Meidän tarina: yritystä takana kohta parisen vuotta ilman yhtäkään positiivista uutista. Kesällä mentiin tutkimuksiin ja miehestä löytyi "syy": siittiöitä oli näytteessä muistaakseni kokonaista 18 kpl, joista yksi oli ns. täydellinen. Ainoa hoitomuoto Väestöliiton ylilääkärin mukaan on siis ICSI. No, koska emme ole kovinkaan rikkaita, jonotamme nyt julkiselle puolelle. Tammikuun lopussa eli ihan kohtapuoliin on ensimmäinen tapaaminen lääkärin kanssa ja katsotaan sitten, miten edetään. Ihan nyt vaan mielenkiinnosta olisin teiltä jo ICSIn kokeneilta tiedustellut, että miltä se tuntuu, mitä lääkkeet noin suunnilleen maksavat ja niin edelleen. (Taysin täti arvioi syksyllä, että lääkekulut ovat siinä Kelan omavastuurajan luokkaa..) Luuletteko, että meille ei edes muita hoitoja yritetä, kun tilanne siittiöiden suhteen on niin surkea? Ja jos joku on ollut/on nyt Taysissa vastaavissa hoidoissa, mikähän siellä olisi aikataulu ICSIn suhteen?
Kaikki tiedonmuruset otetaan kiitollisena vastaan! :)
Kaikki tiedonmuruset otetaan kiitollisena vastaan! :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Heissan!
Olen menossa ICSI;iin vkolla 4, nyt siis hormoonihoidot päällä. Meillä syy ICSI;in on minun endometrioosi ja avopuolisolla alentunut simppojen määrä. Kävin ostamassa osan lääkkeistä itse, osa saadaan yksityiseltä kliniikalta. Mutta lasku oli silti n.800 euroa. Kelan lääkekattohan täyttyy reilun 600 euron jälkeen, mutta ostohetkellähän kaikki lääkkeet pitää maksaa itse, sitten saat Kelalta kirjeen kotiin ja myöhemmin sitten saat Kelalta lääkekaton ylimenevältä osalta rahat takaisin. Lääkekattoon tuli jotain uudistuksia tämän vuoden alusta, joten käy katsomassa Kelan kotisivuilta tarkempia tietoja.
Onnea hoitoihin!
Ainakin täällä päin pystyy tekemään Yliopiston apteekin kanssa sopimuksen, jolla saa lääkkeet pelkällä lääkekaton hinnalla (n.600€)eli ylimeneviä ei tarvitse enää erikseen jälkeenpäin kelalta hakea vaan apteekki hakee ne itse.. helpotti huomattavasti.
Meille tehty kolme kertaa ICSI. Miehellä astenoteratozoospermia. Siittiöiden määrä ja laatu huomattavasti alentuneet. Minulla todettiin myös PCO. Toisella hoitokerralla tärppäis mutta sain keskenmenon. Kolmannesta tuoresiirrosta tulin taas raskaaksi. Nyt saa pelätä koko ajan että meneekö kesken..
Tästä ICSI:stä: se on ehkä "paras" hoitomuoto. Tai tehokkain, koska siinä ainakin saadaan siittiö väkisin munasolun sisään.(Olen muuten kuullut että tämä on myös kallein lapsettomuushoito, mikä ei tietysti näy julkisella puolella hinnassa.) Eri juttu tietenkin on että hedelmöittyykö se todella ja rupeaako solut jakautumaan.
