Vaikka olen vasta 14 vuotta, minä en haluaisi kasvaa aikuiseksi. Haluaisin olla vielä se 10 vuotias lapsi jolla ei ollut huolen häivää. Minä kaipaan lapsuutta ja sen onnellisia aikoja.
en halua kasvaa
eino juhani
143898
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
peter-pan-kompleksi
Mua pelottaa kanssa toi aikuistuminen.
Mulla toi murrosikä ei oo vielä alkanu, ei ainakaan mitään sellassii merkkejä oo näkyvissä.
Oispa kiva jos pippeli ois aina näin pieni kuin mulla nyt on, ja yhtään ei oo karvoja..
Mä haluun olla tällänen pikku poika. Nyt joku varmaan sanoo et oon ihan hölmö. Ihan sama mitä muut sanoo...
12v ja kuitenkin on spermaa tullu pikkiriikkisen
******* ainakin se etä tulee niitä *itun veroja
silloin oli huoleton aika kun vanhemmat huolehti kaikkesta ja mulle lässytetiin eikä hakattu hengisesti ja sai leikkiä vapaasti oli yliturvallinen olo mustakin pidettiin huolta kuin lellivauvasta eikä vaan pikkuveljestä joka tosin on nyt jo 22v. voi niitä aikoja kun olin lellivauva vanhemmille ja isovanhemmille ja kummiperheelleni (huoh)
SAMOIN! olen 11v tyttö ja täytän pian 12 mutta en halua että kasvan enää! haluan olla 10-vuotias
En oo puhunu perjaatteessa kenellekkään tästä. En oo lähelläkään et oisin aikuinen, koska on kohta vasta 12 vuotta. Sillon yheksän vuotiaana halusin aina olla jotain 18 vuotta. Siis joo oon vieläki aika lapsellinen ja välillä haluunki kasvaa, mutta mua stressaa kasvaminen eikä kukaan mun kaveri esim näytä stressaavan kasvamisesta. Ne on enemmänkin innoissaan siitä. Ja mun äiti on parin päivän päästä 49 vuotta niin sekin harmittaa, että se on jo aika vanha. Mua ainakin piristää kaikki mun lempi leffat jota katoin pienenä ja se, että ajattelen "Tää on elämä"
Moi oon 16 v tyttö ja mulla on ollu sun ikäsestä asti samanlainen olo että ihan hirveetä kasvaa vanhemmaks. Harmitellu oon monta kertaa myös sitä että mun mummu ja pappa vanhentuu sekä vanhemmat. Usein tälleen illalla muistelen sitä aikaa kun olin ala-aste ikänen ja iskän kanssa käytiin laskemassa pulkkaa... harmittaa ettei semmosta ns "kuuluis" tehä enää lukio ikäsenä. Et oo yksin noiden ajatusten kanssa ja uskon että tosi monella on samanlaisia ajatuksia. Vanhojen asioiden ikävöinti tarkoittaa sitä että sulla on ollut sillon hauskaa ja oot ollut ilonen, ja se on mun mielestä yks tärkee juttu. koitan elää joka vuoden niin että voin sitä sitten vanhempana muistella ja ikävöidä xdd.
Se ON voivoi kohta noutaja hakee muutenki :DDD
mitäköhän hänelle kuuluu, äijähän on 30v? ite oon 15 ja vituttaa olla sen ikäinen ku koulut on kohta ohi ja pitäis mennä lukioon..
no tämä en haluu kasvaa aikuiseks en haluu lukioon ja haluun vaan että joku tajuu milt must tuntuu mut kukaan ei tajuu en kestä tätä enää ja voimavarat alkais olee iha vitu lopussa
No miltä se tuntu kasvaa aikuiseksi
Itellä just tää fiilis, alotin ysi luokan pari viikkoo sitten. Itken iltaisin aina kun mietin päiväkoti- aikoja tai vanhoja muistoja ala-asteelta ja lapsuudesta. Vanhemmatkin jo yli viiskymppisiä. Voispa olla ikuisesti nuori </3
Mulla toi ihan sama jutty paitsi että oon 12v mut joka kerta ku miettii jotain päiväkoti muistoja tai muistoja siltä ajalta ku oli pieni nii itku tulee. Oon käyny juttelee tästä ammattilaiselle mutta ei oo vielä auttanu… Sit aina ku tern jotain mitä en pienenä tehny nii tulee tälläsiä ajatuksia ”nyt mun vanhemmat varmaa ajattelee et en oo pieni enää” ”ajatteleekohan mun vanhemmat et oon nyt iso” tälläset ajatukset mua vaivaa ja on muute tosi raskasta ku ei voi enää normaalisti esim muistella aikaa kun oli pieni tai kattoo normaalisti kuvia ajasta kun oli pieni…
Saksalainen soitteli peltirumpua, eikä aikuistunut ollenkaan?👲