Jos Kastelli on niin hyvä kuin se väittää, miksi se ei ole MotiVoittaja?
Kastelli Motivoittaja???
Miksi ???
302810
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
niin vähän ettei se kiinnosta suurta valmistajaa, jonka pitää myydä jokaista talomallia kymmeniä kappaleita saadakseen arkkitehtikulut mataliksi asiakkaan eduksi. arvaus
Motivoittaja ei ole mikään laadun mitta. Käy katsomassa mitä vaaditaan motivoittaja talolta ja tee sellainen jos haluat. (ei vaadi käytännössä muuta kuin 10cm enemmän villaa kattoon)
Tuntuu olevan hakusessa mitä koko juttu tarkoittaa, ei tosiasiassa yhtään mitään. Sellaista puuhastelua ja lähinnä niiden kohdalta jotka eivät ymmärrä mistä siinä on kyse. Kyllä nykyisin pitäisi jokaisen sen verran panostaa energiatalouteen ettei tarvitse edes erikseen tiedustella onko "motivoittaja". Kaikista taloista saa nuo vaatimukset täyttäviä niin pienellä vaivalla, ettei tosiaan ole oikein edes puheenaiheeksi koko jutusta.
Aivan oikein. Usein kyseessä onkin pienet ratkaisut ja ne kannattaa tehdä. Mikä on siis ongelma, jos osa talovalmistajista ja muutama pitkästä tekevää ovat näyttäneet esimerkkiä?
ja järkevästi, nyt täällä tehdään suurta numeroa sellaisesta joka pitäisi olla itsestään selvää. Sen energian kun joutuu itse hankkimaan ja maksamaan. Mutta eihän se meillä niin käy. Pidetään halabaloota motivoittajista, siis tosiasiassa taloista jotka muualla olisivat "alakanttiin" ja saaneet juuri ja juuri ehkäpä rakennusluvan. Näinhän se täällä osaajien ja laadun maassa menee.
Olisiko tilanne sitten parantunut jos esim Motiva, VTT ja Tampereen Teknillinen yliopisto olisi asiassa edenneet. Missä muualla rakennetaan niin paljon järkevämmin kuin Suomessa?
ilman "siirtymä-aikoja", siis koko muu ns. kehittyneempi läntinen eurooppa. Muutenkin ollaan tietysti tuossa portugalin kanssa tasapäisesti kilpailemassa, niin miksi ei myös sitten rakentamisessa. Jäljessä, paljon jäljessä ollaan täällä metikössä. Itseriittoisasti kyllä kuvitellaan että osaaminen ja suuri tietämys asustaa täällä, lähinnä koomista tämä itsepetos.
Ei täällä varmasti ole kaikki ruusuisesti. Kerrotko näistä EU-direktiiveistä joissa Suomi käyttää nyt siirtymäaikoja?
Kaveri höpisee omiaan, ei sellaisia direktiivejä vielä edes ole. Energiatodistukset liittyvät ko. direktiiviin mutta mitään vaatimuksia ei ole lyöty lukkoon. Monenlaista on esitetty. Tuo höpinä liittyy siihen että Suomen uudet(2003) rakennusmääräykset(eristevahvuuksista ym.) ovat suora kopio(pienin muutoksin) Ruotsin vastaavista määräyksistä jotka tulivat siellä voimaan muistaakseni -98. Kaveri voisikin kertoa viisaana mitkä ovat nämä eroavaisuuudet niin ei tarvitse spekuloida sillä "että kun muualla on kaikki paremmin".
Ruotsin lisäksi myös Sveitsissä ja Itävallassa on melko tiukat vaatimukset energiatehokkuuden suhteen, muttei Suomen tarvitse silti hävetä tässä asiassa(kun nykyään meillä on nuo ruotsalaiset rakennusmääräykset). Muut EU-maat tulevat jäljessä.
eroja löytyy todellakin energiatloudessa, rakenteissa ja niiden laskennassa.
Kerrotko jonkin lähteen tai konkreettisen esimerkin?
