Pikkujoulujen jälkeen

Sari työskenteli näyttöpäätteen ääressä. Pomo oli juuri tullut palaveristä hyvin vakavan ja vihaisen näköisenä, miesten luimistellessa perässä. Sari toivoi ettei pomo olisi kovin huonolla tuulella, silloin hän oli niin arvaamaton. Hyvällä tuulella pomo taas oli niin mukava ja auttavainen. Ja hän tosiaan tarvitsi pomon apua usein, pomon avulla hän pärjäisi ja oppisi kaikki työt hyvin. Se kyllä taas merkitsi että hänekin olisi autettava pomoa, ja toteltava häntä...
-   Sari kulta, tuotko minulle kahvia, ota itsellesikin myös. Mukaan edellisen kokouksen pöytäkirja. Naispomo tuli ja käski.
-   Ja käy riisumassa hiton pikkuhoususi. Pomo kumartui ja kuiskasi Sarin korvaan.
Sydän pamppaillen Sari poistui naistenhuoneeseen ja riisui pikkuhousunsa. Häntä sekä pelotti että jännitti, jotta mitähän pomo nyt haluaa.

Nasipomo istui mukavaan nahkatuoliinsa ja huokaisi raskaasti. Orastava päänsärky sai hänet levottomaksi, mikä taas johtui äskeisestä palaveristä. Jospa kaunis pikkusihteeri auttaisi häntä, hän ajatteli ja työnsi kätensä hameensa alle. Itsekseen hymyillen hän hyväili paljasta häpykympua, alkaen kostua heti kun hän ajatteli sihteerin huulia ja kieltä..

-   Kiitos. Naispomo sanoi Sarille kun hän ojensi mukillisen höyryävää kahvia.
Sari istui pöydän toiselle puolelle ja maistoi kahvia. Tuntien itsensä alastomaksi ilman pikkuhousujaan. Pomo näytti edelleen pelottavan äkäiseltä, kysellen kuitenkin kohteliaasti päivän töistä. Lopulta pomo hymyili ja Sari hieman rentoutui.
-   Kirjoitiko pöytäkirjan puhtaaksi? Tulisitko tänne niin katsotaan sitä. Pomo käski ja viittasi Sarin vierellensä.
Sari laski paperit pöydälle ja he kumartuivat tutkimaan sitä, pomo istuen ja Sari vieressä seisoen. Pomo käski Sarin lukemaan sen läpi. Ja kun hän aloitti hän tunsi pomon käden tumman sukan verhoamalla säärellään, alkaen hitaasti hyväillen liukua ylös reittä pitkin. Sari nielaisi ja jatkoi lukemistaan. Käsi oli jo häneen hameen alla, hyväillen paljasta ihoa sukan yläpuolella.
-   Tuota, joku voi tulla... Sari sanoi hämillään.
-   Ei tule, panin punaisen varattu-valon päälle. Jatka vain.
Sari jatkoi lukemistaan ääni väristen ja käänsi sivua käsi vapisten. Pomon sormien hyväillessä hänen paljasta pillua hameen alla.
-   Mmmmm... Pomo mumisi tyytyväisenä Sarin tuntiessa kostuvansa.

Pomo ihaili upeiden pakaroiden yli pingottunutta hamekangasta, tuntien kädessän Sarin lämpimän ihon ja sormissaan liukkauden. Nautiskellen hän ihaili myös reisiä ja kuunteli nuoren sihteerin värisevää ja katkonaista lukemista. Hän tarttui tiukkaan hameeseen ja kiskoi sen Sarin pakaroiden yli.
- Hei, ihan totta, joku voi tulla.... Sari sanoi ja vilkaisi pelästyneenä pomoa.
- Ei kukaan uskalla, he tietävät että se tietäisi potkuja. Jatka rauhassa.
Nautiskellen hän hyväili kauniita vaaleita pakaroita. Näky oli kaunis ja irstas; nuori sihteeri kumartuneena pöydän ylle, hame vyötäröllä, mustat korkokantakengät ja stay-upit verhosivat hoikkia sääriä. Herkulliset pakarat paljaina. Muistellen kaunottaren voihkintaa kun hän nai neitosta jykevällä tekopeniksellä. Hän ei voinut olla läimäyttämättä vaaleaa pyöreää pakaraa.
-   Hei... Sari sanoi häkeltyneenä. Saaden uuden läimäyksen ja käskyn olla hiljaa.
Muutaman läimäyksen jälkeen pomo työnsi sormen tiukkaan pilluun ja katseli kuinka se kiiltelevänä ilmestyi sieltä ulos. Hän työnsi sormen suuhunsa. Hän tunsi olevansa läpeensä märkä.

