Sanomalehti Keskisuomalaisessa oli mielestäni paikallisen amkin rehtorin erinomainen kirjoitus nimikekysymyksestä. Ohessa se kokonaisena:
"PERUSTELTU KÄYTÄNTÖ
Keskisuomalainen on viime päivinä kahdessa numerossaan käsitellyt suomalaisten ammattikorkeakoulujen päätöstä muuttaa ammattikorkeakoulu-termin käännös englannin kielessä muotoon ”university of applied sciences”. Julkaistut tekstit ja kannanotot ovat olleet siinä määrin tunnepohjaisia ja epäinformatiivisia, etteivät perustelut ole välittyneet lukijoiden tietoon.
Muutos perustuu ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENEn suositukseen. Neuvosto informoi asiasta syksyllä opetusministeri Antti Kalliomäkeä, ja siitä keskusteltiin opetusministeriön juristien kanssa. Muodollista estettä monissa maissa jo käytössä olevalle käännökselle ei löytynyt.
Ratkaisu on perusteltu sen vuoksi, että university-termistä on tullut kansainvälisessä käytännössä korkea-asteen koulutuksen synonyymi. Kansainvälisessä yhteistyössä polytechnic-termi liitetään lähes poikkeuksetta toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin tai mihin tahansa ammatilliseen koulutukseen. Missään muualla Euroopassa tai sen ulkopuolella ei enää käytetä korkea-asteella harhaanjohtavaa termiä "polytechnic". University-termi on otettu useimmissa maissa kansainväliseen käyttöön koko korkea-asteen koulutuksessa, myös siellä, missä korkeakoululaitos rakentuu kahden pilarin varaan kuten meillä. Erityisen hankalia ”polytechnic-”termiin liittyneet sekaannukset ovat olleet espanjankielisessä maailmassa sekä Itä- ja Kaakkois-Aasian suunnalla (mm. Kiina ja Intia), sillä Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimii ammattikorkeakoulujen Aasia-yhteistyön kansallisena koordinaattorina.
Esim. saksalaiset käyttävät omasta ammattikorkeakoulustaan (Fachhochschule) käännöstä University of Applied Sciences. Samaa käännöstä käytetään Sveitsissä ja Itävallassa. Suomalainen ammattikorkeakoulu on saksaksi edelleen ”fachhochschule. Alankomaissa käytetään käännöstä University of Professional Education. Englannissa ja Australiassa polytechnic-nimi korvattiiin university-termillä jo yli 10 vuotta sitten.
Kotimaisessakin käytännössä on jääty ajasta jälkeen. Meillä on jo yli 10 vuotta ollut lainsäädännöllä vahvistettu korkeakoululaitos, jossa on keskenään rinnakkaista kaksi sektoria, akateemisesti suuntautunut yliopistosektori ja käytäntösuuntautunut ammattikorkeakoulusektori. Suomen korkeakoulujärjestelmä ei tosiaankaan ”nojaa kahteen tasoon”, vaan kahteen korkeakoulutyyppiin. Molemmat ovat yhteiseltä nimitykseltään korkeakouluja ja kattavat erilaisina sektoreina yhdessä koko korkeakoululaitoksen, vaikka monesti näkee vieläkin kolmiosaisen litanian ”yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut”. Hieman hämäävää luonnollisesti on, että eräät yliopistosektorin yksiköt pitävät nimessään kiinni perinteisestä korkeakoulu-termistä kuten Teknillinen korkeakoulu (englanniksi Helsinki University of Technology).
Ammattikorkeakoulu pysyy edelleenkin lainsäädännön määrittelemänä työelämäsuuntautuneena korkeakouluna – myös kansainvälisissä yhteyksissä - eikä pyri muuttumaan akateemiseksi opinahjoksi. Muutos englanninkielisen nimen käännöksessä on tekninen ja kansainvälisen kehityksen sanelema, eikä sillä haluta hämärtää korkeakoulusektoreiden erilaisuutta. Muu tarpeeton spekulointi perustuu todellisuuden tarkasteluun peruutuspeileistä ilman tietoa siitä, miten korkeakoulumaailma on muuttunut.
On yleinen ja myös Keski-Suomen etu, että Jyväskylän ammattikorkeakoulu löytää jatkossakin hyviä, itselleen sopivia yhteistyökumppaneita kansainvälisessä yhteistyössä ja tukee näin maakunnan kehitystä ja kansainvälistymistä. Kumppanit eivät yleensä ole samoja kuin yliopistolla. Molempia korkeakouluja tarvitaan. Vastakkain asettelua olennaisempaa on aktiivinen ja tuloksellinen toiminta. Kilpailua tärkeämpää on myös erilaisuudesta kumpuava yhteistyö maakunnan ja sen ihmisten hyväksi.
Mauri Panhelainen
Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori"
"PERUSTELTU KÄYTÄNTÖ
Keskisuomalainen on viime päivinä kahdessa numerossaan käsitellyt suomalaisten ammattikorkeakoulujen päätöstä muuttaa ammattikorkeakoulu-termin käännös englannin kielessä muotoon ”university of applied sciences”. Julkaistut tekstit ja kannanotot ovat olleet siinä määrin tunnepohjaisia ja epäinformatiivisia, etteivät perustelut ole välittyneet lukijoiden tietoon.
Muutos perustuu ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENEn suositukseen. Neuvosto informoi asiasta syksyllä opetusministeri Antti Kalliomäkeä, ja siitä keskusteltiin opetusministeriön juristien kanssa. Muodollista estettä monissa maissa jo käytössä olevalle käännökselle ei löytynyt.
Ratkaisu on perusteltu sen vuoksi, että university-termistä on tullut kansainvälisessä käytännössä korkea-asteen koulutuksen synonyymi. Kansainvälisessä yhteistyössä polytechnic-termi liitetään lähes poikkeuksetta toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin tai mihin tahansa ammatilliseen koulutukseen. Missään muualla Euroopassa tai sen ulkopuolella ei enää käytetä korkea-asteella harhaanjohtavaa termiä "polytechnic". University-termi on otettu useimmissa maissa kansainväliseen käyttöön koko korkea-asteen koulutuksessa, myös siellä, missä korkeakoululaitos rakentuu kahden pilarin varaan kuten meillä. Erityisen hankalia ”polytechnic-”termiin liittyneet sekaannukset ovat olleet espanjankielisessä maailmassa sekä Itä- ja Kaakkois-Aasian suunnalla (mm. Kiina ja Intia), sillä Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimii ammattikorkeakoulujen Aasia-yhteistyön kansallisena koordinaattorina.
Esim. saksalaiset käyttävät omasta ammattikorkeakoulustaan (Fachhochschule) käännöstä University of Applied Sciences. Samaa käännöstä käytetään Sveitsissä ja Itävallassa. Suomalainen ammattikorkeakoulu on saksaksi edelleen ”fachhochschule. Alankomaissa käytetään käännöstä University of Professional Education. Englannissa ja Australiassa polytechnic-nimi korvattiiin university-termillä jo yli 10 vuotta sitten.
