Kaverini vanhemmat suunnittelevat ja määräävät lähes hänen koko elämänsä. Tietysti nämä ihan "normaalit" kuten kotiintuloajat ja kenen kanssa hän liikkuu, mutta sen lisäksi tähän mennessä he ovat valinneet hänen valinnaisaineensa ja lukionsa. Lisäksi huomaan aika usein että hän kommentoi jotain asiaa-joo olen sitä mieltä kun äitikin on. Lisäksi hänelle määrätään mitä hän televisiosta katsoo ja nukkumaanmenoajat vaikka hän on jo 15. Ja suurin ehkä se että hänestä tulee lääkäri-koska suvussa monet muutkin ovat. Ja pahinta on, että hän suostuu tähän kaikkeen mukisematta.
Onko järkeä?
siinä että.........
4534
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vanhemmat haluavat muokata itselleen koneen joka tottelee heitä kaikessa ja ei väitä vastaan. ikävää lapsen kannalta, koska tämä ei saa minkäänlaista tuntumaa omillaan oloon.
itseasiassa se lapsi on koko lopun ikäänsä riippuvainen vanhemmista
Itsellä homma meni tota rataa siihen asti kunnes ajatusmaailmani muuttui vastustamaan vanhempieni materialistisuutta ja kaveripiirini tarjosi tarpeeksi tukea "kapinointiin". En juo tai polta tai mitään sellaista, halusin vain itse määrätä mitä opiskelen lukiossa tai mihin haen sen jälkeen. Tämä johti pieneen välirikkoon vanhempieni kanssa, tai noh, heitä ei enää kiinnosta oikeastaan mitä teen.
Noh, kaipa tämä elämä menee nyt aivan huonosti (kuten vanhempani sanovat), harrastan liikuntaa aktiivisesti, myös valmennan, lukion keskiarvo 8,5 ja kavereitakin löytyy...
Mutta elämä jatkuu, Jumala kantaa, parempi avata
ajoissa silmät ja ajatella omilla aivoilla.
Surullisinta tässä on se, että tällaiset tyypit ovat huonossa asemassa kun kotoa muutto lähestyy. Eiväthän se osaa tehdä omia päätöksiään samalla tavalla kuin ne, joita vanhemmat eivät ole noin hyysänneet ja kontrolloineet?
Itselläni on nimittäin juuri näin. En osaa kunnolla hoitaa omia asioitani enkä tuoda omaa mielipidettä julki. Ja se johtuu nimenomaan siitä, että äiti on tehnyt kaiken puolestani. Kotiin tultiin koska äiti käski. Minnekään ei saa mennä koska äiti käski. Mennään sinne tiettyyn kaupunkiin lukioon koska äiti käski. Luetaan sitä ja tätä koska äiti käski. Nukkumaanmenoaikoja ei sentään ole ollut. Ja lisäksi rouva yrittää hyvin innokkaasti saada mua kauppakorkeakouluun koska itsekin kävi kauppaopiston.
EI VOISI VÄHEMPÄÄ KIINNOSTAA KAUPPAKORKEAKOULU, ja silti vetää melkein pultit aina kun väitän asiassa vastaan.
Niin ja sitten kun elämä menee vielä eteenpäin,niin tämä "uhri" jää täysin puolisonsa tossun alle ja pahimmassa tapauksessa (tää oli ilmeisesti siis tyttö) joutuu perheväkivallan uhriks koska ei osaa puolustaa itseään.
Niin surullista,mutta en osaa auttaa.