevää ja etteikö esikoislestadiolaisuudessa olisi Jumalan lapsia, niitä joilla on Jumala isänä taivaassa ja seurakunta äitinä maan päällä. Siksi jään tähän uskoon uskomaan, jossa jo tuhannet ja taas tuhannet ovat päässeet perille taivaan kunniaan, ja toivon että Jumala varjelee tässä uskossa tämän vaarallisen maan päällä kunnes saan uskossa nukkua pois. Toivon, että sinäkin olet näiden saman isän ja äidin lapsi. Jos olet niin sinulle käy hyvin, jos taas et, niin sitten käy huonosti.

Jumalan lapsi kirjoitti:

Kameli kirjoitti: "Nykyisessä luterilaisessa kirkossa esiintyy kuitenkin sellaista harhaa, että ehtoollinen voisi olla portti Jumalan lapseuteen."

LUTHERILLA PORTTI OLI KASTE JA VANHAKIRKOLLISEN TAPAAN EHTOOLLINEN KUULUI KASTETUILLE SAMOIN KUIN RIPPIKIN.

LESTADIOLAISTEN KUTEN MUIDENKIN PIETISTIEN ON VAIKEA MUSITAA, ETTÄ LUTHER EI OLLUT PIETISTI. PIETISMI SYNTYI VASTA LUTHERIN JÄLKEEN.

Lue lisää

Valikoivia muistikatkoksia on uskonnollisten liikkeiden keskuudessa liian paljon. Samoin näköhäiriöitä kun tosiasiat tulee eteen. Kaikkein koomisin näistä häiriöistä on tämä ainoa oikeassa luulo. Jos joku todella uskoo siihen niin pyydetään hoityksikkö paikalle ja ajokortti heti pois.

Onks tietoo kirjoitti:

No nyt mielestäni sain aika hyvän käsityksen miten esikoislestadiolaisuus eroaa vanhoillislestadioilaisista. Ja se ero näyttää liittyvän juuri opillisiin kysymyksiin.

Kasteesta teillä on useita käsityksiä, meillä vain yksi: kaste on tarkoitettu uskovaiselle ihmiselle Pyhän Hengen liitoksi, mutta lapsi on syntymästään ja sikiämisestään asti Jumalan lapsi. Sakramenteista ehtoollisessa syntejä ei saa anteeksi vaan se on tarkoitettu uskovaisen ihmisen uskon vahvistukseksi. Epäuskoisella se vahvistaa epäuskoa. Mm. pappiseriseura syntyi käsittääkseni juuri kastekäsityksestä eli opillisista kysymyksistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että laupias samarialainen pysähtyi ja hoiti haavoittunutta, pappikin meni ohitse. Niin voivat siis papitkin eksyä lapsuuden uskostaan.

Eriseurat ja hajaannukset johtuvat aina synnistä ja tottelemattomuudesta Raamatun sanalle. Moni siis hakee opettajansa korvasyyhynsä mukaan ja myös vääriä profeettoja on paljon. He sanovat "Jeesus on täällä tai Jeesus on tuolla".

Eräs parannuksen saanut kertoi, että hän synnintunnossaan haki Jumalan valtakuntaa monesta paikkaa (vanhoillislestadiolaisten seuroihin kun tullaan monesti viimeksi) Kaikki muut uskon edustajat sanoivat että vanhoillislestadioilaiset(kin) pääsevät taivaaseen. Hän ajatteli asian järjellä, että sehän se turvallisin usko on kuin kaikki myöntävät heidän pelastumisensa, meni seuroihin, kuunteli ja sai parannuksen armon. Ja hän sai tunnolleen rauhan (ei sitä rauhaa jonka maailma antaa) ja varmuuden siitä, missä Jumalan valtakunta on. Elävässä kristillyydessähän ei voi poiketa Raamatun opista ja sanoa, että nuo ja nuokin perivät taivaan valtakunnan. On vain yksi tie ja yksi lammashuone. Tähän lammashuoneeseen kuuluu kuitenkin ihmisiä ympäri maailman: kaikki lapsena ja sikiönä kuolleet, pieni joukko Amerikassa, Ecuadorissa, Togossa, Virossa.... Eivät he kaikki ole nimeltään kuten Suomessa vanhoillislestadioilaiset, sehän on vain ihmisten keksimä nimi.

Kiitos sinulle asiallisesta vastauksesta. Toivon että kätket tämän keskustelun sydämeesi. Ja omalta puoleltani toivon, että olisin osannut valita sanani oikein Jumalan sanan mukaisesti.

Lue lisää

Onko tosiaan niin, että vanhoillisuudessa ehtoollista ei pidetä sakramenttina? Sakramenttinahan pidetään niitä pyhiä toimituksia, joissa on syntien anteeksiantamus. Luterilaisessa kirkossa niitä on kaksi: kaste ja ehtoollinen. On ollut mielenkiintoista seurata keskusteluanne, ja enpä malta olla laittamatta lusikkaani soppaan... Ehtoollinen on asetussanojen mukaan syntien anteeksiANTAMISEKSI kaikille, mutta syntien anteeksiSAAMISEKSI niille, jotka sen uskossa vastaanottavat. Eli Jeesus on kuollut kaikkien puolesta, mikä kuitenkin auttaa vaan niitä, jotka sen uskovat.
Kuulostaa reformoidulta tuo kirjoituksessasi selittämäsi kastekäsitys...

Kun pieni uskova lapsi kastetaan, hänet otetaan liittoon, joka on Jumalan puolelta luja koko ihmisen elämän ajan. Lapsi kasvaessaan lankeaa kasteen armoliitosta, mutta Jumalan lupaukset säilyvät, ja ihmisellä on mahdollisuus palata kasteen armoliittoon. Olen saanut sen käsityksen, että esikois- ja vanhoillislestadiolaisilla on samantapainen käsitys lapsikasteesta.

