Jokaisen siihen kykenevän valtion on huolehdittava omasta elintarvikkeiden tuotannosta itse monestakin syystä.
Ensinnäkin paikallisesti tuotetut elintavikkeet ovat aina tuoreempia ja hyvä laatuisia kuluttajan käyttöön.
Myös maatilat toimivat suuressa määrin raaka-aineiden varastoijina, joka on hyvin merkittävä asia, jota harvoin edes tullaan ajatelleeksi.
Tavaroiden toimitukset tapahtuu ilman häiriöitä jalostuslaitoksille ja sieltä edelleen kuluttajalle ja sen vuoksi ongelmia ei pääse syntymään.
Ajatellaan tilannetta jossa toimitukset olisivat merkittävästi tuonnin varassa.
Minkälainen lakkoase annettaisiin kuljetus- ja satamatyöntekijöille?
Itse en halua edes teoriassa pohtia sitä, koska jokainen tietää seuraukset.
Toinen merkittävä asia on elintarvikkeiden strateginen merkitys.
Hyvänä esimerkkinä on juuri meneillään oleva konflikti Venäjän ja Ukrainan välillä kaasutoimituksista.
Silloin kun ollaan riippuvaisia toisten maiden toimituksista elintärkeiden tuotteiden osalta, niin kaikki poliittinen ja taloudellinen kiristys on aina mahdollista ja yksipuolisella tuonnin varaan tukeutuvalla järjestelmällä siihen on aina mahdollisuus joutua.
Se että tavarat liikkuu rajojen yli on hyvä asia, valinnan mahdollisuudet kasvaa ja onhan meillä tuotteita, joita yksinkertaisesti ei kotimaassa voida edes tuottaa.
Maiden jotka kykenevät pitämään omavaraisen elintarviketuotannon, ovat tehneet hyvän valinnan ja myös meillä täällä kotoisessa Suomessamme tulee säilyttää ne mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.
Ensinnäkin paikallisesti tuotetut elintavikkeet ovat aina tuoreempia ja hyvä laatuisia kuluttajan käyttöön.
Myös maatilat toimivat suuressa määrin raaka-aineiden varastoijina, joka on hyvin merkittävä asia, jota harvoin edes tullaan ajatelleeksi.
Tavaroiden toimitukset tapahtuu ilman häiriöitä jalostuslaitoksille ja sieltä edelleen kuluttajalle ja sen vuoksi ongelmia ei pääse syntymään.
Ajatellaan tilannetta jossa toimitukset olisivat merkittävästi tuonnin varassa.
Minkälainen lakkoase annettaisiin kuljetus- ja satamatyöntekijöille?
Itse en halua edes teoriassa pohtia sitä, koska jokainen tietää seuraukset.
Toinen merkittävä asia on elintarvikkeiden strateginen merkitys.
Hyvänä esimerkkinä on juuri meneillään oleva konflikti Venäjän ja Ukrainan välillä kaasutoimituksista.
Silloin kun ollaan riippuvaisia toisten maiden toimituksista elintärkeiden tuotteiden osalta, niin kaikki poliittinen ja taloudellinen kiristys on aina mahdollista ja yksipuolisella tuonnin varaan tukeutuvalla järjestelmällä siihen on aina mahdollisuus joutua.
Se että tavarat liikkuu rajojen yli on hyvä asia, valinnan mahdollisuudet kasvaa ja onhan meillä tuotteita, joita yksinkertaisesti ei kotimaassa voida edes tuottaa.
Maiden jotka kykenevät pitämään omavaraisen elintarviketuotannon, ovat tehneet hyvän valinnan ja myös meillä täällä kotoisessa Suomessamme tulee säilyttää ne mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Nostit esille tärkeän asian. Sääliksi on näinä päivinä käynyt ukrainalaisia;on talvi ja kaasuntulo takkuaa poliittisen taitamattomuuden seurauksena. Kansallinen turvallisuus edellyttää,että elintarvikkeita ja polttoaineita on varastossa kriisin varalta. Maailmalla riehuvat konfliktit ja vaikkapa eläintaudit ovat muistutus oman elintarvikehuollon tärkeydestä meillekin.Bioenergian merkitys on päivä päivältä tärkeämpää. Tekstisi oli varsin hyvä,vaikea siihen on mitään lisätä.