Vuodesta 2003 alkaen: Eristyksien U-arvo vaatimukset ovat ruotsissa ja suomessa samat. Ikkunat ja ovet ovat samat. Samoin lämmöntalteenottovaatimukset ovat samat. Mikä on ero?
esim ikkunansa lämpöarvon keskeltä ikkunaa, ja ruotsalainen kolleega läpöarvon koko ikkunalle pokineen, syntyy muuten aikamoinen käytännön ero noissa lämpöarvoissa. Sama kaikissa lämpöarvoissa. Mikähän siis onkaan se ero. Onhan se mukavaa että keskustelua käydään ja linkkejä maristaan, kuitenkaan ei tunnu edes asioiden perustat olevan kunnossa niille. Josko vaan koitatte ihan ite selvittää, ehkäpä jäisi jotain oikein konkreettistakin päähän.
Ikkunan pokien U arvo huitelee jossain 1,4 tienoilla kun itse lasiosuus sitten voi olla aivan muuta, tämä on ihan totta. Tässä linkki aiheesta
http://www.kevytsoraharkko.fi/files/files/harkko_matala_yleissuunniteluohje.pdf
En tiedä onko linkkien marisemista jos pyytää faktoja koska minä en ainakaan voi väittää että osaisin verrata Suomen käytäntöjä muihin. Olisi aika hyvä että ne joilla on tämä tieto niin tänäävät jotain kättä pidempää, jotta muutkin voivat niihin keskittyä.
Suomessa ei uskallettu ottaa Ruotsin rakennusmääräyksistä suoraan tiiviys vaatimusta vaan sen muutettiin vain suositukseksi. Pelättiin ilmeisesti tiiviin rakentamisen vaikeutta/kustannusvaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Asiaa tutkittiin Oulun rakennusmessutaloissa ja pienillä asioilla saadaan hyvä tiiveys. Nykymääräyksillä saavat grynderit rakennella kaikenlaista hataraa paskaa ihan rauhassa.
Tiiviydellä on kuitenkin suuri vaikutus kun eristys vahvuudet ovat jo kohtuullisen suuria. Sillä ei ole merkitystä vaikka u-arvo olisi kuinka hyvä tahansa jos ilmavuoto pilaa eristävyyden. Tämä on minusta paha puute.
Mainitsemasi ikkunan u-arvo laskentatavassa ei ole eroa. Ikkunan keskiosan u-arvo on pienempi kuin reunan(karmin). U-arvo ilmoitetaan tyyppi-ikkunalle 12x12 kokonaisuudessaan. Pienemmillä ikkunoilla karmi vaikuttaa enemmän ja suurilla vähemmän.
(Paljon puhetta vähän asiaa, taidat olla myyntimies)
markkinoilla toiminut, suunnitellen ja laskien sinne noita taloja. Mutta saathan toki kuvitella olevasi asiatuntija tässäkin. Toiset vain joutuu työkseen noissa asioissa kansaivälisellä tasolla hääräämään. Joten kenellä mahtaakaan olla se tosi asiallinen tieto ?
Miksi et sitten jaa sitä muiden kanssa?
Kerro tarkemmin nyt pohjoismaisista määräyksistä ja niiden eroista. Aloita vaikka U-arvoista, kerro erot laskentatavassa ja itse eri maiden määräysten U-arvot.
Kerro nyt kun kerran kaikki tiedät.
Epäilen vaan, että olet palstan älvärinkaupustaja, etkä osaa laskea muuta kuin housuihisi.
jotenkin älväreihin. yhtä epätoivoinen tapaus kuin tuo rommaus-hokijakin.
Voi olla, että olin väärässä, mutta täällä on yksi ääliö, jonka pää-asiallinen tehtävä on Älvärin ja muiden ruotsalaisten talopakettien, kuten Savsjön kaupustelu. Eikä tyyppi tiedä rakentamisesta mitään, luulee ja esittää kaikenlaista sitäkin enemmän. On vain käytökseltään varsin ärsyttävä öykkäri. Luulin sinua siksi...
