rikkihapon vaikutus kovuuteen?

Minulla on tehokas hiilidioksidinlevitin (nyt väliaikaisesti ei toiminnassa koska kasvit kasvavat liikaa) mutta koska tuo kH on 4, hiilidioksidi ei laske pH:ta juurikaan. kH:n tulisi olla 0-3 jotta hiilidioksidi toimisi.

Kylläpä vain se kovuus muuttuu rikkihapolla koska rikkihapon suolat ovat sulfaatteja. Niinpä kalsiumvetykarbonaateista tulee rikkihapon syrjäyttäessä niistä hiilidioksidin kipsiä eli kalsiumsulfaattia. Seurauksena veden kokonaiskovuus nousee, mutta karbonaattikovuus eli alkaliniteetti laskee. Piste.

happo* kirjoitti:

Minulla on tehokas hiilidioksidinlevitin (nyt väliaikaisesti ei toiminnassa koska kasvit kasvavat liikaa) mutta koska tuo kH on 4, hiilidioksidi ei laske pH:ta juurikaan. kH:n tulisi olla 0-3 jotta hiilidioksidi toimisi.

Kylläpä vain se kovuus muuttuu rikkihapolla koska rikkihapon suolat ovat sulfaatteja. Niinpä kalsiumvetykarbonaateista tulee rikkihapon syrjäyttäessä niistä hiilidioksidin kipsiä eli kalsiumsulfaattia. Seurauksena veden kokonaiskovuus nousee, mutta karbonaattikovuus eli alkaliniteetti laskee. Piste.

Lue lisää

>Minulla on tehokas hiilidioksidinlevitin (nyt
>väliaikaisesti ei toiminnassa koska kasvit kasvavat
>liikaa) mutta koska tuo kH on 4, hiilidioksidi ei
>laske pH:ta juurikaan. kH:n tulisi olla 0-3 jotta
>hiilidioksidi toimisi.

No, eihän se CO2 laske pH:ta jos se ei liukene tai kasvit sen käyttävät :)

>Kylläpä vain se kovuus muuttuu rikkihapolla koska
>rikkihapon suolat ovat sulfaatteja. Niinpä
>kalsiumvetykarbonaateista tulee rikkihapon
>syrjäyttäessä niistä hiilidioksidin kipsiä eli
>kalsiumsulfaattia. Seurauksena veden
>kokonaiskovuus nousee, mutta karbonaattikovuus
>eli alkaliniteetti laskee. Piste.

Teoriassa, mutta entäs käytännössä? Puhutaan kuitenkin varsin suuresta vesiylimäärästä ja Suomessa kun ollaan niin varsin pehmeästä vedestä. Teoriassa toki on näin, että vahvempi happo vapauttaa heikomman suoloistaan. Vetykarbonaatti voi vapautua hiilidioksidina.

Rikkihappo itse dissosioituu diproottisena happona vetysulfaatti- ja sulfaatti-ioniksi, vetysulfaatti-ioni on kuitenkin heikko happo (pH riippuvuus). Se, missä muodossa rikkihappo on missäkin pH:ssa selviää helposti piirtämällä logaritminen diagrammi.

Miten paljon akvaariossa sitten on kalsiumvetykarbonaattia, jotta muodostuisi kalsiumsulfaattia? Karbonaatteja tuskin on akvaarioon lisätty CaHCO3 kuin ehkä harvoissa tapauksissa. Enemmänkin tasapaino saattaa olla siinä, että vetykarbonaatti protonoituu ja hajoaa hiilidioksidiksi, joka vapautuu ilmakehään (tai liukenee takaisin veteen). Se miten hyvin akvaarion vesi on puskuroitu (vetykarbonaateilla) vaikuttaa sitten siihen, miten paljon sitä rikkihappoa tarvitaan muuttamaan pH:ta.

Parhaiten nuo pystyy mittaamaan, kun mittaa karbonaattikovuuden ennen ja jälkee laimean rikkihapon lisäämisen. Ehkäpä mitä kovempaa vettä karbonaattikovuudeltaan sitä paremmin voi huomata muutoksen.

Kovuuteen vaikuttaa kaksi tai usempiarvoiset ionit, karbonaattikovuuteen karbonaatit.

