Meillä on todellakin ruoan kanssa järkyttävä rumba pikku neidin kanssa. Ikää 1v2kk. Ranteet pyörivät, pää pyörii, ruoka oksennetaan tai kaotaan takaisin suuhun ja samaa tietä ruokalapulle. Iltaisin tekee tekemällä oksennuksen ja vetäsee puurot ja maidot pitkin lattioita...sitten kylvetetään uudestaan ja uudet ruoat...kaikki lääkkeet oksentaa ulos ja seurauksena on se, että korvatulehdus uusii kokoajan uudestaan, kun mikään lääke ei ehdi imeytymään. On niin nirso, että maistaa lääkkeen ja oksentaa heti. Olen kätkenyt sen yosaan, kun sitä suostuu syömään melko hyvin, mutta ei aina auta sekään.
Neiti siis vihaa syömistä. Pienikin kökkö ruoassa pitää sylkeä pois, ruokailun aloittaminen on iso asia ja ei suostu millään maistamaan. Kaikkia periaatteitani vastaan käytössä ovat lelut ja kirjat, jotta saataisiin edes vähän huomiota pois syömisen vastustamisesta ja tyttö huijaamalla suostuukin syömään jonkin verran. Mutta heti, kun pahin nälkä ohi alkaa ruoan sylkeminen ja huuto. Lapsella on rytmi syömisessä. Saa ruoat aina tiettyyn kellon aikaan.Tyttö syö yhden ison piltti purkillisen päivässä lämmintä ruokaa (välillä itsetehtyä,välillä valmisruokaa)vähän jogurtia, vähän yosaa, banaania ja iltapuuron. Siinä välissä juo velliä...joten ei syö oikeasti paljon mitään. Ja tuotakaan ei suostu syömään kunnolla. Ei suostu itse syömään lusikalla, mutta maissinaksuja ja muuta laittaa sormin suuhun. Sitä olen kannustanut.
Paino ei nouse ja alkaa olemaan jo tosi hiki homman kanssa. Painaa aina vaan ton saman 9kg. Mitä ihmettä teen? Jotkut vippaskonstit tulisi nyt tosi tarpeeseen.
Neiti siis vihaa syömistä. Pienikin kökkö ruoassa pitää sylkeä pois, ruokailun aloittaminen on iso asia ja ei suostu millään maistamaan. Kaikkia periaatteitani vastaan käytössä ovat lelut ja kirjat, jotta saataisiin edes vähän huomiota pois syömisen vastustamisesta ja tyttö huijaamalla suostuukin syömään jonkin verran. Mutta heti, kun pahin nälkä ohi alkaa ruoan sylkeminen ja huuto. Lapsella on rytmi syömisessä. Saa ruoat aina tiettyyn kellon aikaan.Tyttö syö yhden ison piltti purkillisen päivässä lämmintä ruokaa (välillä itsetehtyä,välillä valmisruokaa)vähän jogurtia, vähän yosaa, banaania ja iltapuuron. Siinä välissä juo velliä...joten ei syö oikeasti paljon mitään. Ja tuotakaan ei suostu syömään kunnolla. Ei suostu itse syömään lusikalla, mutta maissinaksuja ja muuta laittaa sormin suuhun. Sitä olen kannustanut.
Paino ei nouse ja alkaa olemaan jo tosi hiki homman kanssa. Painaa aina vaan ton saman 9kg. Mitä ihmettä teen? Jotkut vippaskonstit tulisi nyt tosi tarpeeseen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
lusikka itselle toiseen käteen. Kun ne haluaa alkaa opettelemaan itse, ne kehittää ton rumban.
Kokeile!
Ja laita ne lelut ym hörsöt pois ruokapöydästä, ei ole hyvä juttu. Kun se lapsi on isompi, saat tapella sitten: ei, ei leluja ruokapöytään!
Kokeole myös eri merkkejä, voi olla, että inhoaa just sitä, mitä tyrkytät, mutta syö toista. (liikaa sokeria, liikaa suolaa, liikaa sitä, liikaa tätä)
Luota lapsen kylläisyysviestiin!
Älä ihmeessä tyrkytä,jos toinen osoittaa ettei halua, suomessa lapset ei kuole nälkään. Tytölläsi on selvästi "taantumisvaihe". Nyt hän ei kasva.
Aivan varmasti lapsesi syö kun on nälkä! Suosittelisin jättämään sen vellin pois, se on aika täyttävää. Vaihtele makuja,anna eri hedelmiä mm.päärynrää,mandariinia,omenaa. Anna maistaa viiliä,rahkaa,eri jugurtteja.
