Minun 11 vuotiaalle kisulle todettiin sokeritauti parikuukautta sitten,sokeri ei meinannut tasaantua ollenkaa...ja sitten se hävisi kokonaa ja taas se on nousemassa..voi mun pikku ukko parkaa!!!!
Onko kellää vastaavaa tapasusta...olis kiva kuulla
muiden tarinoita...
Onko kellää vastaavaa tapasusta...olis kiva kuulla
muiden tarinoita...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulla on ollut 2 kissaa joilla on ollut sokeritauti. Toinen on nyt kuollut (syöpään). Poikakissassani todettiin sokeritauti kun hän oli 15 vuotta. Hän oli eläinsairaalassa muutaman päivän, siellä hän sai insuliinipistoksia, niin että veren sokeri tasaantui. Kun hän tuli kotiin, sain antaa hänelle insuliinia pistoksina 2 kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Alussa sain käydä hänen kanssaan monta kertaa kontrolloimassa verensokerin, kunnes sopiva insuliini annos löytyi. Kissani voi sen jälkeen oikein hyvin. Lisäksi hän sai syödä ruokaa joka on valmistettu sokeritautisille kissoille. Sitä saa ostaa eläinlääkäreiltä. Säännölliset ruoka-ajat ovat myös erittäin tärkeät. Minulla on myös aina varalla rypälesokeria kotona, jos kissan verensokeri laskeuti liian alas, laitoin sitä vähän suuhun. Insuliinin antaminen kissalle ei ole ollenkaan vaikeaa. Kissan niskassa on paikka johon se pistetään. Minun kissani eivät reagoineet millään lailla pistokseen. Tapanani oli laittaa ruokalautanen kissan eteen ja kun hän alkoi syömään laitoin insuliinin niskaan. Paikkaa johon pistää pitää vähän vaihdella. Hänen sokeritautinsa hävisi kuitenkin kun hän laihtui normaalipainoiseksi.
Toinen kissoistani, tyttö, sai myös sokeritaudin. Taas oli sama edessä, mutta se kävi jo rutiinilla. Hän elää tänäkin päivänä. Sokeritautisen kissan hoitaminen ei mielestäni ole vaikeaa, se vaatii vain säännöllisyyttä, mutta kissa voi elää ja voida hyvin vuosikausia. Eläinlääkärini kertoi minulle että eräs hänen potilaistaan, (kissa) on täyttänyt 20 vuotta ja saanut insuliini pistoksia viimeiset 10 vuotta.
Kun ensimmäinen kissani tuli sairaaksi, olin aivan kauhuissani, mutta minun viisas, taitava eläinlääkärini sanoi että tulet tottumaan ja kaikki käy pian rutiinilla. Ja niin tosiaan tapahtui. Toivon että sinun kissasi saa tarvitsemansa hoidon, silloin hän tulee voimaan hyvin. Kirjoittelepa joskus lisää. Toivon kaikkea hyvää teille.
Haluan vielä lisätä tuohon edelliseen viestiini että alussa voi kissan verensokeri vaihdella hyvinkin paljon. On vaikea löytää heti oikeaa annosta insuliinia. Itse jouduin käymään eläinlääkärillä tarkistuttamassa sokerin monet kerrat alussa ja muuttamaan insuliini annostusta useat kerrat, ennenkuin oikea määrä löytyi. (Eläinlääkärini on erikoistunut juuri kissojen ja koirien sokeritautiin.) Hyvänä apuna olivat myös tikut (saa apteekista) joilla ihmiset kontrolloivat virtsan sokeria. (Ei ole sama kuin verensokeri.) Kun kissa pissasi, laitoin tikun virtsasuihkun alle, se antoi viitteitä siitä minne päin veren sokeri oli menossa. Kuten aikaisemmin mainitsin ruokavalio on ERITTÄIN TÄRKEÄ, ruoka pitää olla tarkoitettu sokeritautiselle kissalle. Itse kuitenkin huomasin että kuivaruoka nosti verensokeria, siihen ei lääkärillä ollut selitystä. Siispä he saivat vain purkkiruokaa. Sain myös neuvon antaa heille kaalta. He saivat n ½ dl keitettyä kukkakaalta päivässä. (söivät hyvällä ruokahalulla). Tyttökissani joutui noin puoli vuotta sitten onnettomuuteen jonka seurauksena sokeritauti hävisi mutta tilalle tuli kaatumatauti (On lääkkeet, jotka pitävät taudin kurissa, mutta se onkin jo sitten toinen juttu.
Vastaan mielelläni jos haluat kysyä jotakin tällä palstalla. Kokemukseni on vuosien mittainen.
