Seuraava viesti on provo. Mutta sen on myös aidosti tarkoitus saada aikaan edes hieman järkevää keskustelua.
Yliopiston ja ammattikorkean ero on Suomessa kuulemma se, että toinen on TIEDE ja toinen AMMATTI korkeakoulu. Ammattikorkeakoulusta valmistuu osaajia, yliopistosta tieteen tekijöitä.
Voisiko joku selittää tämän minulle? Eihän tässä ole mitään järkeä!?
Lääkäri - sairaanhoitaja
DI - insinööri
Ekonomi - tradenomi
Ovatko lääkäri, DI ja ekonomi tieteen tekijöitä? Missä ammattiryhmässä AMK:sta valmistuneet ovat yliopistosta valmistuneita korkeammalla osaamisen tasolla yhtään missään suhteessa?
Tiedän, että koulutus ei kaikilla aloilla ole suurin rekrytointiperuste. Mutta koulutuksen tason perusteella AMK nyt eroaa lähtökohtaisesti yliopistosta kuin yö päivästä (ja taas on olemassa varmasti muutama loistavakin AMK).
Yliopiston ja ammattikorkean ero on Suomessa kuulemma se, että toinen on TIEDE ja toinen AMMATTI korkeakoulu. Ammattikorkeakoulusta valmistuu osaajia, yliopistosta tieteen tekijöitä.
Voisiko joku selittää tämän minulle? Eihän tässä ole mitään järkeä!?
Lääkäri - sairaanhoitaja
DI - insinööri
Ekonomi - tradenomi
Ovatko lääkäri, DI ja ekonomi tieteen tekijöitä? Missä ammattiryhmässä AMK:sta valmistuneet ovat yliopistosta valmistuneita korkeammalla osaamisen tasolla yhtään missään suhteessa?
Tiedän, että koulutus ei kaikilla aloilla ole suurin rekrytointiperuste. Mutta koulutuksen tason perusteella AMK nyt eroaa lähtökohtaisesti yliopistosta kuin yö päivästä (ja taas on olemassa varmasti muutama loistavakin AMK).
Vastaukset 86
Vanhimmat
Totta, missään ei ole sanottu, että yliopistosta valmistuu ensisijaisesti tieteentekijöitä ja AMK:sta "osaajia". Tuo on AMK:n keksimää jargonia, jota ei ole missään määritelty tai laitettu esim. lakiin.
Yliopistojen tieteellisyys tarkoittaakin sitä, että siellä tutkintoon sisältyy se tieteellisyys, että osaa itse ja yksin tehdä perusteltuja ja näyttöön perustuvia ratkaisuja ja päätöksiä ja osaa itse ajatella kriittisesti ja analyyttisesti ja tarvittaessa itse ottaa selvää ja tutkia asiaa hyvään tieteelliseen tapaan perustuvalla tavalla.
Yliopistolla ja AMK:lla on tasoero, on yo-taso ja AMK-taso samoille aloille valmistavissa tutkinnoissa.
Ihan kiva, mutta keskimääräinen pk-yritys ei juuri tarvitse arkipäivän toiminnoissaan tuota hienoa tieteellisyyttä mihinkään. Ja juuri sinne tradenomien tulisikin mielestäni työllistyä.
Kriittinen ja analyyttinen ajattelu sekä itsenäinen tiedonhaku taas ei missään nimessä ole akateemisten yksinoikeus. Sitä voi hyvin harjoitella myös muualla kuin yliopistossa.
Totta, mutta yliopistossa se on vaatimuksena ja ehdottomana edellytyksenä tutkinnon saamiselle. Ts. yliopistotutkinnon suorittamalla on näyttöä siitä että sen suorittanut osaa nuo asiat.
Tietenkään pk-yrityksen toimihenkilö ei käytännössä tarvitse tuota, ja siksipä esim. tradenomi sopiikin sinne. Samten esim. paperitehtaan työnjohtaja pärjää ilman tieteellisyyttä ja sen mukanaan tuomia em. asioita.
Mutta sitten on eri asia jos aletaan liikkumaan tehtävissä jotka perinteisesti ovat edellyttäneet akateemistasoista tietämystä ja ilmiöiden hallitsemista ja osaamista ja tarkastelua sekä sitä kriittisyyttä ja analyyttisyyttä ja yleensäkin näyttöön ja tutkimukseen vankasti nojaavaa ajattelua.
"Ihan kiva, mutta keskimääräinen pk-yritys ei juuri tarvitse arkipäivän toiminnoissaan tuota hienoa tieteellisyyttä mihinkään."
Mitä ihmeen "hienoa tieteellisyyttä"? Esimerkiksi kaupan tai tekniikan aloilla amk:ssa opiskellaan ihan samoja asioita kuin vastaavilla aloilla yliopistossa. Amk:ssa vain opiskellaan kaikista asioista sellaiset lasten annokset, jotka opettajat uskovat oppilaidensa pystyvän sulattamaan. Yliopistossa taas pyritään opiskelemaan kaikki opiskeltavaan asiaan liittyvä olennainen ja uusin tieto.
Se, että amkissa esimerkiksi opiskellaan paljon tietokoneohjelmien käyttöä opettajan johdolla toisin kuin yliopistossa johtuu siitä, ettei esimerkiksi tradenomiopinnot anna opiskelijoille matemaattisia edellytyksiä ymmärtää niiden ohjelmien logiikkaa. Ei se laskentaohjelmien käytön opettelu oikeesti kestä sitä kahtakymmentä kaksoistuntia silloin, kun tietää, mistä on kyse.
Voisit siis yhtä hyvin väittää, ettei keskimääräinen pk-yritys (mikä ikinä sitten onkaan) tarvitse ollenkaan työntekijöitä, joilla on ongelmanratkaisukykyä ja osaamista. Riittää kun on jengiä joka osaa painaa oikeaa nappia, kunhan joku ensin kertoo, mikä on oikea nappi.
Analyyttinen ajattelu ei tietenkään ole kenenkään yksinoikeus. AMK:n opetussuunnitelmat vain ei anna minkäänlaisia työkaluja tuohon analyyttiseen ajatteluun. mielestäni ei ole myöskään todennäköistä, että kovin moni amk-opiskelija käyttäisi vapaa-aikaansa tieteellisen kirjallisuuden parissa. Kyky analyyttiseen ajatteluun ei suinkaan ole mikään ihmisen myötäsyntyinen ominaisuus vaan taito, jota pitää harjoitella. Yliopiston tarkoitus on tukea tuota harjoittelua
Heipä hei,
Olen epäsäännöllisin väliajoin käynyt nauttimassa kunnon huumoripläjäyksen lukemalla 'Ylioppilaan' vuodatusta tällä palstalla. Haluaisin selvyyden vuoksi täsmennystä itse päähenkilöltä, mikä hänen ongelmansa oikeastaan on? Onko se kenties suomen siirtyminen eurooppalaiseen koulutusjärjestelmään vai niinkin tärkeä asia, kuin termin "tentti" käyttäminen amk:n kuulusteluista? Mistä ihmeestä tuo paatos ja paskantärkeys kumpuaa? Veikö amk-opiskelija naisesi vai kiilasiko edelle kesätyöhaussa? Olen pahoillani jos äitisi ei antanut sinulle tarpeeksi huomiota ollessasi lapsi tai jos sukulaisesi eivät aina huokailleetkaan ihastuksesta kertoessasi heille opinnoistasi...