Turha vakuutella yksimielisyyttä eri asioiden tiimoilta eri porukoissa, sillä jos rehellisiä ollaan, niin suuriin seurakuntiin mahtuu aina kaikenlaisia käsityksiä ja monenlaisella sieluntilalla olevia ihmisiä.

jargon kirjoitti:

Onko tosiaan niin, että vanhoillisuudessa ehtoollista ei pidetä sakramenttina? Sakramenttinahan pidetään niitä pyhiä toimituksia, joissa on syntien anteeksiantamus. Luterilaisessa kirkossa niitä on kaksi: kaste ja ehtoollinen. On ollut mielenkiintoista seurata keskusteluanne, ja enpä malta olla laittamatta lusikkaani soppaan... Ehtoollinen on asetussanojen mukaan syntien anteeksiANTAMISEKSI kaikille, mutta syntien anteeksiSAAMISEKSI niille, jotka sen uskossa vastaanottavat. Eli Jeesus on kuollut kaikkien puolesta, mikä kuitenkin auttaa vaan niitä, jotka sen uskovat.
Kuulostaa reformoidulta tuo kirjoituksessasi selittämäsi kastekäsitys...

Kun pieni uskova lapsi kastetaan, hänet otetaan liittoon, joka on Jumalan puolelta luja koko ihmisen elämän ajan. Lapsi kasvaessaan lankeaa kasteen armoliitosta, mutta Jumalan lupaukset säilyvät, ja ihmisellä on mahdollisuus palata kasteen armoliittoon. Olen saanut sen käsityksen, että esikois- ja vanhoillislestadiolaisilla on samantapainen käsitys lapsikasteesta.

Turha vakuutella yksimielisyyttä eri asioiden tiimoilta eri porukoissa, sillä jos rehellisiä ollaan, niin suuriin seurakuntiin mahtuu aina kaikenlaisia käsityksiä ja monenlaisella sieluntilalla olevia ihmisiä.

Lue lisää

Suomen kieli on aika ilmaisuvoimainen, kun voidaan erotella tämä syntien "anteeksi antaminen" ja "anteeksi saaminen". Muilla kielillä on usein vain yksi sana: "förlåtelse", "forgiveness". Asia pitää sitten selittää vähän kiertäen. Mutta tärkeä asia tosiaan, vasta "anteeksi saaminenhan" tuo pelastuksen.

Laestadius muuten muistaakseni korostaa tätä asiaa yhdessä saarnassa, jossa hän selittää ehtoollista. Vai muistankohan väärin? Pitänee tarkistaa, mutta siitä olen kuitenkin 100% varma, että Laestadius sanoo, että ehtoollisessa on syntien anteeksiantamus (vai saaminen?, en muista), jos sillä sitten on mitään merkitystä vanhoillisille, mitä Laestadius on sanonut.

Mutta oli siis kaikin puolin hyvä kirjoitus jargon! :)

el kirahwi kirjoitti:

Suomen kieli on aika ilmaisuvoimainen, kun voidaan erotella tämä syntien "anteeksi antaminen" ja "anteeksi saaminen". Muilla kielillä on usein vain yksi sana: "förlåtelse", "forgiveness". Asia pitää sitten selittää vähän kiertäen. Mutta tärkeä asia tosiaan, vasta "anteeksi saaminenhan" tuo pelastuksen.

Laestadius muuten muistaakseni korostaa tätä asiaa yhdessä saarnassa, jossa hän selittää ehtoollista. Vai muistankohan väärin? Pitänee tarkistaa, mutta siitä olen kuitenkin 100% varma, että Laestadius sanoo, että ehtoollisessa on syntien anteeksiantamus (vai saaminen?, en muista), jos sillä sitten on mitään merkitystä vanhoillisille, mitä Laestadius on sanonut.

Mutta oli siis kaikin puolin hyvä kirjoitus jargon! :)

Lue lisää

On ollut ilahduttavaa seurata kirjoitteluasi rakas Kirahvi-sisarus. Täytyy sanoa, että olet tosi sitkeä sissi! ;) Jaksa jatkaa!

On todella kummastuttavaa, että vanhoilliset eivät välitä eivätkä tiedä Laestadiuksen sanoista tuon taivaallista. Kyselin kerran vanhoillisnuorilta, mitä he tietävät Laestadiuksesta. Vastaus oli: "Kyllä siitä koulussa jotain puhuttiin..."
Kaiken täytyy toki perustua viime kädessä Raamattuun, mutta kukaan ei voi kiistää, etteivätkö Laestadiuksen opetukset olisi Raamatun kanssa yhdenmukaiset.

jargon kirjoitti:

On ollut ilahduttavaa seurata kirjoitteluasi rakas Kirahvi-sisarus. Täytyy sanoa, että olet tosi sitkeä sissi! ;) Jaksa jatkaa!

On todella kummastuttavaa, että vanhoilliset eivät välitä eivätkä tiedä Laestadiuksen sanoista tuon taivaallista. Kyselin kerran vanhoillisnuorilta, mitä he tietävät Laestadiuksesta. Vastaus oli: "Kyllä siitä koulussa jotain puhuttiin..."
Kaiken täytyy toki perustua viime kädessä Raamattuun, mutta kukaan ei voi kiistää, etteivätkö Laestadiuksen opetukset olisi Raamatun kanssa yhdenmukaiset.