Se, mitä lopulta akvaariossa tapahtuu happoa lisättäessä on mysteeri, koska akvaariossa on toki muutakuin kuin karbonaatteja, jotka ovat valmiita neutraloimaan hapon vaikutusta. Lopputulos on hyvin akvaariokohtainen.

ville-j kirjoitti:

>Minulla on tehokas hiilidioksidinlevitin (nyt
>väliaikaisesti ei toiminnassa koska kasvit kasvavat
>liikaa) mutta koska tuo kH on 4, hiilidioksidi ei
>laske pH:ta juurikaan. kH:n tulisi olla 0-3 jotta
>hiilidioksidi toimisi.

No, eihän se CO2 laske pH:ta jos se ei liukene tai kasvit sen käyttävät :)

>Kylläpä vain se kovuus muuttuu rikkihapolla koska
>rikkihapon suolat ovat sulfaatteja. Niinpä
>kalsiumvetykarbonaateista tulee rikkihapon
>syrjäyttäessä niistä hiilidioksidin kipsiä eli
>kalsiumsulfaattia. Seurauksena veden
>kokonaiskovuus nousee, mutta karbonaattikovuus
>eli alkaliniteetti laskee. Piste.

Teoriassa, mutta entäs käytännössä? Puhutaan kuitenkin varsin suuresta vesiylimäärästä ja Suomessa kun ollaan niin varsin pehmeästä vedestä. Teoriassa toki on näin, että vahvempi happo vapauttaa heikomman suoloistaan. Vetykarbonaatti voi vapautua hiilidioksidina.

Rikkihappo itse dissosioituu diproottisena happona vetysulfaatti- ja sulfaatti-ioniksi, vetysulfaatti-ioni on kuitenkin heikko happo (pH riippuvuus). Se, missä muodossa rikkihappo on missäkin pH:ssa selviää helposti piirtämällä logaritminen diagrammi.

Miten paljon akvaariossa sitten on kalsiumvetykarbonaattia, jotta muodostuisi kalsiumsulfaattia? Karbonaatteja tuskin on akvaarioon lisätty CaHCO3 kuin ehkä harvoissa tapauksissa. Enemmänkin tasapaino saattaa olla siinä, että vetykarbonaatti protonoituu ja hajoaa hiilidioksidiksi, joka vapautuu ilmakehään (tai liukenee takaisin veteen). Se miten hyvin akvaarion vesi on puskuroitu (vetykarbonaateilla) vaikuttaa sitten siihen, miten paljon sitä rikkihappoa tarvitaan muuttamaan pH:ta.

Parhaiten nuo pystyy mittaamaan, kun mittaa karbonaattikovuuden ennen ja jälkee laimean rikkihapon lisäämisen. Ehkäpä mitä kovempaa vettä karbonaattikovuudeltaan sitä paremmin voi huomata muutoksen.

Kovuuteen vaikuttaa kaksi tai usempiarvoiset ionit, karbonaattikovuuteen karbonaatit.

Se, mitä lopulta akvaariossa tapahtuu happoa lisättäessä on mysteeri, koska akvaariossa on toki muutakuin kuin karbonaatteja, jotka ovat valmiita neutraloimaan hapon vaikutusta. Lopputulos on hyvin akvaariokohtainen.

Lue lisää

Mittaan sen kovuuden muutoksen kun saan testin. Sittenpä tiedän. Ajattelin vain kun kaverillani naapurissa kierteissarvikotilot pysyvät tosi hyväkuorisina ja hän käyttää rikkihappoa. Minä taas en ole käyttänyt ja kotilot on pieniä ja kierteet sulaa päästä. Kovuuden on siis muututtava rikkihaposta olennaisesti.

Katsoppa aquahoito-infon (jukka järven) sivut ja happamuudesta ja rikkihapon lisäyksestä! Siellä sanotaan että kokonaiskovuus nousee. Miksi sitten guru väittää väärää asiaa!!

Ystäväni akvaarion gh on kuulemma 4. Sama vesi kuin täällä, 50% vaihdot viikottain, mangrovea, ei mitään kalsiumia liukenevaa. Tarkastan vielä kun saan sen testin, akvakauppoja kun ei ole lähimailla menee aikaa.

happo* kirjoitti:

Katsoppa aquahoito-infon (jukka järven) sivut ja happamuudesta ja rikkihapon lisäyksestä! Siellä sanotaan että kokonaiskovuus nousee. Miksi sitten guru väittää väärää asiaa!!

Ystäväni akvaarion gh on kuulemma 4. Sama vesi kuin täällä, 50% vaihdot viikottain, mangrovea, ei mitään kalsiumia liukenevaa. Tarkastan vielä kun saan sen testin, akvakauppoja kun ei ole lähimailla menee aikaa.