Mikäli ongelmasi on se, että amk-opiskelijat tai sieltä valmistuneet väittävät saaneensa saman pätevyyden kuin yliopistossa tutkinnon suorittaneet, voin kertoa tuon ongelman olevan vain päässäsi ja itse keksimäsi!!
Ystäväpiiristäni löytyy useita eri alojen yliopisto- ja amk-opiskelijoita sekä ammattikoulupohjalta työtänsä tekeviä. Taustoiltaan he ovat hyvinkin erilaisia. Mm. sähkömiehenä toimiva lääkärin poika sekä alkoholistiperheestä lähtöisin oleva lingvistiikan opiskelija. He kaikki ovat ansainneet sekä minun, että ystäväpiirinsä arvostuksen jollain aivan muulla kuin koulutustaustallaan. Eikä heistä kukaan aseta itseään jalustalle esim. Oxfordissa suoritettujen opintojen takia.
Itse valmistuin viime syksynä amk-insinööriksi ja työllistyin vaivattomasti kansainväliseen yhtiöön 2700 eur kuukausipalkalla, johon olen tässä vaiheessa erittäin tyytyväinen. Lähimmät työtoverini ovat toinen amk-inssi, DI sekä FM. Esimiehemme on entinen opistoinsinööri joka on sittemmin päivittänyt paperinsa amk- tasoiseksi. Koulutuksesta riippumatta heistä jokaisella on varmasti jotain annettavaa yhtiölle. Minulla ehkä vähiten, lyhyestä työkokemuksestani johtuen mutta aika korjannee tämänkin asian...
Asia ei tule varmasti kenellekään uutena mutta eiköhän se todellinen ongelma suomalaisessa koulutuspolitiikassa edelleenkin ole aivan liian suuret sisäänottomäärät tielyillä aloilla? (kauppa, tekniikka, kulttuuri/media)
UGH, olen puhunut, erityinen painoarvo toisella kappaleella.. kiitos ja anteeksi
(Hävettää että käytin työaikaani n. 7 min, näinkin turhanpäiväiseen asiaan)
Minulla ei ole mitään ongelmia. Paskantärkeys kumpuaa siitä, että useat AMK-opiskelijat väittävät ihan oikeasti AMK-tutkintojen olevan samantasoisia kuin yliopistotutkintojen. Naama vakavana väitetään AMK:sta saatavan akateeminen loppututkinto.
Minun työtäni ei saa tehdä kuin yliopistollisella lääketieteen kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkinnolla (onneksi, tässä suhteessa varmasti monella DI:llä on vielä enemmän hammastenkiristelyä, kun joku AMK:sta valmistunut väittää olevansa saman tasoinen kuin DI!) eli se siitä, että joutuisin AMK-laisten kanssa ikinä kilpailemaan samasta työstä.
AMK:ssa ei ole kuulusteluja tai tenttejä vaan kokeita, miksi yritätte päteä tuollaisella kikkailulla?
AMK on eurooppalaista koulutusta, mutta se että se yrittää alkaa leikkiä yliopistoa on väärin ja miksi sen pitää siis yrittää koko ajan olla jotain parempaa ja hienompaa kuin on? Vai voitko väittää ettei tee näin? Mikä tuo nimimuutoskin (englanniksi) oli muka muuta?
...olipas se mukavaa tekstiä ja erittäin täyspäistä. Oli mukava lukea kerrankin asiallista näkökantaa, kiitos!
Ketä oikeasti voi noin paljon kiinnostaa käytetäänkö termiä koe, tentti, kuulustelu vai kaikki yhdessä ja peräkkäin. Mitä ihmeen merkitystä sillä voi olla?! Tuskinpa tässä on mistään pätemisestä kyse vaan huolettomasta puhekielestä.
Eiköhän tuo tasoero ole selkeimmillään juuri tekniikan alalla. Tuskin yksikään amk-insinööri on koskaan väittänyt vastaavansa DI:ä, en vain jaksa uskoa. Ehkä korkeintaan sinua vedättääkseen ja provosoidakseen...
Sekö on mielestäsi amk-opiskelijoiden syytä ja heidän vallassaan mitä nimitystä näistä kouluista käytetään? Euroopassa tai suomessa? Eivätköhän ne kuitenkin ole nämä TIEDEkorkeakoulusta oppinsa saaneet opetushallituksen virkamiehet ja koulujen hallituksissa suuressa viisaudessaan päätöksiä nuijivat herrat ja rouvat! Noilla palleilla tuskin istuu yksikään amk-pohjalta.
Ja usko tai älä, tuo nimenmuutos ei varmasti aiheuta minkäänlaisia riemunkiljahduksia tai tuuletuksia yhdessäkään koulussa. Päinvaistoin, suurin osa opiskelijoista ei ole kiinnittänyt asiaan mitään huomiota.
"Paskantärkeys kumpuaa siitä, että useat AMK-opiskelijat väittävät ihan oikeasti AMK-tutkintojen olevan samantasoisia kuin yliopistotutkintojen. Naama vakavana väitetään AMK:sta saatavan akateeminen loppututkinto."
Siis ihanko tosiaan sibulle tulevat AMK-opiskelijat päin naamaa sössöttämään tommosta sontaa? Vai oletko taas kuullut nuokin jutut kummin kaimalta vai viittaatko kenties näihin keskustelupalstojen sankareihin?
Kuules nyt: AMK:n englanninkielisestä nimestä saa päättää ihan yksin AMK:n opetushenkilökunta yhdessä. Saavat antaa ihan minkä nimen mille vaan vieraalla kielellä, koska sillä ei ole mitään oikeata painoarvoa juridisesti tai muutenkaan. AMK ei tietenkään saa kutsua itseään yliopistoksi suomen tai ruotsin kielellä. Suomen laissa on määrittelyt vain ja ainoastaan suomeksi ja ruotsiksi. Muutenhan AMK olisikin jo varmaan myös ruotsiksi joku universitet! Suomen ja ruotsin kielellä tapahtuvaa asioiden määrittelyä ja nimittämistä suojaa laki Suomessa.
Suomen kielen (sivistys)sanakirjoissa on lisäksi määritelty suomen kielen sanoja. Puhekieltä käytätte freudilaisesti lipsautellen aina itseänne yliopistotasolle korottaen, vai mitä yriti tuolla puhekieli-jutulla sanoa?
Esim. GooMilla asiasta keskustellessa AMK-oppilaat pitävät itseään ylioppilaiden vertaisina ja eivät edes ymmärrä mitä eroa on ylioppilaalla ja ylioppilastutkinnon suorittaneella.