Lue lisää

Sehän ilahduttaa kirahwiakin, jos nämä kirjoitukseni täällä eivät ole olleet sinunkaan mielestäsi ihan päin seiniä! :)

Tavattiin muuten joskus aikaisemminkin tällä palstalla, ja tiedän kuka sinä olet, ja jos mietit hetken, niin varmaan tajuat myös kuka minä olen. Tu te rappeles? A ce fois, moi, j'avais un autre nom...

el kirahwi kirjoitti:

Sehän ilahduttaa kirahwiakin, jos nämä kirjoitukseni täällä eivät ole olleet sinunkaan mielestäsi ihan päin seiniä! :)

Tavattiin muuten joskus aikaisemminkin tällä palstalla, ja tiedän kuka sinä olet, ja jos mietit hetken, niin varmaan tajuat myös kuka minä olen. Tu te rappeles? A ce fois, moi, j'avais un autre nom...

Lue lisää

Mulle alkoikin jo tulla asiasta epäilys... :)

jargon kirjoitti:

Mulle alkoikin jo tulla asiasta epäilys... :)

Mullekin alkoi tulla epäilys, että sulle ehkä alkoi tulla epäilys... :) Joten päätin sitten riisu kirahvinaamarin ihan vapaaehtoisesti...

Ja jos tätä palstaa lukee tuttuja, niin varmaan ehkä monet muutkin on jo arvanneet, kuka el kirahwi on. Tietyistä asioista pitäisi olla aika helppo päätellä...

el kirahwi kirjoitti:

Tämä asia tuli joskus aikaisemminkin esille vanhoillisten kanssa ehtoollisesta keskustellessa: Jos kerran uskovaisen usko vahvistuu ehtoollisessa, mutta siinä ei ole syntien anteeksiantamusta, niin miten se sitten vahvistuu? Tähän en saanut koskaan vastausta, mutta ehkä sinulla olisi... Minusta ainakin tuntuisi, ettei usko voi vahvistua oikealla tavalla mistään muusta kuin syntien anteeksiantamuksesta. Jos siis ehtoollisessa saa uskon vahvistusta, niin siinä on myös syntien anteeksiantamus, ja jos siinä on syntien anteeksiantamus, niin siinä on myös uskon vahvistus.

Tiesitkö muuten, että myös Luther ja Laestadius opettivat, että ehtoollisessa on syntien anteeksiantamus uskovaisille?

Epäuskoiselle ehtoollinen voi olla herätykseksi synnin unesta, mutta ehtoollisessa ei Raamatun eikä luterilaisen opin mukaan voi tulla epäuskoisesta uskovaiseksi.

Minä olen kuullut monia kertomuksia, että ihmiset ovat kiertäneet kaikki muut seurakunnat ja kirkot, mutta vasta tultuaan esikoislestadiolaisten seuroihin he ovat saaneet rauhan tunnolleen. :)

Kaikki muut sanovat, että vanhoilliset pääsevät taivaaseen? Onpas aika ruusuinen kuva... Todellisuudessa on hyvinkin paljon uskonsuuntia, jotka eivät usko vanhoillisten olevan autuaaksi tekevässä uskossa. Osa esikoislestadiolaisistakin uskoo, että vanhoillisilla on kuollut usko, enkä minäkään uskalla ihan vuorenvarmasti sanoa, että myös vanhoillislestadiolaisuudessa on autuaaksi tulevia, vaikka sitä periaatteessa pidänkin mahdollisena. Monet tiukat luterilaiset piirit, kuten Amerikassa toimivat luterilaiset kirkot Wisconsin Evangelical Lutheran Synod ja Lutheran Church Missour Synod eivät välttämättä pitäisi vanhoillislestadiolaisia taivaaseen menijöinä oppiin tutustuttuaan. Ja sitten on katoliset ja jotkut ortodoksit, ja tietysti mormonit Jehovan todistajat yms.

Mutta ihan kiva silti kanssasi on ollut keskustella, vaikka ei nyt kaikista asioista ihan samaa mieltä olisikaan. :) Kiitos asiallisesta keskustelusta!

Olen käynyt vanhoillisten seuroissa muutaman kerran, ja varmaan tulen tulevaisuudessakin joskus käymään. Itse en koskaan voi kuitenkaan tulla vanhoillislestadiolaiseksi, ainakaan niin kauan kuin edellytettäisiin kieltämään aikaisempi uskonsa. Koska tiedän, että minulla nyt kuitenkin on elävä usko, niin sehän olisi ehkä jopa Pyhän Hengen pilkkaa, jos kieltäisin sen. Eikä sen jälkeen olisi enää mitään mahdollisuutta eikä varmaan haluakaan taas päästä elävästi uskomaan... Vanhoillisuudessa voi tavallaan inhimillisesti katsoen olla kivempaa, koska teitä on niin paljon, mutta en kuitenkaan halua sen maallisen huvin takia vaihtaa pois esikoisoikeuttani, niin kuin Esau antoi pois esikoisoikeutensa saadakseen Jakobilta yhden pahaisen keittolautasellisen...

