Hei.
Meidän tyttö on nyt vähä yli 3 kk:tta ja ennen raskautta ne muutamat kaverit joita minulla on, kävivät kylässä, pyysivät baariin, kahville ja lähettelivät tekstiviestejä. Odotusaikana nämä yhteydenpidot vähenivät ja nyt ei sitten minkäänlaista yhteydenpitoa, ei kuulumisien kyselyä jne, kun tyttö syntyi. Mikä siinä on että sitten kaverit hylkää, joilla ei ole omia lapsia, kun kaverille syntyy lapsi? Voihan sitä edelleen jutella muustakin kun vauvasta. Enkä mielestäni ole muuttunut luonteeltani niin että pitäisi karttaa. Pelkääkö kaverit vaan sitä, että sitten jutellaan vain vauvasta jos tulevat käymään??? Ja jos pyytää että lähdettäis jonnekin shoppailemaan, kahville että itse saisin omaa aikaa, että mies on lapsen kanssa, niin aina kavereilla on "kiire". Ai millä kavereilla??? Onneksi sentäs bestis ei ole häipynyt kuvioista.
Meidän tyttö on nyt vähä yli 3 kk:tta ja ennen raskautta ne muutamat kaverit joita minulla on, kävivät kylässä, pyysivät baariin, kahville ja lähettelivät tekstiviestejä. Odotusaikana nämä yhteydenpidot vähenivät ja nyt ei sitten minkäänlaista yhteydenpitoa, ei kuulumisien kyselyä jne, kun tyttö syntyi. Mikä siinä on että sitten kaverit hylkää, joilla ei ole omia lapsia, kun kaverille syntyy lapsi? Voihan sitä edelleen jutella muustakin kun vauvasta. Enkä mielestäni ole muuttunut luonteeltani niin että pitäisi karttaa. Pelkääkö kaverit vaan sitä, että sitten jutellaan vain vauvasta jos tulevat käymään??? Ja jos pyytää että lähdettäis jonnekin shoppailemaan, kahville että itse saisin omaa aikaa, että mies on lapsen kanssa, niin aina kavereilla on "kiire". Ai millä kavereilla??? Onneksi sentäs bestis ei ole häipynyt kuvioista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Luultavasti kaverit, ainakin osa niistä, on vain hämmentyneitä. Että uskaltaako soittaa, jos vauva vaikka nukkuu. Tai voiko sitä nyt pyytää mihinkään, jos se vaikka loukkaantuu, kun en ota huomioon, että se haluaa olla vauvansa kanssa...
Mä olin itse ennen esikoistani ainakin tosi hämmentyny, kun en tienny, miten pienten vauvojen äiteihin, kavereihini, olis pitäny "suhtautua". Päädyin toki lopulta ihan suoraan vaan kysymään, että mites toimitaan - pääsetkö kahville, voiko tulla kylään ja milloin jne. Mutta alku aina hankalaa.
Suosittelen, että ihan rohkeasti otat yhteyttä kavereihisi ja kerrot heille, et nyt tarttis äiteen päästä tuulettumaan. Ja et millä tavoin se parhaiten onnistuu nyt vauva-aikana.
Olen itse myös sanonut kavereilleni, et mulle pitää kertoa, jos puhun liikaa vauvasta, olen jotenkin "outo" :) tai jos joku asia vaivaa. Samoin pitää sanoa, jos ei halua pitää vauvaa vaikka sylissä kyläillessään - tai jos en anna vauvaa syliin tarpeeksi :)
Suorapuheisuus usein auttaa, kokeile! Onnea matkaan :)
olen huomannut ihan saman asian. meidän tyttö on nyt vähän reilu 2 kk. osa kavereista hävisi kun kerroin olevani raskaana,luulevat varmaan että raskaus on sairaus jolloin ei voi tehdä mitään esim.kahvilla käydä. ja vielä tarttuva tauti....aina kun sattumalta tapaan jonkun vanhoista kavereista,he hehkuttavat miten haluavat nähdä tytön jne.no jos kerran haluavat,miks ne ei ole tullut kattomaan tai edes soittaneet?! naurettavaa tommonen että pitää valehdella ja keksiä juttuja kun nähdään.tässä sit nähdään ketkä on oikeita kavereita ja ketkä ei.oikeat olisi iloisia meidän puolesta ja tukisivat meidän päätöksiä raskaudesta ja vauvaelämästä.
