Meille tuli muutama päivä sitten 2 suloista poikakissa, iältää 3kk. Nyt nää pari päivää ollaan pidetty ne yöt pesuhuoneessa ( vessa ja sauna) (max. 7 h.) aamulla ne on ollu muutamia tunteja "vapaana" ja työpäivän ajan (n. 6h.) taas pesuhuoneessa. Tämä sen takia että käyttävät vielä sohvaa raapimapuun sijaan.. Sitten on taas piiitkä iltaa aikaa oleilla muualla :)
Tunnen jonkinlaista syyllisyyttä siitä et kisut "joutuvat" tuolla olla noin paljon, vaikka tuntuvat siellä kuitenkin viihtyvän.. Pojilla on siellä nukkuma koppa ja muuta viihdykettä eikä niitä väkisin sinne tarvitse laittaa, vaan menee vapaaehtoisesti eikä edes heti pois tule kun oven avaa.
Kuulostaako aivan kauheelta? Näin ei siis oo tarkotus ikuisesti jatkaa vaan on väliaikanen järjestely.
Miten muiden pikku riiviöiden omistajat, annatteko yöllä repiä paikkoja vai mitä teette?
Tulipa täst nyt sekava ja pitkä.. :(
Tunnen jonkinlaista syyllisyyttä siitä et kisut "joutuvat" tuolla olla noin paljon, vaikka tuntuvat siellä kuitenkin viihtyvän.. Pojilla on siellä nukkuma koppa ja muuta viihdykettä eikä niitä väkisin sinne tarvitse laittaa, vaan menee vapaaehtoisesti eikä edes heti pois tule kun oven avaa.
Kuulostaako aivan kauheelta? Näin ei siis oo tarkotus ikuisesti jatkaa vaan on väliaikanen järjestely.
Miten muiden pikku riiviöiden omistajat, annatteko yöllä repiä paikkoja vai mitä teette?
Tulipa täst nyt sekava ja pitkä.. :(
Vastaukset 26
Vanhimmat
kuulostaa aika julmalta,kannattaa nyt hankkia ensitöikseen se raapimapuu ja opettaa ne siihen et pienet pääsee alottaa norm.elämän.
Raapimapuu on hommattu ja pojat sitä jo innokkaasti käyttääkin. Kissanminttua laittoi eläinkaupassa siihen jo kissat on ihan hulluina :)
Tota noin - kun otit kaksi kissaa niin kai jo ottaessasi tiesit, että kissat luontaisesti raapii paikkoja. Julmalta kuullostaa että olet pennut heti laittanut pesuhuoneeseen yöksi. Se eka yö uudessa paikassa on pennun mielestä kamala ja pelottava. Onneksi niistä sentään on ollut seuraa toisilleen. Mistä muuten tiedät mihin ne kyntensä iskevät ? Ei kaikki kissat välttämättä revi huonekaluja. Toisaalta ne ei kyllä välttämättä piittaa siitä raapimapuustakaan tuon taivaallista. Ja voin melkein luvata, että jälkia tulee huonekaluihin jo siitä, että ne kisailevat ja jahtaavat toisiaan juosten pitkin sohvanselkiä. Eläinten omistajat eivät voi suojella kotejansa samoin kuin lapsettomat ja kotieläimettömät vanhatpiiat ja - pojat. Koira naarmuttaa parketit ja kissa huonekalut tai tapetit. Niin se vaan on. Kissat pois pesuhuoneesta ! Tai vietäpä sielä itte yks yö makuupussissa ja koko päivä vaikka kirjan kanssa ( vrt nukkumapaikka ja virikkeet)niin paremmin tiedät. Jos olet todellinen kontrolli- ja siisteysfriikki niin luovu kissoista heti kättelyssä.