Lue lisää

Et voi sanoa, ette koskaan tule vanhoillis-lestadiolaiseksi!
Minun isovanhempani olivat esikois-lestadiolaisia. Olivat saaneet esikoislestadiolisen kasvatuksen, ja koko suku oli esikoista.
Mutta kerran he menivät(joskus 1970-luvulla) suviseuroihin. Sen seurapäivän jälkeen mummo ei saanut illalla unta, hän oli herännyt synnin unesta, hänen tuntonsa oli herännyt.Aamulla hän oli sanonut papalle, että nyt minä lähden pytämään itselleni evankeljumia, me olemme kulkemassa kuoleman varjojen maassa, harhaopissa, ja että olemme kuolleen viinipuun oksia...Sen jälkeen mummoni ja pappani saivat parannuksen pyhän armon, ja ovat edelleen uskomassa. Esikois sukulaiseni eivät halua pitää mitään yhteyksiä...miksi?
On tietty vaikeita asioita nämä, koska olemme joskus olleet samalla tavalla uskovia, tai meidän uskomme on ollut sama, ja maailmalla liikkuu aivat älyttömiä, suorastaan järkyttäviä tarinoita vanhoillisuudesta, monesti koko herätysliikke leimataan jonkun yhden, yleensä liioitellun tapauksen perusteella. ei siinä, ihmisiä mekin olemme..syntisiä ja vajavaisia, mutta meillä on ELÄVÄ evankeliumi, synnistä puhdistava evankeliumi, synnit on joka päivä lupa uskoa anteeksi Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa maahan vuotaneessa sovintoveressä rauhaan, vapauteen ja iloon asti.
Olisi mukava kirjoitella kanssasi enempikin....Voitko jättää tänne sähköpostiosoitteesi?
Kaikkea hyvää sinulle El Kirahwi!

Pastori kirjoitti:

Et voi sanoa, ette koskaan tule vanhoillis-lestadiolaiseksi!
Minun isovanhempani olivat esikois-lestadiolaisia. Olivat saaneet esikoislestadiolisen kasvatuksen, ja koko suku oli esikoista.
Mutta kerran he menivät(joskus 1970-luvulla) suviseuroihin. Sen seurapäivän jälkeen mummo ei saanut illalla unta, hän oli herännyt synnin unesta, hänen tuntonsa oli herännyt.Aamulla hän oli sanonut papalle, että nyt minä lähden pytämään itselleni evankeljumia, me olemme kulkemassa kuoleman varjojen maassa, harhaopissa, ja että olemme kuolleen viinipuun oksia...Sen jälkeen mummoni ja pappani saivat parannuksen pyhän armon, ja ovat edelleen uskomassa. Esikois sukulaiseni eivät halua pitää mitään yhteyksiä...miksi?
On tietty vaikeita asioita nämä, koska olemme joskus olleet samalla tavalla uskovia, tai meidän uskomme on ollut sama, ja maailmalla liikkuu aivat älyttömiä, suorastaan järkyttäviä tarinoita vanhoillisuudesta, monesti koko herätysliikke leimataan jonkun yhden, yleensä liioitellun tapauksen perusteella. ei siinä, ihmisiä mekin olemme..syntisiä ja vajavaisia, mutta meillä on ELÄVÄ evankeliumi, synnistä puhdistava evankeliumi, synnit on joka päivä lupa uskoa anteeksi Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa maahan vuotaneessa sovintoveressä rauhaan, vapauteen ja iloon asti.
Olisi mukava kirjoitella kanssasi enempikin....Voitko jättää tänne sähköpostiosoitteesi?
Kaikkea hyvää sinulle El Kirahwi!

Lue lisää

Osoite on: [email protected]

En nykyään valitettavasti pääse tälle palstalle yhtä usein kuin ennen, koska töissä keskustelupalstat on katsottu (tieto)turvallisuusriskiksi, joten niillä käyntiä pitää nykyään välttää. Mutta maili toimii.

Olen käynyt vanhoillisten seuroissa ja havainnut, että siellä ei ole löydettävissä mitään sen enempää kuin esikoislestadiolaisuudessakaan. Kysymys on lähinnä siitä voiko myös vanhoillisuudessa tulla autuaaksi. Se ei tietysti sinänsä minua liikuta, mutta olisihan se kuitenkin ihan kiva tietää...

Olen joskus leikilläni ajatellut, että "mitäs jos esikoislestadiolaisuudessa olisikin vain kuollutta uskoa", mutta se on päätynyt aina mahdottomuuden ajatukseen. Se on kertakaikkiaan mahdotonta. Mutta esikoislestadiolaisten keskuudessa on aivan varmasti kuolleessa uskossa olevia, vieläpä sellaistenkin keskuudessa, joilla on ulos päin kaikki uskovaisen tuntomerkit ja vieläpä puheissakin. Ja voi olla hyvinkin mahdollista, että isovanhempasi olivat kuolleessa uskossa ennen vanhoillisiin siirtymistään. Toivottavasti heillä nyt sitten on elävä usko. Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun koskaan kuulen, että kukaan esikoislestadiolainen on siirtynyt vanhoillisiin ja myös pysynyt siellä, joten ihan mielenkiintoista olisi kuulla enemmänkin. Pari tapausta olen kuullut, joissa esikoislestadiolainen on käynyt "mutkan" vanhoillisuudessa, mutta ei ole pysynyt. Tai odotas, itse asiassa oli eräs pastori Zidbeck joskus 30-luvulla, joka siirtyi vanhoillisiin ja kai pysyi siellä kuolemaansa asti.

Mutta kirjoittele, jos haluat...

Onks tietoo kirjoitti:

No nyt mielestäni sain aika hyvän käsityksen miten esikoislestadiolaisuus eroaa vanhoillislestadioilaisista. Ja se ero näyttää liittyvän juuri opillisiin kysymyksiin.

Kasteesta teillä on useita käsityksiä, meillä vain yksi: kaste on tarkoitettu uskovaiselle ihmiselle Pyhän Hengen liitoksi, mutta lapsi on syntymästään ja sikiämisestään asti Jumalan lapsi. Sakramenteista ehtoollisessa syntejä ei saa anteeksi vaan se on tarkoitettu uskovaisen ihmisen uskon vahvistukseksi. Epäuskoisella se vahvistaa epäuskoa. Mm. pappiseriseura syntyi käsittääkseni juuri kastekäsityksestä eli opillisista kysymyksistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että laupias samarialainen pysähtyi ja hoiti haavoittunutta, pappikin meni ohitse. Niin voivat siis papitkin eksyä lapsuuden uskostaan.