Mulla kanssa aikasta moni kaveri kaikkois vauvan odotuksen myötä, mutta sain ainakin nähdä ketä ne todelliset ystävät ovat. Sit vauvan myötä tutustui uusiin ihmisiin ja sain ystäviä sitä kautta. Jotenka en kaipaile muiden perään. Itse puhuin aika vähän vauvasta raskaus aikana ja vauvan synnyttyä (huomasin et jotkut kateelliset ihmiset kaikkosivat pois mun elämästä... siis kateuskin voi olla syynä) Sit parille kamulle kysyin suoraan et mikä vaivaa joten puhumalla sain selvitettyä asioita.
Jos siis menetetyt kamut ovat sellaisia joidenka kans haluat olla yhteydessä niin ota yhteyttä. Olen kyl itse huomannut et monet joilla ei ole lapsia ajattelevat aivan toisella tavalla asioita ja konflikteja tulee jotenka puhuminen auttaa!
Hakeudu mamma kahviloihin tai esim. joku harrastus vauvan kanssa on hyvä juttu. Me ainaskin muskarissa löydettiin paljon ihania mammoja ja vauveleita.
Mulla asiat on kuitenkin hieman toisin vaikka silti samallalailla. Me muutimme raskauden alussa toiselle paikkakunnalle miehen töiden perässä. Matkaa vanhalle paikkakunnalle on parisataa kilsaa. Aluksi pidimme kavereiden kanssa yhteyksiä ja sitten ne vain hiipui, huomasin että jos en itse soita niin heistä ei kuulu mitään. Nykyään kun vauva on just 9 kk täyttäny, kuulen (entisestä) bestiksestä viikoittain, mutta olen nähnyt viimeksi keväällä. Aina on jotakin menoa, ettei tapaaminen onnistu... tuntuu että ne menot ja mitkä syyt milloinkin on vain keksittyjä. En tiedä pitäisikö vain unohtaa vai mitä, oliskos jollakin vinkkejä?! Uudessa kaupungissa (suuri kaupunki) en ole tutustunut oikeastaan keneenkään, tuntuu että kaikilla on aina kiire, toki ihmiset juttelevat silloin tällöin pari sanaa mutta ns. ystävää täältä en ole saanut. Olemme muuttaneet täällä pariin kertaa, nyt onneksi asumme omistusasunnossa ettei tartte muuttaa heti pois (aiemmat vuokrasuhteet ovat olleet määräaikaisia ja niistä johtuen on joutunut muuttamaan). Hoitovapaa alkaa kohta ja muskareita tai muita vauvan harrastuksia en ole ottanut, että jäisi vähän säästöön että voisi vauvaa kotona hetken hoitaa äitiysloman jälkeen. Oliskos vinkkejä mistä voisin saada äitiystäviä, sellaisia joilla olisi samanikäisiä lapsia - saisi lapsikin leikkikavereita. Onko joitain ilmaisia harrastuksia, jossa äidit lapsineen käyvät? Tai kerhoja? Mistä saisi tietoa äitipiireistä, tuntuu että niissä on jo jokin sisäpiiri johon on vaikea päästä mukaan (varsinkaan kun ei paikkakuntaa tunne kuin vuoden ajalta). Neuvolastakaan en oikein ole tietoa saanut, siellä kun on joka käynnillä hirmuinen kiire, hyvä että vauvan asiat saadaan hoidettua.