Mutta niitä vastauksia täällä odotetaan...
tietosi ei tunnu olevan kovinkaan paljon vahvemmalla pohjalla. Eikä noista kirjoituksista joihin luulen sinun viittaavan, kyllä ole kaupusteltu mielestäni yhtään mitään. Ei vaan ole annettu periksi noille epämääräisille väitteille. Se tuntuu muutamille olevankin kova paikka. Kuten sinulle. Olet useamman kertaa hyökännyt noiden kirjoitusten kimppuun ja väittänyt erimieltä kanssasi olevia myyjäksi, mikä siis sinulla ottaa niin koville.
mainostanutkaan, kuten joku muu:
"Palataan asiaan kun olet muutaman vuoden
Kirjoittanut: Ruotsin ja Norjan 5.1.2006 klo 11.32
markkinoilla toiminut, suunnitellen ja laskien sinne noita taloja. Mutta saathan toki kuvitella olevasi asiatuntija tässäkin. Toiset vain joutuu työkseen noissa asioissa kansaivälisellä tasolla hääräämään. Joten kenellä mahtaakaan olla se tosi asiallinen tieto ?"
Etkös sinä tässä itsestäsi kirjoita, vai miten tämä pitäisi tulkita?
...mutta niitä tietoja, niitähän tässä oltiin vailla...
Tällä tyypillä yleensä kun tieto loppuu ja palaa käämit. Alkaa syyttely kaupittelijaksi. Kylläpä onkin osaamista ja perusteltua tietoa. Kun pojat kertoi, eikä kukaan tykkää.
kuin syöttäisi helmiä sioille. Ethän taitaisi edes ymmärtää mistä oikein olisi kysymys, etkös omaa puutteellista asiantuntemustasi tuossa voivotellut. Mitä siis tekisit niillä tiedoilla ? Mielenkiintoista olisi tietää mistä päättelet tuolta pohjalta älväri- tai muuksi ruotsalaistalokauppiaaksi ? Oletko sitä mieltä ettei näin laadukkaita kotimaisia tuotteita voida kaupata muualle ?
Eihän sinulta tule kuin vittuilua. Perustelisit itse väitteitäsi.
Onko tuntunut muunlaista vahvaa huimausta tai vastaavaa lähiaikoina. Aikaisemminkin tuolla oli jo sinulle vastattu tuosta Ruotsalaisten "salaliitosta". Taitaa olla jotain pahasti pielessä.
Johan taas innostuttiin. Yritetäänpäs pysyä asiassa. Minä en ala väittelemään noita joutavia.
En löytänyt nyt tähän hätään linkkiä Ruotsin rakennusmääräyksiin. Omalla koneellani ne on mutta siitä nyt ei paljon iloa ole kun niitä en voi tähän keskusteluun liittää. Sinultahan ne varmaankin löytyy? (Katsotaan jos jakasan etsiä/löytää linkin)
Yksi oleellinen ero ruotsalaisessa ja suomalaisessa rakentamisessa on; Ruotsalaisilla eristysvahvuudet ovat suuremmat. Ainakin talopakettien sisältöjen perusteella. Ruotsalaisilla esim. seinän eristevahvuus on tyypillisesti 23-28cm kun Suomalaisilla se on lähes aina 20cm. Tuo tieto löytyy ruotsalaisyliopiston talopakettivertailusta(joka on koneellani ja linkki jossain tällä palstalla RaKMakin jutuissa).