Eriseurat ja hajaannukset johtuvat aina synnistä ja tottelemattomuudesta Raamatun sanalle. Moni siis hakee opettajansa korvasyyhynsä mukaan ja myös vääriä profeettoja on paljon. He sanovat "Jeesus on täällä tai Jeesus on tuolla".

Eräs parannuksen saanut kertoi, että hän synnintunnossaan haki Jumalan valtakuntaa monesta paikkaa (vanhoillislestadiolaisten seuroihin kun tullaan monesti viimeksi) Kaikki muut uskon edustajat sanoivat että vanhoillislestadioilaiset(kin) pääsevät taivaaseen. Hän ajatteli asian järjellä, että sehän se turvallisin usko on kuin kaikki myöntävät heidän pelastumisensa, meni seuroihin, kuunteli ja sai parannuksen armon. Ja hän sai tunnolleen rauhan (ei sitä rauhaa jonka maailma antaa) ja varmuuden siitä, missä Jumalan valtakunta on. Elävässä kristillyydessähän ei voi poiketa Raamatun opista ja sanoa, että nuo ja nuokin perivät taivaan valtakunnan. On vain yksi tie ja yksi lammashuone. Tähän lammashuoneeseen kuuluu kuitenkin ihmisiä ympäri maailman: kaikki lapsena ja sikiönä kuolleet, pieni joukko Amerikassa, Ecuadorissa, Togossa, Virossa.... Eivät he kaikki ole nimeltään kuten Suomessa vanhoillislestadioilaiset, sehän on vain ihmisten keksimä nimi.

Kiitos sinulle asiallisesta vastauksesta. Toivon että kätket tämän keskustelun sydämeesi. Ja omalta puoleltani toivon, että olisin osannut valita sanani oikein Jumalan sanan mukaisesti.

Lue lisää

Yhdyn sydämestäni "onks tietoo" nimimerkin sanoihin. Siinä näkyi puhdas Jumalan Valtakunnan oppi. Se "vastasi henkeen" kaikilta osin. Näyttää siltä, että esikoislestadiolaisilla on paikka paikoin oikea ymmärrys, mutta sitten taas ei. Mutta kuten jo tunnustusta annoit asiallisesta selostuksesta esikoislestadiolaisten opista, niin annan minäkin täydet pisteet. Tämä on sitä oikeaa lähimmäisen kunnioitusta, vaikka onkin aivan eri linjoilla. Tulee mieleeni se Daavidin rukous, että: jos minun tieni vaivaan vievä lie, niin johdata minut iankaikkiselle tielle, nimesi tähden. Tämä rukous on hyvä ja tarpeellinen meille kaikille ihmisille. Kiitos keskustelusta.

Onks tietoo kirjoitti:

No nyt mielestäni sain aika hyvän käsityksen miten esikoislestadiolaisuus eroaa vanhoillislestadioilaisista. Ja se ero näyttää liittyvän juuri opillisiin kysymyksiin.

Kasteesta teillä on useita käsityksiä, meillä vain yksi: kaste on tarkoitettu uskovaiselle ihmiselle Pyhän Hengen liitoksi, mutta lapsi on syntymästään ja sikiämisestään asti Jumalan lapsi. Sakramenteista ehtoollisessa syntejä ei saa anteeksi vaan se on tarkoitettu uskovaisen ihmisen uskon vahvistukseksi. Epäuskoisella se vahvistaa epäuskoa. Mm. pappiseriseura syntyi käsittääkseni juuri kastekäsityksestä eli opillisista kysymyksistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että laupias samarialainen pysähtyi ja hoiti haavoittunutta, pappikin meni ohitse. Niin voivat siis papitkin eksyä lapsuuden uskostaan.

Eriseurat ja hajaannukset johtuvat aina synnistä ja tottelemattomuudesta Raamatun sanalle. Moni siis hakee opettajansa korvasyyhynsä mukaan ja myös vääriä profeettoja on paljon. He sanovat "Jeesus on täällä tai Jeesus on tuolla".

Eräs parannuksen saanut kertoi, että hän synnintunnossaan haki Jumalan valtakuntaa monesta paikkaa (vanhoillislestadiolaisten seuroihin kun tullaan monesti viimeksi) Kaikki muut uskon edustajat sanoivat että vanhoillislestadioilaiset(kin) pääsevät taivaaseen. Hän ajatteli asian järjellä, että sehän se turvallisin usko on kuin kaikki myöntävät heidän pelastumisensa, meni seuroihin, kuunteli ja sai parannuksen armon. Ja hän sai tunnolleen rauhan (ei sitä rauhaa jonka maailma antaa) ja varmuuden siitä, missä Jumalan valtakunta on. Elävässä kristillyydessähän ei voi poiketa Raamatun opista ja sanoa, että nuo ja nuokin perivät taivaan valtakunnan. On vain yksi tie ja yksi lammashuone. Tähän lammashuoneeseen kuuluu kuitenkin ihmisiä ympäri maailman: kaikki lapsena ja sikiönä kuolleet, pieni joukko Amerikassa, Ecuadorissa, Togossa, Virossa.... Eivät he kaikki ole nimeltään kuten Suomessa vanhoillislestadioilaiset, sehän on vain ihmisten keksimä nimi.

Kiitos sinulle asiallisesta vastauksesta. Toivon että kätket tämän keskustelun sydämeesi. Ja omalta puoleltani toivon, että olisin osannut valita sanani oikein Jumalan sanan mukaisesti.