Pitäisikö Ukrainan saada energiansa meitä halvemmalla? Mielestäni se on melkoista poliittista taituruutta, että saadaan hinnanalennusta niinkin pitkään. Kyllä niitä kaasuputkia voidaan muualtakin vetää.
En ihan ymmärrä myöskään uhkailuasi. Onko tavoitteenasi osoittaa että myös bioenergiaa pitäisi tukea kuten maataloutta?
on melkoista poliittista taitamattomuutta ettei hoideta asioita niin että kaasutoimitukset toimivat pitkällä aikavälillä.Lyhytnäköinen halvan hinnan tavoittelu kaasutoimituksissa näyttää nyt kostautuvan Ukrainan kansalle.En tunne Ukrainan kansan taloudellisia tai muita oloja,joten en osaa sanoa mikä olisi heille kohtuullinen energian hinta. Tavallisten ihmisten elintaso lienee kuitenkin suomalaisten elintasoa alhaisempi.
En mielestäni uhkaillut,kun mainitsin bioenergian. Minua vain kiinnostavat uudet asiat,jotka synnyttäisivät työpaikkoja(muuallekin kuin maatalouteen). Toivottavasti bioenergiasta maksettaisiin oikea tuotantokustannuksia vastaava hinta niin ettei tarvittaisi samanlaista tukibyrokratiaa kuin maataloudessa. Mitä mieltä itse olet Suomen energiantuotannosta? Olisiko boienergia jotenkin uhkaava vaihtoehto?
Ei siis auta kuin odottaa milloin öjykasveja kannattaa muuttaa bioenergiaksi. Olisiko bensan hinnan oltava silloin jotain 2-4 euroa?
Biodiesel ei ole yhtään kalliimpaa kuin tavallinen diesel, jos se saa samanlaisen verokohtelun kuin tavallinen diesel.
Saksassa biodieseliä saa käytännössä jokaiselta asemalta ja se on halvempaa kuin tavallinen diesel.
Huolestuttaa jos tuohon paikallisesti tuotettavaan biodiesel-hössötykseen lähdetään mukaan. Nyt jo tavallinen rypsiöljy Lidlin Suomeen tuottamana maksaa vain reilun kolmanneksen siitä mitä Raision tuottama kotimaisissa ruokakaupoissa. Tulee heti sellainen fiilis että SMP-kepu -taustainen maatalouden ylituotanto Suomessa rahoitettaisiinkin jatkossa suomalaisella autoilijalla. Ylijäämä vietäisiin sitten ulkomaille kolmanneshintaan ja veronmaksajat kustantaisivat vuorostaan sen viennin.
Biodieseltuotanto on tervetullut asia mutta sen on pystyttävä olemaan markkinahintaista toimintaa, muuten se on vain uusi rasite maksumiehille.
Kehitystä jarruttaa tuollainen asennoituminen. Pelkosi on kuitenkin aivan turha lähitulevaisuudessa.
Bioenergian EU:n maakohtainen tavoite on 3% kokonaiskäytöstä. Suomessa saavutettu taso on lähempänä 0 kuin 1%, joten ei se ihan huomisen asia ole volyymeiltään.
Toisaalta jos verotus perusteita Suomessa ei muuteta bioenergian kohdalla niin ei ole mitään pelkoa että polttoaineiden kohdalla käyttötottumukset muuttuisivat. Tällä hetkellä tuotettuna itselle saa ehkä hieman halvempaa polttoainetta, mutta myyntiin ei ole mahdollisuutta.
Bioenergiassa on se hyöty ettei polttoaine riippuvuus ole enää muutamien tuottaja maiden varassa. Tällöin jokaisella maalla olisi teknilliset valmiudet tuottaa maansa sisällä plttoainetta.
Miten perustelet tuon maatalous vastaisen ideoligiasi, koska maatalous ei ole valinnut järjestelmää? Tuskin kukaan työtön, jolla on mahdollisuus ansiosidonnaiseen tyytyy vain perusosaan. Se on verrattavissa maatalouden nykytilaan.
