Teksti-tv:n mukaan 29 AMK:n englanninkielinen nimi sisältää sanan university, nimiuudistus on juuri nyt tullut voimaan. Käytäntö on kuulemma jo vakiintunut Keski-Euroopassa, tarkoituksena on selventää kv-yhteistyötä tms.
Kuinkas täällä nyt suut pannaan? Joko tulee ruumiita?
Kuinkas täällä nyt suut pannaan? Joko tulee ruumiita?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Eihän se nimenmuutos sisältöä miksikään muuta. Voihan Reinokin alkaa kutsua itseään Liisaksi, mutta kaikkihan me tiedämme, ettei se häntä oikeasti koskaan Liisaksi muuta.
Eihän se tässä pointti ollutkaan, jotkut ilmeisesti vain näkevät tällaisestakin asiasta punaista, vaikka kyse on vain yhdestä sanasta. Joillekin nuo statusasiat ovat kultaakin kalliimpia. No, hienoa ja kadehdittavaa tietysti, jos noin pienillä murheilla selviää...
kerropas mikä oli se pointti?
Herättää "keskustelua", jota varmastikin syntyy. Niin kuin sanoin, täällä on sen verran pikkusieluista väkeä, että tuollainen uutinen uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.
että arvostaa omaa perinteistä akateemista koulutusta sen verran, ettei halua siipeilijöiden tulla nokkimaan rusinoita pullasta? Miltä amk-opiskelijoista tuntuisi, jos entinen opistoaste nostettaisiin nimenvaihdolla samalle viivalle? Niinpä, kaikki viittaukset ovat hyviä, kunhan ne palvelevat omia intressejä. Minä olen tehnyt varmasti sata kertaa enemmän töitä tutkintoni eteen kuin yksikään tradenomikaverini, enkä todellakaan halua, että heidän tutkinnollaan olisi minkäänlaista referenssiä omaan tutkintooni edes nimen osalta.
Yliopistot yliopistoina ja amk:t amk:na. Kyllä hävettäisi olla amk-opiskelija näin läpinäkyvän nimikikkailun ja katteettoman kunnian hamuamisen jälkeen.
Jos lukion kymppiluokkalaiset alkaisivat käyttää tradenomin sun muiden titteleitä ja kutsua koulujaan vaikka nimellä "AMK of Applied Comprehensive Studies", alkaisi ammattikorkeissa hirveä meteli väärin käytetyistä sanoista.
Tätä on turha pelätä. Kyllä 99% työnantajista tietää ettei AMK ole ollenkaan sama asia kuin YO, vaikka nimikikkailua tehtäisiinkin. Tiedän että nyt tulevat AMK henkilöt jauhamaan kuinka heillä on sitä ja sitä samaa ja heillä on mahdollisuus vaikka Nokian johtoon.... Tiedän että tälläistä soopaa amk:ssa jauhetaan mikä on täysin käsittämätöntä (Itse vietin vuoden Stadiassa). Olen nyt 3 vuotta ollut täysipäiväisesti mukana työelämässä ja huomannut että nykyinsinöörit tekevät mm. asentajan hommia, tradenomeja on vastaamassa puhelimeen jne. jne.. Kyllä sinne johtoryhmään tarvitaan lähes aina akateeminen tutkinto (isoissa firmoissa AINA!). Työelämässä kuilu amk:n ja yliopiston välillä on ainoastaan kasvanut viime vuosina luultavasti tuo kuilu vain levenee levenemistään.
Sitten tämä jauhanta että yo ei ole käytännönläheinen. Itse voin sanoa että Yliopistossa opin käytäntöä monta kertaa enemmän kuin AMK:ssa jossa opetus oli tasolla "painakaa ON nappulaa, niin laite käynnistyy".
Lähinnä säälittävää tuo on. Kun kerran amk:ien taso on mitä on eikä ole mihinkään parantunut, edustaa nimenuudistus yksinomaan tarkoitusta hämätä asiaa tuntemattomia. Opetusministeriössä selvästi uskotaan että globaalissa kilpailussa pärjätään vippaskonsteilla ja näennäismuutoksilla. Tosiasiassa pärjääminen vaatii oikeaa resurssien kohdentamista ja järkevää koulutuspolitiikkaa. Siitä emme ole saaneet viimeaikoina nauttia.