Kotimaisessakin käytännössä on jääty ajasta jälkeen. Meillä on jo yli 10 vuotta ollut lainsäädännöllä vahvistettu korkeakoululaitos, jossa on keskenään rinnakkaista kaksi sektoria, akateemisesti suuntautunut yliopistosektori ja käytäntösuuntautunut ammattikorkeakoulusektori. Suomen korkeakoulujärjestelmä ei tosiaankaan ”nojaa kahteen tasoon”, vaan kahteen korkeakoulutyyppiin. Molemmat ovat yhteiseltä nimitykseltään korkeakouluja ja kattavat erilaisina sektoreina yhdessä koko korkeakoululaitoksen, vaikka monesti näkee vieläkin kolmiosaisen litanian ”yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut”. Hieman hämäävää luonnollisesti on, että eräät yliopistosektorin yksiköt pitävät nimessään kiinni perinteisestä korkeakoulu-termistä kuten Teknillinen korkeakoulu (englanniksi Helsinki University of Technology).
Ammattikorkeakoulu pysyy edelleenkin lainsäädännön määrittelemänä työelämäsuuntautuneena korkeakouluna – myös kansainvälisissä yhteyksissä - eikä pyri muuttumaan akateemiseksi opinahjoksi. Muutos englanninkielisen nimen käännöksessä on tekninen ja kansainvälisen kehityksen sanelema, eikä sillä haluta hämärtää korkeakoulusektoreiden erilaisuutta. Muu tarpeeton spekulointi perustuu todellisuuden tarkasteluun peruutuspeileistä ilman tietoa siitä, miten korkeakoulumaailma on muuttunut.
On yleinen ja myös Keski-Suomen etu, että Jyväskylän ammattikorkeakoulu löytää jatkossakin hyviä, itselleen sopivia yhteistyökumppaneita kansainvälisessä yhteistyössä ja tukee näin maakunnan kehitystä ja kansainvälistymistä. Kumppanit eivät yleensä ole samoja kuin yliopistolla. Molempia korkeakouluja tarvitaan. Vastakkain asettelua olennaisempaa on aktiivinen ja tuloksellinen toiminta. Kilpailua tärkeämpää on myös erilaisuudesta kumpuava yhteistyö maakunnan ja sen ihmisten hyväksi.
Mauri Panhelainen
Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori"
Vastaukset 54
Vanhimmat
Onpahan tavallinen ur.o. Toivottavasti käy oikein henkilökohtaisesti neuvomassa Otaniemessä miten ne korkeakoulut ja yliopistot pitää nimetä.
Että oikein OM:n juristien kanssa keskusteltu, voi että.
"Hieman hämäävää luonnollisesti on, että eräät yliopistosektorin yksiköt pitävät nimessään kiinni perinteisestä korkeakoulu-termistä kuten Teknillinen korkeakoulu (englanniksi Helsinki University of Technology)."
Ai että yksi Suomen vanhimmista ja varmasti maineikkaimmista korkeakouluista onkin nimetty väärin, ja nämä mikälie AMK:t oikein?
Kyllä nyt on Maurilla lähtenyt kierteet jostain ruuvista. Kuinkahan pitkään kestää, että näiden AMK-Universityjen pitää muuttaa opetushenkilökuntansa virat Professoreiksi ja Dekaaneiksi, jotta oltaisiin samalla viivalla kuin muissakin maissa. Pitäähän välttää väärät mielikuvat.
Huoh. Säälittävää.
Ihan asiallinen ja hyvä kirjoitus. Toivottavasti vähän viilentää palstojen kuumia tuulia.
kun amk on englanniksi university ... hahahahahah½!
Se on kuule ihan sama mikä joku koulu on vieraalla kielellä, vaikka ala-aste saa käyttää lain mukaan ihan mitä nimeä lystää itsestään englanniksi, saksaksi, ranskaksi, sille ei ole mitään "muodollista estettä"...
Siis ihan sama vaikka kaikki ammattikoulutkin olisivat vaikka "Master´s degree program University" tai vaikka "Masters of the Universe"
Alkakaapas ajaa nyt ajaa muutosta, että yliopistojen nimi muutettaisiin yliyliopistoiksi. Voisitte taas näyttää siinäkin pikkusieluisuutenne.
Onkos ylioppilaalle tullut napoleon-kompleksi, kun tituleeraa itseään jo Ylioppilas ensimmäiseksi? Käsi on vedetty liivin kulmille ja silleen.
Kyllä yliopistot olisivat ihan tyytyväisiä nykyiseen nimitykseensä, joka nauttii ansaittua arvostusta, jolleivät AMKT:t pyrkisi anastamaan osaa arvostuksesta ansiotta itselleen - esiintymällä yliopistoina. Nimim. 12345 osuu pahan kerran omaan (tai AMK:jen) nilkkaansa, kun yrittää irviä YLIOPISTOJA yrityksestä saada lisää statusta pelkällä nimenmuutoksella. Siitähän koko tämä farssi on syntynyt, että OPISTOT yrittävät esiintyä korkeakouluina pelkän kosmeettisen nimenmuutoksen perusteella. Nyt siten uskotellaan niin itselle, omille opiskelijoille kuin ulkomaalaisillekin, että AMK on muka jokin todellinen korkeakoulu ja yliopistojen haastaja (tai vähintään rinnakkaisjärjestelmä). Höpöhöpö. Ei todellisuus muutu nimityksiä rukkaamalla. Se joka tuommoista soodaa uskoo, ei ole ajattelultaan lähelläkään korkeakoulukypsyyttä. Eli AMK:than niitä nimiä ovat rukanneet - yliopisto on yliopisto ja opisto opisto, nimitettiin niitä miten hyvänsä; mutta yliopisto EI ole muuttanut nimeään, OPISTOT OVAT - AMK:iksi.
Paska on paskaa, vaikka sitä sanoisi miksi.
Ne entiset opistot, jotka ryhtyivät ammattikorkeakouluiksi, joutuivat kehittämään tarjontaansa vaativampaan suuntaan. Eivät opistot minnekään ole kadonneet. Suosittelen tutkimaan, ennen kuin hutkit.
Väinö hyvä, minulla on vanhastaan opistotasoinen tutkinto. Nyt minulla on työn alla tutkinto sekä AMK:ssa että yliopistossa. Luulisin osaavani arvioida sitä "tarjonnan kehittämistä" vähän paremmin kuin vain AMK:uun höynäytetty opiskelija tai muu tyhjiä juhlapuheita "kehittämisestä" kuunnellut ja uskonut. Ei se meno ole opistosta mihinkään muuttunut, nimi vain. AMK ei eroa opistosta kuin nimensä puolesta, kun taas yliopisto on korkeakoulu. Tasoero ON huikea.
Itse olen opistomerkonomi. Käyn tällä hetkellä liiketalouden-linjaa AMK:ssa, ja voin henkilökohtaisesti sanoa, että tasoero opistokoulukseen on, jos ei nyt valtava, niin suuri, nimenomaan AMK:n hyödyksi. Ihmetyttää muutenkin väite, että opistokoulutus olisi ollut jotenkin laadukkaampaa. Höpönlöpön, sanon minä. Yliopiston puolelle en ole ehtinyt, enkä varmaan jaksa vaivautuakaan, vaikka ei se ainakaan lukion pisteistä kiinni ole.
AMK:n ja opiston välillä itseopiskelun määrässä on suuri ero. AMK:ssa suuri osa hommista tehdään itse kotona (tai projekteissa), kun opistossa aikanaan kaikki opetettiin kädestä pitäen. Tässäkö on meidän entisten opistolaisten suurin inhon aihe AMK:ssa?