Minkäköhänlaisen järjestelmän se suomalainen maatalous olisi sitten valinnut? Jonkun -rajat kiinni-rahat teille -systeemin tietty. Jos taas homman olisi annettu maailmassa pyöriä markkinoiden ehdoilla niin ylituotannon aikana olosuhteiltaan heikommat maat eivät voisi tuottaa yhtään mitään. Kaasuturbiinivoimalatkin seisovat kun sähköstä ei ole pulaa. Ne kun pystyvät tienaamaan vain kalliin sähkön aikana. Suomen pelloilla on ihan sama tilanne. Tämäkö olisi se maatalouden haluama järjestelmä?
Kritiikki ei aina ole kielteisyyttä, vaan halua havahduttaa tukien varassa operoivia kansalaisia heräämään tähän päivään ja kehittämään omaa toimintaa tehokkaaseen suuntaan. Jos kerran minunkin maksamistani verovaroista osa käytetään tukiin niin voin odottaa että varat käytetään maksimaalisen tehokkaasti. Lisänä ehdoton edellytys ympäristön kuormituksen pienentämiseen. Jos taas tukia ei olisi niin markkinat hoitaisivat asian. Valtaosa rahaa omaavista kuluttajista on jossain määrin myös eettisiä kuluttajia ja ympäristöä turmeleva toiminta siivoutuisi pois. Aivan kuten saksalaiset kuluttajat valvovat Suomen hakkuita. Jos ei toimita asiallisesti, hankitaan paperi muualta.
Täytyy muistaa että sellaisessa Suomessa jossa me kaikki oikeasti haluamme elää, ei maatalous koskaan tule olemaan kannattavaa. Se on jäänne omavaraistaloudesta. Länsimainen ihminen on kehittynyt siitä jo eteenpäin, lopullisesti.
On jo niin pitkälle ettei maha kaipaa ruokaa ? No ainakin niin pitkälle, että ei ymmärrä ruuan ja sen tuotannon yhtettyä.
Ole ensinnäkin kiitollinen siitä, että maataloutta ei ole viety äärimmilleen tehokkaaksi, koska kielteisiä vaikutuksia tulee sen mukana liikaa.
Mutta jos kansa on halukas maksamaan lisää maksimaalisesta tehokkuudesta, niin varmasti sekin toive toteutuu.
Esimerkkinä voi mainita välittömästi syntyvä ylituotanto, jonka kustannuksista täytyy vastata.
Äärimmäinen tehokkuus voi merkitä epätervettä halua toimia samoin kuten Saksassa, elintarvikkeiksi kelpaamatonta tavaraa kaupan.
Tehokas tuotanto lisää ympäristöriskejä välittömästi, koska ne ovat suorassa yhteydessä toisiinsa.
Voisi tämän päivän valistuneet ja hyvin koulutetut henkilöt perehtyä syy- ja seuraus vaikutuksiinkin mutta samalla tuossa paljastuu jokaisen kyky arvioida asioita koulutuksesta riippumatta.
Saatan tuottaa sinulle pettymyksen kertoessani, että Unionin yhteisellä maatalouspolitiikalla Suomi on osoittautunut kilpailukykyiseksi raaka-aineiden tuottajaksi verrattaessa niiden hintoja keskenään.
Sen mukaan suomalainen viljelijäkin on mennyt eteenpäin.
Lopuksi kysymys! Onko sinulla tietoa missä maassa on ympäristöasiat on paremmin hoidettu?
...siis nyt tehottomuudesta ja osin siksi maataloutta pyritään Suomessakin investointituilla tehostamaan. Täytyyhän tarvittavan tuen olla pikkuhiljaa vähenemässä. Markkinataloudessa tuotanto vastaa kysyntää ja ylituotanto vähenee automaattisesti, koska ostajat toimivat kustannustehokkaasti; jos peruna on kallista, ostetaan enemmän riisiä tai vaikkapa bataattia. Kysyntä aikaansaa tarjontaa ja hinnat määräytyvät markkinoilla vapaasti. Huonoa tavaraa ei kannattaisi kenenkään tuottaa, koska menee maine ja menekki.