kaikissa kissaoppaissa kehotetaan kisut pitämään vieraassa paikassA ALUKSI mahd.pienessä tilassa eli yhdessä huoneessa emosta eroon joutuessaan,ettei suuri maailma hyökkää suoraan silmille.Raapiminen sivuseikka
että periaatteessa ja käytännössä teidän koti on myös heidän koti. Mä olen varta vasten hankkinut sellaisen sohvan ja tuolin, jota saa raapia, vaikka mieli olisikin tehnyt jotain vaal.beigeä nupukkisohvaa. Heillä on raapimapuu jaleluja mutta luonnollisesti ottavat vauhtia sohvan alareunalta, takaa ja nojan päältä. Kunhan nyt alussa tietävät missä on pisu/kakkalaatikko ja ruoka- ja vesiastia niin mun mielestä niiden tulisi huoletta saada mellastaa missä tykkäävät. Raapimisella ja puskemisella on myös reviirinmerkkaustarkoitus!
Meillä on kanssa kaksi pentua mellastamassa kotona. Vauhtia riittää ja meilläkin on sohva saanut kyytiä..:) Mutta alusta asti kannattaa kissoille opettaa, että mitä saa tehdä ja mitä ei. Jos yllätän kissan pahanteosta poistan sen siitä ja sanon matalalla äänellä "ei". Kyllä pennut on vähitellen alkaneet ymmärtää mitä saavat tehdä ja mitä ei. Sitähän en tiedä mitä ne sitten tekevät kun emme ole kotona. Mutta ainakin tositaiseksi ei ole tapahtunut mitään järisyttävää.
Illalla kannattaa leikittää pentuja oikein kunnolla ja sen jälkeen antaa ruokaa niin eiköhän käy teidän kanssa samaan aikaan nukkumaan. Ainakin meillä toimii. Pentujen pesutoimet alkaa siinä vaiheessa kun olemme käyneet sänkyyn pitkäksemme. Aamulla pennut ovat sitten täynnä tarmoa ja energiaa..:)
Pitkää pinnaa pentujen kanssa. Kyllä ne on niin ihania riiviöitä..:)
mitään kummallista ole väliaikaisena ratkaisuna. Pidä siellä vaan tarpeellisen ajan. Ovathan kissat löytöeläintarhassakin häkeissä väliaikaisesti.
Ei kissat niin paljoa virikkeitä tarvitse. Minusta tuon erään vastaajan kommentti, että mene itse pesuhuoneeseen nukkumaan, oli lievästi sanottuna yliampuva. Kyllä kissat tulee toimeen vähemmällä kuin ihminen. Ei niitä ihmiseen pidä ruveta vertaamaan.
..verrata ihmiseen. Ei vain oikein mene mun jakeluun, että otetaan eläin jota kasvatetaan pesuhuoneessa. Jos se sohvan kunto niin kamalasti pelottaa niin sitä olisi pitänyt miettiä ennen kuin ottaa kissan tahi kaksi. Ja mitähän tässä pesuhuoneperheesä mahtaa sitten tapahtua, kun arvon kissat eivät suostukaan toimimaan emannän/isännän tahtomalla tavalla. Yliampuvaa taisi olla tämän alkuperäisen kissojen hankkijan uskot ja luulot sen suhteen millaisia kissat ovat tai voivat olla.
Ja kyllä, eläinsuojeluyhdistyksissä pidetään kissoja väliaikaisesti häkeissä - vaan enpä usko, että niitä sieltä riemurinnoin annetaan pesuhuone- ja vessa-asukeiksi.Pidän siis julmana tätä pesuhuone asuttamista. Pennuilla menee aikaa tottua uuteen kotiin ja tosi kurjalta kuullostaa että ne totuttelee uusiin oloihin tuollaisissa tiloissa. Edelleenkin toivotan alkuperäisen kissan omistajan päiväksi vessaan tai kylppäriin miettimään asiaa;)
Olet vissiin niitä ihmisiä jotka pitävät eläimiä jotenkin tärkeämmässä asemassa kuin kanssaihmisiään. Tunnen tämän rodun aika tarkkaan ja kirjoittamasi tyyli vaikuttaa juuri siltä. Miksi aina pitää vastata niin inhottavasti?