Mitähän sinä Väinö tarkoitit "meillä"? Jos tarkoitit sinua ja minua, niin ei meitä oikein voi kyllä niputtaa, sillä meillä on yksi oleellinen ero valmiuksiassamme arvioida eri koulutasojen keskinäisiä eroja: minä opiskelen MYÖS yliopistossa, sinä et.
Annoit kyllä oivan esimerkin AMK-tason tiedonhankintavalmiuksista ja tekstinymmärtämisestä.
Väännänpä vielä rautalangasta omat opintoni:
1) (Ammoin suoritettu) opistotutkinto (yo.merkonomi)
2) (Työn alla) AMK-tutkintoon johtavat AMK-opinnot (eri alalta) - valmista pitäisi tulla joskus tänä keväänä
3) (Työn alla) maisterin tutkintoon johtavat akateemiset opinnot (edellistä osin sivuavalta alalta) - valmista pitäisi tulla parin vuoden sisällä.
Eli, Väinöseni, kun sinä näet opiston ja AMK:n välillä suuren eron, se johtuu vain siitä, että et muusta tiedä. Se ero kutistuisi sinunkin silmissäsi oikean kokoiseksi, jos sinulla olisi vertailukohta - jos tietäisit KUINKA SUURI se ero onkaan yliopiston ja AMK:n välillä. Mutta sitähän sinä et tiedä - sinä kun et ole "ehtinyt" sinne yliopistoon...
Minä taas kaikilla kolmella tasolla opiskelleena pidän AMK:a vain uudelleennimettynä opistona, sillä NIIDEN kahden välillä EI ole mainittavaa eroa opetuksen laadussa ja tasossa. Se suuri harppaus tasossa ON kyllä AMK:n ja yliopiston välillä - eikä suinkaan AMK:n ja opiston välillä, kuten sinä tunnut luulevan. No, tuokin on oiva esimerkki AMK-ajattelusta - joka ei oikeasti korkeakoulutetun ajattelulle ole edes etäistä sukua. Sinä et ilmeisesti uhraa ajatustakaan sille, oletko pätevä puhumaan MYÖS AMK:n ja yliopiston tasoerosta, vaikka TIEDÄT, ettet ole kokeillut kuin toista. Missä on ajattelun kritiikki?
Seuraava lauseesi jäi kummastuttamaan:
"Tässäkö on meidän entisten opistolaisten suurin inhon aihe AMK:ssa?"
Ensinnäkin: taas tuo "meidän" - keistä sinä puhut? Toivottavasti et sinusta ja minusta.
Toiseksi: tuossa toistuu se sinun harhasi, että sinä tiedät millaista itsenäinen opiskelu on (kaikilla tasoilla), vaikka olet kokeillut sitä vain AMK-tasolla.
Minun kokemukseni mukaan AMK:n itseopiskelu on lähinnä ohjattua etäpäivähoitoa aikuisille. Se on turhan nippelitiedon etsimistä, ajankulua, jonka monet vielä hoitavat plagioimalla tekstiä - suoraan netistä ja lähes lähdekritiikittömästi. Tuommoisella pelleilyllä on venytetty vanhat opistotutkinnot vuoden pitemmiksi, jotta voidaan lypsää veronmaksajilta lisää rahaa siitä, että opiskelijoille muka tarjotaan vuoden pitempään koulutusta. Opiskelijoille, jotka käytännössä pistetään siksi lisävuodeksi kotiin tekemään hyödyttömiä näennäistehtäviä. Mutta tekeväthän he, kun uskovat, että "korkeakoulussa" kuuluu niin tehdä - he kun eivät paremmasta tiedä.
Kuulehan, Väinöseni, myös yliopistossa opiskellaan paljon itsenäisesti, eikä se kuitenkaan minua - vanhaa opistolaista - töki yhtään. Yliopiston itseopiskelutehtävät kun edellyttävät AMK:issa harrastettavan nippelitiedon jäljentämisen sijaan kriittistä ajattelua, tiedon soveltamista ja ongelmanratkaisukykyä. Ne siis kehittävät AJATUSTAPOJA Googlen käytön sijasta.
Kyllä, siinä olet oikeassa, että minua tökkivät AMK:n itseopiskelutehtävät. Eivät siksi, että niitä tehdessä ei ole opettaja pitämässä kädestä, vaan juuri siksi, että ne EIVÄT ole aitoja itseopiskelutehtäviä. "Musti, hae nippelitieto"-tyypin tehtävät ja nippelitiedon mekaaninen jäljelntäminen eivät ole itsenäistä korkeakouluopiskelua, vaan ohjattua ajantappamista. Minua tökkivät AMK:n "itsenäisen opiskelun" tehtävät siksi, että ne ovat järjettömiä ja hyödyttömiä, ja siksi, että ne ovat pelkkää silmänlumetta. Ei korkeakouluopetuksen joidenkin ulkoisten muotojen apinoiminen tee AMK:ista korkeakouluja. Ei tee, kun niistä matkituista muodoista puuttuu sisältö ja tarkoitus, ja tehtäviä teetetään vain veronmaksajien hämäämiseksi. Päinvastoin, totuttaminen kritiikittömään älyttömyyksien hyväksymiseen on korkeakouluopetuksen VASTAKOHTA.
Yliopiston itsenäisen opiskelun tehtävät sen sijaan eivät töki, sillä niissä saa käyttää päätään: pitää suunnitella tarvitsemansa tiedon määrä ja laatu, arvioida tietolähteiden luotettavuutta, puntaroida keskenään ristiriitaisten tietojen painoarvoa ja uskottavuutta, pitää soveltaa niitä tietoja sekä ratkoa ongelmia. Sellaisten tehtävien mielekkyys on helppo huomata - ne kehittävät ajattelutapoja.
Olen edelleenkin sitä mieltä, että AMK on vain uudelleennimetty ja silmänlumeeksi tehdyillä näeennäisparannuksilla "kehitetty" opisto - ja yhä vain opisto - eikä mikään vakvavastiotettava korkeakoulu. Vanhan opistotason koulutuksen ja AMK-koulutuksen tasoero on MINUN mielestäni näennäinen. Väinö saa vapaasti olla eri mieltä - mutta Väinöhän ei olekaan oikeata korkeakoulua kokeillut, vain opistoa ja AMK:ua. Minun kokemukseni mukaan se iso tasero on juuri AMK:n ja yliopiston välillä, joten koko opistojen uudelleennimeäminen AMK:iksi oli turha. Olisi pidennetty opistotutkintoja vuodella - jos siihen edes todellista tarvetta oli, eikä lähdetty kikkailemaan nimityksillä, niin
1) opistotutkintojen arvostus olisi noussut
2) käsite "korkeakoulu" ei kärsisi sellaista inflaatiota kuin se AMK:n takia tulee kärsimään.
Minäkin väännän rautalangasta.
Et taida olla käynyt opistoa. Tekstisi perusteella olet lähinnä 17-19-vuotias, yliopisto-opiskeluista haaveileva lapsi. Ei kukaan voi minun, tai väitetysti sinun, ikäisenä olla mielipiteiltään noin anaali.
Lopetan keskusteluni kanssasi tähän.