Lue lisää

Suuresti arvostettu ja korkeasti kunnioitettu nimimerkki onks tietoo .
Kun ymmärsin että uskot itsesi kuuluvaksi rauhanyhdistyksen eli vanhoillislestadiolaisten seurakuntaan ja kirjoitit ettei kristitty saa ehtoollisessa syntejään anteeksi niinkö ????
Mutta nyt kallis opetus isämme Rovasti Laestadius saarnaa meille : Vissimmästi kristitty saa synnit anteeksi ehtooll

Suuresti arvostettu ja korkeasti kunnioitettu nimimerkki el Kirahwi .
Kirjoitit että mikään lestadiolainen liike ei omasta mielestään ole eronnut mistään . Mutta juuri näissä lauseissa on tuo riettaan petos että se sekoittaa kristityn uskon elämää ja viimein Kristuksen vanhurskaus muuttuu omaksivanhurskaudeksi . Se on kamala rietas kun se pääsee armon eteen . Se määrää pitämään hoito kokouksia erottamaan kristityitä seurakunnasta tervehtimis kieltoja ja viimein vaatimaan toisilta parannusta . Juutalaiset ovat nimittäin olleet suurimpia omanvanhurskauden palvelijoita : Meillä on isä Jumala emmekä me ole syntyneet äpäristä . Veli el Kirahwi esikois lestadiolaisen nimen alla olevassa seurakunnassa saarnataan edelleenkin oikea armonjärjestys . Kirjoitit erään kerran myös että esikoislestadiolaisuus on lähempänä rovasti Laestadiuksen oppia kuin muut suunnat mutta esikoislestadiolaisuus on täysin sama oppi kuin Lutherilla ja Laestadiuksella eli täydellinen Kristuksen oppi

Onks tietoo kirjoitti:

No nyt mielestäni sain aika hyvän käsityksen miten esikoislestadiolaisuus eroaa vanhoillislestadioilaisista. Ja se ero näyttää liittyvän juuri opillisiin kysymyksiin.

Kasteesta teillä on useita käsityksiä, meillä vain yksi: kaste on tarkoitettu uskovaiselle ihmiselle Pyhän Hengen liitoksi, mutta lapsi on syntymästään ja sikiämisestään asti Jumalan lapsi. Sakramenteista ehtoollisessa syntejä ei saa anteeksi vaan se on tarkoitettu uskovaisen ihmisen uskon vahvistukseksi. Epäuskoisella se vahvistaa epäuskoa. Mm. pappiseriseura syntyi käsittääkseni juuri kastekäsityksestä eli opillisista kysymyksistä. On kuitenkin hyvä muistaa, että laupias samarialainen pysähtyi ja hoiti haavoittunutta, pappikin meni ohitse. Niin voivat siis papitkin eksyä lapsuuden uskostaan.

Eriseurat ja hajaannukset johtuvat aina synnistä ja tottelemattomuudesta Raamatun sanalle. Moni siis hakee opettajansa korvasyyhynsä mukaan ja myös vääriä profeettoja on paljon. He sanovat "Jeesus on täällä tai Jeesus on tuolla".

Eräs parannuksen saanut kertoi, että hän synnintunnossaan haki Jumalan valtakuntaa monesta paikkaa (vanhoillislestadiolaisten seuroihin kun tullaan monesti viimeksi) Kaikki muut uskon edustajat sanoivat että vanhoillislestadioilaiset(kin) pääsevät taivaaseen. Hän ajatteli asian järjellä, että sehän se turvallisin usko on kuin kaikki myöntävät heidän pelastumisensa, meni seuroihin, kuunteli ja sai parannuksen armon. Ja hän sai tunnolleen rauhan (ei sitä rauhaa jonka maailma antaa) ja varmuuden siitä, missä Jumalan valtakunta on. Elävässä kristillyydessähän ei voi poiketa Raamatun opista ja sanoa, että nuo ja nuokin perivät taivaan valtakunnan. On vain yksi tie ja yksi lammashuone. Tähän lammashuoneeseen kuuluu kuitenkin ihmisiä ympäri maailman: kaikki lapsena ja sikiönä kuolleet, pieni joukko Amerikassa, Ecuadorissa, Togossa, Virossa.... Eivät he kaikki ole nimeltään kuten Suomessa vanhoillislestadioilaiset, sehän on vain ihmisten keksimä nimi.

Kiitos sinulle asiallisesta vastauksesta. Toivon että kätket tämän keskustelun sydämeesi. Ja omalta puoleltani toivon, että olisin osannut valita sanani oikein Jumalan sanan mukaisesti.

Lue lisää

Suuresti arvostettu ja korkeasti kunnioitettu nimimerkki Onks tietoo !
Kun ymmärsin että uskot itsesi kuuluvaksi rauhanyhdistyksen eli vanhoilliset seurakuntaan ja kirjoitit ettei kristitty saa ehtoollisesta syntejä anteeksi niinkö ?
Mutta nyt kallis opetus isämme Rovasti Laestadius saarnaa meille : Vissimmästi kristitty saa synnit anteeksi ehtoollisessa
Vanhoilliset siis kieltävät Laestadiuksen opetukset ja ovat näin täysin vastaan pyhän raamatun opetuksia . Kun vanhoilliset kutsuvat itseään Lestadiolaisiksi mutta ovat pahasti risti riidassa Laestadiuksen opetuksien kanssa niin teidän seurakunnan nimi pitäisi mieluimmin olla Mikä mikä seurakunta jolla on maailmanlaajuinen mikä mikä oppi

pappiseriseuraan menneet Rahansanalaisia? Olikohan pappiseriseuran lähtökohta sakramenttikysymykset, mm. pappiseriseuraan menneet väittivät että vain kastettu lapsi pääsee taivaaseen tai usko tulee kasteessa. Kuitenkin lapsi on lunastettu jo hamasta äidin kohdusta eli sikiämisestään asti. Näin myös abortoidut lapset ovat taivaan perillisiä.

