mitä tehdä?

Olen selvinpäin välistä ajatellut, että lapsieni olisi parasta kuolla, esimerkiksi palamalla, tämän asian sanoinkin ääneen, eräälle entiselle ystävälleni. Minulla ei enää ole ketään ystäviä ja avomieheni on pelkkä nahjus, vihaan myös häntä, kuten entistä ainutta ystäväänikin. Minä katkaisin ystävyytemme, koska olin hänelle kateellinen ja olen kovin väsynyt näiden lasteni hoitoon. En ole oikeastaan koskaan ollut sinut itseni kanssa, koska ulkomuotoni on aina ollut lapsesta lähtien ruma, eikä se aikuisena ole miksikään muuttunut. Olen myös henkisesti kehittymätön ja ruma. Olen tehnyt niin pahoja tekoja entiselle ainoalle ystävälleni, että tiedän hyvin, etten saa niitä anteeksi. Mitä siis tehdä? Menenkö narunjatkeeksi, ei sitä en uskaltaisi kuitenkaan tehdä. Yritänkö vain selvitä rasittavien lapsieni ja sairaan avomieheni kanssa?
9720
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Minäkin olen viimeaikoina paljon ajatellut asioita, mutta en koskaan voisi lapsille mitään tehdä. Olen funtsannut että räjäytän itseni jossain, en jää kitumaan.

Äänestä

Kyllä sinun on lähdettävä rohkeasti liikkeelle, ja etsittävä asiantuntijan apua ongelmiisi. Jos vanhempasi ovat vielä elossa, pyydä heiltä apua rehdisti. Varmasti auttavat, kun ymmärtävät tilanteesi. Tämä pimeä vuodenaika vielä usein lisää tuskaista tuntemusta, joten ajattele kesää. Voimia sulle!

Äänestä
  • ja jos on hätä ja huoli esim. lapsista, ns. kolmannella sektorilla on mahdolliseti tarjolla "pyyteetöntäkin" apua
    ilman huostaanottoa ja muuta viranomais"sirkusta".

    Ja älä välitä
    yllättävän monen suomalaisen naisen
    aviomies sattuu olemaan tätä samaa "nahjusten" sukujuurta.

    Äänestä

"Olen selvinpäin välistä ajatellut" ----Kuulehan nyt ensimmäinen asia mikä sinun pitää polttaa pois tai kaataa viemäriin on tuo alkoholi. Se pahentaa asioita paljon pahemmiksi kuin mitä ne todellisuudessa onkaan. Sitten, kun olet siitä eroon päässyt "ei tippaakaan linjalla", niin sitten se elämä kirkastuu aivan kummasti.

Lapset ovat viattomia ja he ovat jo hengen lahjan saaneet, älköön sitä heiltä pois otettako.

"Olen tehnyt niin pahoja tekoja entiselle ainoalle ystävälleni, että tiedän hyvin, etten saa niitä anteeksi"-----Usko pois, että elämäsi parantuu huomattavasti, kun tuo alkoholikin lähtee kuvioista pois. Ystävät kaikkoaa, koska he eivät jaksa sitä ailahtelevaisuutta ja kiukkuilua, jonka alkoholin suurkuluttaja saa aikaiseksi. He tulevat takaisin, kun huomaavat, että olet entisellään.

Hae apua, mene AA:han, hae masennuslääkkeitä ja ehdottomasti nollatoleranssi alkoholin suhteen.

Äänestä

kirjoita mieluummin masennuspalstalle, paitsi jos tosiaan haluat vaan mustamaalata äitejä. jos sulla menee noin huonosti pääset kyllä psykiatriselle. heti.

Äänestä

Huolehdi ensin lapset hyvään kotiin vaikka sijaisperheeseen.Sen jälkeen hoida itseäsi.Mustia hetkiä on meillä kaikilla,lastesi vuoksi velvollisuutesi on taistella itsesi kuntoon.Älä anna periksi!

Äänestä
  • Saako sijaisperheen lapsen oma perhe itse valita erilaisista perheistä ja sijaispaikoista
    sekä käydä tutustumassa?
    Jos ei miellytä lapsen omaa perhettä
    niin seuraavaan paikkaan sitten tutustumaan?

    Ja voiko perheen/paikan vaihtaa kesken huostaanoton, jos paikka tuntuu "pahalta"?

    Äänestä

  • suositus kirjoitti:

    Saako sijaisperheen lapsen oma perhe itse valita erilaisista perheistä ja sijaispaikoista
    sekä käydä tutustumassa?
    Jos ei miellytä lapsen omaa perhettä
    niin seuraavaan paikkaan sitten tutustumaan?

    Ja voiko perheen/paikan vaihtaa kesken huostaanoton, jos paikka tuntuu "pahalta"?

    En ole näiden asioiden kanssa ollut missään tekemisissä,anteeksi tietämättömyyteni.Tarkoitus oli vain rohkaista kirjoittajaa huolehtimaan lapsista.

    Äänestä

  • noin kirjoitti:

    En ole näiden asioiden kanssa ollut missään tekemisissä,anteeksi tietämättömyyteni.Tarkoitus oli vain rohkaista kirjoittajaa huolehtimaan lapsista.

    haluaa vain kiusata, siinä onnistumatta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


onneton ja väsynyt äiti kirjoitti:

Olen selvinpäin välistä ajatellut, että lapsieni olisi parasta kuolla, esimerkiksi palamalla, tämän asian sanoinkin ääneen, eräälle entiselle ystävälleni. Minulla ei enää ole ketään ystäviä ja avomieheni on pelkkä nahjus, vihaan myös häntä, kuten entistä ainutta ystäväänikin. Minä katkaisin ystävyytemme, koska olin hänelle kateellinen ja olen kovin väsynyt näiden lasteni hoitoon. En ole oikeastaan koskaan ollut sinut itseni kanssa, koska ulkomuotoni on aina ollut lapsesta lähtien ruma, eikä se aikuisena ole miksikään muuttunut. Olen myös henkisesti kehittymätön ja ruma. Olen tehnyt niin pahoja tekoja entiselle ainoalle ystävälleni, että tiedän hyvin, etten saa niitä anteeksi. Mitä siis tehdä? Menenkö narunjatkeeksi, ei sitä en uskaltaisi kuitenkaan tehdä. Yritänkö vain selvitä rasittavien lapsieni ja sairaan avomieheni kanssa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu