Koti-oven kiinni painan kerran viimeisen.
Niin raskaalta tuntuu se sulkea,
jää koti nyt hyvästi vain.
Kohti maita tuntemattomia matkaan
pakoon sotaa, kuolemaa.
Mä turvas oisin maassa kaukaisessa
mut mun sydämein turvas vain koti-Suomessa.
Vanhalla kuorma-autolla meitä, pakolaisia
kuljetetaan.
Monttuinen tie, tärisevä matka,
matka kotoa junan luo,
ne saavat mun silmiini kyyneleet.
Mä itken hiljaa,
kaipaan kotiin.
Sisko vietiin jonnekkin kauas,
isä sodassa, en tiedä onko elossa.
Äitini armas hautahan pantiin,
sinne yhdessä veljein kanssa.
Tämä matka niin lyhyt, mutta kuitenkin pitkä.
Sodan jyske ja pauke lähestyvät vain.
Juna täyteen ahdataan.
Valitus ihmisten kiirii sen pimeillä,
pitkillä, ahtailla käytävillä.
Ehk matkani tää on viimeinen,
ehk äidin ja veljein taivaas nään.
Mä hiljaa itken, sit nukahdan.
Herään vast taivahan porteil.
Niin raskaalta tuntuu se sulkea,
jää koti nyt hyvästi vain.
Kohti maita tuntemattomia matkaan
pakoon sotaa, kuolemaa.
Mä turvas oisin maassa kaukaisessa
mut mun sydämein turvas vain koti-Suomessa.
Vanhalla kuorma-autolla meitä, pakolaisia
kuljetetaan.
Monttuinen tie, tärisevä matka,
matka kotoa junan luo,
ne saavat mun silmiini kyyneleet.
Mä itken hiljaa,
kaipaan kotiin.
Sisko vietiin jonnekkin kauas,
isä sodassa, en tiedä onko elossa.
Äitini armas hautahan pantiin,
sinne yhdessä veljein kanssa.
Tämä matka niin lyhyt, mutta kuitenkin pitkä.
Sodan jyske ja pauke lähestyvät vain.
Juna täyteen ahdataan.
Valitus ihmisten kiirii sen pimeillä,
pitkillä, ahtailla käytävillä.
Ehk matkani tää on viimeinen,
ehk äidin ja veljein taivaas nään.
Mä hiljaa itken, sit nukahdan.
Herään vast taivahan porteil.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.