Tarvitseeko siis nimikikkailulla antaa aineksia tällaisiin katteettomiin odotuksiin? Ei ole oppilaiden edun eikä kansantalouden edun mukaista että opetuksen tasosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista annetaan väärä kuva. Yksilöt tulevat pettymään, resursseja haaskataan kun nämä yksilöt syrjäytyvät tai joutuvat jatkamaan koulutustaan esim. oikeassa yliopistossa petyttyään tutkintonsa tarjoamiin mahdollisuuksiin. Aika surkea on amk:ien taso jos jo tässä vaiheessa joudutaan turvautumaan nimillä kikkailuun. Amk:n oppilaana häpeäisin korvat päästäni tämän uudistuksen vuoksi.
Mitä ihmettä te oikein opiskelette jos siellä joutuu
tekemään noin jumalattomasti töitä?
Itse olen AMK:n jälkeen opiskellut kahdessa eri yliopistossa,
eikä kummassakaan ole ollut noin kovaa tasoeroa
AMK-opintoihin nähden. Tuo työmäärän suuruus
tuntuu olevan lähinnä legenda, jolla jotkut
opiskelijat yrittävät korostaa peremmuuttaan.
Joskus tietysti joutuu lukemaan yömyöhään tai
vääntämään harjoitustöitä hikipäissään, mutta
pääasiassa sitä vapaa-aikaakin riittää ihan
mukavasti. Jos on koko ajan jumalaton kiire, niin
on huono organisoimaan asioita tai huono sisäistämään
asioita. Tuollainen liioittelu ja oman koulutuksen
ylistäminen vie uskottavuuden kommenteistanne.
olet opiskellut, mutta oletko valmistunut? Opiskelupaikan saannissa ja tutkinnon suorittamisessa on aika iso ero.
Kehtaatkin puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä vietettyäsi oikein vuoden Stadiassa. Ei ensimmäisenä vuonna juuri muuta käytännönläheistä tehdäkään, kuin painetaan sitä ON-namiskaa! Olisit viihtynyt vielä pari vuotta, niin olisi toinen ääni kellossa...
Toista se on yliopistossa jossa jo ensimmäisenä vuonna tehtiin muutakin kuin keskityttiin asioihin jotka ovat itsestään selviä. Tuon vuoden aikana stadiassa sain 65 opintoviikkoa (eli toisenkin vuoden opintoja suoritin) jotka tulivat kyllä todella helpolla. Matikka, fysiikka olivat helpompia kuin lukiossa. Itse petyin kyllä pahasti sen verran säälittävää tuo touhu oli.
Ikävä kyllä AMK:sta on tullut vain suuri kupla. Valmistuneille tarjotaan todella onnettomia hommia joita ennen eivät insinöörit tehneet. Kyllään sitä aivopesua yritettiin stadiassakin harrastaa, eli opettajat väittivät että tulevaisuudessa ovat kaikki ovet auki. Totuushan on että monet silloiset luokkakaverit työskentelevät huonolla palkalla asentajina, helpparissa jne. jne..
Suomeen tulee englanninkielisiin koulutusohjelmiin paljon opiskelijoita ulkomailta. Nämä opiskelijat eivät välttämättä tiedosta amk- ja yliopistojärjestelmän eroja Suomessa. AMK:ssa englanninkielisessä tradenomi-koulutusohjelmassa suoritettu tutkinto ei ole samantasoinen kuin yliopiston kauppatieteiden kandidaatin tutkinto. Mutta nämä ulkomaalaiset niin helposti voivat kuvitella. Ja nyt tämä uusi järjestelmä vielä lisää epäselvyyksiä etenkin niille jotka eivät suomea puhu.
Harhaanjohtamisestahan tässä on kysynyt.
...,että kulttuurisosiologisesti tarkasteltuna tässä käy juuri niin kuin on muualla jo havaittavissa. Kun alemman asteen oppilaitokset alkavat matkia ylempiä oppilaitoksia mm. matkimalla niiden toimintapoja, termistöä ja nimikkeitä, alkavat ylemmät oppilaitokset kirimään eroa erottuakseen massasta. Niinpä paljon puhutusta "university"-sanan ryöstökäytöstä, osin ehkä yleiseurooppalainen ilmiö, johtuen muutemat ylemmät eliittioppilaitokset käyttävät euroopassa nimiä, joissa ei ole sanaa "university". Tämä voi olla myös tie Suomessa.
Tyyliin;
London school of economics (Britannia)
Sciences Po (Pariisi, Ranska)