Tyypillisin esimerkki oli taannoin kun poliisikoira ammuttiin niin siitä nousi oikein maansuru mutta kun ihminen ammutaan niin so what!
Itse kasvatan koiraa ja pidän sitä arvossa mutta en koskaan laita eläimiä luomakunnassa millään asteikolla ihmisen rinnalle tai peräti ohi!
toisaalta se voi luoda turvallisuuden tuntuakin kun on ne ekat päivät osan aikaa suljetussa, turvallisen oloisessa tilassa keskenään. meillä ainakin kissat vietti ihan omasta halustaankin kylppärissä ja sohvan alla muutaman ekan päivän. me myös suljettiin ne vessaan yöksi ja siksi aikaa kun ei oltu kotona koska toinen ei suostunut pissimään sinne minne kuului eikä ne siitä näyttäneet pilalle menneen vaikka kurjaltahan se tietysti tuntui meistä omistajista.
minusta voi kyllä muutaman päivän ajan noin tehdä mutta pidempiaikaisena ratkaisuna tuo ei kyllä toimi. ja pakostihan sen sohvan pitää antaa ottaa vähän osumaa, ei voi opettaa ettei sitä saa raapia jos ei koskaan saa kissaa itse teosta. :P
Mikä sitten tekee ihmisistä muita eläinlajeja paremman niin, että sen voi asettaa kaikkien muiden lajien edelle?
..otsaa. Enkä mielestäni edes kirjoittanut inhottavasti. En haistatellut, tyhmitellyt jne. Mielipidettähän tässä kysyttiin ja sen ilmaisin, turha siitä on hernettä nenään ottaa.Missään vaiheessa en myöskään kertonut pitäväni ihmisiä toisarvoisena verrattuna eläimiin.Mistä niin muuten päättelit ? Olen vain sitä mieltä, että jos eläin otetaan kotiin, niin se on perheenjäsen siinä missä muutkin.Ja väärältä tuntuu, että kissa (tai koira) tungetaan heti oitis pesuhuoneeseen vietämään aikaansa tuntikausiksi ENNEN kuin edes tiedetään tekeekö se pahojaan.Hätävarjelunliiottelua.Tosiasiassa olen tuollaiselle käytökselle hyvinkin allerginen. Olen törmännyt räikeään tapaukseen jossa koiraa kohdeltiin samoin. Pesuhuoneeseen vaan.Koira päätyi järsimään isäntäväkensä pyykit tohjoksi jonka seurauksena perheen isäntä kuristi koiran omin käsin kuoliaaksi. No, turha kai mainita, että kyseiset ihmiset eivät tuon jälkeen ystäviini lukeutuneet ja tein heistä ilmoituksen. HUOM en ole väittämässä, että alkuperäinen kirjoittaja on toimimassa samoin - perustelempahan vain mielestänne tiukkapipoista kantaani.
omistajat pitävät tärkeämpänä kissojaan kuin mitään muuta (edes lapsiaan), ystävistä puhumattakaan. Jos joku ystävistä ei ole kissojen suuri ihailija, hänestä tulee entinen ystävä. Heidän mielestään ystävä voi olla VAIN toisen kissan omistajan kanssa, jotta voivat kilvan kehua kissojaan ja ylistää niiden ihanuutta.
Siis: ihmiset eivät ole minkään arvoisia! Poikaystävästäkin luovutaan, jos se mokoma ei kissojen ihanuutta ymmärrä.
hätävarjelunliiottelusta, koska pentu ei vielä ole tehnyt mitään vahinkoa.