Ei voi olla!!??vai onko!!???ei kai??!!eihän??!!sano ettei tuo ole totta??!!
Onko kaiken tämän jauhamisen taustalla joku GooM:lla kuultu kännisen, 1. vuoden amk-opiskelijan uho!?
Sinähän se oikein TIEDEMIES taidat olla!
*itkua* *naurua* *ihmetystä* epätoivoa* * sääliä*
Hypettäkää kaikessa rauhassa yliopistoja. Ei se minua häiritse ;)
"Missä ammattiryhmässä AMK:sta valmistuneet ovat yliopistosta valmistuneita korkeammalla osaamisen tasolla yhtään missään suhteessa?"
Tradenomina hallitsen esim. taloushallinnonohjelmistot huomattavasti paremmin kuin ekonomi. (sap r/3 ja BO, Jeeves, ProCountor, Econet jne.)
Työelämässä jo vuosia toimineena ekonomina voin sanoa, että taloushallinnon ohjelmistojen opetus AMK:ssa on silkkaa ajan tuhlausta. Joka yrityksellä on esimerkiksi SAPista oma sovelluksensa, johon AMK:n pikainen käyttöohjeistus ei valitettavasti riitä. Lisäksi ohjelmistoja on markkinoilla erittäin monia, joten snobbailu osaamiesi ohjelmistojen määrällä on todella naurettavaa. Työelämässä ei valitettavasti riitä että osaa tulostaa raportin järjestelmästä ulos. Ihminen, joka on pätevä työssään oppii uuden järjestelmän työelämässä todella nopeasti, joten mitään hyötyä ei näistä AMK:n opeista ole, valitettavasti.
Ajan tuhlausta...ei nyt sentään ;)
SAP:n pikainen käyttöohjeistus...ei pidä laisinkaan paikkaansa ;) Kyllä ohjelmia opetellaan kokonaisvaltaisesti käyttämään ja hyödyntämään
Oma sovelluksensa...Ei noita sovelluksia nyt montaa kyllä ole ;) Tarkoitat varmaan käytössä olevia moduleita. Sama toiminta-ajatushan niissä kaikissa on.
Eikö ole hyvä, että ne ohjelmistot osaa jo töihin mennessä. Kaikilta oppiminen ei suju nopeasti, ei edes ekonomilta ;)
Minä osaa huomattavasti enemmän kuin tulostaa raportin. Tuosta kommentista voisi vaikka loukkaantua. ;)
Laittakaa ekonomit toki lisää hyviä selityksiä. Niille on mukava nauraa ;)
Et ole itse nähtävästi käyttänyt työelämässä päivääkään taloushallinnon järjestelmiä, kun puhut niistä niin ylimalkaisesti. Totuus on, että sen verran mitä AMK:ssa opetetaan järjestelmistä oppii työelämässä viikossa. Mitä taas tulee järjestelmien todelliseen hyödyntämiseen, niin sen oppiminen vie aikaa ja niinpä AMK:ssa läpikäydyt 20 järjestelmää ei hyödytä kyllä työelämässä pätkääkään. Suomalaisissa yrityksissä on niin monta eri taloushallinnon järjestelmää käytössä ja niistä omat sovelluksensa, että niiden opiskelu AMK: puitteissa ei valitettavasti onnistu. Niinpä esim. kauppakorkeakoulussa on todettu, että niitä ei lähdetä opiskelijoille opettamaan.
Niinpä on teknillisissäkin yliopistoissakin. Erilaisia järjestelmätyyppejä löytyy sadoittain, joten niiden käyttämisen opettelu olisi absurdia. Näkökulmaksi onkin siis valittu enemmänkin järjestelmien suunnitteleminen.
Samaa mieltä että esim. SAP:n käyttämisen opettaminen on silkkaa ajanhaaskausta.
Olen käyttänyt useampaakin järjestelmää.
"Totuus on, että sen verran mitä AMK:ssa opetetaan järjestelmistä oppii työelämässä viikossa."
Ei todellakaan opi!
"...että niiden opiskelu AMK: puitteissa ei valitettavasti onnistu."
Omalla kohdalla onnistunut erinomaisesti.
"Niinpä esim. kauppakorkeakoulussa on todettu, että niitä ei lähdetä opiskelijoille opettamaan."
Suuri puute ekonomien osaamisessa. Vahinko!
Et selvästikään ymmärrä asian ydintä. Mutta mikäs siinä, opiskelkaa toki AMK:ssa taloushallinnon järjestelmiä ym. "tarpeelliseksi" katsomaanne. Ehkäpä tässä juuri näkyy yksi ero kauppakorkeakoulun/yliopiston ja AMK:n tasoerojen välillä.
Minä en ymmärrä asian ydintä ;)
On todella vaikeaa myöntää olleensa väärässä. Oman erinomaisuutensa esille tuominen on myös jotain todella surullista. Hyviä jatkoja sinne työelämään!
"Sivistys ja oppineisuus näkyy siinä, että ymmärtää mitä kaikkea ei vielä osaa"
Joten turhaa akateemisille itsestäänselviä asioita on yrittää selittää täällä. Tällä palstalla osan käsitys tiedosta ja sen rajattomuudesta on vielä täysin olematon käsite, joten he eivät voi ymmärtää etteivät tiedä kaikkea.
"Se, joka oivaltaa ja sanoo itsensä vajavaiseksi, on lähimpänä täydellisyyttä."
Palstan taso on pohjamudissa. Hauskaa täällä silti on notkua.
"Hypettäkää kaikessa rauhassa yliopistoja. Ei se minua häiritse ;)"
Eikö ole mielestäsi niin, että yliopistosta valmistuu KOULUTUKSENSA PUOLESTA jokaiselle alalle keskimäärin osaavampia ihmisiä? Jos ei, mainitse yksi! Tuollainen muutaman ohjelman hallinta ei riitä, sillä niiden käytön oppii työelämässä hetkessä.
Tottakai henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat esim. uralla etenemiseen yleensä jopa opintoja enemmän. Mutta sairaanhoitajasta ei työkokemuksen perusteella tule lääkäriä. Tai tuskin moni tradenomi päätyy ekonomien kanssa samoihin tehtäviin esim. rahoitusalalla.
Mutta esimerkiksi markkinoinnin tradenomit ja KTM:t kilpailevat samoista töistä. Siinä kun ei käytönnön töissä sitä tiedettä vaadita juurikaan.
Vai tarkastelenko asiaa liian kapea-alaisesti ottamalla huomioon vain lääkärit, ekonomit ja diplomi-insinöörit? Onko tasoero muilla aloilla lähempänä mainitseamiani markkinoinnin ihmisiä?
"Eikö ole mielestäsi niin, että yliopistosta valmistuu KOULUTUKSENSA PUOLESTA jokaiselle alalle keskimäärin osaavampia ihmisiä?"
Samaa mieltä.
