Kakolassa naurettiin yleisesti kun yksi vanha hörhö sanoi ottavan rintaan aina illalla. Hänellä oli oikea sydänsairaus mutta nyt pikemminkin lemmensairaus. Näin hän pääsi nuoremman vangin selliin yöksi ikäänkuin turvaan jos jotain sattuisi. Sattuihan ainakin tuolla sellissä. Enää ei peli toiminut mutta toisen peli maistui. Tuo imeminen toistui säännöllisin väliajoin, aina kun Arttu L. sanoi kerrosvartijalle ottavan sydämestä. Sen verran vaarallinen mies oli kyseessä, ettei kukaan päin naamaa nauranut, mutta omissa oloissaan monikin.
Nauroimme sitä nuoremman sellikaverin kanssa kunnes hän kerran tokaisi, että kasviksessa häntä oli vedettu suoraan suoleen. Sitten heti perään, että oli tykännyt siitä ja josko minä voisin tehdä hänelle saman. Tuo oli varsin imarteleva ja houkutteleva tarjous ja vastasin myöntävästi. Tippaiitalta saatua valkovaseliiniä vain ja menoksi. Menoa se olikin ja nautinnollista. Kaveri halusi myös purkautua ja hoidin homman kädellä. Myöhemmin aina ensin imin tyhjäksi ja sitten pukin kunnolla. Tuo toistui kahden vuoden ajan 3-4 kertaa viikossa. Elämä maistui joltain kunnes kaverini riitautui pillerikaupoissa ja luikki Sukevalle pakoon muka veneentekoon. Jäin yksin eikä toista samanlaista tullut kohdalle enkä myöskään ehdotellut kenellekään. Emme pitäneet enää kirjeitse yhteyttä.
Vapaus se tulla tupasahti minullekin ja pääsin sivilin ihanuuteen. Kohta ystävystyin syvemmin vanhaan tuttuun naiseen josta voi sanoa, että vuodet olivat vain parantaneet viiniä, tässä tapauksessa koko naisen olemusta. Ei aikaakaan kun otimme kuulutukset ja kohta huomasimme olevamme aviossa. Perhe kasvoi ja elämä alkoi mennä omaa painoaan. Kävin kursseja ja pääsin työelämään. Konnuudet eivät suoraan sanoen enää kiinnostaneet. Rikoksilla saatu hyöty oli vankilavuosiin verrattuna mitätön.
Joskus muistelin mitähän sellikaverille nykyään kuuluu. Tapasin saman kylän poikia ja kysäisin kuin salavihkaa asiaa. Taas tuli yllätys. Miehellä oli oma menestyvä firma jota pyöritti usean työntekijän voimin. Oli kanssa aviossa ja lapsia oli useampi. No, kiva että meni hyvin ja oli jaloillaan. Hän eli omaa ja minä omaa elämää naisen kanssa ja koko vankilaromassi oli taakse jäänyttä aikaa.
Nauroimme sitä nuoremman sellikaverin kanssa kunnes hän kerran tokaisi, että kasviksessa häntä oli vedettu suoraan suoleen. Sitten heti perään, että oli tykännyt siitä ja josko minä voisin tehdä hänelle saman. Tuo oli varsin imarteleva ja houkutteleva tarjous ja vastasin myöntävästi. Tippaiitalta saatua valkovaseliiniä vain ja menoksi. Menoa se olikin ja nautinnollista. Kaveri halusi myös purkautua ja hoidin homman kädellä. Myöhemmin aina ensin imin tyhjäksi ja sitten pukin kunnolla. Tuo toistui kahden vuoden ajan 3-4 kertaa viikossa. Elämä maistui joltain kunnes kaverini riitautui pillerikaupoissa ja luikki Sukevalle pakoon muka veneentekoon. Jäin yksin eikä toista samanlaista tullut kohdalle enkä myöskään ehdotellut kenellekään. Emme pitäneet enää kirjeitse yhteyttä.
Vapaus se tulla tupasahti minullekin ja pääsin sivilin ihanuuteen. Kohta ystävystyin syvemmin vanhaan tuttuun naiseen josta voi sanoa, että vuodet olivat vain parantaneet viiniä, tässä tapauksessa koko naisen olemusta. Ei aikaakaan kun otimme kuulutukset ja kohta huomasimme olevamme aviossa. Perhe kasvoi ja elämä alkoi mennä omaa painoaan. Kävin kursseja ja pääsin työelämään. Konnuudet eivät suoraan sanoen enää kiinnostaneet. Rikoksilla saatu hyöty oli vankilavuosiin verrattuna mitätön.
Joskus muistelin mitähän sellikaverille nykyään kuuluu. Tapasin saman kylän poikia ja kysäisin kuin salavihkaa asiaa. Taas tuli yllätys. Miehellä oli oma menestyvä firma jota pyöritti usean työntekijän voimin. Oli kanssa aviossa ja lapsia oli useampi. No, kiva että meni hyvin ja oli jaloillaan. Hän eli omaa ja minä omaa elämää naisen kanssa ja koko vankilaromassi oli taakse jäänyttä aikaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tapahtuuko nykyään tuommoista?
Eikö savolaiset oo niitä miehiä?