Tuon ikäiselle voi antaa jo samaa ruokaa kuin muu perhe syö(en tiedä oletko jo antanut)
Syökö muu perhe lapsen kanssa samaan aikaan? Antakaa hänelle lusikka omaan käteen,meillä periaatteena se, että vasta siivotaan kun on syöty.Se on selvää, että lapsi sotkee.
Ole johdonmukainen.Vaihtele esim.aamupalaa,joskus puuroa,joskus voileipää(kinkkua,juustoa,kurkkua esim.ja tuoremehua).
Voit kysyä rauhallisesti lapseltasi vaikka päivä-ruoan aikaan onko nälkä? Siis jos ruoka ei näytä menevän alas.Jos lapsi pyörittää päätään tai alkaa sylkeminen ym.ota hänet pois ruokapöydästä,sanot kiitos ja annat jatkaa leikkejä.
Lupaan,melkein voin vannoa,että tämä toimii.
Ulkoiletteko päivittäin,niin että lapsi saa touhuta? Raitis ulkoilma herättää aikuisellakin ruokahalun;)
Katso kellosta,että aterioilla on riittävän pitkä väli.Meillä poika 1v7kk ja aamupala n.klo9 ja lounas 12-13 aikaan.
Tiedän miltä sinusta tuntuu,kun kaiken järjen mukaan lapsen pitäisi syödä,mutta luota lapsesi viesteihin.
Tuli vielä mieleen,onko lapsesi räkänen? Meillä oli keväällä tuota ruokailun yhteydessä oksentelua.Lapsi oli niin räkänen(keuhkot ja nenä) että lima nousi ylös,eikä syöminen siksi ollut kivaa.
Toivottavasti sait paljon vinkkejä ja koitat edes jotakin näistä!
T: Itse saman kokenut :)
eli voisin nyt laittaa "vertailuksi" meidän ruoka-ajat,ihan vaan sen takia, että jos haluat.
Siis nää on kaikki n.
aamupala 9
lounas 12
välipala 16
päiväruoka 17-18
iltapala 20-21
ja voinhan noita määriäkin laittaa,mutta HUOMAA!!!
Lapset ovat yksilöitä,älä vertaa(tiedät mitä tarkoitan)
Aamupala esim.lautasellinen puuroa lasi maitoa
lounas esim.lihamakar.laatikk(pilttipurkillisen verran) lasi piimää jälkkäriksi jugurtti(kaupan koko)
välipala esim. banaani
päiväruoka esim.lihakeittoa(se pilttipurkin verran) ja puolikas leivänpala
iltapala esim.leipäviipale jossa juustoa,leikkelettä,tomaattia)lasi maitoa tai mehua
vaihtelen eri makuja ja annan maistaa kaikkea.Lapsi vaatii 10-15 maistamiskertaa ennenkuin on tottunut makuun.
kiitos vihjeistä. Meillä on suurinpiirtein samat ruoka-ajat kuin teillä. Ruokavalio myös. Meillä lapsi pitä mm. puolukoista, kaikesta happamasta, piimästä ja makeastakin hieman..esim. niistä velleistä.Mutta siis jo ihan pienenä lempiherkku oli perunapossu. Söi sitä mieluumin, kuin päärynäsosetta:)Joten herkut ovat jääneet vähälle. Syö aamulla jogurttia,viiliä tai yosaa ja ei maistu puurot yms. aamulla. Illalla sitten syö iltapuuroa. En ole enää aikoihin jaksanut tuputtaa ruokaa lapselle. Meillä tosi tarkka neiti aikataulujen suhteen, joten meillä ei ruoka-ajasta lipsuta kuin 15min viiveellä tai pieni "herätyskello" muistuttaa heti.
Meillä on painanut lapsi tuon 9kg viimeiset 3kk, mutta painon kehitys on ollut tosi hidasta aina, joten se kai menee yksilöllisyyden piikkiin. olen antanut niitä vellejä juuri sen vuoksi, kun on ollut päiviä, kun mikään muu ei maistu. Silloin on ollut tulossa sairaaksi ja silloinhan ei maistu juuri mikään, niin on hyvä, että edes ne vellit. (normaalisit saa päivässä yhden purkin velliä)Meillä on ollut nuhia ja muita tauteja tässä pitkin syksyä ja talvea, joten silloin ymmärrettävästi syö todella huonosti. Epäilenkin, että likalle on jäänyt tapa päälle...liman oksentaminen, lääkkeiden oksentaminen ja loppuenlopuksi kaiken oksentaminen.
Ruoan sylkeminen suusta nielemättä on TOKI ollut vakiintunut tapa jo puolivuotta. Laskin tänään, että samaa lusikallista saa antaa vähintää neljä kertaa.Tänäänkin lusikka oli tarjolla hänelle, jotta lapsi voisi syödä itse ja harjoitella. Hän kyllä leikki sillä tänään taas jonkin aikaa ja heitti sitten menemään, joten ehkä lusikka alkaa kiinnostamaan. TOIVON TODELLA SITÄ!!