Tämähän olikin AMK:ssa ongelmana, eli opetetaan joidenkin ohjelmistojen käyttöä monia kursseja mutta kukaan valmistunut ei sitten oikein tajua että mitä minä nyt tällä ohjelmalla teen. Mainitsemasi ohjelmistot ovat vain työkaluja aivan kuten ruuvimeisseli sähkömiehellä (en tiedä onko amk:ssa sähköllä ruuvimeisselikurssia????). Tärkeintä on työelämässä hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja kyky psytyä tekemään johtopäätöksiä materiaalista joka on käytettävissä.
Itse olen nyt 4 vuotta ollut mukana työelämässä täysipäiväisesti ja täytyy sanoa että suurimmalla osalla AMK:sta valmistuneella ei ole minkäänlaista käsitystä MIKSI joku asia on kuten se on. No työelämässä sitten törmäät todellisuuteen. Ihmettelen vain miten AMK:en harjottama sumutus uppoaa opiskelijoihin noin pahasti??? Meilläkin lähes kaikki insinöörit ovat asentajia ja tradenomit työskentelevät asiakaspalvelussa (vanhankansan insiöörit ovat poikkeus!!!!). Miten voi olla näin jos amk on huippuosaajien tuottaja??? Miksi niin suuri osa amk porukasta tekee "aivot narikkaan" hommia???
Tekniikan puolella opetus AMK:ssa on jämähtänyt sinne opistotasolle, siis ope pölisee ja vaihtelee kalvoja samalla kun opiskelijat nielevät kaiken kyseenalaistamatta mitään. Moinen nöyristely opitaan heti alkupäivinä kaikaenmaailan insinööriliittojen opiskelijatapahtumissa, jossa opet, siis vanhemmat inssit käyvät kertomassa, että "kyllä me tiedämme pitkän työiän perusteella mikä tämän päivän opiskelijoille on parasta. Jos vikaa on, niin se ei ole opeissa vaan rahoituksessa. Joten ole hiljaa ja tee muistiinpanoja."
Rahoitustahan toisaan on vähennetty ja sitä kautta lähiopetuksen määräkin on laskenut, mutta sen sijaan että yritettäisiin edes väliaikisesti sopeutua tilanteeseen ja muuttaa opetusmetodejaan, jotta laatu korvaisi määrän, käyttävät he energiaansa vanhojen muisteluun ja rahoituksen vanhalle tasolle nostamisen perään kuuluttamiseen.
En siis yhtään ihmettele, jos inssipuolelta putkahtelee ylitäytettyjä tölkkejä, jotka eivät tiedä omasta tuoteselostuksestaan tuon taivaallista.
Ensin asiat opetellaan laskemaan manuaalisesti. Meille painotetaan nimenomaan sitä, että asiat pitää pystyä tekemään myös käsipelillä ilman ohjelmia.
Työelämään olen tutustunut jo moneen otteeseen ja tyytyväisiä on oltu molempiin suuntiin.
Että näin.
Amk-koulutuksen viimeinenkin hyödyn tippa häviää kun se ohjelma vaihtuu. Sitten tarvitaan paikalle ekonomi joka kertoo tradelle mitä nappia uudessa ohjelmassa täytyy painaa. Oppiminen on tervan juontia sillä ei ymmärretä miksi asioita tehdään vaan ainoastaan mekaanisesti tankataan itse asiaa ymmärtämättä.
Aika köyhästi menee jos tarvitsee elvistellä jonkun ohjelman mekaanisen käytön osaamisella.
Kyllä me uskotaan että pikkuvirman reskontraa pystyt pyörittämään. Ei ne amk-jantteritkaan ihan kelvottomia ole.
väitteesi?
Eihä tuossa ollut päätä eikä häntää...
vaan suuri teollisuusyritys.
Reskontraa en juurikaan pyöritellyt. Pientä tarkastusta suoritin sen osalta eli muita hommia pääasiassa.
Taitaa harmittaa?
Sen tietyn ohjelman mekaanisesta opettelusta ei ole hyötyä kun tulee uusi ohjelma. Siinä on eri nappulat eri paikoissa.
Tietysti asiat osataan hoitaa myös manuaalisesti. Et kai sinäkään noin simppeli kaveri ole?
Kunpa olisikin vanhat teknikot ovat todella ammattitaitoista porukkaa.
Tuota noin, kuten täällä on sata kertaa jo oikaistu, niin AMK-sairaanhoitajan yliopistopohjainen versio on terveystieteiden maisteri, ei lääkäri. Lääkäri on omassa ainutlaatuisuudessaan ammatti, jolla ei ole minkäänlaista "kilpailijaa" AMK.n puolella. Mikä tietysti on täysin ymmärrettävää ammatin vaativuudenkin vuoksi. Rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei kukaan ei haluaisi itseään hoitamaan AMK-lääkäriä, eihän.
Mutta esimerkiksi AMK-sairaanhoitajan ja yliopistosta valmistuneen terveystieteiden maisterin ainoa ero on juuri se, että maisteri pystyy vetämään projekteja, muuttamaan ja arvioimaan hoitokäytäntöjä tutkittuun näyttöön perustuen, osaa hakea ja analysoida tutkittua tietoa ja osaa myös tehdä alustavaa tieteellisesti pätevää tutkimusta itsekin. Eli hän puljaa juuri sen tieteen kanssa, joka on hoitamisen takana (jos sellaista nyt edes oikeasti on heh) ja AMK-sh tekee ne käytännön sh.n duunit. Ero ei siis varsinaisesti ole käytäntö vs. tiede, vaan käytännön takana olevan tieteen tunteminen ja syventäminen.
Tietty erona on vielä sijoittuminen, eli maisteri on oh. yh. asiantuntija tms. ja AMK-sh on rivish. tai aoh.
oho, kylläpäs tuli yhteen virkkeeseen negaatioita...noh, pelkkä ajatuskin AMK-lääkäristä sai ajatukset ihan lukkoon :)
Lääkärin ammatin määritelmä sisältää jo akateemisuuden, nimittäin jos katsoo selittävistä sanakirjoista sanan "lääkäri" niin mainitaan kyseessä olevan lääketieteellisen yliopistollisen loppututkinnon suorittanut henkilö, ja tämä on kaikissa valtioissa maailmassa, esim. maailman lääkäriliitto vahtii asiaa, millä tutkinnoilla valmistutaan lääkäriksi ja tietysti eri maat itse myös, ettei tule tilannetta, että ulkomailta muuttaisi lääkäri, joka ei ole suorittanut oikeaa yliopistollista lääkärin tutkintoa ja se tutkinto olisi kuitenkin lääkäri kotimaassa ja sitten toimisi jonain ei-yliopistosta valmistuneena lääkärinä jossain muualla.
Tuohan nyt on jokaiselle selvää. Ei varmaan kukaan sairaanhoitaja kuvittele osaavansa lääkärin hommia. Ei AMK-lääkäriä voisi edes olla AMK-tutkinnon pituuden vuoksi.