Miten voi korjata vahingon, kun pentu esim. on pissinyt pari kertaa kangassohvaan. Sohva ei mahdu pesukoneeseen ja vaikka mahtuisikin, haju ei lähde kulumallakaan. Onko kyse hätävarjelun liiottelusta? Vahinko on jo tapahtunut ja ainoa keino on HÄVITTÄÄ haiseva sohva.
Näin tekstiilialan ammattilaisena sanoisin tähän väliin, että on olemassa hyvin tehokkaita puhdistusaineita, joilla saa sohvasta pois jopa oksennuksen jättämät jäljet. Lähtee kyllä varmasti yksi kissanpissakin.
Miksi pitää hankkia kissa, jos kaikki on niiiiiin kamalaa eikä kissa saisi koskea yhtään mihinkään? Suositeltavampaa olisi hankkia pehmolelukissa, niitä saa varmasti jopa alennusmyynnistä. Ei ainakaan raavi sohvia eikä vahingossakaan pissaa väärään paikkaan kun ei pissaa ollenkaan. Ei haise ja voi pistää vaikka sinne pesuhuoneeseenkin työpäivän ajaksi jos mieli tekee :)
"Lievää" yleistämistä. Minulla on monta kaveria, jotka eivät omista kissaa. Ovat kavereita aivan samalla tasolla kuin kissanomistajakaveritkin. Ystäviksi kutsun harvoja ihmisiä, harvaan ihmiseen luotan niin paljon että voin häntä ystävänä pitää.
Me kissaihmiset puhumme keskenämme todella paljon muustakin kuin kissoista. Ehket vain ole huomannut sitä ;)
Mitä taas tulee lapsiin... En aio sellaisia hankkia, en tällaiseen maailmaan. Tämän päätöksen olen tehnyt jo kauan ennen kuin hankin ensimmäisen kissani, päätös ei johdu kissoista mitenkään.
Onneksi on kissarakas avomies niin ei tarvitse mokomaa laittaa pellolle ;) *ivaiva*
ja se on kissanpissan haju. Se ei lähde kulumallakaan. Oksennus- ym. tahrat kyllä saa pois.
Vai niin. Kummasti minä sain kissanpissan hajun pois nahkatuolista, kun nukutuksesta heräilevä kissa laski alleen. Eli kyllä se tarkoitukseen sopivilla aineilla lähtee, usko pois vaan ;)
en vielä ole sellaisesta kuullut.
Minäkin, vaikka kiihkeältä ja tiukkikselta ja "eläinaktivistilta" olenkin ( ainakin joittenkin mielestä) kuulostanut olen aikanaan silloiseksi surukseni joutunut kissasta luopumaan poikaystävän allergian takia. Iso oli itku, vaan eipä tullut mieleen, että olisin hänen terveytensä enemälti vaarantanut. Vieroitusoireita tuli kun allergia oli sitä sorttia, ettei kaveri sietänyt mitään eläimiä - paitsi kaloja.
Kissaihmisten päähän mahtuu muutakin kuin kissat ;)
Kävelepä huonekaluliikkeeseen ja kysy nahkasohville soveltuvaa kuivapesuainetta, joka poistaa myös hajun ;) Ihan kaikkea ei nyt sentään valmiilta tarjottimelta tarjoilla. Hassua kun nykyihmiset ovat niin laiskoja itse miettimään ratkaisuja.
että kissaihmisten päähän mahtuu mitään muuta kuin kissat.
Eräs työtoverini (vanhempi rouva) puhui päivittäin kissoistaan ja mitä ne tekivät tai jätti tekemättä. No hänen vaatteetkin oli aina karvaisia (kuin angoraa :)). Kului pitkän aikaa ennenkuin kuin tajusin, että tuolla rouvalla oli kaksi aikuista lastakin, koska ei ikinä sanallakaan maininnut. Piti ihan kerran kysyä oliko hänellä lapsia, kun ei koskaan niistä sanaakaan sanonut.
