Ajan kulumisen huomaa selvimmin lasten kasvussa. Kävin lääkärintarkastuksessa, ja kuka olikaan lääkärini ! Entisen pitkäaikaisen seinänaapurimme {silloinen} pikkupoika, nyt senttejä arviolta 190, tumma hyvin ajeltu parransänki ja ystävällinen hymy, sormus sormessa ja vauvan kuva pöydällä!
Oikein pätevän tuntuinen.
Kun hän oli 9-vuotias, autoin avaamaan avaimella postilaatikkoa rivitalomme pihalla.
Mikä on ollut sinun viimeisin yllärisi?
Oikein pätevän tuntuinen.
Kun hän oli 9-vuotias, autoin avaamaan avaimella postilaatikkoa rivitalomme pihalla.
Mikä on ollut sinun viimeisin yllärisi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Opetin joskus kauan sitten tietokoneiden alkuaikoina tietotekniikkaa poikanassikoille oman koneeni avulla. Samoista poikasista onkin sitten kuullut ATK-piireistä ja näkynyt ohjelmalistauksissa nimiä. Eräänä päivänä kaipasin tietokoneelleni tohtoria, kun oma järki ei enää (dementia) riittänyt. Kas kummaa, homman hoiti hetkessä kotiin entinen oppilaani. Pääasi kostamaan, mutta rokotti niukasti ;-)
Tytön poika 6 v pyysi minua leikkimään pankkia.
Totta kai lupasin,mutta enhän osannut alkuunkaan .Selitä siinä lapselle,miten rahat siirretään pankkin ja miten ne nostetaan kortilla "näkymättömät rahat".Vanha systeemi olisi ollut helpompi leikkiessä.Olisi jossain vaiheessa käytetty rahoja pörsissä.
Melkoinen yllätys on kun Leharin Iloinen leski ei olekaan pelkkää satua. Kun nykyisin noin 50 prossaa avioliitoista päättyy eroon, niin on melkoisen varmaa, että niitä loppuja pitelee yhdessä jokin muu kuin rakkaus.
Ei, ei, veliseni, ei ole pelkkää satua Lobus Lesk. Maailma on muuttunut, nyt me uskallamme sen paljastaa.
Toinen lauseesi jää mietintämyssyyn, ei se ole niin yksiselitteistä.
Juuri tässä joulun alla kahdessakin eri myymälässä oli jouluapulais kassoja jotka sanoivat että sinä olet minun entinen esikouluope.
Minä en tietysti (onneksi) ole muuttunut niin joutuin kuin kasvavat nuoret. Ja helppo on muistaa yksi ihminen ,mutta minun mahdoton muistaa kaikkia.
Itsensä kyllä tuntee siinä vanhaksi. Miten pian aika kuluukaan.
olen tavannut vielä muutamia vuosia sitten asuessani siellä, että molemmin puolin tunnistettiin helposti. Silti se miehistyminen oli vähän yllättävää.
Aleksanterinkadulla vastaani käveli syksyllä nuori mies, joka tervehti erittäin kohteliaasti. Vaudissa kun olin, vasta jälkeenpäin raksutti, kuka hän oli. - Samoin kerran Nervanderinkadun Taidemuseossa, useita kertoja kesäisin kassoilla (kesätöissä) ja kerran yksi tyttö kultakaupassa myyjänä, hänkin kesätöissä järjesti minulle 10%:n alennuksen, oikein johtajalta kysyen! Aina hauskoja tapaamisia, mutta kuten sanoit, itsensä huomaa vanhentuneen.