Sari tunsi pakaroitansa kuumottavan, eikä hän enää voinut jatkaa pöytäkirjan lukemista kun sormi työntyi hänen sisäänsä. Sitten pomo käänsi hänet jolloin hän näki että pomonkin hame oli vyötäisillä ja ilman pikkuhousuja.
-   Auttaisitko vähän kultaseni, päivä on ollut rankka ja minulle on tulossa päänsärky. Pomo sanoi makeasti hymyillen, vetäen häntä samalla alas reisiensä väliin. Sarin tajutessa mitä häneltä odotettiin.
Sari painoi huulensa pomon märille häpyhuulille, alkaen epäröiden nuolla, pomon käden silitellessä hänen hiuksiaan.
-   Ihanaa... noin.... rohkeammin...
Sari tunsi suupieliensä kostuvan, peläten koko ajan että joku aikaisee oven. Se sai hänet nuolemaan nopeammin jotta asia päättyisi pian.
-   Sinähän ahne olet... oikein hyvä pikku sihteerini... ikävää ettei tekopenikseni ole mukana... voisit naida minua... tai minä naisin sinua...
Sari tunsi kuinka silittely loppui ja pomon käsi puristi hänen hiukset nyrkkiinsä, painaen hänen kasvonsa tiukemmin märkää pillua vasten. Niin että pian hän tunsi myös poskensa, nenänsä ja leukansa olevan märkä, naisen hieroessa hänen kasvojaan reisiensä väliin.
-   Oh... oohh... pikku sihteerini... tuhmeliini... irstas pikku lutkani... ime...
Sari kuunteli posket kuumottaen pomon härskejä puheita, voihkaisten välillä kun pomon käsi puristui hänen pehmeisiin hiuksiinsa kipeästi. Hän tunsi kasvojensa olevan kauttaaltaan märät. Kunnes lopulta hänen kasvonsa hautautuivat tiukasti pomon pehmeiden reisien väliin ja hän tunsi lantion kouristelevan kasvojaan vasten.
-   Ooh... oooh...! Sari kuuli pomon voihkivan jossakin yläpuolellaan.

-   Anteeksi kultaseni, taisin hieman innostua liikaa. Pomo sanoi ja pyyhki nenäliinalla Sarin kauniita kasvoja, mitkä kiiltelivät kosteina.

-   Haluaisin tehdä saman sinun ihanalle tussullesi, mutta uusi palaveri odottaa. Nyt kuitenkin päänsärkyni meni ohi, kiitos sinun. Nyt minulla on taas virtaa potkia noita laiskoja miehen retalaita persuksille. Pomo jatkoi, vetäen Sarin ylös lattialta.

Pomo painoi Sarin pöytää vasten ja polvistui suutelemaan hänen pillua. Tyytyväisenä hän tunsi huuliensa hieman kostuvan.
-   No niin, minua odotetaan jo. Menenhän nyt. Pomo sanoi heidän oikoessa hameitaan.
Taputtaen vielä Sarin kaunista pakaraa pomo sanoi silmää iskien
-   Olehan kiltti ja ahkera.
-   Olenhan minä. Sari vastasi hämillään kun häntä ajettiin ulos toimistosta, pomon maku suussaan ja hienoinen polte reisiensä välissä.

Pomo hymyili kuin kissa makean kermakupin jäljiltä ja mietti sihteerin kosteaa pillua. Ehkä kaunottaren halu kasvaisi päivän myötä, ehkä hän veisi kiimaisen pikkusihteerin kotiinsa ”ylitöihin. Ainakin hänen täytyy joskus tuoda lantiolle sidottava tekopenis tänne työpaikalle, voisi olla kiihottavaa naida tuota kaunotarta hänen omalla pöydällään...