...jos itse munaat itsesi puhumalla asiasta, josta ihan terveellä maalaisjärjelläkin arvioiden et ole pätevä arvioimaan. Minun teesini - jälleen rautalangasta vääntäen - oli, että
Voidakseen sijoittaa AMK:n opetuksen tason oikeaan paikkaan akselilla opistotaso-akateeminen taso, täytyy tuntea kaikki kolme tasoa. Vain opisto- ja/tai AMK-tason nähnyt puhuu MuTu-pohjalta tai on uskonut kritiikittömästi auktortiteetteja (AMK:nsa opettajia) jos sijoittaa AMK:n lähemmäs yliopistotasoa. MINUN kokemukseni mukaan ero opiston ja AMK:n välillä on näennäinen ja ero AMK:N ja yliopiston välillä huikea. Ja, toisin kuin sinä, Väinöseni, minä tiedän mistä puhun.
Sääntö on muuten yleispätevä: Voidakseen järjestää kolme ilmiötä jonkin tietyn ominaisuuden suhteen täytyy tietää KAIKISYA kolmesta kuinka voimakkaana ominaisuus niissä esiintyy. Muuten ilmiöitä ei voi perustellusti edes laittaa järjestykseen saati arvioida keskimmäisen sijaintia muihin nähden.
Väinön kirjoitus (8.1.2006 klo 01.13) teki täyttä kunniaa AMK-opetukselle.
1) "Minäkin väännän rautalangasta."
2a) "Et taida olla käynyt opistoa. Tekstisi perusteella 2b) olet lähinnä 17-19-vuotias, yliopisto-opiskeluista haaveileva lapsi. 2c) Ei kukaan voi minun, tai väitetysti sinun, ikäisenä olla 3) mielipiteiltään noin anaali."
4) "Lopetan keskusteluni kanssasi tähän."
Pikainen analyysi Väinön päästöstä:
1) "Väännän rautalangasta" tarkoittaa tavallisesti sitä, että puhuja pyrkii täsmentämään tarkoitustaan ja selventämään aiemmin esittämäänsä väitettä - yleensä yksinkertaistavin esimerkein. Väinö EI selventänyt aiemmin puhumaansa, tai ylipäätään yhtään mitään, vaan päinvastoin esitti joukon uusia perustelemattomia väitteitä.
2a) "Et taida olla käynyt opistoa." Perustelematon - ja sitä paitsi epätosi - väite. Ei selventänyt Väinön aiempaa väitettä [että ero opiston ja AMK:n välillä on valtava]. Ei myöskään ollut mikään asiallinen perustelu, vaan yritys epätodella väittämällä osoittaa, että Väinö on yksin oikeassa.
2b) "Olet lähinnä 17-19-vuotias, yliopisto-opiskeluista haaveileva lapsi." Kuten edellä - perätön ja perustelematon väite, eikä selvennä aiempaa väitettä, eikä ole mikään perustele millekään. Vastapuolen mollaamista siinä naiivissa toivossa, että se kohottaisi omaa uskottavuutta.
2c) "Ei kukaan voi minun, tai väitetysti sinun, ikäisenä--" Hämärä viittaus väitteeseen, jota kukaan ei edes ole esittänyt. Ainoan täällä esitetyn väitteen iästäni esitti nimittäin Väinö itse.
Koska MINÄ en ole iästäni mitään väittänytkään, pelkistyy Väinön kummallinen heitto muotoon "Kellään ei voi olla tuollaisia mielipiteitä".
(Eli "Kellään EI VOI OLLA tuollaisia mielipiteitä kuin sinulla ON")
"Kellään" on kovin jyrkkä ja kategorisoiva ilmaus, ja sen sisältävä väite kumoutuu jos yksikin poikkeus väitetystä säännöstä löytyy. Ja löytyyhän se. Minä todellakin olen sitä mieltä, että koulutus AMK:ssa ei eroa tasoltaan opistokoulutuksesta, ja ero AMK:n ja yliopiston välillä on huikea. Joten väite "KELLÄÄN ei voi olla---" kumoutuu sillä, että todistettavasti ainakin yhdellä (minulla) on.
3) "[Ei kukaan voi olla] mielipiteiltään noin anaali." Mikä mielipiteessäni oli Väinön mielestä "anaalia". Ilmeisesti se, että
3.1) minun mielipiteeni oli erilainen kuin Väinön, eikä pönkittänyt Väinön katteetonta uskoa siihen, että hän muka opiskelee oikeassa korkeakoulussa
3.2) minun mielipiteeni perustui kokemusperäiseen tietoon eikä haaveisiin, kuvitelmiin tai AMK-opettajien omakehuiseen propagandaan
3.3) minun mielipiteeni oli (ehkä vähän turhankin laveasti) perusteltu,
oli Väinön mielestä "anaalia".
Kuvaavaa AMK-tason opetukselle ja sen kautta siellä kehittyvällä "analyyttiselle ajattelulle" on, että kaikki mikä ei tue omia rakkaita näkemyksiä (tai opettajan esittämiä väitteitä, olivatpa ne oikeita tai vääriä), on "anaalia" (tuomittavaa). Ja peusteluista viis. Tyypillistä AMK:lle, mutta ei millään muotoa korkeakoulukelpoista ajattelua.
4) "Lopetan keskusteluni kanssasi tähän."
Suomennos: "Jollen minä saa olla oikeassa, en halua keskustella" TAI "Jollei minun väitteitäni hyväksytä oikeiksi ilman perusteluja, en suostu keskutelmaan lainkaan".
Ei kaivanne rautalankaa.
Väinö hyvä, ymmärrän, että sinusta on turhauttavaa, jos olet antanut uskotella itsellesi, että AMK on oikeasti korkeakoulu - kyllähän sinulla pitäisi olla oikeus luottaaa siihen, että verovaroista kustannetussa koulutuksessa puhutaan totta edes suurissa kysymyksissä. Mutta jos sinä sitten menet esittämään sellaisen väitteen jollakin julkisella forumilla - kuten tällä palstalla - kykenemättä esittämään sille perusteluja (kun ei sinua ole siihen koulutettu) tai joku asian paremmin tietävä argumentoi sinut nurin, niin se EI ole sen paremmin kantansa perustelevan syytä. Sinun pitäisi olla vihainen 1) AMK:lle, jossa sinua on sahattu linssiin saaamasi koulutuksen tasosta ja/tai 2) itsellesi, kun olet antanut huiputtaa itseäsi ja sitten lähtenyt soitellen sotaan. Turha siitä on vastaväittäjälle kiukutella, jos hän osoittaa sinun näkemystesi perusteiden heikkouden. Sinun kannattaa ottaa opiksi, ja olla vast'edes kriittisempi ajattelussasi.
Hyvin kirjoitettu :) Noinhan se asia on.
1) Missähän vaiheessa edes puhuin yliopistosta? Puhuin AMK:n ja opiston eroista.
2) Rautalangasta vääntäminen oli kettuilua sinulle. Huomaa edellinen viestisti. Lue myös tämän viestin kappale.
3) Väität omaavasi sekä opisto- että amk-tutkinnon. Hyvä ihminen, mene työelämään. Kasvat vähän henkisellä tasolla. Ainoastaan täysi tollo kärsii 3-4-vuotta opiskelemassa paikassa, jonka tasoa pitää jo edellistä opiskelupaikkaansa matalampana.