Vastakysymys:
millä perusteella yliopistossa tehdään joka asiasta tiedettä? Mitä on tiede? Taloustiede, oikeustiede, näyttämötiede? Mitä tekemistä millään noista on tieteen tekemisen kanssa?
Tiedettä ovat luonnontieteet. Niiden johdannaisena voidaan sanoa, että yliopistossa tehdään tiedettä matematiikassa, biologiassa, lääketieteessä jne.
Jos tutkin seuraavat viisi vuotta esim. mustekyniä, niiden toimintaa ja syvempää olemusta, voinko sanoa tehneeni mustekynätiedettä?
Jos väittelen tohtoriksi aiheesta; auringon ultraviolettisäteilyn vaikutus kananpaskan liukenemisaikaan normaalilla urheilukenttänurmikolla, voinko sanoa tehneeni kananpaskatiedettä? Olisinko kananpaskatohtori?
Se on ihan sama, mistä oppinsa ammentaa - yliopistosta tai AMK:sta. Työelämään tultaessa kyllä jokaisella ensimmäiset pari vuotta menee sormi suussa, vaikka kuinka _luulee_ osaavansa jotain. Kyllä ne "vanhat parrat" näyttää kaapin paikan hyvin nopeasti alalla kuin alalla. Opiskelun tarkoitus on antaa _pohjatieto_. Itse tieto hankitaan työelämässä. Ei kukaan, siis KUKAAN, yliopistonkaan käynyt voi sanoa osaavansa kaiken alastaan. Kymmenen vuotta työelämässä omalla alallaan, niin kyllä on tasoerot olemattomia koulutuspohjalta - yksilöt muodostavat (urautuneisuudellaan) eroja, ei koulutus. Poikkeuksena tietysti ammatit, joita ei voi opiskella yliopistossa ja päinvastoin.
Jos tietäisit edes pikkuisen valitsemastasi puheenaiheesta, tietäisit myös sen, että annoit itsestäsi juuri oikein säälittävän kuvan. Ei aina pidä aukoa suuta, kun mieli tekee, katsos.
Ja sinulla sitten sitä tietoa on, mistä ammentaa? Kerros nyt tyhmälle, missä kohtaa tuossa kirjoituksessani mentiin metsään? Lapsikin ymmärtää viestin pointin, takertumatta yksityiskohtiin.
Erästä tähän ketjuun kirjoittanutta lainatakseni:
"Jos tietäisit edes pikkuisen valitsemastasi puheenaiheesta, tietäisit myös sen, että annoit itsestäsi juuri oikein säälittävän kuvan. Ei aina pidä aukoa suuta, kun mieli tekee, katsos."
Voit katsoa sanan "tiede" merkityksen sanakirjasta.
Mustekyniä tutkimalla esim. tilastollisesti voi tehdä tiedettä.
Olet ihan varmasti onnellisempi tyhmänä. Älä vaivaa enää päätäsi.
Linkki amixille kun eivät muuten löytäisi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede
luin joskus taisi olla kasvatustieteen pääsykoekirjaa (johdatus kasvatustieteisiin?) ja siellä kerrottiin opetustyöhön ja opettajien kouluttamiseen liittyvästä ongelmasta.
kokemus/harjoittelu vs. teoria/tieto
en muista tarkalleen kuinka homma meni ja en jaksa muistella koska kellokin on jo vaikka mitä :) mutta siinä oli selvitetty miten lääkärit muodostavat diagnoosinsa. testissä oli kolmen eri ajan työelämässä olleita lääkäreitä.
kokeneimmat nojautui teoriaan ja kokemukseen diagnooseja tehdessä, mutta vaikeissa tapauksissa ja perusteluissa vain teoriaan, nämä tekivät myös vähiten virheitä.
vähiten työelämässä olleet tekivät eniten virheitä, koska he nojautuivat diagnooseissaan vain teoriaan.
nojoo, pointti on että kokemuksen pohjalle tarvitaan tarvittava määrä tietoa, että siitä kokemuksesta olisi hyötyäkin.
toinen esimerkki oli katulapset amerikasta, jotka tekivät helposti laskutehtäviä päässään, koska olivat tottuneet kaupankäyntiin kadulla.. no heillä tuli raja nopeasti vastaan, kun lyötiin eteen vaikeampia tehtäviä, koska heillä ei ollut mitään koulutusta eikä tietoa.
muita asioita en jaksa kommentoida.. taidan vain lainata kansatieteen lehtoria, joka kertoi mitä on kansatiede:
"Jos ihminen menee tarpeilleen WC:hen se ei ole kansatiedettä, mutta jos hän ottaa mukaansa lehden siitä tulee kansatiedettä."
Se on selvää että diagnostiikka paranee huomattavasti ajan kanssa ja kokemuksen kertyessä työssä, lääkärin työtä ei sen takia opi täydellisesti ihmiselämän aikana eli "ars longa vita brevis" kuten antiikissa kreikassa lääketieteeseen liittyen on sanottu ja tuo on siitä jäänyt lentäväksi lauseeksi (virheellisesti ymmärretty useasti taiteessa sen tarkoittavan taiteen elämistä pitkään jne, taiteilijat omineet väärin tuon,tuossa tuo ars tarkoittaa lääkärintaitoa ei taidetta siis)
Eettisissä ohjeissa on nimenomaan myös erikseen vannotettu että ammattia harjoittaessa lääkärin täytyy nojata TIETEELLISESTI oikeaksi todistettuun tietoon tai KOKEMUKSEN oikeaksi osoittamaan.
Ja sitten kun kokenut lääkäri käyttää tietojaan ja taitojaan eli ymmärtää että TAVALLISET TAUDIT OVAT TAVALLISIA, eli "kun kuulet Suomessa kavioiden kopsetta näkemättä eläintä, on todennäköisempää että kyseessä on hevonen kuin seepra, vaikka molemmat ovat mahdollisia äänen perusteella" niin sitten MAALLIKOT TYPERYYKSISSÄÄN PÄIVITTELEVÄT että ei se ottanut näitä ja noita kuvia ja kokeita ja kerännyt perusteellisesti kaikkia mahdollisia tietoja mitä voisi, vaan ARVASI vaan jotain, se on se arvauskeskus jne jne. ja TÄSSÄ EI MAALLIKKO/POTILAS YMMÄRRÄ laisinkaan mitään ammatista ja työstä, että nimenomaan nuorempi ja kokemattomampi joutuu ottamaan kokeita ja kuvia enempi ja kuluttamaan resursseja, aikaa rahaa ja juoksuttamaan potilasta, KUN KOKENEEMPI OSAA TEHDÄ DIAGNOSTIIKAN TODENNÄKÖISYYKSIIN POHJAUTUVALLA VANKALLA KOKEMUKSELLA TIETEEN JA TEORIAN LISÄKSI eli ns. hypoteettis-deduktiivisella hypoteesin testaamismenetelmällä, eli pohjataan todennäköisyyteen ja testataan se hypoteesi HOITOKOKEILULLA. Muita menetelmiä on tuo edellä mainittu perusteellinen tiedonkeruu, hahmon tunnistus ja ns. diagnostiset algoritmit.