Joo,eläinlääkärissä on juostu monta kertaa kotrollissa...viimeksi sokeri arvot katosivat kokonaan..kisuni sai krammpeja ja pelästyn ihan hirveesti,kun olisin tietänyt että hunajaa voi antaa...no taas viisampi!tänään taas lääkäriin..
sokeri arvot on noussut,sain luvan antaa insuliinia..kissa piristy heti,on se kauheeta kun ei aina tiedä mitä pitää tehdä,ihan sydäntä särkee kun kisuni tulee luokseni ja yrittää selittää minulle et kaikki ei ole hyvin..omistan 3 kissaa(9v.11v.ja 15v)kaikkee sitä on oppinut matkan varrella mitä he milloinkin tahtoo.
joo tiedä että ruokavalio on tärkee,mutta kisullani on myös virtakiviä,joten hän joutuu syödä erikoisruokaa jo niidenkin takia...eli ei voitu vaihtaa ruokavaliota...ole tarkkana muutenkin että hän saa oikeaa ruokaa ja saa kaikki tarvittavan.
mielelläni otan kaikki neuvot vastaa...ei ne lääkärit aina tiedä kaikkea ja muutenkin on hyvä kuulla muiden "äitien" tarnoita!
Ymmärrän hyvin miltä tuntuu kun "sydäntä särkee" niin kuin sanot, kun kissat ovat sairaita. Itse olen kokenut saman monta kertaa. Alussa oli kramppeja ennenkuin sain veren sokerin "kuriin".
Monta kertaa laitoin herätyskellon soimaan yöllä kun epäilin että kissani saisi kramppeja. Sokeri on alimmillaan 6 tuntia insuliinipistoksen jälkeen. Toisinaan kramppi tuli, silloin annoin hänelle rypälesokeria suuhun ja ruokaa heti kun hän pystyi syömään. Alussa oli tosi vaikeaa, mutta minun taitava eläinlääkärini antoi minulle kaikki ohjeet etukäteen, että tiesin mitä kulloinkin teksin, lisäksi voin soittaa eläinsairaalaan vaikka keskellä yötä.
Et kertonut mitä kissasi syö mutta lääkärini sanoo että ruoka nimeltään W/D sopii myös kissalle jolla on virtsakiviä. Se alentaa myös verensokeria.
Olet oikeassa kun sanot että lääkäritkään eivät tiedä kaikkea. Kissalla sokeritauti on hyvin harvinainen, siksi suurin osa eläinlääkäreistä ei tiedä siitä juuri mitään. Siksi vien eläimeni aina specialistin hoitoon, silloin olen varma että saan oikeat tiedot ja eläimeni oikean hoidon. Tähän asti kaikki on aina kääntynyt parhain päin.
Toivon sinulle ja kissoillesi kaikkea hyvää, yritä kestää ja olla kärsivällinen, uskon että kaikki järjestyy ajan kanssa. Halaus teille kohtalotovereilta.
Kiitos näistä lohduttavista sanoistasi...
Yritämme yhdessä!
Niin kisuni syö c/d ruokaa,mut taidan kysyä ensi keralla kun olen puheissa lääkärin kanssa tosta sinun ehdottamasta ruuasta.
Minkä merkkistä ruoka on??
Olen löytänyt mukavan lääkärin Malmilta,hän on tosi tunnollinen ja kertoo aina kaikkee,tietysti ei muistanut sanoa minulle viimeksi että,mitä tehdä kun tulee kramppeja,mut nyt tiedä.
Kisuni on taas ilonen ainakin tänä aamuna..ihan oma itsensä :)
Kivaa että kissasi voi paremmin. Sellaistahan se on välillä parempaa ja välillä huonompaa, mutta kyllä se siitä järjestyy, vaikka vaatii kärsivällisyyttä. Itse joudun nyt syöttämään kissaani puoliväkisin, koska maksa-arvot ovat korkealla ja ruokahalu huono, mutta kun ne tulevat paremmaksi, ruokahalukin palaa. On taas vietetty unettomia öitä kun huolestuttaa kisun terveys. Nyt vaikuttaa siltä kuitenkin että hän alkaa taas tulla paremmaksi. Sitten on luultavasti edessä hampaan paikkaus tai poisto.
Sellaista se on kissan äidin elämä. Kissa tuossa vieressä kehräilee.
Ruoka josta kirjoitin on Hills`in W/D. Voit kokeilla sekä purkkiruokaa että kuivamuonaa. Itse kuitenkin huomasin että kuivamuona nosti veren sokeria, vaikka sen ei pitäisi missään nimessä tehdä sitä. Siihen eläinlääkärilläni ollut mitään selitystä. Hän ei ollut koskaan ennen nähnyt sellaista tapausta. Niinpä syötin hänelle vain purkkiruokaa. Monta kuukautta melläkin juostiin tiheissä kontrolleissa ennenkuin oikea insuliini annos löytyi. Sitten voitiin käyntejä harventaa. Säännolliset ruoka-ajathan ovat myös erittäin tärkeitä. Ja se että kissa syö kunnolla. Uskon että kisusi tulee voimaan paremmin ja paremmin ja kehrää kiitollisena, kun alkuhankaluudet on voitettu. Olen iloinen että pidät niin hyvää huolta kisustasi, on monia jotka eivät sitä tee, ja se tekee minut niin surulliseksi. Halaus teille. Kaikki järjestyy. Kirjoittele taas miten menee.
Kiitos!
Hyvää jatkoa myös teille sinne halauksia ja silityksiä!
Olis kiva joskus kuulla teistäkin,jos haluat kirjoitella meille osoite olis [email protected]
hyvää jatkoa teille kaikille!
Kirjoitan mielelläni, voimme jutella nelijalkaisista karvaisista lapsistamme. Postia tulee.