Körttiläisistä olen ymmärtänyt että he sanovat ihmisen olevan hyvällä paikalla kun tuntuu että hukkuu justiinsa. Eli kun ihminen tulee synnintuntoon ja haluaisi parannuksen armon, körttiläinen sanoisi hänen olevan hyvällä paikalla ja kävelisi pois. Vaikuttaa leivättömältä pöydältä.

Vanhoillislestadioilaisuuden tunnenkin aika hyvin kun itse olen. Siitähän täällä onkin puhuttu ja rienattu päivät päästään. No miten uusheräys? Millä nimellä heitä kutsutaan? Entä isoesikoiset? Ja onko heitä vielä paljon?

Onks tietoo kirjoitti:

pappiseriseuraan menneet Rahansanalaisia? Olikohan pappiseriseuran lähtökohta sakramenttikysymykset, mm. pappiseriseuraan menneet väittivät että vain kastettu lapsi pääsee taivaaseen tai usko tulee kasteessa. Kuitenkin lapsi on lunastettu jo hamasta äidin kohdusta eli sikiämisestään asti. Näin myös abortoidut lapset ovat taivaan perillisiä.

Körttiläisistä olen ymmärtänyt että he sanovat ihmisen olevan hyvällä paikalla kun tuntuu että hukkuu justiinsa. Eli kun ihminen tulee synnintuntoon ja haluaisi parannuksen armon, körttiläinen sanoisi hänen olevan hyvällä paikalla ja kävelisi pois. Vaikuttaa leivättömältä pöydältä.

Vanhoillislestadioilaisuuden tunnenkin aika hyvin kun itse olen. Siitähän täällä onkin puhuttu ja rienattu päivät päästään. No miten uusheräys? Millä nimellä heitä kutsutaan? Entä isoesikoiset? Ja onko heitä vielä paljon?

Lue lisää

Uusheräys toimii, mutten tiedä tarkaan millä nimellä. keskuspaikka taitaa olla Jällivaarassa. Opissa korostetaan syntien katumista ja todellista heräämistä synnin "unesta".

Isoesikoisuus pitää keskuspaikkaa Lahdessa ja siellä heitä on kai aika paljon. Näiden liikkeiden kannattajakunta on kuitenkin koko maassa aika pieni verrattuna vanhoillisuuteen. Isoesikoisuuden yksi erityispiirre on "karu ja koriistelematon" elämä. He viittaavat mm. Johanneskastajaan tässä. Siksi he eivät käytä solmiota tai ikkunaverhoja eikä kukkia ikkunalaudoillaan vaan ´kehottavat katsomaan "kedon kukkia".

Toisaalta kaikki eri eriseurat ovat kuitenkin vaarallisen lähellä toisiaan opetuksessa. Vasta tarkempi keskustelu sitten osoittaa erot, jotka kuitenkin ovat hyvin periaatteellisia.

vanhis kirjoitti:

Uusheräys toimii, mutten tiedä tarkaan millä nimellä. keskuspaikka taitaa olla Jällivaarassa. Opissa korostetaan syntien katumista ja todellista heräämistä synnin "unesta".

Isoesikoisuus pitää keskuspaikkaa Lahdessa ja siellä heitä on kai aika paljon. Näiden liikkeiden kannattajakunta on kuitenkin koko maassa aika pieni verrattuna vanhoillisuuteen. Isoesikoisuuden yksi erityispiirre on "karu ja koriistelematon" elämä. He viittaavat mm. Johanneskastajaan tässä. Siksi he eivät käytä solmiota tai ikkunaverhoja eikä kukkia ikkunalaudoillaan vaan ´kehottavat katsomaan "kedon kukkia".

Toisaalta kaikki eri eriseurat ovat kuitenkin vaarallisen lähellä toisiaan opetuksessa. Vasta tarkempi keskustelu sitten osoittaa erot, jotka kuitenkin ovat hyvin periaatteellisia.

Lue lisää

Uusheräys käyttää tietääkseni nimeä "Lestadiolainen Uusheräys" ja keskuspaikka on Oulu, ei siis Jellivaara. Uusheräysläisten väkimäärästä en tiedä, mutta ei heitä kai kovin montaa tuhatta ole. Uudenheräyksen alkuperäinen korostus oli juuri se nimim. vanhiksen mainitsema syvempi synnin katumus, jota heidän mielestään muut lestadiolaiset eivät tarpeeksi korostaneet, mutta nykyään Uusheräys on lestadiolaissuunnista luultavasti kaikkein liberaalein. Jopa naispuhujia taitaa olla.

Isoesikoisuudesta käytetään tavallisesti nimitystä "esikoislestadiolaisuus" ja Suomessa esikoislestadiolaisten yhdistyksen nimi on nykyään "Esikoislestadiolaiset ry". Nimi oli johonkin 90-luvun alkupuolelle asti "Vanha-Laestadiolais-Kristillinen Yhdistys", mutta sekaannusten välttämiseksi vanhoillisiin päätettiin nimi muuttaa. Esikoislestadiolaisten keskuspaikka Suomessa on Lahti, Ruotsissa Jellivaara. Suomessa esikoislestadiolaisia on n. 15 000, Amerikassa samoin n. 15 000, Norjassa 5 000 ja Ruotsissa n. 1 000. Muissa maissa pienempiä esiintymiä.