Piste tulee vasta lainausmerkkien jälkeen. Tämä tosin opetettiin jo ala-asteella.
jaa kenties se opetettiin peruskoulussa, mutta yliopistossa opetettiin lainatun tekstin kohdalla pisteen kuuluvan sinne mihin alkuperäinen kirjoittaja sen tarkoitti. Tässä tapauksessa lainausmerkkien sisäpuolelle. Taidatkin olla niitä nimikikailun seurauksena yliopisto-tittelin saaneiden yliopistojen maistereita?!
Kananpaskatiedettä. Saatiin tyttöjen kanssa päivän naurut. Saataisko me sun puhelinnumero? :D
Mene takaisin sinne peruskouluun, jos et tiedä, miten lainaukset kirjoitetaan!
Kananpaskatohtorin vastaanotto on kaikille aina avoinna. Puhelinnumero on kotiin 118, töihin 020202 ja autoon 0100100. :D
Yliopistossa keskeiset teesit ovat:
a) tiedon hankkiminen,
b) hankitun tiedon soveltaminen.
Viittasit tekstissäsi siihen, että kukaan ei tiedä kaikesta kaikkea. Tämä pitää paikkansa. Siitä päästäänkin siihen, kuinka suuret valmiudet opiskelijalla on hankkia tietoa/osaamista oma-aloitteisesti ja olla innovatiivinen sekä kriittinen kaikessa toiminnassaan. Luulisin, että akateeminen koulutus antaa tähän paremmat lähtökohdat.
Muuhun tekstiisi en ota kantaa, tuntuu, että kasvua pitää jollain tasolla tapahtua huimasti.
Miten ihmeessä akateeminen koulutus antaa paremmat valmiudet hankkia tietoa/osaamista oma-aloitteisesti ja olla kriittinen kaikessa toiminnassaan?
Eikä kannata vielä masentua. Kyllä uskon, että kasvat joku kaunis päivä riittävästi juuri sillä oikealla tasolla voidaksesi ottaa kantaa tekstiini. :D
Siksi, että koko opetusmetodi perustuu opiskelijan itsenäiseen ja oma-aloitteeseen toimintaan. Tästä juontaa juurensa myös akateeminen vapaus, jonka ansiosta opiskelija voi itse vaikuttaa kurssikokonaisuuksiinsa ja rakentaa tutkintonsa siten, että se on valttia työmarkkinoilla.
eivät päde?
Tutustu aiheeseen.
Etukäteen mitoitettuja "lukujärjestyksiä", läsnäolopakkoa, luokkahuone-opetusta kovinkaan oma-aloitteisuutta tukevaksi.
Mutta jokaisella on vara valita.
Etukäteen tehdyt lukujärjestykset ovat sen takia, että niistä näkee huomattavasti helpommin, koska mikäkin kurssi järjestetään, kuin että selaisi jokaisen opettajan henkilökohtaisen lukkarin läpi. Tosin sitäkin joutuu tekemään. Yksikään opiskelukavereistani ei noudata tuota valmista lukkaria alkuunkaan. Itse niitä kursseja valitaan täytteeksi ja siirretään pakollisia myöhempään, jotta saadaan tilalle sen hetkisiä opintoja paremmin tukevia kursseja.
Läsnäolopakkoa ei AMK:ssa ole lain mukaan. Saattoi olla niin, että kielissä ja matematiikassa on, en muista. Koulujen omat säännöt sanelevat läsnäolojutut, mutta ei niitä ole pakko noudattaa lakiin (tai säädöksiin) nojaten.
Opetetaanko yliopistoissa porukkaa käytävillä? AMK:ssa se tapahtuu luokkahuoneissa ja laboratorioissa. Jakauma on suunnilleen 50-50.
Kysy vain rohkeasti AMK:hon liittyvistä asioista, niin kyllä täällä neuvotaan. Ei kannata lähteä arvailemaan. En itsekään arvaile yliopistosta yhtään mitään. Kysyn aina, jos en tiedä.
"Se joka kysyy, on tyhmä vain hetken. Joka ei kysy, on tyhmä lopun ikäänsä."
***Joku viisas mies. Jonakin viisaana vuonna.***
Btw, kävin tuolla yliopistopuolellakin valottamassa AMK:n opinnäytetyöstä sinulle yhteen ketjuun. Oli ensimmäinen kirjoitus sille puolen. Ensimmäistä kertaa katsoin sinne ja heti oli pakko alkaa korjailemaan vallalla olleita väärinymmärryksiä. :)
joissa nuo asiat pätevät suuremmassa suhteessa.
Sinulla on nyt täysin väärä käsitys.
1. ei mitoitettuja lukujärjestyksiä
2. useimmiten ei läsnäolopakkoa
3. luokkahuone-opetus vain osittaista, paljon myös opiskelua itsenäisesti ja ryhmässä.
Kirjoitukseni perustuvat ihan omiin kokemuksiini.
Sain luokkahuoneista tarpeeksi jo ala-asteella.
Se on hyvä, että Suomessa löytyy eri tasoista opetusta eri tasoisille opiskelijoille.
Kirjoituksesi painoarvoa murentaa "hiukan" se fakta, että jo samassa ketjussa on vastauksia, jotka kumoavat väitteesi.
Suomessa on monta AMK:a ja yliopistoa.
Mistä näitä oikein sikiää?
Kun argumentit loppuvat, mennään henkilökohtaisuuksiin.
No voisitko sitten valaista, missä yliopiston oppilaat opiskelevat? Unohdin mainita, että luokkahuoneopetuksesta meidän koulussa suunnilleen puolet on auditorioissa (mini-sellaisissa). Ehkä n. 20 % opetuksesta tapahtuu niissä perinteisissä luokkahuoneissa. Mitä vikaa niissä on? Opetettiinko teille algebrat yms. jossain ulkoilmaterassilla, vai missä? Meillä piirreltiin liitutaululle niitä numeroita ja kuvaajia. Ja sitten sellaisille moderneille tussitauluille. Ihan hyvin meni opit päähän, vaikkei matematiikan ja fysiikan yms. tunneilla ollutkaan tietokonetta käytössä. Melkein kaikilla muilla tunneilla sitten taas on minun alallani.
Minulta ei argumentit koskaan lopu, ei KOSKAAN. Enkä koskaan mene henkilökohtaisuuksiin, paitsi kauniiden naisten kanssa. :D
helpoin tapa vastata ;)
Argumentit eivät ole loppuneet. ei vain ole mitään väitettä mihin niitä käyttäisi. Tapanani ei nimittäin ole selitellä, ainoastaan korjata virheellisiä väittämiä.
