Bioanalyytikoksi?

Heips!

Bioanalyytikon koulutus kestää siis 3,5 vuotta ammattikorkeakoulussa, sen varmaan tiesitkin. Laboratorioanalyytikoita ei toistaiseksi sairaala/terveyskeskuksissa ole edes analyysipuolella, koska ainakin toistaiseksi labrahoitajiakin on riittänyt. Näytteenotto kuuluu myös toistaiseksi ainakin labrahoitajan toimenkuvaan, vaikka siitäkin on keskustelua käyty runsaasti esim. alan lehdissä. Toki joissain paikoissa voi "onni potkaista" ja päästä istumaan koko päiväksi analysaattorin viereen.. En ole tietoinen, että bioanalyytikon koulutukseen kuuluisi virtsarakon katetrointi.. Sairaaloissa sairaanhoitajat huolehtivat virtsanäytteenotosta katetroimalla ja muutenkin. Yksityisellä ja terveyskeskuspuolella asiakkaat ohjataan itse ottamaan näytteet esim. keskisuihkuvirtsasta.. Sairaalatyöstä: Sairaalassa laboratoriohoitajan toimenkuvaan kuuluu siis useimmiten näytteenottoa, lähinnä erilaisten verinäytteiden ottamista. Käsittely sisältää yleensä seerumi- tai plasmanäytteen erottamisen soluista sentrifugoimalla sekä näytteiden lajittelua ja lähettämistä, vastaanottamista.. Analysoinnissa käytetään sairaalatasolla usein isoja analysaattoreita, joiden tulosten luotettavuudesta huolehditaan mm. kontrollein ja standardein. Laaduntarkkailu, sisäinen ja ulkoinen ovat erittäin tärkeä osa bioanalyytikon/laboratoriohoitajan toimenkuvaa. Virheitä sattuu aina välillä, mutta ei niitä kannata etukäteen pelätä. Aina virhe ei johdu tuloksen antajasta vaan esimerkiksi analysaattorista, näytteestä itsestään, näytteenottajasta.. Moni asia vaikuttaa lopputulokseen. Ammattilaisena osaat kyllä arvioida antamasi tuloksen luotettavuuden oikein. Joissakin tapauksissa osastoiltapäin otetaan yhteyttä ja pyydetään tekemään testi uudelleen, koska annettu tulos ei vastaakaan potilaan sen hetkistä tilaa (esim CRP). Virheitä sattuu kuitenkin varmasti tutkittaviin näytemääriin suhteutettuna hyvin vähän.. Näytteenotto ja tärisevät kädet eivät ole hyvä yhdistelmä, mutta toisaalta kokemus tuo varmuutta ja jos käsien tärinä johtuu vain jännityksestä, siitähän pääsee yli vain ottamalla satoja ja tuhansia näytteitä. Se on mukavaa! Ja ihmiset ovat enimmäkseen ystävällisiä ja suhtautuvat hyvin. Riippuu tietysti sinusta itsestäsi ja siitä, miten esität asian ja miten haluat sinuun suhtauduttavan.. Jokaista näytettä tulisi käsitellä siten kuin se olisi tartuntavaarallinen. Pistotapaturmia sattuu aina silloin tällöin. Ilmeisesti kuitenkin hyvin pieni osa näistä johtaa tartuntaan. Neulojen ja näyteastioiden kanssa tulee kuitenkin olla aina varovainen ja ohjeistuksia on noudatettava.. Muistathan, että laboratoriohoitaja voi "erikoistua" monelle eri kliinisen laboratorion osa-alueelle. Tässä olen käsitellyt lähinnä kliinisen kemian ja hematologia osa-alueita, mutta laboratoriohoitajia työskentelee myös mikrobiologialla, immunologialla, patologialla (histo-, sytologia),solu- ja molekyylibiologialla, fysiologisella, neurofysiologisella jne. Bioanalyytikon ammatti on kuin vähän jokaiselle jotakin :) Palkkaus riippuu hyvin paljon siitä, missä työskentelet. Yksityissektorilla on ilmeisesti vähän korkeammat palkat kuin kunnallisella puolella, toisaalta jälkimmäisessäkin on olemassa jonkinlaista pelivaraa henkilökohtaisella tasolla. Peruspalkka on siinä 1700 euron tietämissä, tosin ikälisiä ropisee aluksi muutaman vuoden välein ja viimevuosina palkkakehitys on muutenkin ollut ihan kohtuullista. Itse tienasin kahden vuoden työkokemuksen jälkeen yksityisellä n.1900 e/kk. Tarkempaa tietoa palkkauksesta voit etsiä myös netistä. Yleensä palkkaus menee kyseisen alan työehtosopimuksen mukaan. Työtilanne on alueellinen ainakin tällähetkellä. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti paikkoja jatkuvasti avoinna, ainakin jossain vaiheessa KEski-Suomi (Jyväskylän seutu) kärsi työvoimapulasta. Alalla on kuitenkin jäämässä edelleenkin lähivuosina paljon työntekijöitä eläkkeelle, joten eiköhän näkymät ole ihan kohtuulliset väkintäänkin.