4) Olen kuitenkin sen verran iäkäs, kuten sinunkin voisi olettaa olevan mikäli olet se joksi itseäsi väität, ettei minulla ole enää kiinnostusta tapella jonnin joutavista asioista. Omaan oman yrityksen ja olen ollut töissä henkilöstöjohtajana sekä duunarina. Nyt korotan tietotasoani AMK:ssa, josta TODELLAKIN saan laajemman osaamisen, kuin opistosta aikoinaan. Toiset asiat luonnollisesti ovat toistoa, mutta se on oletettavissa oppilaitoksessa, joka on kehittynyt vanhan järjestelmän pohjalta.
Ihmettelen edelleen intoutumistasi väittelemään aiheesta, johon itse en tarttunut. Missä vaiheessa olen edes puhunut yliopistosta suhteessa AMK:un?
...muttet taida huomata sitä itse. Kykysi ymmärtää väärin suomenkielistä tekstiä ja esittää väärinymmärrystesi pohjalta perusteettomia väittämiä kertoo - paremmin kuin mikään kenenkään tällä saitilla sanoma - sinun koulutuksesi tasosta.
Siteeraan edellistä viestiäsi kohta kerrallaan:
#1) "Missähän vaiheessa edes puhuin yliopistosta? Puhuin AMK:n ja opiston eroista."
Kyllä, kyllä. Sinä sanoit, että "ero opiston ja AMK:n välillä on valtava" - vastatessasi minun viestiini, jossa olin sanonut AMK:n olevan mielestäni vain uudelleennimetty opisto, ja sen todellisen tasoeron olevan AMK:n ja yliopiston välillä. Vaatii tietenkin huomattavasti sinua kehittyneempää lukuataitoa ymmärtää viimeksi lukemansa virkkeen välittömän sisällön lisäksi myös konteksti (kokonaisuus, sekä kokonaisuuden ja viimeksi lukemasi virkkeen yhteys), joten valotan vähän - toivoakseni tarpeeksi yksinkertaisesti:
Jos A) minä sanon, että 'Opisto ja AMK edustavat käytännössä samaa tasoa, ja yliopiston ero molempiin on huikea',
ja B) sinä vastaat siihen, että 'Ei, kyllä ero opiston ja AMK:n välillä on valtava [AMK:n hyväksi]',
niin kyllä sinä silloin yrität hilata AMK-tasoa kauemmas opistotasosta ja samalla lähemmäs akateemista tasoa, tajusitpa itse niin tekeväsi tai et.
Minun teesini oli, että sinun, vain opisto- ja AMK-tason nähneenä, käsityksesi 'valtavasta erosta' on rajoittunut - sinähän et tiedä, kuinka valtava se ero voi oikeasti olla. AMK-tason ja yliopistotason välillä se ON valtava. MINUN näkökulmastani - kokemukseen perustuen - ero opiston ja AMK:n välillä on mitätön - verrattuna AMK:n ja yliopiston väliseen tasoeroon.
#2) "Rautalangasta vääntäminen oli kettuilua sinulle. Huomaa edellinen viestisti. Lue myös tämän viestin kappale."
Niin? Mitähän sinä tuolla sepustuksella yrität sanoa? Minä ilmoitin vääntäväni rautalangasta - ja väänsin myös (eli selitin jo aiemmin kertomani asian perinpohjaisemmin). Sitten sinä ilmoitit 'myös vääntäväsi rautalangasta' - etkä selvittänyt yhtään mitään, vaan väänsit vain pöntöllisen uusia perättömiä ja perustelemattomia väitteitä.
Josko sinä kelle kuvittelit kettuilevasi, niin vain itsellesipä onnistuit. Vaikket taaskaan tainnut sitä itse tajuta.
#3.1.) "Väität omaavasi sekä opisto- että amk-tutkinnon."
Enkä väitä. Taas puhuu Väinö-poika paskaa - joko tahallaan, tai sitten siksi, että hänen käsityskykynsä ei riitä ymmärtämään mitä alla olevassa listauksessa sanotaan (seuraava listaus oli jo viestissäni 7.1., mutta laitan sen nyt vielä toisen kerran - josko se vaikka Väinöllekin aukenisi toisella lukemalla. En kuitenkaan lisää tavuviivoja, vaikka ne ilmeisesti kovasti tarpeen olisivat):
"omat opintoni:
1) (Ammoin suoritettu) opistotutkinto (yo.merkonomi)
2) (Työn alla) AMK-tutkintoon johtavat AMK-opinnot (eri alalta) - valmista pitäisi tulla joskus tänä keväänä
3) (Työn alla) maisterin tutkintoon johtavat akateemiset opinnot (edellistä osin sivuavalta alalta) - valmista pitäisi tulla parin vuoden sisällä."
Väinö pieni, missäs kohtaa minä tuossa väitän, että minulla jo on AMK-tutkinto? Lukisit kunnolla tekstit, joita kommentoit, niin et tulisi pistäneeksi toisten suuhun sanoja, joita ei ole lausuttu. Tosin sinun argumentointisi on muutenkin niin tyypillisen AMK-tasoisen heikkoa, että kaipa sinun on sitten yritettävä vaikka valehtelemalla yrittää horjuttaa vastapuolen uskottavuutta. Minulla on työn alla AMK-tutkinto, ja valmistun joskus tänä keväänä - tarkemmin sanottuna minulla on opinnäytetyö jättämättä, kaiken muun olen suorittanut. Enkä ole muuta väittänytkään - toisin kuin sinä valheellisesti väität. Opistotutkinto minulla sen sijaan on - kuten sanoinkin - on ollut jo toistakymmentä vuotta.
#3.2.) "Hyvä ihminen, mene työelämään. Kasvat vähän henkisellä tasolla."
Eli minä en ole työelämässä ollut? Ja tämä faktatieto perustui tietoon... niin, mistä lähteestä? No ei tietenkään mistään. Minulla on toistakymmentä vuotta työkokemusta opiskelujeni välissä. Tuo erottaa Väinön oikeasti korkeakoulutetusta. Oikeasti korkeakoulutettu ottaa selvää faktoista, ja puhuu sitten - Väinö tekee oletuksen, siis luulee, ja puhuu sitten luulojensa pohjalta. Voi Väinö, Väinö, minä tosiaan ehdin hankkia toistakymmentä vuotta työkokemusta yo.merkonomina, ennen kuin nyt opiskelemani alan houkutus kasvoi liian suureksi.
Mitä taas kasvuntarpeeseen tullee, niin sinun tapasi puolustaa rajoittuneita näkemyksiäsi millä tahansa muulla keinolla kuin perusteluilla kertoo kyllä selvää kieltään SINUN henkisestä kehitysasteestasi.
Sitä paitsi epäilen syvästi SINUN puheitasi omasta työkokemuksestasi. Kuulostat lähinnä suoraan lukiosta tulleelta teiniltä, joka sinisilmäisesti uskoo mitä opettaja sanoo - ja mieluisia valheita uskottuaan raivostuu sitten SILLE, joka kertoo totuuden (sen, että AMK ei ole mikään korkeakoulu), eikä sille joka huijasi - kuten aikuinen tekisi. Paino sanoilla "epäilen" ja "kuulostat" - MINÄ en väitä, että tietäisin ikäsi tai että puhut paskaa (kaiken muun ohella) myös työkokemuksestasi. Minähän en TIEDÄ asiaa - vaikeudet erottaa omat luulot ja faktoin perustellut tiedot toisistaan ovat teidän AMK:laisten helmasynti, ja mielelläni sen teille jätänkin. Juuri se tekee teistä niin hauskoja.