Yliopisto-opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintometodiksi itsenäinen tiedonhankinta ja soveltaminen ja silloin opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti siellä, missä henkilö itse katsoo saavuttavansa optimaalisen vastaanottokyvyn. Vaihtoehtoisesti voisi käydä istumassa luennoilla, jotka järjestetään luentosaleissa, itse kävin jonkin verran, koska yleensä keskustelu on mielenkiintoista ja avaa aiheesta sellaisia aspekteja, mihin itse ei ehkä itsenäisessä työssä olisi kiinnittänyt huomiota. Case/harj.työt ja harjoitukset ovat sitten asia erikseen. Ne vaativat yritysvierailujen lisäksi tiivistä ja dynaamista joukkoa ihmisiä, joita ei saa olla liian montaa yhtä aihetta kohden.
Me yliopistossa kutsumme sitä nollatutkimukseksi.
Zero poeng, kotia kasvamaan.
että kertomasi on ainut totuus?
Et vastannut kysymykseen, miksi luokkaopetus on huonoa? Millä muotoa itse alusta loppuun opiskelu on parempi vaihtoehto, kuin vanhemman, viisaamman ja kokeneemman oppien seuraaminen? Jos tuo on sitä akateemista vapautta, niin enpä ihmettelisi yhtään, vaikkei yliopistosta valmistuisi kovin osaavaa väkeä. Tentissä kuitenkin kysytään niitä asioita, joita siellä tunneilla (anteeksi, luennoilla) käydään läpi. AMK:ssa itseopiskelu hoidetaan luokkaopetuksen _lisäksi_ ja lähes jokaisella kurssilla on vähintään kaksi seuraavaa/täydentävää kurssia. Tämän pohjalta ei voi vetää mitään johtopäätöksiä käytyään AMK:ssa vain yhden kurssin mitä tahansa ammattiainetta, niin kuin moni yliopiston kävijä tuntuu tekevän...
Se ensimmäinen kurssi on aina tutustumiskurssi, jossa käydään laaja-alaisesti asiat läpi. Jatkokursseilla ko. asioihin perehdytäänkin sitten oikein innolla.
Miksi väännät asian koko ajan siihen suuntaan, että luokkaopetuksessa olisi jotain huonoa? Kuten sanoin, yliopistossa on varaa valita ja se on hyvä asia, esimerkiksi minunkaltaiselle ihmiselle. Joku haluaa perehtyä asioihin itsenäisessä/pienessä, mutta sosiaalisessa seurassa, joku toinen haluaa tapittaa etupenkin pulpetissa, kun ope piirtää liitutaululle hassuja kuvioita.
Se on totuus niin kauan, kun kerron mitä olen itse kokenut. Eihän tämä ole kuin pintapuolista tarkastelua, väite ja vastaväite. Yhden alkion populaatiosta ei voi tehdä tuon pitempiä johtopäätöksiä.
kokenut täysin päinvastaista.
No, ihan sama juttu AMK:ssa. Kukaan ei käske istua peräpukamat hiessä luennoilla (anteeksi, tunneilla) päivästä toiseen. Tenttimällä (tähän ei taida olla paremmin AMK:lle sopivaa sanaa...koettamalla?) voi suorittaa lähes jokaisen kurssin. Eli kotona ja kirjastossa istuessa (seurassa tai ei) voi suorittaa melkein kaikki AMKn opinnot, samoin kuin yliopistonkin. ;)
Jos tuota yllä esittämääni asiaa ei voi kutsua akateemiseksi vapaudeksi, koska AMK:ssa ollaan, niin sopiiko ammatillinen vapaus?
Luokkaopetus oli vain yksi referenssi, jota tarkastellaan akateemisesta vapaudesta puhuttaessa. Muistat varmaan hyvin, että väitin amk:n kurssitarjonnan olevan aika pitkälle ylhäältä säädeltyä, enkä jaksa uskoa, että siinä olisi kovinkaan paljon liikkumavaraa opiskelijoiden taholla. Pakollinen harjoittelukin syö vapautta valita esimerkiksi kurssien ajanjaksot haluamalleen periodille.
Yliopistoissa tämänkaltaista viitekehystä ei ole, vaan kaikille pakollisten yhteisten kurssien so. massaluennot, jälkeen voi aivan omin kätösin rustata ylös kursseja ja opintokokonaisuuksia, mitä aikoo tutkintoaan varten lukea.
Ei nyt aleta keksimään uusia käsitteitä ja nimikkeitä, eiköhän niitä ole keksitty jo ihan tarpeeksi viime aikoina.
kehumista
"Pakollinen harjoittelukin syö vapautta valita esimerkiksi kurssien ajanjaksot haluamalleen periodille."
Suoritetaan kesällä.
"väitin amk:n kurssitarjonnan olevan aika pitkälle ylhäältä säädeltyä, enkä jaksa uskoa, että siinä olisi kovinkaan paljon liikkumavaraa opiskelijoiden taholla."
Kyllä siinä liikkumavaraa on ja runsaastikin.
Tämä keskustelu ei johda mihinkään, joten on loppukaneettien aika (lisäksi Onnen Päivät alkaa kohta).
Työharjoittelu hoidetaan pääsääntöisesti kesätöillä, tai viimeisenä vuonna, kun kursseja on enää vain vähän (harvempi vaihtoehto). Väitän, että AMK:n pakolliset harjoittelut ovat helkkarin hyvä juttu. Opiskelemalla ei voi saada käsitystä työelämästä.
AMK:n alakohtainen kurssitarjonta on melko suppea, kyllä. Mutta esim. omalla alallani voin valita toisesta suuntautumisvaihtoehdosta ammattitaitoani lisääviä kursseja, jotka luetaan samalla minulle ammattiopinnoiksi. Lisäksi voin valita mitä kursseja vaan, mistä vaan koulutuksesta/koulusta. Kunhan pakolliset ammattiopinnot tulee suoritettua.
En usko, että läheskään kaikille yliopisto-opiskelijoille on akateeminen vapaus hyvä juttu. AMK:ssa alakohtaisen kurssitarjonnan ovat vuosien saatossa parsineet kasaan teollisuuden kanssa yhteistyössä olevat henkilöt, joten kurssit ovat erittäin hyvin ammattiin sopivia. En ymmärrä, miten kukaan opiskelija voi luulla tietävänsä näitä rautaisia alan ammattilaisia paremmin, mitä kursseja kannattaa valita, jotta itsestäkin tulisi rautainen alan ammattilainen. Siihen ei voi vastata kukaan muu, kuin työantajat/työmarkkinat/teollisuus.
Kuten sanoin, täältä ei argumentit lopu kesken. :)
Monta kertaa on pitänyt vastata nimimerkille Ylioppilas ja monille hänen sivupersoonilleen, mutta meillä AMK:ssa valitettavasti(ko) on vähemmän luppoaikaa, kuin lääkiksessä. Olen AMK:ssa opiskelemassa, vapaa-aika kuluu pääsääntöisesti opiskeluun ja harrastuksiin, luppoaikaa on valmistumisen jälkeen sitten ehkä.