Ilmeisesti Ruotsalaiset ostajat ovat hieman edellä matalaenergia ajattelussa ja talopaketit tehdään reippaasti yli normien kun Suomessa ostajat ovat vasta heräämässä ja talopaketit ylittävät normit vain hieman. (Tästä varmaankin johtuu että Motivoittajakin herättää enemmän keskustelua kuin on syytäkään. Motivoittaja ei ole varsinaisesti matalaenergiatalo)
Määräyksien valossa ei Suomella ole mitään eroa muiden eu-maiden kärkeen(lukuunottamatta tuota edellä mainitsemaani tiiveysvaatimusta). Vai olisiko sinulla faktaa tähän?
sekä säädösten ja määräysten soveltamisesta. Vaativat ainakin huomattavasti tarkemmat etukäteissuunnitelmat ja laskelmat toteutuksista, ja vaativat että noita myös noudatetaan. Tuon eron toteutuspuolella ainakin olen huomannut suomen tappioksi. Lisäksi siellä ei tekijät ja suunnittelijat pääse luistamaan vastuustaan.
Suomessa suunnitelmien tekeminen ja niissä pysymisen tarkkailu/vaatiminen on suomessa kuntakohtaista. Melko paljon riippuu kunnnan rakennusvalvonnan virkaintoisuudesta meneekö asiat "oikein". Joissakin kunnnissa on höveli meinikiä. Toisissa nipotetaan joistakin epäoleellisista pikkujutuista joilla ei ole merkitystä ja tärkeämmät asiat kuitenkin menee miten sattuu. Parhaimmillaan epäoleellista pikkuasioista ei niin tiukasti välitetä mutta tärkeisiin asioihin puututaan. Tämä asia hakee vielä uriaan ja määräyksien soveltaminen yhtenäistynee tulevaisuudessa.
En tiedä millaista hajontaa on esim. Ruotsin rakennusvalvonnassa(kyllä sitä sielläkin varmasti on).
Itse asiaan liittyen. Suomessa ei ole sen erilaisemmat rakennusmääräykset kuin muuallakaan kylmässä euroopassa. Muisssa maissa voi olla käytännön rakentamisessa jonkin verran eroa suomeen johtuen todennäköisesti valistuneemmista asiakkaista(ei niin "kaikki mahdollisimman halvalla ja nopeasti" meininkiä) ja pidemmistä "perinteistä" energiatehokkaassa rakentamisessa. Tilanne suomessa elää vieläkin kun rakennus määräykset ovat tulleet voimaan vasta pari vuotta sitten. Ruotsissa vastaavasta muutoksesta on jo useampi vuosi. Tulevaisuudessa tulee todennäköisesti kotimaisillakin markkinoilla olemaan enemmän kysyntää matalaenergiatalopaketeille (,mahdollisimman halpojen pakettien sijaan).
taitaa johtua hirsirakentamisesta.
Hirsirakentaminen on pidetty vielä jollain lailla mahdollisena. Jos oltaisiin vaadittu vielä lisää, olisi hirsiseinään kompensaatiomahdollisuuksistakin huolimatta pitänyt laittaa eristeitä pelkän hirren kaveriksi.
Muuten olen asiasta sitä mieltä, että energiatehokas rakentaminen on hyvinkin kannattavaa pitkän päälle. Jopa niin kannattavaa, että määräyksin olisi minimitasoa nostettava pikaisesti.
Kyseessä kun on tässä tilanteessa (päästömaksut, omavaraisuus energian tuotannossa yms.)kansantaloudellisesti iso asia.
Matalaenergiarakentamisesta puhuttaessa hankaluus on vertailutason muuttuminen.
Matalaenergiarakentamisella tarkoitetaan yleensä energian kulutustasoa, joka on puolet normaalista rakentamisesta.
Kuitenkin viime vuosina keskimääräinen energiatehokkuus on noussut huomattavasti.
Se mikä on ollut muutama vuosi sitten matalaenergiatasoa, ei olekaan sitä enää nykymittapuun mukaan.
Siispä motivoittajatalotkaan eivät välttämättä enää ole ole esimerkkinä edelläkäviöistä.
Rakenne kaukana massivisesta, halvoilla materiaaleilla suuniteltu, jotta hinta mahdolisimman halpa = kate suuri.
Perusrakenne keskinkertainen ja kun sen asiantunteva kastelli pystytysporukka pystyttää ja persaukinen reino rakentaja eristää, niin tulos on lottovoitto paikaliselle sähköyhtiölle.