#3.3.) "Ainoastaan täysi tollo kärsii 3-4-vuotta opiskelemassa paikassa [, jonka tasoa pitää jo edellistä opiskelupaikkaansa matalampana.]
Kerrankin Väinö puhuu asiaa. Minä olen täysi tollo. Annoin nimittäin huijata itseni AMK:uun. Kun tajusin, että AMK:jen suuret puheet "korkeakoulusta" olivat täyttä potaskaa, hain yliopistoon. Ja pääsinkin, mutta siinä vaiheessa olin jo käyttänyt 2 vuotta opintotukea AMK:ssa, ja nykysääntöjen mukaan keskeytettyihin opintoihin käytetty opintotukiaika vähennetään seuraaviin opintoihin käytettävissä olevasta. Toisin sanoen minulla riittää opintotukea yliopistossakin pitempään nyt, kun varmistin sen riittävyyden käymällä viime talvena yliopisto-opintojeni välissä suorittamssa AMK:n opinnäytetyötä valmiiksi (ja jätän opinnäytetyöni tänä vuonna). Eli niin järjetöntä kuin se onkin, vuosi pitempään AMK:ssa takaa tässä tapauksessa opintotuen riittämisen vuoden pitempään myös yliopistossa.
Kyllä, minä olen täysi tollo - minä uskoin, että AMK on korkeakoulu. Jos nyt saisin valita uudestaan, jättäisin AMK:n kokonaan väliin ja hakisin heti yliopistoon.
#3.4.) "[Ainoastaan täysi tollo kärsii 3-4-vuotta opiskelemassa paikassa,] jonka tasoa pitää jo edellistä opiskelupaikkaansa matalampana."
"Edellistä opiskelupaikkaansa"? Mitähän Väinö tuolla tarkoittaa? Jos Väinö tarkoittaa kauppaopistoa, niin minä EN pidä AMK:a opistoa alempitasoisena - mutta en korkeampitasoisenakaan. Ne edustavat samaa tasoa - ainakin yliopistosta katsoen niiden tasoero on käytännössä mitätön.
Jos taas Väinö tarkoittaa yliopistoa, jossa olen opiskellut ennen ja jälkeen viimeisen AMK-vuoteni, niin tollouteni laji tuli jo käsiteltyä kohdassa #3.4.): minun tollouteni ilmeni huonona kouluvalintana, joka taas johtui siitä, että uskoin esitteitä, joissa väitettiin AMK:n olevan korkeakoulu. Ja kun moka oli kerran tehty - töistä irtisanouduttu, opiskelupaikka vastaanotettu ja opintotukiaikaa kulutettu - oli se koulu sitten käytävä myös loppuun, jotta opintotukea riittäisi myös OIKEISIIN korkeakouluopintohin.
Kerran vielä: myönnän auliisti, että vain täysi tollo voi uskoa AMK:n olevan oikeasti korkeakoulu - ja minäkin olen ollut sellainen tollo kouluun hakiessani. En ole enää.
#4) "--ettei minulla ole enää kiinnostusta tapella jonnin joutavista asioista."
Suomennos: "Minä vetäydyn keskustelusta, koska 1) minussa ei ole miestä myöntämään puhuneeni asiasta, josta en oikeasti tiennyt tarpeeksi, ja 2) minulle on jo selvinnyt, että pelkkä toisen sanomisten vääristely ja toisen nimitteleminen ei nyt tehoa, vaan minun pitäisi pysyä faktoissa ja perustella väitteeni - ja siihen minä en pysty. APUA!"
Sinänsä huvittavaa, että Väinö kirjoitti tuon tänne alle vuorokausi sen jälkeen kun oli kirjoittanut, ettei aio enää kirjoittaa tänne. Nähtäväksi jää, kuinka pitkään puheet tällä kertaa pitävät. Ei minuakaan isommin kiinnosta vängätä jonkun semmoisen kanssa, joka 1) ei tiedä mistä puhuu, 2) ei ilmeisesti edes ymmärrä lukemaansa jos hänelle jotain asiaa valaisee (kts. esim. #3.1.), 3) vääristelee keskustelukumppaninsa puheita, ja sokerina pohjalla 4) ei osaa perustella kantojaan muuta kuin perättömillä väitteillä ja sellaisilla näennäisargumenteilla, jotka ovat pelkistettävissä muotoon "minä olen oikeassa, koska minä olen oikeassa".
#5) Missä vaiheessa olen edes puhunut yliopistosta suhteessa AMK:un?
Siinä vaiheessa kun kirjoitit säikeeseen, jossa tuota suhdetta pohditaan - eli säikeeseen, jossa ruoditaan Jyväskylän AMK:n rehtorin "perusteluja" sille, miksi AMK:ja tulisi nimittää englanniksi "University"iksi. Eli jos kirjoitat säikeeseen, jossa pohditaan AMK:n ja yliopiston keskinäistä suhdetta, ja vastaat jollekulle (minulle) joka on ilmoittanut pitävänsä AMK:a uudelleennimettynä opistona, että 'opiston ja AMK:n ero on valtava', niin sinä JOKO
1) otat (mahdollisesti itse sitä ymmärtämättä) kantaa myös AMK:n ja yliopiston tasoeroon
TAI
2) kirjoitat täysin käsillä olevan keskusteluaiheen ulkopuolelta.
Jos sinä kerran et halunnut ottaa kantaa AMK:n ja yliopiston tasoeroon, niin miksi sitten kirjoitit koulujen tasoeroista TÄNNE? Olisit sitten perustanut 'AMK vs. opisto' -aiheelle oman säikeen, jollet halunnut ottaa kantaa yliopiston ja AMK:n keskinäiseen suhteeseen, josta täällä puhuttiin. Aika heikko esitys tuo sinun yrityksesi pyörtää puheesi myöntämättä, että tulit ottaneeksi kantaa asiaan josta sinulla oikeasti ei ole kompetenssia puhua.
Ja nyt saa minun puolestani jäädä tähän - kevään ensimmäiset luennot pideätään huomenna, joten minulla on huomenaamusta lähtien sekä hyödyllisempää että kiinnostavampaa tekemistä kuin tänne kirjoittelu. Toki jätän sen varauksen, että jos Väinö (tai joku muu) jatkaa linjaansa ja taas vääristelee sanojani tai esittää perättömiä väitteitä, katson oikeudekseni esittää oikaisun.
Väinö, kyllä minä uskon, että SINUSTA tasoero opiston ja AMK:n välillä tuntuu suurelta. Usko sinäkin, että semmoiset, jotka ovat muutakin nähneet, EIVÄT sitä eroa mainitsemisen arvoisena pidä. Eivät, vaikka sinun kykysi olisivat äärirajoillaan jo AMK:ssa, ja se siksi tuntuisi SINUSTA korkeimmalta ihmiselle mahdolliselta tasolta. Vaikket sitä halua uskoa, on olemassa paljon vaativampiakin tasoja.