Voisin ihan lyhyesti kertoa oman kokemukseni hoidosta, että tiedätte suurinpiirtein mitä on luvassa: Oma hormonitoiminta taltutetaan nenäsumutteella tai niinkuin minulle tehtiin viimeksi:söin e-pillereitä muistaakseni reilun kuukauden. Sitten odotetaan kuukautisvuoto. Pistoshoidot aloitetaan pian tämän jälkeen. Minulla käytössä on ollut Puregonia. Joka päivä pistetään annos vatsaan vaihdellen pistokohtaa. Silloin tällöin käydään lääkärillä tarkistuttamassa tilanne: katsoo ultraäänellä emättimen kautta kuinka paljon munarakkuloita on lähtenyt kasvamaan ja minkä kokoisia ne ovat. Sen perusteella lääkäri määrää pistettävät lääkeannokset. Pistohoidon aika vaihtelee hurjasti. Minulla se on yleensä tainnut kestää pari viikkoa. Kun viimeinen pistos on otettu, olen seuraavana päivänä pistänyt ns. irrotuspiikin, johon lääkäri antaa tarkan pistämiskellonajan. Seuraava päivä on ollut piikitön ja seuraavan päivänä on jo sitten punktion vuoro eli munasolut kerätään talteen. Samana päivänä aikaisemmin miehen täytyy toimittaa spermapurkki labraan, joss suoritetaan siittiöiden pesu (valitaan parhaimmat yksilöt). Ennen punktiota laitetaan käteen tippa josta saa rauhoittavaa lääkettä. Siitä menee vähän pää "sumeaksi". Minulla tuo punktio on ollut joka kerta aika kivulias, mutta on se sen arvoista jos vauva on joskus tullakseen. Punktion jälkeen pitää makoilla jonkin aikaa sairaalassa. Saman päivän aikana munasolut hedelmöitetään. Seuraavana päivänä saa tiedon onko yhtään hedelmöittynyt ja seuraavana päivänä olisi luvassa alkion siirto, jos jakautuneita alkioita on. Alkionsiirto ei satu. Hankalinta toimenpiteessä on se kun rakon pitää olla täysi ja pissattaisi kovasti. Alkionsiirron jälkeen pitää käyttää jonkin aikaa keltarauhashormonia emättimen kautta (esim. Lugesteron). Sen pitäisi auttaa alkiota kiinnittymään.
Sori, tämä tarina pursuili vaikka piti lyhyesti kertoa.. Tämä siis minun kokemukseni eli voi olla että toisilla hoito tehdään hieman eri tavalla. Niin ne lääkkeet ovat maksaneet suurinpiirtein 600 euroa.
Minusta te voitte olla ihan onnellisia jos pääsette suoraan ICSI:in. Olen kuullut että toisille on yritetty monta kertaa ensin muita hoitoja mutta kun ei saada tulosta niin on siirrytty ICSI:in. Eli tavallaan ei "tuhlata aikaa" sellaisiin hoitoihin joilla ei luultavasti tulisi tulosta.
Toivon teille paljon onnea!! Kyllä teille vielä oma nyytti saadaan. Hoidot voivat viedä välillä kaikki voimat ja tuntuu rankalta mutta lopussa toivottavasti kiitos seisoo.. Minulla raskausviikkoja nyt 10. Ja käy ihmeessä purkamassa mieltäsi tälle palstalle. Minä olen saanut täältä suunnattomasti tukea. On kärsitty lapsettomuudesta kuusi vuotta.. Tsemppiä!
Kiitos oman kokemuksen jakamisesta! Vähän tosiaan hirvittää nuo hormonit ja sitten tietysti hinta, me kun ei mitään Kroisoksia olla. Väärin minusta, että kun ei kerran luonnollisesti pysty lapsia saamaan, niin sitten siitä pitää maksaa vielä rahassakin moninkertainen hinta. Eikö henkisen puolen raskas taakka ole jo tarpeeksi kova hinta? Mutta toisaalta.. mitäpä sitä ei tekis oman nyyttinsä eteen.. :)
Minulla on myös takana ICSI-hoitoja, kolme tuorealkioiden siirtoa. (PAS-siirtoja, eli pakastetun alkion siirtoja ei tehty, eivät olleet alkiot riittävän hyvälaatuisia kai). Meillä ei ole tärpännyt hoidoista huolimatta.
Syy ICSI-hoitoon on meillä miehen spermanlaatu. Normaaleja siittiöitä on hyvin vähän, suurin osa epämuotoisia ja liikkuvat hitaasti. Tällaisissa tapauksissa käsittääkseni siirrytään suoraan ICSI-hoitoon, näin ainakin meillä. Lääkäri sanoi, että se on meille se ainoa tapa lisääntyä - jos ei siis jotain raamatullisia ihmeitä aleta odottaa..