Esikoislestadiolaiset eivät yleensä käytä solmiota seuroissa tai muuten yksityiselämässä. Työssä useimmat käyttävät, jos työpaikka on sellainen, ja jotkut käyttävät muutenkin. Ikkunaverhot ovat kaikilla esikoislestadiolaisilla. Kenenkään en ole koskaan kuullut niitä paheksuvan. Kukkia, varsinkin ruukkukukkia, kaikki eivät hyväksy, mutta suurin osa hyväksyy, ainakin Suomessa. Yksinkertaisessa elämäntavassa en ole koskaan kuullut viitattavan Johannes Kastajaan, mutta Jeesuksen vaelluksen seuraamisesta olen kyllä joskus kuullut.

vanhis kirjoitti:

Uusheräys toimii, mutten tiedä tarkaan millä nimellä. keskuspaikka taitaa olla Jällivaarassa. Opissa korostetaan syntien katumista ja todellista heräämistä synnin "unesta".

Isoesikoisuus pitää keskuspaikkaa Lahdessa ja siellä heitä on kai aika paljon. Näiden liikkeiden kannattajakunta on kuitenkin koko maassa aika pieni verrattuna vanhoillisuuteen. Isoesikoisuuden yksi erityispiirre on "karu ja koriistelematon" elämä. He viittaavat mm. Johanneskastajaan tässä. Siksi he eivät käytä solmiota tai ikkunaverhoja eikä kukkia ikkunalaudoillaan vaan ´kehottavat katsomaan "kedon kukkia".

Toisaalta kaikki eri eriseurat ovat kuitenkin vaarallisen lähellä toisiaan opetuksessa. Vasta tarkempi keskustelu sitten osoittaa erot, jotka kuitenkin ovat hyvin periaatteellisia.

Lue lisää

Suuresti arvostettu ja korkeasti kunnioitettu nimimerkki vanhis !
Kirjoitit esikoislestadiolaisista että he eivät käytä kravattia ja ikkuna verhoja tai kukkia ikkunalaudoillaan ???
Vanhis puhua hölötti nyt potaskaa ! Rovastikin sanoo että laittakaa kukkia vaasiin kun tulee kristittyjä kylään . Meneppäs veli vanhis pönttöön suviseuroissa ja lue Laestadiuksen saarna naisten tukan leikkaamisesta korva renkaista tai meikkaamisesta . Onko se teltta kokouksissa tullut teille luvalliseksi . Myöskin seurakunnasta erottamista voisit nuhdella nimittäin se on kauhistavaista kristillisyyttä että jonkun ylitsekäymisestä erotetaan seurakunnasta . Se on omanvanhurskauden riettaan saarnaa

Körttiläiset eli heränneet on ihan oma joukkonsa eikä sillä ole yhteyttä Lestadiolaisuuteen vaan on sitä vanhempi. Jutuu kolmestäkymmenestä hopearahasta ei mennyt ihan noin vaan sen saivat palkakseen ne jotka kavalsivat Malmbergin (myös Malmivaara). Herättäjäjuhlille kokokontuu joka kesä noin 25000 ja vähän enemmänkin väkeä. Muut kommentit mitkä aiemmissa kirjoituksissa liittyivät heränneisiin olivat puhdasta ilkeää mielikuvitusta. Kyllä herännäisyydessä ajatellaan ja hoidetaan muita vaikka Lestadiolaisista poiketen yhdistyksellä ei ole taivaan portilla muuta edustajaa kuin Isä ja verellään syntimme lunastnut poikansa. Eli jokainen vastaa itse tekemisistään ei yhdistys. Tässä lienee suurin käytännön ero. Herättä-yhdistys ei kirjoittele julkilausumia. ym.
lisää tietoa löytyy www.herattajayhdistys.fi

talonmies kirjoitti:

Körttiläiset eli heränneet on ihan oma joukkonsa eikä sillä ole yhteyttä Lestadiolaisuuteen vaan on sitä vanhempi. Jutuu kolmestäkymmenestä hopearahasta ei mennyt ihan noin vaan sen saivat palkakseen ne jotka kavalsivat Malmbergin (myös Malmivaara). Herättäjäjuhlille kokokontuu joka kesä noin 25000 ja vähän enemmänkin väkeä. Muut kommentit mitkä aiemmissa kirjoituksissa liittyivät heränneisiin olivat puhdasta ilkeää mielikuvitusta. Kyllä herännäisyydessä ajatellaan ja hoidetaan muita vaikka Lestadiolaisista poiketen yhdistyksellä ei ole taivaan portilla muuta edustajaa kuin Isä ja verellään syntimme lunastnut poikansa. Eli jokainen vastaa itse tekemisistään ei yhdistys. Tässä lienee suurin käytännön ero. Herättä-yhdistys ei kirjoittele julkilausumia. ym.
lisää tietoa löytyy www.herattajayhdistys.fi

Lue lisää

Olet näköjään tietämätön siitä kirjasta joka myös näytelmäksi tehtiin ja joka perustuu puhtaasti historian tosiasioihin ja pöytäkirjoihin ja joka kantaa nimeä "30 Hopearahaa" jotka juuri Malberg silloinen kirkkoherra maksoi kavaltajille.

Pertti Juhani kirjoitti:

Olet näköjään tietämätön siitä kirjasta joka myös näytelmäksi tehtiin ja joka perustuu puhtaasti historian tosiasioihin ja pöytäkirjoihin ja joka kantaa nimeä "30 Hopearahaa" jotka juuri Malberg silloinen kirkkoherra maksoi kavaltajille.

Lue lisää

Kirjaa en ole lukenut, mutta näytelmän nähnyt ja siinä maksettiin Malmbergin kavaltamisesta 30 paikallista rahaa. Paikka oli kansallisteatteri eli liekkö teatteria koko juttu.