"En usko, että läheskään kaikille yliopisto-opiskelijoille on akateeminen vapaus hyvä juttu. AMK:ssa alakohtaisen kurssitarjonnan ovat vuosien saatossa parsineet kasaan teollisuuden kanssa yhteistyössä olevat henkilöt, joten kurssit ovat erittäin hyvin ammattiin sopivia. En ymmärrä, miten kukaan opiskelija voi luulla tietävänsä näitä rautaisia alan ammattilaisia paremmin, mitä kursseja kannattaa valita, jotta itsestäkin tulisi rautainen alan ammattilainen. Siihen ei voi vastata kukaan muu, kuin työantajat/työmarkkinat/teollisuus. "
Olet siinä oikeassa että kaikille yo-opiskelijoille akateeminen vapaus ei ole hyvä juttu. Ei sen kyllä tarvitse sitä välttämättä ollakaan. Se että yliopistossa ei paapota ja yliohjata opiskelijoita johtaa siihen että yliopistosta valmistuvat ovat pääsääntöisesti kyvykästä, analyyttistä, aloitteellista ja itsenäiseen työhön kykenevää väkeä. Samaa ei voi sanoa amk:sta.
Menemättä keskusteluun opetusmenetelmistä, amk:n suurimmat ongelmat nykyisin ovat opiskelija-aineksen tasottomuus, vastaamattomuus työelämän tarpeisiin, vaatimustason mataluus ja identiteetin puute joka pakottaa amk:ja leikkimään köyhänmiehen yliopistoja.
Lyhyesti sanottuna: Aluepolitiikka
Et tiedä paremmasta. Olet ollut vain amk:ssa ja kokemuspiirisi on hyvin rajoitettu.
"Työharjoittelu hoidetaan pääsääntöisesti kesätöillä, tai viimeisenä vuonna, kun kursseja on enää vain vähän (harvempi vaihtoehto). Väitän, että AMK:n pakolliset harjoittelut ovat helkkarin hyvä juttu. Opiskelemalla ei voi saada käsitystä työelämästä."
- Amk-harjoittelu on varmaan hyvä asia, jos sattuu saamaan koulutusta vastaavan harjoittelupaikan, mutta tuntuu, että kun suurin osa paikoista on normikassatyöskentelyä tai vastaavaa, voi hyvin kyseenalaistaa sen tuoman lisäarvon opiskelijan kompetenssiin. Ja vaikka kuinka koetat väittää, että amk-opiskelijoilla olisi vapautta valita opintokokonaisuutensa, se ei loppupeleissä millään tasolla ole kuitenkaan verrattavissa yliopistojen vastaavaan. Tällöin ei voida myöskään puhua rinnakkaisesta termistä akateemiselle vapaudelle.
"En ymmärrä, miten kukaan opiskelija voi luulla tietävänsä näitä rautaisia alan ammattilaisia paremmin, mitä kursseja kannattaa valita, jotta itsestäkin tulisi rautainen alan ammattilainen. Siihen ei voi vastata kukaan muu, kuin työantajat/työmarkkinat/teollisuus."
- Opintojen perusrakenne on sinänsä jo vuosien ja vuosikymmenten pohdinnan tulos. Siihen on vaikuttanut niin maan johtavat professorit kuin eri työryhmätkin, jotka aina tietyin väliajoin tarkastelevat opintojen vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Nämä muutokset eivät tapahdu kuukaudessa tai kahdessa, usko pois tiedän yliopistojen hierarkkisuudesta johtuvan byrokratian kuin omat taskuni.
"Kuten sanoin, täältä ei argumentit lopu kesken. :)"
- Ihan asiallista argumentointia, mutta ei tuolla vielä kuuhun mennä.
Ihan pakko oli tulla oikaisemaan yksi juttu. :D
Eli AMK:ssa harjoittelut on pakko olla alakohtaisia. Ainakin 10 opintoviikon verran, mikä vastaa n. puolen vuoden harjoittelua. Itse opiskelen tekniikkaa ja tekniikan aloilla alakohtainen harjoittelu on oltava "sitä itseään".
Käsittääkseni liiketalouden puolella alakohtaiseksi harjoitteluksi lasketaan kertomasi kassatyöt, sekä kaikki myyntiin liittyvät työt yleensäkin. Tämä on huono juttu. Lisäksi AMK-kohtaisia joustoja tapahtuu, joissain oppilaitoksissa esim. oman alani harjoitteluksi lasketaan melkein kaikki, missä tehdään tietokoneen kanssa töitä. Ei meillä, ei lähimainkaan.
Nykyiset työmarkkinat tekevät erittäin vaikeaksi löytää niitä "oikeita" harjoittelutöitä. Usko pois, jos pääsisin suunnittelupuolelle, tai edes toteuttamaan vaativia sovelluksia ja ratkaisuja, olisin onneni kukkuloilla. Hakemisen puutteesta ei voi syyttää. Työnantajien ennakkoluuloista ja tiedonpuutteesta johtuen en ole päässyt edes haastatteluihin ko. töistä, joten on otettava sitä mitä saa ja toivoa, että se riittää alakohtaiseksi harjoitteluksi. No, toistaiseksi ei ole sellaista harjoittelua takana, mikä riittäisi (eikä muutenkaan alakohtaista). Ensi kesä jää viimeiseksi mahdollisuudeksi, jos aion valmistua max. neljässä vuodessa.
Joillakin aloilla, esim. sairaanhoito, harjoittelupaikat järjestää koulu, näin olen ymmärtänyt. Tällöin harjoittelu on automaattisesti erittäin alakohtaista.
Ei tästä taaskaan lyhyttä tullut. :D
Sain sen käsityksen kirjoittamastasi yliopiston opintojen perusrakenteesta, että kaikki kurssikombinaatiot omalta alalta johtavat toivottuun tulokseen. Ei silloin kyllä voida puhua kovinkaan vapaasta toiminnasta. Eikö teillä muuten lue opinto-oppaissa yms. tyyliin "tämä kurssi on erinomaista jatkoa *kurssin nimi* kurssille"?
harjoittelua suoritettua.
Ihan hyvää tekstiä mielestäni.
Mielestäni työelämässä ratkaisee henkilökohtainen osaaminen, koulutus on sivuseikka - ainakin omalla alallani asia on hyvin yksiselitteisesti näin.
Toki joissain "korkeimman johdon" -hommissa koulutus voi luoda esteen tehtävään pääsemiseksi. Toisaalta taas, "korkein johto" harvemmin tajuaa juuri mitään toimialastaan - ja tämä näkyy.
Itse en ainakaan edes vakavissani lähtisi puhumaan "osaamisesta" opiskelijoiden/vasta valmistuneiden kohdalla - sen kummemmin amk/yliopistosta tulleiden kohdalla. Oppiminen alkaa kun koulun ovi suljetaan viimeistä kertaa pahvit kourassa.
Hyvää alkavaa vuotta.