Uutena vuotena on tapana tehdä hyviä päätöksiä tulevaksi vuodeksi.
Kun aikanaan en pystynyt lopettamaan tupakointia, sanoin savukkeille: Menkää suuhuni jos pystytte, minä en laita. Tämä tapahtui v. 1986. Eivät ole menneet!
Runsas alkoholinkäyttöni on ruvennut minua myös ärsyttämään. Kun juomisen vähentäminen ei onnistunut, ajattelin lopettaa mokoman.
Sattui uusi vuosikin kohdalle. Saa nähdä miten äijän käy!?
Mitä te päätitte?
Päätökset
16
1076
Vastaukset
varma onko tämä varsinainen päätös;lupaan olla kiltimpi,kuin menneenä vuotena ))
Ja syödä vähemmän makeaa.- merimona1
vaikka kiltteyspäätös olisi varmaan paikallaan.
Laihtua ei tarvitse edes sitä paria kiloa, minkä aioin pudottaa. Ukko sanoi, ettei tarvitse, ja uskotaan sitten.
Entisenä tupakkamiehenä(naisena)tiedän, että kyllä siitä röökistä pääsee kun tekee juuri tuon Ruuneperin tekemän päätöksen kaltaisen.
Minä lopetin loman loputtua toistakymmentä vuotta sitten.
Sanoin töissä, että jos joku näkee minut tupakka suussa, niin saa iskeä sen tupakan kurkkuuni.Oikein pyysin, että kun tulen lomalta niin kaikki vahtisivat minua ja jos kärähtäisin polttamasta, niin minua saa sanoa sanani syöjäksi ja heikkotahtoiseksi raukka rääpäleeksi.
Röökaaminen jäi, mutta painoa tuli 10 kg lisää, joka pysyi vuosikausia.Yäk!
Nyt olen karistellut nekin kilot ympäriltäni.
Ihminen pystyy mihin vain tahtoo. merimona1 kirjoitti:
vaikka kiltteyspäätös olisi varmaan paikallaan.
Laihtua ei tarvitse edes sitä paria kiloa, minkä aioin pudottaa. Ukko sanoi, ettei tarvitse, ja uskotaan sitten.
Entisenä tupakkamiehenä(naisena)tiedän, että kyllä siitä röökistä pääsee kun tekee juuri tuon Ruuneperin tekemän päätöksen kaltaisen.
Minä lopetin loman loputtua toistakymmentä vuotta sitten.
Sanoin töissä, että jos joku näkee minut tupakka suussa, niin saa iskeä sen tupakan kurkkuuni.Oikein pyysin, että kun tulen lomalta niin kaikki vahtisivat minua ja jos kärähtäisin polttamasta, niin minua saa sanoa sanani syöjäksi ja heikkotahtoiseksi raukka rääpäleeksi.
Röökaaminen jäi, mutta painoa tuli 10 kg lisää, joka pysyi vuosikausia.Yäk!
Nyt olen karistellut nekin kilot ympäriltäni.
Ihminen pystyy mihin vain tahtoo.Eivätkö kaikki tekemiset ole päätösten takana?
- merimona1
Ruuneperi kirjoitti:
Eivätkö kaikki tekemiset ole päätösten takana?
Hyviä uuden vuoden lupauksia, kuten juuri tupakan polton lopettaminen, laihdutus, liikunnan lisääminen, alkoholin käytön vähentäminen jne.
Olenhan minä päätöksiä tehnyt ja pitänytkin ne päätökseni, tai lupaukset itselleni.
Kirjoitinkin juuri eräälle ystäväleni kirjeessä, että kun viime talvena päätin, että muutan maalle, menen naimisiin ja hankkiudun eläkkeelle, niin ne kaikki päättämäni asiat olen toteuttanut.
Se tupakan polton lopettaminenkin - päätös lopettaa, sattui silloin aikoinaan kesällä.
Onnea sinulle siinä yrityksessäsi, mistä puhuit!
Itsekin ajattelin "päättää" lopettaa konjakin naukkailun;)
Että %-juomat vievät liikaa energiaa, toimintatarmoa. Jos se jäisikin tähän;
Pakkomielteiseen "ottokierteeseen" naukkailu tahtoo väkisin johtaa.
Rahoille olisi hyödyllisempääkin käyttöä.
Ulkomaan lomamatkoilla on kiusaus överiksi menosta, sielläkin.
Kunto ei enää ilahdu näillä kymmenillä ` peffat olalle´ tyylistä.Tuollaaisen ylimittaisen alkoholinkäytön opin juuri ulkomailla ja opin nauttimaan alkoholin suomista mielialan levähdyshetkistä.
Kun käytöstä tulee lähes jokapäiväistä tai ainakin jokailtaista, sen taloudelliset, terveydelliset y.m. seuraukset tulevat kohtuuttomaksi rasitteeksi.
Viinahanan kiristäminen ei onnistu, sulkuyritys on uuden vuoden mittainen ja hyvältä tuntuu, toivottavasti jatkuukin.