Kerran rouva pyysi kylään ja syömään heille. Se oli muuten ensimmäinen ja viimeinen kerta kun siellä mitään söin tai join. (Muuten kävin pikimmiltään muutaman kerran). Molemmat kissat nimittäin oli tottuneet ruokailemaan PÖYDÄLLÄ! Välillä kävivät lipaisemassa mun lautaselta (tai yritti) ja koko pöytä oli karvojen vallassa. Ne kissat oli perheenjäseniä eli tasa-arvosia muitten kanssa.
Sori vaan kaikki kissafanit, mutta musta toi oli aika paha ylilyönti vaikka kuinka rakastaa kissojaan!! Suorastaan idioottimaista.
Kyllähän se niin on, että jos maailmasta löytyy yksi ihminen, jolle kissat ovat ylikorostetun tärkeitä, niin kaikkien kissaihmisten on pakko olla samanlaisia.
Itselläni on kaksi kissa. Kissoista puhun niiden ihmisten kanssa joita kissat myös kiinnostavat, muille saatan ohimennen mainita niiden tekosista kuten joku mainitsee lapsistaan tai miehestään. Puhun muuten kyllä myös miehestäni ja harrastuksistani, työstäni (joka on muuten useimmiten kuulijoiden mielestä se tylsin aihe, ei suinkaan kissat), puhuisin lapsistakin jos niitä olisi. Itse en tunne yhtään pienten lasten äitiä, joka puhuisi vain kissoistaan muttei lapsistaan. Sen sijaan minulla on monia vanhempia tuttuja, jotka eivät aikuisista lapsistaan puhu, vaikkei heillä kissaa olekaan. Ihminen nyt vain on sellainen, että hän puhuu siitä, mitä hänen arjessaan tapahtuu. Nörtit puhuvat tietokoneista, intohimoiset tutkijat työstään, äidit lapsistaan, teinit kouluista ja muodista, varusmiehet intistä... Useimpien elämässä niitä puheeaieheita on minia, mutta jos ottaa silmätikuksi yhden, niin toki alkaa näyttää siltä, ettei ihmisellä muuta elämää olekaan.
Jokaisella on oikeus elää omassa kodissaan tavallaan. Meillä kissat eivät saa mennä pöydälle eivätkä makuuhuoneeseen, mutta sohvalle ne saavat mennä samoin kuin mm. nojatuoleihin. Jos se jotain vierastamme häiritsee, niin voi voi kuin ikävää. Itse en kommentoi muiden tapaa elää omassa kodissaan ja odotan, etteivät hekään tee niin minulle. Talossa talon tavalla tai talosta pois.
BTW: ehkä työkaverisi oli tosiaan yksinäinen. Olisiko parempi, ettei hänellä olisi edes noita rakkaita kissoja? Ei kissa kestään erakkoa tee, mutta jo valmiiksi hiukan yksinäiselle siitä voi olla suuri apu.
Ja jyrsijäharrastajat puhuvat vain jyrsijöistä, kaniharrastajat vain kaneista, koiraharrastajat vain koirista, herppiharrastajat vain herpeistä jne.? Varmasti jokainen puhuu eniten siitä asiasta, mikä on lähimpänä hänen sydäntään. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö heidän päihinsä mahtuisi mitään muuta ;) Mistä tiedät mitä vaikkapa tuo työkaverisi ajatteli, tuskin hän jokaista ajatustaan kertoi ääneen.