Minä jätän noi lelut pois ruokapöydästä...tuli sitte mikä show tahansa. Mummi sanoi, että lapsi on niin energinen, että ei yksinkertaisesti malta pysyä paikoillaan sen aikaa, että syö. Totta sekin. Utelias kun on, niin on päässyt helpolla, kun näyttää jotain kiinnostavaa, niin heti suu aukeaa. Kun "näytä äidille missä lamppu on" kehottelu toimi peräti 2 kertaa, tajusin, että todellakin olen aliarvioinut lapsen älykkyyden. ei muuta kuin lusikkaa käteen siis...
Kiitos avusta!
olla tyrkyttämättä, Annat sille lapselle lusikan ja voit kans laittaa jotain keitettyjä vihanneksia paloina lautaselle, että voi poimia sorminkin. Sit vaan istut siinä vieressä ja annat sen itekseen touhuta, kun se huomaa, että se ei saa sulta sitä huomiota, kun kieltäytyy syömästä, alkaa yleensä kohta maistella ruokaa. Istut vaan ja annat sen hyöriä. Katot tietenkin, ettei mitään vahinkoa satu.
Eli kuten sanonta sanoo... "kyllä nälkä porsaan kotiin ajaa". Minä en ole koskaan pakottanut lastani syömään ja syövät yleensä hyvin. Aina on väliin aikakausia jolloin ruoka ei maistu, voi mennä muutamakin päivä että vaan maistellaan ja kiitos. sitten pari haukkua leipää illalla ja riittää. Sitten kun menee ohi ni ruoka taas maistuu kunnolla. Eivätkä ole mitään istuvia lapsia, liikkuvat kovasti eikä näytä haittaavan tuo väliaikanen syömättömyys, eivät siis ole mitään langanlaihoja. Mummoni on toteuttanu samaa linjaa ja siltä tän niksin sain kun "valitin" lapsen syömättömyyttä aikoinaan. Ja jos karkee ruoka yököttää (mahd. herkkä nielu) niin soseuta vielä jonkun aikaa ja alota uudestaan karkeeseen totuttaminen. Korvatulehduksen aikaan kipu sattuu korvaan nieltäessä, ja tän tiiän kun ite kärsin niistä vielä näin aikuisenakin.
Heh, tutulta kuulostaa!!!
Ollaan koko ajan yritetty, että ei pakotettaisi, ettei tulisi ruokailuhetkestä sellaista vastenmielistä pienelle. Mutta joskus ihan selvästi hän alkaa kiljua ja vääntelehtiä jo heti, kun huomaa, että nyt istutetaan syöttötuoliin. Ikää on 1v1kk. Joskus suosista annan olla ja skipataan se yks ateria - jo sitten syökin enemmän seuraavalla kerralla, kun on nälkä ehtinyt kurnia! Meillä on muutama lempiruoka huomattu, joita menee enemmän kuin muita, vaikka sylkymoodi oliskin päällä. Muusattu avokado on herkkua, jostain syystä. Kaikki pienetkin palaset ruoassa syljetään pois, ihan tasaista mössöä pitää olla... hohhoijaa. Mutta meillä myös neiti sitten itse syö, jos kädessä saa pitää leivänpalaa tai jotain.
Syömälakkoon neiti meni totaalisesti pari viikkoa sitten, ei syönyt, ja mitä yritti niellä, oksensi heti pois - lääkäri totesi kurkkutulehduksen, eli oli niin kipeä ja paisunut kurkku, että sattui niellä. Annoin sitten vain 8 päivää pelkkää maitoa (imetän vielä) ja se kelpasi.
Olen myös lukenut, että lehmänmaito aiheuttaa korvatulehduksia (edistää liman eritystä ym.) joten jos teillä lehmänmaitoa on alettu juoda, vois koittaa jättää sen muutamaksi viikoksi pois ja katsoa, miten sille asialle käy.
Meillä on myös kokeiltu sitä, että joku muu (yleensä isä) istuu samassa pöydässä ja selailee lehteä tms. ja neitiä niin kiinnostaa katsoa, mitä isä tekee, että avaa suuta lusikalle ihan huomaamatta!
Heh, sitä ihmettelen, kuinka tämän ikäisen saisi itse syömään lusikalla, ei tunnu että olis mitään toivoa meillä siinä asiassa, pureskelee lusikan toista päätä (jos on onnea) mutta lähinnä kyllä viskaa sen lattialle alta aikayksikön! Ja sitten tulee huuto, että sinne nyt putos.
Oi tätä syömisen autuutta.............