Kannattaa yrittää!- Pääsky64
Ruuneperi kirjoitti:
Tuollaaisen ylimittaisen alkoholinkäytön opin juuri ulkomailla ja opin nauttimaan alkoholin suomista mielialan levähdyshetkistä.
Kun käytöstä tulee lähes jokapäiväistä tai ainakin jokailtaista, sen taloudelliset, terveydelliset y.m. seuraukset tulevat kohtuuttomaksi rasitteeksi.
Viinahanan kiristäminen ei onnistu, sulkuyritys on uuden vuoden mittainen ja hyvältä tuntuu, toivottavasti jatkuukin.
Kannattaa yrittää!jotka käyttivät alkoholia niistä kyllä puhuttiin.Kaikissa maamiesseuran tansseissa ne oli naisia naurattamassa tai suututtamassa.
Ei kukaan ottanut vakavasti sanottiin että sille nyt on sama sehän ei koskaan selvänä.
Olivat harvinaisia silloin ja nyt en tunne eläkeläisissä sellaisia joilla olisi kovaa alkoholin käyttöä.
Missähän piilossa ne ovat.Dementiakodissa oli yksi oikein valosa mummu joka ilta sille piti antaa pieni tujaus.Ei siitä mitään haittaa kenellekkään.
Luulen ettei sinunkaan alkoholin käytöstä ole haittaa kenellekkään.
Siskon appiukko oli ollut kova viinamies se kaikki tauditkin paransi viinalla.Kerran jo vanhana se oli kastellu välihousutkin viinassa jotain kolotusta vastaan.
Eikä sen tarvinnut olla päissäänkään vaan selvinpäin veteli hameita ja pani käjen hameen alle jos ei pitänyt varaansa.
Siskoni oli niin suuttunut sille ettei suostunut samaan pöytään Vihtorin kanssa.
Mutta kukaan ei ollut niin vieraanvarainen ja hyvä ihminen kaikkia auttamassa ensimmäisenä,14 lapsen talouden viisaasti hoitanut kova työmies.Fiksu mies.
Onhan antabus joka auttaa.Tuossa ijässä voisi pullon vaihtaa vaikka hengelliseen harrastukseen.
Päätän joka päivä, etten päätä mitään, niin ei ole mitä päätöstä rikkoa.
Toivoisin kuitenkin, että alkaisin siivota jälkiäni. Elämä ns. ”kondikseen”.
Turhat romppeet pois. Yhä vähemmän tarvitsee mitään ja hamstrata ei enää ollenkaan.
Vanhat paperit, kuvat jne. silppuriin. Olisi sitten perikunnalla selvät sävelet!
Kun elämän inventaariota olisi edes vähän tehty.
Toinen kaino toive on että lopettaisin herkuttelun, syöppö kun olen ja heikko luonne lisäksi.
Millähän noita aivojen mielihyväkeskuksia virkistäisi?
Auttaisiko akunapit, hypnoosi?
Päivä kerrallaan ilman täytekakkua! Siitä se lähtee.- Sinikynä
beataBarbara on tehnyt hyvän oivalluksen.
Se on tuo ikivanha viisus "päivä kerrallaan".
Olipa meillä ihmisillä mikä tahansa ongelma, tupakanpoltto, alkoholi, pelihimo tms. on lähes ainoa keino päästä eroon ongelmastaan päivä kerrallaan- ohjelmalla.
Kokemuksesta tiedän, että se toimii.
Kun aamulla herää, on ensimmäiseksi tehtävä itselleen selväksi, että jaksan kyllä olla ilman tämän yhden päivän sitä tai tätä elämääni häiritsevää juttua.
Näin päivistä tulee viikkoja, kuukausia ja vuosia.
Olen tällä ohjelmalla ollut nyt ilman elämääni häirinnyttä ongelmaa lähes 4o vuotta. Sinikynä kirjoitti:
beataBarbara on tehnyt hyvän oivalluksen.
Se on tuo ikivanha viisus "päivä kerrallaan".
Olipa meillä ihmisillä mikä tahansa ongelma, tupakanpoltto, alkoholi, pelihimo tms. on lähes ainoa keino päästä eroon ongelmastaan päivä kerrallaan- ohjelmalla.
Kokemuksesta tiedän, että se toimii.
Kun aamulla herää, on ensimmäiseksi tehtävä itselleen selväksi, että jaksan kyllä olla ilman tämän yhden päivän sitä tai tätä elämääni häiritsevää juttua.
Näin päivistä tulee viikkoja, kuukausia ja vuosia.
Olen tällä ohjelmalla ollut nyt ilman elämääni häirinnyttä ongelmaa lähes 4o vuotta.Olisinpa oivaltanut tuon vaikka 20v sitten, olisin ny äveriäs mies!
Hyvää Uutta vuotta vielä näin henkilökohtaisesti, Sinulle palstan arvokas peruskirjoittaja!Ruuneperi kirjoitti:
Olisinpa oivaltanut tuon vaikka 20v sitten, olisin ny äveriäs mies!