Hormonilääkkeiden sivuvaikutuksista kannattaa kysellä, vaikka lekurit olisivat kuinka kiireisiä (ja yleisellä puolella usein ovat). Olen kuullut, että nämä rajut hormonihoidot lisäävät rintasyöpäriskiä naisella. Kysy asiasta. En halua masentaa ketään, mutta melkoinen myllytys on edessä. Itse en edes päässyt hoitoon suoraan, vaan piti ensin laihduttaa, siihen meni 6 kk.
Pistoshoitoon en enää suostu. Se oli kivuliasta, vaivalloista ja raskasta. Maha turposi ja sai ällöttäviä mustelmia, ja uintia harrastavana ihmisenä se oli tietysti aika kiusallista. Ensimmäisellä kerralla oli tietysti pelkästään jännää touhuta piikkien ja pullojen kanssa, mutta kolmas kerta tympi jo raskaasti. Kolmannella kerralla sain myös hyperstimulaation, eli nestettä kertyi vatsaonteloon ja se hölskyi siellä aika keljusti. Julkisella puolella oli ikävää se, että lekurit vaihtuivat tiuhaan, eivätkä he mitä ilmeisemmin pahemmin konsultoineet toisiaan.
Jos hoitoja jatketaan, niin meillä se merkitsee yksityiselle hakeutumista. Julkisella puolella tehdään vain kolme pistoshoitoa. Se on hyvä muistaa myös. Yksityisellä puolella olen kiinnostunut Väestöliiton ja AVAn tarjoamista PISTOKSETTOMISTA hoidoista, joihin voi hakeutua, jos naisessa ei ole vikaa. Siinä munasolut kerätään "raakile-asteella" ilman mitään piikityksiä. Lääkekuluissa, kivussa ja säryssä säästää siis..
Tyyriitä nuo hoidot ovat, olipa sitten julkisella tai yksityisellä. Kuten täällä on sanottukin, on KELAn omavastuu sellainen n. 600 euroa, sen jälkeen saa sitten ilmaiseksi lääkkeet. Mutta lääkärikäynnit ja punktiot sun muut maksavat silti.
Vähän negatiivisesta sävystäni huolimatta toivotan teille mitä parhainta onnea. :) Ehkä tässä itsekin jaksaa taas alkaa suhtautua positiivisemmin kevään saapuessa, nyt vain tuntuu synkältä. Siirron jälkeiset pari viikkoa ovat aina niin vaikeat (henkisesti), sitä odottaa ja toivoo raskautta ja kuukautisten alkaminen on HUIKEA pettymys. Tuntuu tosiaan kuin olisi mankelin läpi käynyt..
olis suunnilleen se ylipainon raja, jolloin lääkäri pistää laihikselle? Ja miten se vaikuttaa asiaan? Jos kyse on kerran miehen siittiöissä ja ite on terve, niin miten se paino siihen liittyy? Tiedän kuitenkin itse monta ylipainoista (osa reilustikin sellaisia), jotka ovat saaneet lapsen ihan luomustikin.
Itekin kyllä mietin tota ylipainojuttua, koska sitä kyllä ihan tarpeeksi meikäläiseltäkin löytyy. Mutta voivatko hoidot siis todella lykkääntyä sen takia??
Ai niin, käytkö Taysissa vai jossain muualla? Ja jos Taysissa, kuka sulla on lääkärinä? Alko ahistaan, jos ei sitä vauvaa vielä saakaan ees yrittää ton painon takia.. :/
Puhuit että AVA:lla on mahdollista myös pistoksettomat hoidot, että munasolut kerätään raakileasteella, voitko kertoa lisää, en ole kuullut tästä mitään ja olen ICSI-hoidoissa ja minussa ei ole mitään vikaa, kiinnostaisi kovasti!
Ei mua ainakaan ole pyydetty laihduttamaan. Mutta olen hoidon jälkeen laihduttanut 4 kg jotka tulee mulle ainakin hoidosta
ei kyllä järin hirveästi ylipainoa edes näytä olevan. :) Tarkoitin lähinnä meitä vähän enemmän pyöreitä.. mutta kiitos silti vastauksesta.