Väinö, mikäli mielit vakuuttaa vastapuolen omien näkemystesi oikeellisuudesta, niin opettele perustelemaan. Jos yrität vakuuttaa toisen siitä, että saamasi koulutus on korkeakoulutasoista, ja todistelet asiaa...
- esittämällä lisää perättömiä ja perustelemattomia väitteitä
- vääristelemällä jo sanottua
- halventamalla vastapuolta ('tollo', '17-19 vuotias lapsi, joka vasta haaveilee opinnoista' etc.)
...niin et sinä ketään vakuuta koulutuksesi korkeasta tasosta. Päinvastoin, sinä TODISTAT koulutuksesi olevan kaikkea muuta kuin korkeakoulutasoista. Ja kuten sanottu, katson keskustelun sellaisen kanssa, jolla on vahva mielipide, mutta ei lainkaan perusteluja, pelkäksi ajanhaaskaukseksi.
mistä puhut. Näin se nyt vain on.
Olisikohan sinun aika opetella tiivistämään asiasi suppeampaan pakettiin, etteivät päiväsi kuluisi merkityksetöntä tekstiä luodessa.
(Ihan vain vihjaisin;))
opistoja. Nolottaa oikein yleissivistyksesi taso.
Aivan, opistot ovat edelleen opistoja - vaikka jotkin niistä kutsuvat itseään ammattikorkeakouluiksi, ja nyttemmin vieläpä "University"iksi.
Se, että ero vanhan opistotason ja ammattikorkeakoulun välillä on näennäinen, käytännössä merkityksetön, ei tietenkään käy sellaisen järkeen, jolle AMK on korkein kuviteltavissa oleva koulutuksen taso. Kun mennään oman suorituskyvyn äärirajoilla, tuntuu pienikin parannus suurelta asialta - olipa kyse koulutuksesta tai urheilusuorituksesta (esim. sekunnin sadasosista). Varattomasta satanen on iso raha, kun taas varakkaasta satasen ja viisikymppisen omistavat ovat käytännössä yhtä köyhiä.
Mistäs sinä sen tiedät?
jep jep!
http://www.tao.tampere.fi/
Siinä opisto.
"Näin se vain on." Argumenttien kuningatar. Parasta mihin amiska pystyy. XD XD XD
Ja minä olen Napoleon I, Ranskan Keisari Juamalan Armosta, koska minä niin sanon. Näin se vain on. ;)
yritä paremmaksi pistää.
faktaa nähty aikoihin. Ei tänne kukaan enää tosissaan kirjoita. Vitsi koko palsta.
...ammattikorkeakoulukin. :)
...se olet sinä joka et tiedä mistä puhut. Minä tiedän. Minä olen alan huippuasiantuntija. :p
yliopistotutkinnoista ;)
Kyllä, näinhän se on.
Hihi olet todellinen asiakirjoittaja. Hih
Lähes kaiken olen siis nähnyt ja kokenut.
Valitettavasti myös sen miten osaamatonta porukkaa yliopistosta valmistuu.
Samalla kun opisto muutti nimensä ammattikorkeakouluiksi, entisille ammattikouluille aukeni mahdollisuus korottaa itsensä opistoiksi. Siinä on se ero.
Ja paljon nähnyt ja kokenut. Kaikkea en kuitenkaan.
Untuvikkoja ovat koulusta tullessaan niin akateemiset kuin nämä ammattikoululaisetkin, joita nykyisin kuulemma pitää sanoa ammattikorkeakoululaisiksi. Akateemisilla on hyvät valmiudet oppia uutta sekä arvioida oma lisätiedontarpeensa ja etsiä ja omaksua tarvittava tieto itsenäisesti.
Monet ammatti(korkea)koulusta tulleet ovat haluttomia oppimaan uutta, kun heidät on koulussa kusetettu uskomaan, että he osaavat jo kaiken. Ja monen kyky hankkia itsenäisesti tietoa on olematon, kun ei ole enää opettaja antamassa nettiosoitteita.
????????
Väinölle:
Hienoo että joku sanoo noille yliopisto pelleille miten asiat on!
Mä menin kanssa peruskoulun jälkeen kauppixeen. En mä olis ees halunnu lukioon. Mun mielestä sinne meni suurimmat kusipäät. Nyt mä jatkan AMKissa tradenomiks ja tiän kanssa kokemuksesta sanoo että kyllä AMK on korkeekoulu siinä missä ihan mikä vaan. Pitää olla aika tyhmä että käy monta vuotta lukioo ja yliopistoo kun saman tasosen tutkinnon saa tätä tietä paljon nopeemmin ja samalla saa ammatin.
Kas kummaa kun et lue itseäsi tradenomix.
Lue koko ketju niin huomaat mistä täällä yleensä nyt on puhuttu.
Ero on siis se että kun tuo edellinen puhui siitä, että opistoja on edellenkin niin tuo on se ero niihin vanhoihin ja nykyisiin opistoihin.
No mähän luenkin!
Heh vai että oikein tradenomiX? Mukavahan se on kun teiniX onkin yks päivä huomannu tulleen oikeaksi tradenomiX.
Joku on tätä jo yrittänyt sinulle selventääkin - heikolla menestyksellä tosin, mitä älköön kuitenkaan katsottako yrityksestä johtuvaksi - mutta väännänpä vielä minäkin vähän ratakiskosta esimerkkiä sinulle - vaikkakin myöhäsyntyisesti, kun en ole tällä saitilla tässä välissä käynyt (enkä taida käydä enää jatkossakaan).
Opistoja on edelleen, juu - "ammattiopistoja" - mutta ne eivät ole niitä samoja kouluja kuin ne "vanhat opistot", joista minä puhuin.
Entiset opistot kutsuvat itseään nykyään ammattikorkeakouluiksi - esim. teknilliset opistot ovat nykyää AMK:ja.
"Ammattiopistoiksi" taas nykyään kutsuvat itseään uudet yhteenlittymät, joihin kuuluu
- ammattikouluja ja
- osia entisistä "sekaoppilaitoksista". "Sekaoppilaitoksella" tarkoitan tässä esim. vanhoja kauppaoppilaitoksia, joissa annettiin niin ylioppilaille kuin peruskoulupohjaisillekin sekä opistotasoista (merkonomi) että kauppakoulutasoista (merkantti) opetusta.
"Ammattiopistot" antavat 2. asteen ammatillista koulutusta (katso vaikka itse laittamasi linkin takaa löytyvältä sivustolta) - joka EI edusta samaa koulutustasoa kuin esim. vanhoissa teknillisissä opistoissa annettu.
Kun ne vanhat opistot, joista minä olen koko ajan puhunut, "ylensivät" itse itsensä muuttamalla nimensä ammattikorkeakouluiksi, jäi nimitys "opisto" ikään kuin vapaaksi ja odottamaan ottajaansa, jolloin ammattikoulut puolestaan ylensivät itsensä "ammattiopistoiksi".
Selkiyttääkö tämä: Tilannne on sama kuin jos yläasteet saavat päähänsä nimetä itsensä uudelleen "ammattilukioiksi", "varhaislukioiksi" tai jollain muulla yhtä harhaanjohtavalla tavalla, ja ala-asteet omisivat sitten vapaaksi jääneen nimen "ylä-aste" uudelleennimeämällä itsensä "ammattiylä-asteiksi", "varhaisylä-asteiksi" tms.