Tehokas tuotanto ilman ympäristövahinkoja on hyvinkin mahdollista. Suomessa on se ongelma että jokivesiin valuvat ravinteet päätyvät pieneen ja matalaan Itämereen. Täällä pitää olla tarkempi valumien kanssa kuin missään muualla. Viljanviljely esim. aroalueilla tai lännen preerialla ei aiheuta tätä pulmaa. Alueilla sataa vähemmän ja mahdolliset ravinnekuormat eivät jää rantavesiin sinilevää kasvattamaan. Uskaltaisin väittää että Suomen maatalouden aiheuttamat vahingot ympäristölle ovat suurimmasta päästä, varsinkin verrattuna tuotannon arvoon.
Veroeurojen maksimaalisen tuottavuuden aikaan saaminen ei kyllä suuresti parane maatalouden alasajolla. Valtion talouden ylläpitämisen suurin suu on hallinnollinen puoli, jos mittarina on
%-osuus budjetista.
On syytä muistaa suhde: yksi pois maataloudesta= kolme pois muilta sektoreilta, mikäli tuotanto samassa suhteessa vähenee.
Voi sitä aina väittää, mutta silloin on parempi tuoda esiin lähteitä mistä tämä käy ilmi. Suomessa käytetään VISU:a l. viljelysuunnitelmaa. Tämä edellyttää viiden vuoden välein tarkistamaan maan ravinnepitoisuus, jonka pohjalta suunnitellaan peltojen lannoitus. Sen mukaan mikä on tarpeellista, jotta kaikki peltoon laitetut ravinteet tulisivat käytettyä. Sadot ovat tämän vuoksi laskeneet huomattavasti, koska ylilannoittamista vältetään.
Lisäksi on huomiotu suojakaistalein, että suora valuminen vesistöihin on estetty. Nämä kaksi tekijää jo estävät ja vähentävät päästöjä. Mieluusti näkisin samanlaista toimintaa muuallakin esim: Brasilia, USA jne.
Kyllä ne aroilta ja preerioiltakin huuhtoutuvat eteenpäin. Sielläkin tapahtuu veden kiertokulkua kuten täälläkin, joten on syytä epäillä että päästöjä voi tapahtua sielläkin. Enpä voisi väittää Missisipin veden olevan vertailukelpoista Lapin tunturipurojen veden kanssa.
Itämeren tilaa on turha perustella pelkästään Suomalaisella maatloudella, Se on osatekijä, mutta ei suurimmasta päästä. Pietari alue, Puola, Ruotsi ,Tanska, Saksa ja Baltian maat ovat myös mukana Iämeren egologisessa järjestelmässä.
Nykyiset tuotantomäärät perustuvat EU:n luomiin tavoitteisiin ja tehokkuutta pystytään lisäämään niin halutessa hyvinkin voimakkaasti.
Maaseudulla on reservissä lukematon määrä tuotantorakennuksia, jotka ehkä tilapäisesti on ajettu alas mutta tarvittaessa on otettavissa käyttöön hyvinkin nopeasti.
Se on havaittu että teollisuus ja kauppa toimivat kustannustehokkaasti hinnoitellessaan raaka-aineet mutta eipä vaan ole saaneet tuotantoa loppumaan, tavaraa menee kaupaksi niin paljon kuin on tarjolla.
Tässä se asian ydin onkin, tuotantoa sen verran kuin on kysyntää ja rajoittavat ne muutkin tuotantoaan kysynnän lisäämiseksi, muun muassa öljyntuottajat pitävät tiukasti rajattua tuotantoa yllä hinnan pitämiseksi toivotulla tasolla.
Se mitä kerrot ympäristön mahdollisista haitoista, niin täytyy sanoa sinun olevan siinä asiassa ulalla!
On aivan selvää jos kotieläintaloutta lisätään merkittävästi, niin jonnekin ne lietteet on kuskattava ja peltoa parempaa vaihtoehtoa ei ole.
Vaikka toisaalta ei se merikään niin tärkeä ole, etteikö pieni lisä sinne mahtuisi, ei sieltä liiemmin ruuan jatkoksi yksistään ole, kalastusrajoitukset painaa päälle jo nyt.
Sinun kirjoituksessa on vain yksi motiivi, jonka olemme jatkuvasti lukeneet näiltä palstoilta: Saada maatalous loppumaan kokonaan Suomesta, argumentit on vain hatarat ja kaukaa haetut, joten niiden uskottavuus on nolla.
