Ah. Rakkaus, mikä ihana tunne. Mikä loistava olotila. Kuinka voinkaan elää ilman sitä. Tuttuja tunteita? Entäpä sitten kun alkaa tuntumaan siltä että on yksin vaikka seurusteleekin. Tuntuuko kenestäkään teistä koskaan siltä?
Entä kun tunteet muuttuvat epäilyiksi ja kaikki peloiksi? Mitä tehdä siinä vaiheessa kun kaipaa suunnattomasti enemmän huomiota ja läheisyyttä kuin mitä saa? Mitä tehdä siinä vaiheessa kun muutama tekstiviesti illassa ei enää riitä? Mikä helvetti sai lähes jokapäiväiset puhelinkeskustelut päättymään?
Vaikka HÄN kuinka sanoo minulle rakastavansa minua sydämensä pohjasta, minä en kykene uskomaan sitä. Minä en voi "hyväksyä" sitä että olisin HÄNen elämänsä rakkaus, se henkilö jonka kanssa HÄN haluaa viettää loppuelämänsä. En pysty ymmärtämään miten yksistään minä voisin riittää HÄNelle. Miten voisin muka olla kaikki jota HÄN haluaa? Siitä huolimatta, että HÄN on ainut vastakkaisen sukupuolen edustaja jota ajattelen. Tai oikeastaan melkeinpä ainut ihminen jota ajattelen. Ja HÄNtä ajattelen päivin ja öin. Ruokaa tehdessä. Musiikkia kuunnellessa. Kävellessä. Ostoksilla. Ajattelen HÄNtä. Ja siitäkin huolimatta että HÄN on ainut kenet haluan. HÄNen kanssaan haluan elää. Siitäkään huolimatta en voi uskoa olevani riittävä HÄNelle.
En luota HÄNeen. Itse asiassa en luota kehenkään. Kuvittelin pystyväni luottamaan elämäni rakkauteen. Vaan ei. En voi. Ehkäpä HÄN ei olekaan elämäni rakkaus? Vaikeita kysymyksiä. Mahdottomia vastata?
Minua ei ole petetty, koskaan. Siltikään en voi luottaa. Pelkään että minua petetään. Että minulle valehdellaan. Että minut jätetään...hylätään. Pelkään että HÄN tekee minulle niin. Tavallaan se olisi helpotus. Päivä päivältä pelkään enemmän. Päivä päivältä olen masentuneempi. En tiedä mitä tehdä.
Tunnetko sinäkin samoin?
Niko
Entä kun tunteet muuttuvat epäilyiksi ja kaikki peloiksi? Mitä tehdä siinä vaiheessa kun kaipaa suunnattomasti enemmän huomiota ja läheisyyttä kuin mitä saa? Mitä tehdä siinä vaiheessa kun muutama tekstiviesti illassa ei enää riitä? Mikä helvetti sai lähes jokapäiväiset puhelinkeskustelut päättymään?
Vaikka HÄN kuinka sanoo minulle rakastavansa minua sydämensä pohjasta, minä en kykene uskomaan sitä. Minä en voi "hyväksyä" sitä että olisin HÄNen elämänsä rakkaus, se henkilö jonka kanssa HÄN haluaa viettää loppuelämänsä. En pysty ymmärtämään miten yksistään minä voisin riittää HÄNelle. Miten voisin muka olla kaikki jota HÄN haluaa? Siitä huolimatta, että HÄN on ainut vastakkaisen sukupuolen edustaja jota ajattelen. Tai oikeastaan melkeinpä ainut ihminen jota ajattelen. Ja HÄNtä ajattelen päivin ja öin. Ruokaa tehdessä. Musiikkia kuunnellessa. Kävellessä. Ostoksilla. Ajattelen HÄNtä. Ja siitäkin huolimatta että HÄN on ainut kenet haluan. HÄNen kanssaan haluan elää. Siitäkään huolimatta en voi uskoa olevani riittävä HÄNelle.
En luota HÄNeen. Itse asiassa en luota kehenkään. Kuvittelin pystyväni luottamaan elämäni rakkauteen. Vaan ei. En voi. Ehkäpä HÄN ei olekaan elämäni rakkaus? Vaikeita kysymyksiä. Mahdottomia vastata?
Minua ei ole petetty, koskaan. Siltikään en voi luottaa. Pelkään että minua petetään. Että minulle valehdellaan. Että minut jätetään...hylätään. Pelkään että HÄN tekee minulle niin. Tavallaan se olisi helpotus. Päivä päivältä pelkään enemmän. Päivä päivältä olen masentuneempi. En tiedä mitä tehdä.
Tunnetko sinäkin samoin?
Niko
Vastaukset 3
Vanhimmat
..järkeviä mietteitä jollakin.Niihin ei vain oikein löydy vastauksia.harmi.
Tunnen. Vaikka olen yrittänyt luottaa. Uskoa. Kaikkea mahdollista. Mutta kun se pitäisi tositilanteessa näyttää, ei siitä tule mitään. Siinä mielessä mä olen eri tilanteessa, että mua on petetty. Ja kaikkea muutakin. Niin uusiin miehiin on aina vain vaikeampi luottaa. Muutaman kanssa olen joutunut tilanteeseen, että jätkä on huomannut, ja suoraan sanonut, että se vannoo, että siihen voi luottaa. Mutta mitä se auttaa?
Moni kundi päältä kaunis...
Silti, kun kerran olet Hänet löytänyt, älä ihmeessä anna epäluulojen pilata hyvää (?) suhdetta... Koska sitä katuu jälkeenpäin niin mielettömästi...
Moi.
Kirjoita minulle.
Sä osaat selittää noita tunteitas hyvin. Mulla on kanssa monenlaisia ongelmia ja musta ois kiva jos me voitas jakaa niitä jotenkin.
=)
[email protected]