Hyvää Uutta vuotta vielä näin henkilökohtaisesti, Sinulle palstan arvokas peruskirjoittaja!Koskaan ei ole liian myöhään.
Niin kauan kun on elämää, on myös toivoa – sanotaan.
Joka päivä aukeaa puhdas, uudelleen aloittamisen päivä, jonka sivun täytämme kykyjemme ja voimiemme mukaan.Minä aloitin jo ennen vuoden vaihtumista kaiken vanhan hävittämisen ja aion jatkaa samalla linjalla tänä vuonna.
Kun tekee mieli herkutella niin ajattelen onko minulla tosissaan nälkä, vai onko se vaan mielitekoa.
Ja sitten kantapäätä maahan jos omatunto alkaa selitellä että nälkää se on vaikka kuola valuu suupielestä :))MdK-MdK kirjoitti:
Minä aloitin jo ennen vuoden vaihtumista kaiken vanhan hävittämisen ja aion jatkaa samalla linjalla tänä vuonna.
Kun tekee mieli herkutella niin ajattelen onko minulla tosissaan nälkä, vai onko se vaan mielitekoa.
Ja sitten kantapäätä maahan jos omatunto alkaa selitellä että nälkää se on vaikka kuola valuu suupielestä :))Hitsi soikoon, toimiiko se Pavlovin koirakoe ihmiselläkin? Kyllä näkyy toimivan.
Pitäisikö lähteä maantietä mittailemaan, aina kun rupeaa kuola valumaan?
Sehän se oli se terveellisen elämäntavan lupaus?
Ettei liikunta jäisi TV-tuolin ja tietokonetuolin väliseksi.- Sinikynä
beataBarbara kirjoitti:
Koskaan ei ole liian myöhään.
Niin kauan kun on elämää, on myös toivoa – sanotaan.
Joka päivä aukeaa puhdas, uudelleen aloittamisen päivä, jonka sivun täytämme kykyjemme ja voimiemme mukaan.Hyvä veli, kiitoksia terkuista.
BeataBarbara sanoi tuossa edellä asian juuri, niin kuin se on.
Eilinen on mennyttä, huomisesta emme tiedä, eläkäämme siis tätä päivää.
Kun kerran hermoilin huomisesta päivästä joskus illalla, niin viisas kaverini sanoi: "miksi murehtia huomisesta, kun tätä päivääkin on vielä jäljellä".
Ei ole toivottomia tapauksia, on vain toivottomia ihmisiä.
Lykkyä tykö pyrkimyksillesi.
Kun erosin parikymmentä vuotta sitten, päätin että yksinäisyyteeni ei kuulu alkoholin käyttö. Vaarana on että viinipullosta tulee sellainen ystävä, josta on vaikea päästä eroon.
Talossani oli oikea baari, mutta uutta baaria en ole hankkinut sen jälkeen kun sen talon myin.
En kuitenkaan sylje lasiin, kun on juhlia ja ystävien tapaamisia niin silloin voidaan ottaa viiniä ruoan kanssa.
Mitään vahvempia juttuja en voi ajatella, koska syön verenpainelääkkeitä. Enkä totta puhuen enää nautikaan mistään "lonkeroista" esimerkiksi.
Elämääkin on mukavampi seurata vesiselvänä kuin alkoholin sumentamien aistien läpi.
Alkoholi tekee yksinäisestä ihmisestä vieläkin yksinäisemmän, luulisin ja onneksi en langennut
pullon apuun silloin kun elämä oli synkkääkin synkemmän tuntoista.
Eiköhän liene tavallista että moni ottaa tuikun murheeseen yksinäisyydessään, yrittää hukuttaa surut, mutta kun ne saakelit osaavat uida!- Katleija
Ruuneperi, itsesi voittamisen iloa valitsemallasi tiellä!
Kun omien korvien välissä asustaa tottumus, tapa ja himo johonkin joka on ennen tuottanut mielihyvää, mutta aikojen saatossa lisääntyessään onkin muuttunut kahleeksi, haluaisi siitä irrottautua.
Miksi se on vaikeaa. No kun se pahe sijaitsee siinä aivojen osassa, jossa meidän perustarpeemmekin asustavat. Perustarve on sellainen, että elimistö laittaa kaikki resurssinsa toimimaan päästäkseen päämääräänsä. Apuna ovat mielikuvat, jotka tuodaan esiin. Fantasiat.
Poikani, joka lopetti tupakanpolton näki joka paikassa tupakantumppeja, joita ei ollut ennen huomioinut. Hajuaistikin toi muistista tupakanhajun nenään.
Kun käy niin kuten itselleni on käynyt, että olen syönyt mielihyvään, en enää erota nälkää ja mielitekoa toisistaan. Jottei painoni nousisi liikaa, saan loppuelämäni "taistella" tämän kanssa.
Taistelunsa kullakin. Suurin ilo lupauksen onnistuessa on: Yes, voitin itseni-onnistuin!
Tätä iloa kaikki kokemaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1191652
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991478Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy36891Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M29849Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?38801Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm50776Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s43728Olet myös vähän ärsyttävä
Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.37720Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56718Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet37690