Suomalainen maatalous on aina pystynyt vastaamaan kaikkiin haasteisiin ja nyt eletään niiden mukaan, jotka tällä hetkellä on voimassa ja tulevaisuuden haasteita emme pelkää.
Todisteena siitä, että olemme oikealla tiellä, kertoo EU:n elintarviketurvallisuusviraston Efsan raportti viime vuoden osalta seuraavasti:
Unionin alueella rekisteröitiin 380.000 ruokaan liittyvää sairastumista, joista valtaosa oli tapahtunut Etelä-Euroopassa- sekä uusissa unionin jäsenmaissa.
Sensijaan pohjoismaissa tapaukset olivat vähentyneet entisestään.
Myös huonolaatuisen maidon vuoksi listeriabakteerin aiheuttamat kuolemantapaukset olivat yleistyneet.
Tämä on korutonta kertomaa tilanteesta, joka uhkaa meitä rajan takana mutta mairittelee omaa elintarvikeketjua, jolla on pitkät perinteet valvoa laatua tilalta kuluttajalle asti.
valitsee perunan ja riisin välillä hinnan perusteella? Kun halutaan valmistaa ateria perunasta, ostetaan sitä. Och samma med ris.
ole paperia jota tekemisen puutteessa suttailisit.
kun tuotettu rehukilo saadaan investoinneilla aina vain kalliimaksi. Perkele teidän matematiikan kanssa. Jatkuva kasvu, tuotannon tehostaminen, väärät perustelut joilla muiden lisäksi petetään myös itseä, siinä perustelua aluksi. Koko systeemi on se,että omat mohoilut maksatetaan muilla ja siihen on tultava loppu.
nuo perustelut ovat. Esitä faktoja. Esim. VISU-tiedot eivät olleet kovin analyyttisiä.
Kyllä VISU:sta voisi kirjottaa muutaman A4, mutta kuka sitä jaksaa lukea. Pääpiirteittäin se toimii noin.
Kerro mistä haluat mielipiteeni niin voin sen mielelläni antaa, mutta kohdenna hieman niin se helpottaisi huomattavasti.
Paljonkos mahdetaan tuottaa vehnää tai sokerijuurikasta Lapin tunturipurojen valuma-alueilla? Verrataan nyt ensin sitä Mississippin vettä vaikkapa Aura-, tai Kokemäenjoen veteen niin päästään hiukka lähemmäs totuutta! Totta on että itse Itämereen muut valtiot vaikuttavat enemmän kuin Suomi. Saaristomeren leväkasvustot ovatkin sitten ihan kotoisan lannoiteravinnevaluman aikaansaamaa. Siinä taas Kemira on suurin syyllinen. En jaksa uskoa että kukaan maanviljelijä tahallaan ylilannottaisi kalliilla tavaralla, ei edes 70-80 -luvuilla. Luulisin että on toimittu lannoitetehtaan ohjeiden mukaan ja tulos on ollut rehevöityminen. Joukkokanne toisi oivan keinon rantojen ja vesialueiden omistajille hankkia korvauksia joko Kemiralta tai muilta syyllisiltä.
Painotan etten syyllistä nyt kansakoulupohjalta lannoitteita kylvävää maanviljelijää.
Uskokaa nyt jo että muualla on valumavesiä vastassa miljoonakertaiset vesimassat valtamerissä Itämereen verrattuna. Niille merille ravinnevalumat eivät sitä eikä tätä. Meillä valumat pilaavat meriluontoa. Ja ihan turhaan.
Vastaappa näihin:
Miksi Turusta pohjoiseen ei ole sinolevää vaikka kaikki pohjanmaan joet laskee mereen ja siellä on joka vuosi tulvia?
Miksi kaupunkien jätevesipuhdistamojen purku aukkojen yläjuoksusta otetuista näytteistä löydy päästä kuormitusta ?
Miksi yksin laivän jätepäästöt vastaa 40 000 ihmisem ravinne piikkiä. ja kuinka monta laivaa päästää yhä paskansa mereen?
Miksi merivirrat tuo etelästä päin "paskat" tänne pohjoiseen?
Miksi liuenneesta fosorista on n. puolet " vaarallista"?
Onko semmoista tuotantoa mistä ei tule päästöjä?
Oletpa melkoinen hurskastelija kertomaan juttuja aivan noin lonkalta.
