valuvat seiniä pitkin.. yön tumman syleilyyn häviää tyhjyys todellisuuden joka kuristaa vihan sielusta hävittäen sen palasiksi yöhön pimeään
kuten hävittää minutkin
tyhjyys allani luo epävarmaa tunnelmaa miksi en voi saada siipiä ja lentää pois tyhjyydestä maailman
lensithän sinäkin
kun kuu kietoo helmansa ympärille öisen taivaan astun viimeiseen laivaan purjehdin päällä tyhjän unelman alla särkyneiden lupausten
jälleen levitän siivet mustat
istun keskellä pimeyttä päällä tyhjyyden mielettömyyden haluan vaan hukkua pimeyteen...
kuten hävittää minutkin
tyhjyys allani luo epävarmaa tunnelmaa miksi en voi saada siipiä ja lentää pois tyhjyydestä maailman
lensithän sinäkin
kun kuu kietoo helmansa ympärille öisen taivaan astun viimeiseen laivaan purjehdin päällä tyhjän unelman alla särkyneiden lupausten
jälleen levitän siivet mustat
istun keskellä pimeyttä päällä tyhjyyden mielettömyyden haluan vaan hukkua pimeyteen...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Valkoisena valona saavun yli puiden läpi oksien ja saavutan varjosi haaleimman reunan
kunnes erehdyt siirtymään lähemmäs
Valtaan koko sielusi, upotan valoni syvimpään varjoon jonka löydän ja syöksen sen voimalla ettei yhtäkään pimeän synkkää pistettä jäisi..
Lopulta tyydyn lepäämään päälläsi rentona
..siihen asti kun pimeässä piilotellut varjonpoikanen taas kasvaa.
:D.