odottaa elämä
missä rakkauden valot
voi sytyttää
Sine jonnekin
sitten keväällä
kun meri vapautuu
kahleistaan
tulen
Silloin ei minua mikään
estä
Kävelen vaikka
paljainjaloin
teitä tuntemattomia
Kun vain ne
rakkauden valot saisin
sytyttää
Siellä jossain olet
sinä
missä rakkauden valot
voi sytyttää
Sine jonnekin
sitten keväällä
kun meri vapautuu
kahleistaan
tulen
Silloin ei minua mikään
estä
Kävelen vaikka
paljainjaloin
teitä tuntemattomia
Kun vain ne
rakkauden valot saisin
sytyttää
Siellä jossain olet
sinä
Vastaukset 6
Vanhimmat
toiveikas runo Lio. Keväällä on kaikki taas uutta ja alkavaa.
Hyvää jatkoa Sinulle :)
kun luonto herää elämään, tuntuu kuin itsekin heräisi pitkästä unesta
Aion kaivata värit esiin ja yrittää saada aikaan
jonkun taulun nyt olen vain piirrellyt, mitä itselläsi on tekeillä?
talvi-aihe rakkaasta Suokista.
Kiva kun sulla kulkee toi visuaalinen taidekin mukana.
Hyvä kun sulla energiaa riittää!
Hienoa kuulla sinua jälleen. Mietinkin, onko
kynästäsi muste loppunut.
Keväinen rakkaus, leskenlehdet tien pientareilla
ja se luonnosta huokuva voima, joka saa kukat ja
puut puhkeamaan väriloistoonsa.... harmi aikakonetta
ei ole vielä keksitty. Täytyy elää talvi ensin.
Kiitos runostasi.
T. PeterPan.fly
Ei ollut muste loppunut vaan rohkeus jonka yksinäisyyden synkät varjot kasasivat päälleni, yritän terästäytyä on niin paljon tekemättömiä asioita ennenkuin...
Olis se hyvä keksintö aikakone voisi käydä vilkaisemassa tulevaisuuteen
Kiitos itsellesi PeterPan.fly!
Niin siellä jossain...
Haikea mutta onnistunut kuvaus,pidin :)