Tarkastellessa jokaisen käyttätymistä erikseen, niin saattaa olla että itsekin olet melkoinen saastuttaja mutta teille tyypilliseen tapaan haluat ongelmat pistää toisten niskaan.
Ja muuten, mitä sinä sillä merellä teet???
Mistähän mahtaa johtua ne ravinnekuormat juuri kaupunkien kohdalla?
Onko ne ohjelmoitu pysähtymään teidän harmiksi sinne?
Kuitenkin täällä sisä-Suomessa vedet ovat puhtaat ja uimakelpoiset lukuun ottamatta kaupunkien välittömässä läheisyydessä olevia purkupaikkoja.
Herää enempi kysymyksiä kuin mitä annetaan vastauksia.
Tarkistappa pyhäkoulun käyneenä tietojesi luotettavuutta.
Miksi sinilevä kasvaa niin hyvin näinkin pohjoisilla ja kylmillä vesillä?
Miksi järvet ovat niin saastuneita?
Minkä takia syytetään ongelmista aina muita?
Minkä takia maanviljelijät ovat lähes ainoita laivamatkustajia silkkisissä sotkukuviopaidoissaan?
Miksi sinilevä kasvaa niin hyvin näinkin pohjoisilla ja kylmillä vesillä?
Vastaus: Koska lämpimiä vesiä ei ole lähempänä!
Miksi järvet ovat niin saastuneita?
Vastaus: Koska sadat tuhannet mökkiläiset saapuvat sankoin joukoin pilaamaan järviä laskemalla kaikki jätteensä suoraan vesistöön!
Minkä takia syytetään ongelmista aina muita?
Vastaus: Taisit kääntää kysymyksen vahingossa väärin päin!
Minkä takia maanviljelijät ovat lähes ainoita laivamatkustajia silkkisissä sotkukuviopaidoissaan?
Vastaus: Silkkipaidat on hyvin arvokkaita ja ehkä maanviljelijät haluavat korostaa omaa profiiliaan!
Sisä-Suomessa ei ole kovin kaksisia peltolohkoja mistä valumia voisi edes tulla. Lisäksi maa pysyy jäässä ja talvitulvat ovat tuntemattomia, toisin kuin Lounais-Suomessa. Teidän vesistöjänne pilaavatkin enemmän metsäojitukset humuksen muodossa. Metsäojista sitten taas onkin oikeaa hyötyä puunkasvun edesauttajana, toisin kuin tukiaisten varassa toimivasta maataloudesta.
Haja-asutusalueilla ollan vasta käynnistämässä talouksien jätevesien puhdistusta. Mikäli kaupunkilaiset Suomessa laskisivat samaan malliin jätevesiä puhdistamatta vesistöihin kuin haja-asutusalueiden asukkaat, olisi merialue vielä huonommassa kunnossa. Joku tossa aiemmin kertoi että Pohjanmaan jokien suistoissa ei ole sinilevää. Siellä merivirrat pääsevät vaikuttamaan, toisin kuin saaristossa. Merivirrat hajottavat kuormituksen laajalle.
Mitä minä merellä teen? Elän sen rantamilla ja purjehdin siellä kesällä. Veneellä, jonka hankkiakseni olen tehnyt kovaa tuottavaa työtä, maksanut paljon veroja ja elättänyt mm. kortistoporukkaa ja maanviljelijöitä.
että sinilevää on ollut jo paljon ennenkuin ihmiset ovat täällä asuneet.
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_03_sinileva.html
varaa kalliimpiin lomamatkoihin.
Vaadit maatalouden tehostamista, mutta samalla ympäristökuormituksen tulisi pienentyä. Tämä on ristiriitaista, sillä tehostaminen merkitsisi lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön rajua lisäämistä.
Keski- ja Etelä- Euroopassa, puhumattakaan muista tehokkaan tuotannon maatalousmaista (USA,Australia,Etelä-Amerikka) käytetään Lannoitteita ja Torunta-aineita huomattavasti enemmän ku8in Suomessa, joten vaatimus tehostamisesta ja ympäristökuormituksen vähentämisestä on ristiriitainen.
