Tavoitteita?

Klopit takanani Karting-radoilla mahdollisimman pitkään.

hmm,,,

varmaankin on jonkinlaisia tavoitteita
niitä ei ehkä edes tavoitteeksi huomaa

ehkä ne ovat sellaisia maanläheisempiä, kuin nuorempana
enemmän toteutumis kelpoisia ?

jos säilyttäisi uteliaan mielen ja löytäisi jostain kipinää
yrittäisi olla kaavoihin kangistumatta
ja fyysisestikin pitäisi pysyä norjana

ostan moottoripyörän.

ymmärrän, että sinä tarkoitat jotain muuta kysymykselläsi, mitä minä vastauksellani..:)

Mutku..ei tuuuuuuuuu muuta tavoitetta mieleen..:/

Olen itsekin miettinyt tuota samaa - nimittäin tavoitteitani tulevaisuudelle. Kyllä niitä on, mutta ne ovat luonteeltaan erilaiset kuin mitä nuorena olivat. En enää halua saavuttaa jotain tulemalla joksikin. Haluan pikemminkin säilyttää kiinnostuksen elämää ja kaikenlaisia asioita kohtaan, säilyttää terveyteni ja hyvän kuntoni, säilyttää kohtalaisen hyvän elintasoni. Koen, että eläkkeelle pääsy ja ikääntyminen ainakin omalla kohdallani uhkaa juuri niitä tavoitteitani. Toivon, että jaksan taistella sairautta vastaan, arjen pitkästymistä vastaan, yksinäisyyttä vastaan, masennusta vastaan, laiskuutta vastaan. Toivon, että yhä jaksan olla utelias ja innostunut ihmisistä, kulttuurista, taiteesta, musiikista, luonnosta, eläimistä, kädentaidoista, liikunnasta. Toivon myös, että yhä jaksaisin ottaa vastaan ja oppia uusia asioita.

Jos sitten vielä pystyisin olemaan jotenkin iloksi ja hyödyksi muillekin, niin se tuntuisi erittäin hyvältä.

Kiireettömyyttä ottaisin tavoitteeksi - kun pääsen irti työelämästä, niin haluan olla oman elmäni herra nimenomaan siinä: Elämäni täytyy toimia rauhallisesti, ilman kiirettä.

En myöskään suostu putoamaan katkeruuden ja kyynisyyden vaaralliseen ansaan. En tule suremaan loppuun saakka sitä, että elämäni ei toteutunut niin, kuin olisin toivonnut. Enkä sitä, että "en saanut" niitä mahdollisuuksia tai elämyksiä, mitä olisin halunnut. Haluan olla kiitollinen siitä, mitä kaikkea olen saanut kokea. Se on tehnyt minusta sen, minkä olen. Toivon itselleni tulevaisuudessakin kasvattavia, kehittäviä kokemuksia. Se on paljon itsestä kiinni, miten elämän myrskyt loppujen lopuksi jättää jälkensä. Uskon, että kaikesta voi syntyä uutta - ihminen itse valitsee, onko se sitten hyvää vai huonoa kehitystä.

Uskon, että jokainen ihminen on itse vastuussa omasta onnestaan ja elämästään, ja se asia jatkuu vaikka ikää tulisi kuinka paljon. Jos onni tulee ihmisen sisältä eikä ulkopuolelta, niin ihminen itse on "oman onnensa seppä". Jos luottaa siihen, että se tulee ulkopuolelta, muilta ihmisiltä, tapahtumilta, niin tulee usein pettymyksiä.

Pienistä, herkistä asioista se onni koostuu, sen tiedän. Ja pitää kehittää taitoa huomata, havaita ne pienet, arkiset, hyvät asiat. Siihen tarvitaan kiireettömyyttä.

Kaikki "suuret" suunnitelmat ja unelmat, joihin tarvitaan paljon rahaa on heitetty romukoppaan. Ne eivät ole minua varten. Mutta tiedän, että suuria elämyksiä syntyy hyvin pienistäkin asioista, jotka eivät maksa mitään. Se on vain omasta asenteesta kiinni. Pitää kehittää omaa herkkyyttä nähdä, kokea, ottaa vastaan...

Lyhyesti sanottuna: tavoitteenani on elää suhteellisen onnellisena vielä pitkään ja samalla pyrkiä olemaan muillekin iloksi ja hyödyksi kun voin. Niin kauan kun pystyn olemaan kiinnostunut ja utelias elämälle ja terveys on suht. hyvä, olen onnellinen. Muutama hyvä ystävä on myös tärkeää. Mutta kiirettä en ota mukaan eläkepäiviini.