Suurin osa minunkin vaatteistani (ja mieheni vaatteista myös) ovat ihan varmasti karvaisia. Aluksi nypin karvat pois vaatteistani, nykyään en enää viitsi. Myös kanieni karvat jäivät mukavasti vaatteisiin enkä niitäkään enää useamman vuoden jälkeen jaksanut nyppiä pois. Suurimmat karvakasat toki nypin pois, mutta yksittäiset karvat saavat olla. Jos se jotain häiritsee niin voi voi :) Tarraharja on aika kätevä kapistus, sillä saa suurimman osan eläinten karvoista pois vaatteista. Minua muuten suunnattomasti häiritsee se, että pitkähiuksiset ihmiset eivät tajua kuinka rumalta näyttää kourallinen hiuksia paidanselässä. Että lähtee sitä karvaa ihmisistäkin ;)
Meillä kissojen ruokakupit ovat lattialla, mutta en ole kieltänyt kissoja syömästä OMALTA lautaseltani. Vieraiden lautasilta eivät missään nimessä saa ottaa mitään, jos ko. vieras ei siihen anna lupaa. Useimmiten vieraat tosin kysyvät, josko kissoillemme saa antaa maistiaisia pöydästä/lautaselta :) Nämä kyllä kerjäävät, mutta ovat niin ronkeleita etteivät kerjää kuin omia ruokiaan (eli raakoja lihoja ja kuivaruokaa) eli eivät vierailta kerjää muuta kuin rapsutuksia.
Miten voi jollain olla koko pöytä karvojen vallassa?! Tai no joo, tottakai voi, jos ei vaivaudu siivoamaan. Kissojen harjaaminen auttaisi siihen, etteivät kissat tiputtele karvojaan ihan joka paikkaan, samoin oikeanlainen ruokavalio auttaa siihen.
Kyllä meilläkin kissat ovat perheenjäseniä. Niillä ei ole päätösvaltaa siinä, millaisen auton ostan, mitä laitan ruoaksi tai milloin menen vanhempieni luo kylään. Eivät siis ehkä ihan täysiarvoisia perheenjäseniä siinä mielessä, mutta noin niin kuin muuten ovat kyllä laskettavissa perheenjäseniksi :)
auttaa Feliway-suihke. Sillä kun käsittelee sohvat ym paikat joita ei saa raapia, niin käpälät pysyvät irti. Käsittely pitää uusia pari kertaa päivässä kunnes kissat alkavat puskea käsiteltyjä huonekaluja. Helpompi vaihtoehto kuin pitää kissoja eristettynä. Sohvat voisi myös suojata jollain peitteellä.
http://www.vetcare.fi/index.php?id=86
Pennuille on tärkeää saada olla paljon ihmisten seurassa, että ne oppivat talon tavat ja luottamaan ihmisiin. Vessa ei ole muuten kovin hyvä paikka pitää kissoja eristyksissä, koska pönttö voi olla varsinkin pikkupennulle kohtalokas (kannesta huolimatta).
Pennut harvoin saavat mitään todellista tuhoa aikaiseksi vaikka raapisivatkin paikkoja. Kun kynsien leikkuusta on huolehdittu, kissa ei jää niistä kiinni eikä tule lenkkulankoja tms. Vaikka pennuilla onkin neulanterävät kynnet, ne ovat kuitenkin suhteellisen pienet.
Kissoilla iästä riippumatta pitää olla paljon virikkeitä, koska tylsistynyt kissa tekee moninverroin enemmän tuhoja kuin kissa, jolla on luvallista mielenkiintoista tekemistä riittävästi. Jokaisessa kissakodissa taatusti näkyy, keitä siellä asuu eikä sille voi mitään. Sohviin tulee kuitenkin naarmuja ennemmin tai myöhemmin, viimeistään kissaravien aikana. ;)
Olen tässä saanu vastauksia laidasta laitaan Itse olen tullu siihen tulokseen ettei nuo muutamat päivät pesuhuoneesssa poikia oo pilannut. Nyt osaa suurimmaks osaks ainakin raapimapuuta käyttää ku sohvaa on kielletty raapimasta ja viety aina puulle. Tottahan se on että niitä jälkiä jatkossa kuitenki tulee, se on osa kissoja :) Ei enää tarviste kauhistella tätä meidän järjestelyä, se oli väliaikaista niiku sanoin :)