me kerrostaloasukkaat olemme? Kirjoituksista ja kommenteista päätellen näyttää siltä, että olemme kaikin puolin toisen luokan kansalaisia - emme pysty huolehtimaan itsestämme sen enempää kuin koiristammekaan. Tiedän, että sisäsiisteyskasvatus on työläämpää kerrostalokoiralle, mutta mitä ajattelevat ne koiranomistajat, jotka pitävät koiriaan tarhoissaan ympäri vuoden... tässä minunkin naapuristossani on useampi rivari- ja omakotitalokoira, joita en koskaan näe ulkoilutettavan... ne vain makaavat ja näyttävät apaattisilta ja toimettomilta. Mutta se kai on jokaisen oma valinta, miten koiraansa kohtelee. Hyvää ja lämmintä syksynalkua kaikille :)
Rupusakkiako...
Mimma
11342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
te pukitte koiranne piloille.
Niinkuin jostain ylemmistä vastuksista päätellen, niin jotkut ihmiset luulevat että kerrostalo olisi jotenkin huono paikka koiralle. Mitä siihen tilanpuutteeseen viitaten, niin enpä oo vielä tähän päivään mennessä nähny omakotitalossa asuvaa koiraa nähny juoksevan kaikki huoneet läpi. kyllä ne kerrostalossakin voi juosta. ja miksi kerrostalossa pitäis hiljaa olla? yöllä hiljaisuus on. Eipä se omakotit.:kaan yöllä haukkuva koira olisikaan kiva.Enemmän kunnioitusta kerrostalo ihmisiin. Yhtä hyvin hoitavat, ja vievät ainakin lenkille .kun taas kaikki tarhakoirat ei pääse. tuskinpa koira nauttii tarhauksessa olemista, jos ei pääse välillä jalottelee. JÄRKEÄ ihmiset!!!!
koiran pitäminen kerrostaloasunnos on vaikeempaa kun omakotitalos, muttei se oikeuta sua haukkumaan niitä, jotka pitää koiriansa tarhois ;(. mä oon aina ollu sitä mieltä, että koira ei kuulu kerrostaloon, oon edelleen sitä mieltä. ja mielipide ei johdu siitä, ettetekö te pystyisi pitämään huolta siitä ja itsestänne. vaan yksinkertaisesti siitä, että koiralla on vähemmän tilaa ja sen pitää olla hiiren hiljaa sielä. kuka sellasta tahtois? aina mielummin tarhassa, luulen!
ei meidän koira ainakaan joudu olemaan hiiren hiljaa. ja kyllä täällä tilaa on juosta. Pitkiä lenkkejä tehdään kans päivisin. Koiralla ei vois olla missään paremmat oltavat kuin nyt täällä!
että monetkaan noin ajattelevat, mutta koiraa hankkiessani törmäsin tuohon koko ajan kasvattajien kanssa puhuessani. Itsekin asun kerrostalossa, mutta siltikin olen sitä mieltä että kaikkia koirarotuja ei ole tarkoitettu kerrostaloelämään (esimerkkeinä vaikka ajokoira, suomen pystykorva). Paitsi jos koiranomistaja on todella aktiivinen harrastaja. Toisaalta minusta rivitalo on aivan vastaava kuin kerrostalo, parvekkeen tilalla on vain läntti maata?
Kuten olen jo tuolla aikaisemminkin sanonut, koirahan tottuu mihin tahansa, mutta omistajan velvollisuus on huolehtia koiran todellisesta hyvinvoinnista.
Olen asunut kahden koiran kanssa vuosia kerrostalossa, nyt asun omakotitalossa ja on pakko myöntää, että kerrostalossa asuessa koiria tuli lenkitettyä (ja myös harrastettua niiden kanssa) paljon enemmän kuin nyt. Nyt on pihalla n. 500 neliön tarha, koirat on ihan liian helppo sysätä sinne, jos ei ole aikaa/viitseliäisyyttä lähteä lenkille. Eli ei koiranpito ole asumismuodosta kiinni, vaan ainoastaan siitä, viitsiikö sinne lenkille lähteä vai ei.
Kiitos Ferro mielipiteestäsi. Olen asunut koirineni sekä kerros-, rivi-, että omakotitalossa ja allekirjoitan saman mielipiteen tarhan "helppokäyttöisyydestä". Ei koira yleensäkään kotona sisälläollesssaan vaadi paljon tilaa - tärkeintä on liikunta ja aktiviteetit. Säälin omakotitalojen koiria, jotka viettävät virikkeetöntä elämää tarhassaan - en halua yleistää, mutta on niin helppoa lykätä koira tarhaan ja kuvitella sen olevan onnellinen.
Ei se koira itsekseen siellä tarhassa saa minkäänlaista liikuntaa, virikkeistä puhumattakaan! Moni harrastava kerrostalokoira on aktiivisempi ja onnellisempi. En myöskään allekirjoita ns. metsästysrotujen sopimattomuutta kerrostaloasumiseen (nimim. 2 pystykorvaa yksiössä) - jokajampan hommaa se ei missään nimessä ole, vaatii omistajalta todella paljon, mutta ei mahdotonta.
Oikeassa olet, vaikka minullakin on kaksi koiraa, harvoin ne innostuvat juoksemaan tarhassa. Suurimman osan ajasta ne istuvat portin takana odottamassa, että joku tulisi hakemaan pois... saati sitten, että olisi vain yksi koira... tuskin se viitsisi huvittaa itseään yksin juoksemalla...
Hyvä huomata että joku omakotitalossa asuva on näin rehellinen. ja joka ei hauku kerrostalo-oltavia. :)
Tarkoitukseni ei ollut tuomita kaikkia omakotiasujia, kerroin vain omista kokemuksistani, ja kun koirakokemusta on 20 vuotta ja ikää lähes tuplaten, niin tässä iässä kehtaa jo virheitään rehellisesti tunnustaa ;-). Uskon, että monella muullakin omakotiasujalla on samanlaisia kokemuksia, vaikka sitä on välillä vaikea tunnustaa edes itselleen.
*ottaa itseään niskasta kiinni ja lähtee elikoitten kanssa lenkille*
Kiitos kaikille, jotka ovat asiallisesti ottaneet kantaa tähän asumismuotoasiaan. Kyllähän se varmaan on niin, että valtaosa koirista, ainakin kaupungeissa, asuu ja voi hyvin kerrostaloissa. Ferro toi rohkeasti esiin sen, mitä varmaan kovin moni ei todellakaan tunnusta itselleen saatika muille... että omakotitalossa saattaapi helpommin luistaa koiran ulkoiluttamisesta... kun se on niin "helppo tuupata tarhaan". Pääasia lienee, että kohtelemme koiriamme hyvin ja pyrimme antamaan niille erilaisia sekä aivotoimintaa että fyysistä kuntoa kohottavia virikkeitä - asummepa sitten miten tahansa. Ja kun muistamme, että kesykoira on sudesta polveutunut laumaeläin ja että sen geeniperimässä on vieläkin 99,8 % sutta, niin opimme myös kasvattamaan ja opettamaan koiraamme oikein! Hyviä lenkkeilyilmoja kaikille :)