Lue lisää

Asiaa muuttaa toki se, jos oleletaan vedessä olevan esimerkiksi kalsiumkarbonaattia, joka on varsin heikosti veteen liukeneva suola.

Keskusteluketjun kysymyksessa pohdittiin kuitenkin rikkihapon vaikuttavuutta veden kovuuteen. Sinälläänhän rikkihappo ei muuta kokonaiskovuutta suuntaan eikä toiseen. On eri asia, jos vedessä on jotakin liukenematonta, jota happo liuottaa. Tätä ei tuossa ensimmäisessä kysymyksessä kuitenkaan mainittu, joten vastasin vain annettujen tietojen pohjalta.

Ville Kivisalmi kirjoitti:

Asiaa muuttaa toki se, jos oleletaan vedessä olevan esimerkiksi kalsiumkarbonaattia, joka on varsin heikosti veteen liukeneva suola.

Keskusteluketjun kysymyksessa pohdittiin kuitenkin rikkihapon vaikuttavuutta veden kovuuteen. Sinälläänhän rikkihappo ei muuta kokonaiskovuutta suuntaan eikä toiseen. On eri asia, jos vedessä on jotakin liukenematonta, jota happo liuottaa. Tätä ei tuossa ensimmäisessä kysymyksessä kuitenkaan mainittu, joten vastasin vain annettujen tietojen pohjalta.

Lue lisää

Akvaarioseuran kokouksessa sanottiin että mitä kovempaa vesi, sitä enemmän se kovuus nousee happolisäyksen yhteydessä. Ja jos on kalkkipitoisia sisustuselementtejä, nousee vielä enemmän.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=624&posting=22000000013003322

Nana_82 kirjoitti:

Akvaarioseuran kokouksessa sanottiin että mitä kovempaa vesi, sitä enemmän se kovuus nousee happolisäyksen yhteydessä. Ja jos on kalkkipitoisia sisustuselementtejä, nousee vielä enemmän.

Lue lisää

On virheellistä sanoa, että veden kovuus absoluuttisesti nousee happolisäyksestä. Asia on eri, jos vedessä on todellakin happoon liukenevia kalsium- tai magnesiumyhdisteitä. Sinällään happo ei vaikuta millään tavalla veden kovuuteen.

Mitatkaapa huviksenne vaikkapa rikkihapon kovuus. Tuolla teorialla rikkihapon pitäisi olla erityisen kalsium- ja magnesiumpitoista.

Nana_82 kirjoitti:

Akvaarioseuran kokouksessa sanottiin että mitä kovempaa vesi, sitä enemmän se kovuus nousee happolisäyksen yhteydessä. Ja jos on kalkkipitoisia sisustuselementtejä, nousee vielä enemmän.

Lue lisää

Kalkkipitoisista esineista... Esim. kotilonkuoret, tietysti kivilajit jne...

Syy on yksinkertainen. Kalsiumkarbonaatti on veteen liukkaniukoinen suola, se ei liukene neutraaliin veteen juuri lainkaan, emäksiseen sitäkin vähemmin. Sen sijaan happamaan veteen se liukenee - jossain määrin. Happoihin liuetuttuna saattaa nähdä kuplimista (riippuen kalkin olomuodosta).

Happamaan (happoihin) kalkki liukenee. Rikkihapon tapauksessa käy niin, että osa karbonaateista vapautuu hiilidioksidina (kupliminen) ja jäljelle jäänyt kalsium-ioni jää liuokseen. Ca2 nostaa kovuutta.

Ilmeisestikin akvarioseura on tarkoittanut tätä.

ville-j kirjoitti:

Kalkkipitoisista esineista... Esim. kotilonkuoret, tietysti kivilajit jne...

Syy on yksinkertainen. Kalsiumkarbonaatti on veteen liukkaniukoinen suola, se ei liukene neutraaliin veteen juuri lainkaan, emäksiseen sitäkin vähemmin. Sen sijaan happamaan veteen se liukenee - jossain määrin. Happoihin liuetuttuna saattaa nähdä kuplimista (riippuen kalkin olomuodosta).

Happamaan (happoihin) kalkki liukenee. Rikkihapon tapauksessa käy niin, että osa karbonaateista vapautuu hiilidioksidina (kupliminen) ja jäljelle jäänyt kalsium-ioni jää liuokseen. Ca2 nostaa kovuutta.

Ilmeisestikin akvarioseura on tarkoittanut tätä.

Lue lisää

liukkaniukoinen = niukkaliukoinen :D

Sormet hitaammat kuin ajatus. Tai sitten toisin päin...