Meillä Suomessa maksetaan ympäristötukea juuri siksi koska näiden em. aineiden käyttöä rajoitetaan ympäristösyistä ja näin rajoitetaan tuotannon tehokkuutta
Riittävän hajautettu ja monipuolinen, sekä useista yksiköitä koostuva elintarvike tuotanto on todella tärkeä!
"Pari" suurta yksikköä on helppo sabotoida tai tuhota. Omavarainen tuotanto on ehdoton.
Kriisi tilanteessa myös polttoaine ja/tai kuljetukset on kalliimpaa tai ei edes saatavissa.
Euroopasta tuotava ruoka jäisi euroopan satamiin ja lentokentille. Pysykää oman tuotannon puolella.
kun jupit ja kaupunkilaiset rintamalla, jos sota syttys?joka ukoll oma kellari jonne voi piiloutua kriisin aikaan,perunoita vaan ja koti kaljaa naamariin niin kyllä se siitä.
kuka sulle maksaa kun noin älyttömiä kirjoittelet.
"kuka sulle maksaa kun noin älyttömiä kirjoittelet."
Kirjoitti Pölhö Kustaa.
omaan laskuun, tukea pitää saada.
Ei nimi miestä pahenna. Älä leimaa kaikkia Jusseja, on työttömissä varmaan paljon muunkin nimisiä.
Kuulut esittämäsi ilmaisun perusteella työväen älymystöön.
älymystyöä, olen MTT ja KM.
Et kai tosissasi väitä,että meillä on olemassa omavarainen elintarviketuotanto?Päinvastoin,sillä Esko Ahon luotsaama EU-jäsenyys vei meiltä lopullisesti mahdollisuudet edes itse päättää toimenpiteistä.Koko roska on yhtä idioottimaista puuhastelua,jossa kepulainen suhtautuminen näyttää riemullisesti kykynsä.Naurettavaa puhua omavaraisuudesta,kun se on nolla.Kun kriisisi tulee muutaman vuoden päästä,niin näet itsekin mitä omavaraisuus tarkoittaa.Se ei takuulla ole sitä mitä sinä luulet.
"Koko roska on yhtä idioottimaista puuhastelua,jossa kepulainen suhtautuminen näyttää riemullisesti kykynsä.Naurettavaa puhua omavaraisuudesta,kun se on nolla.Kun kriisisi tulee muutaman vuoden päästä,niin näet itsekin mitä omavaraisuus tarkoittaa.Se ei takuulla ole sitä mitä sinä luulet."
Joukko sanoja ilman sisältöä!
Vai on omavarisuus nolla??
Ja kun kaverisi huutaa, että on ylituotantoo, joka mydään venäjälle.
Koittakaa nyt päättää, kummalla argumentilla yritätte lyödä maajussia.
Niin muuten, ketähän se tuleva kriisi ensiksi ja syvimmältä koskee??
ei sunkaa näitä mustanpörssin kauppiaita enää tarvita.Joku rääpy se pitää olla kerjäämisessäkin,sais minun mielestäni kaikki tukiaispellet viedä saunan taa,jo riittäisi lisää rahaa teollisuudellekin,son jämpti.
"sais minun mielestäni kaikki tukiaispellet viedä saunan taa"
Arvoisa jämptilannin isäntä, esittämilläsi perusteilla olisit itsekin rattailla huristelemassa saunomaan vihta heiluen ja huutamassa hurraata köyhän kansan pelastamiseksi.
Sitä kun ei itse huomaakaan olevansa tukipelle ja siitä syystä saunavuoro on sullekin varattu, son jämpti.
dfgdfgdfg
-
-
"Elintarvikehuollon omavaraisuus on erittäin tärkeää"
Jaa siitäkö syystä valkuaisrehuista 85%
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausuntopyynnot/5r5aCyk9r/Luonnos_rehustrategiaksi_vuosille_2011-2020.pdf
on tuontitavaraa. Omavaraista tuotantoa tuontipanoksilla? Miksei saman tien tuoda suoraan lopputuotteita kun niiden tuottamiseen kuitenkin tarvitaan ja käytetään tuontipanoksia?
"Ensinnäkin paikallisesti tuotetut elintavikkeet ovat aina tuoreempia ja hyvä laatuisia kuluttajan käyttöön."
Tuoretta porkkanaa tammikuussa suoraan pellolta pöytään...