Tuommoisessa tilanteessa olisi naurettavaa laittaa linkki jonkin "varhaisylä-asteen" (eli todellisuudessa ala-asteen) sivuille, ja sanoa: "katso nyt, kyllä ylä-asteet ovat edelleen ylä-asteita!".
Eikä koko nimienmuutosruljanssista seuraisi muuta kuin yleinen sekaannus ja koulutuksen eri tasojen eron hämärtyminen. Ennen pitkää "varhaislukion" tai "ammattilukion" (eli yläasteen) käyneet alkaisivatluulla olevansa ylioppilaita - he kun ovat käyneet "lukion". Varsinkin, jos heille kerrottaisiin heidän suorittaneen peruskoulussa sellaisen tutkinnon kuin "ylioppilas (AML)" (vrt. ylemmäksi amk-tutkintonimikkeeksi ehdotettu "maisteri (AMK)")
Tuo olisi ihan vastaavaa nimillä kikkailua kuin tämä nykyinen, jossa ensin entiset opistot muuttivat nimensä "ammattikorkeakouluiksi" ja sitten entiset ammattikoulut nimesivät itsensä "ammattiopistoiksi".
Minä olen käynyt sellaisen vanhan opiston, ja kohta myös ammattikorkeakoulun. Enkä näe niissä mitään muuta TODELLISTA eroa kuin sen, että vanhassa opistossa opiskelijoille annettiin hyvän koulutuksen lisäksi myös realistinen kuva heidän sijoittumisestaan työelämään. AMK:ssa puolestaan annetaan sielläkin sitä samaa VANHAA opistotasoa edustavaa HYVÄÄ koulutusta (muttei kuitenkaan korkeakoulutasoista), ja realismin sijasta syötetään opiskelijoille ruusunpunaisia utopioita AMK:n heille muka antamista valmiuksista ja niiden avulla saatavista hienoista työpaikoista. Minun mielestäni selvin merkki siitä, että AMK:ssa ei olla todellisessa korkeakoulussa, on se, että jotkut jopa uskovat. Sellaisten hörhöjen kirjoituksia on tämä saitti täynnä. Surullista. Ja kaikki tämä ilmeisesti vain siksi, että valheita ruusuisesta tulevaisuudestaan uskova AMK-opiskelija vastaa tyytyväisenä AMK;nsa "laatujärjestelmään" kuuluviin vuotuisiin palautekyselyihin, että hän on kovin, kovin tyytyväinen saamaansa opetukseen. Ja yksiköiden johtajat ja muut opettajat kilpailevat siitä kenen yksikkö saa parasta opiskelijapalautetta. Jos jo valmistuneilta mitään kysyttiin, ei tuloksista ainakaan hiiskuttu opiskelijoille. :D
Yrittääkö jumalauta jopa rehtori korottaa aiheetta kouluaan jo?? Eli siis mikä tässä kohtaa on ideana tekstissä:
"Suomen korkeakoulujärjestelmä ei tosiaankaan ”nojaa kahteen tasoon”, vaan kahteen korkeakoulutyyppiin."
Siis nimenomaan on KAKSI ERI TASOA LAINSÄÄDÄNNÖLLISESTI MÄRITELTYNÄ JA YLIOPISTO ON KORKEATASOISIN ELI SIELLÄ ON KORKEIN OPETUS LAIN MUKAAN!
Hanki elämä!
...niin tuntuu nyppivän. Sinua. Se, että ne, jotka tietävät mistä puhuvat, pitävät yliopistojen ja AMK:jen tasoeroa huikeana ja AMK:jen - nimeään muuttaneiden opistojen - esiintymistä yliopistoina ison vitsinä. Hanki sinä puolestasi kunnon koulutus, niin tiedät miksi AMK:jen uholle nauretaan. XD
Saa nähdä miten paljon amkista valmistuneita on 10 vuoden päästä työttöminä. Siinähän sitten irvailet.
Lisääntyvätkö tyopaikat sillä, että KAIKKI istuvat vuoden pitempään näennäiskoulutuksessa AMK:issa? Uskotko todella niin? KEHEN nähden AMK:n käyneillä on kilpailuetua työmarkkinoilla, kun kohta kaikki entiset opistot ovat muuttaneet nimensä AMK:iksi? Kun 1) työpaikkojen määrä ei sanottavasti muutu, ja 2) kaikilla tietyn tason työpaikoista kilpailevilla on pian se AMK-tutkinto, niin mikä työllistymisen tae sinä kuvittelet AMK-tutkinnon olevan? Toistan: KEHEN nähden kuvittelet saavasi kilpailuetua? Herää jo! Ehkä silloin 10 vuoden päästä sinäkin tajuat, että ei se tyopaikkojen määrä ja tarjonta mihinkään muutu koulujen nimiä muuttelemalla. Silloin ne, jotka ovat käyneet opiston nimellä AMK, hoitavat samoja tehtäviä ja kilpailevat keskenään samoista työpaikoista kuin tänään ne, jotka ovat käyneet opiston nimellä opisto. Ja yhtä suuri osa on työttöminä. :D :D :D Voi pyhä yksinkertaisuus!!!
Tarkoitin nimenomaan, että 10 vuoden päästä amkissa opiskelleista iso osa on työttömänä tai koulutustaan vastaamattomissa töissä.
Meikäläinen: No niinpä tosiaan näyt vastanneen 12345:lle - vilkaisin kaaviota huolimattomasti. Pahoittelut.
Vaan tulihan sekin nyt todettua (kahdellakin suulla), etteivät työpaikkojen määrä ja laatu muutu miksikään tutkintonimikkeitä muuttamalla.
Kyllä, ammattikoulun käymällä saa varmemmin työtä kuin AMK:n, AMK:sta valmistuneet joutuvat tekemään suoritustason työtä eli esim. toimivat lippujen myyjinä tai siivoojina (siistijöinä kuten he itse asian ilmaisevat) ja usein ammattikoulun käynyt osaa paremmin siivota kuin AMK:n käynyt eikä tympäänny niin helposti työhönsä. Ehkä poikkeuksena terveydenhuolto: lähihoitaja ja sairaanhoitaja saavat suurinpirtein yhtä hyvin työtä käsittääkseni.
Rehtorin ura on ilmeisesti tyssännyt amk-tasolle ja lopputulos on tällainen kitinä ja katteettoman kunnian hamuaminen nimikekikkailulla.
...ammattisurkeakoulussa, jota minä olen käynyt rinnan yliopiston kanssa - koskien (lähes) koko ko. AMK:n opettajakuntaa. Naulan kantaan, Riksu!!! Kateus on kamala tauti - ja jossei kyvyt riitä, niin titteli ainakin olla pitää (Jos AMK = "university" -> AMK:n opettaja = "professor". HAH!).
esin sosionomin (Amk) tutkinnon suorittaneet ilmoittavat usein suvereenisti jopa ansioluetteloissaan olevansa sosionomeja....Jatkossa varmaan tälle "university" termille käy samoin, unohtuu määreet perästä....
tule yliopistoa, vaikka kuinka hienoja titteleitä englannin kielellä käytettäisiinkin kuvaamaan näitä ammatillisia oppilaitoksia. Ihmettelen vaan.