Mua on kiusattu homoksi vaikka en ole naisellinen.
Onko vastaavia kokemuksia?
Minusta ainakin paistaa homous ulospäin vaikka jotkut väittävät ettei homous näy.
Onko vastaavia kokemuksia?
Minusta ainakin paistaa homous ulospäin vaikka jotkut väittävät ettei homous näy.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei,
Kiusaaminen ei välttämättä liity lainkaan kiusatun ominaisuuksiin. Suurin syy löytyy kiusaajan korvien välistä. Kiusaaja yrittää murentaa kohteensa itsetuntoa ja samalla piilottaa esimerkiksi oman identiteettikriisinsä uhoamisen ja sähläämisen taakse.
Jos kiusaaminen tapahtuu koulussa, kerro rohkeasti ja avoimesti opettajalle, heillä on velvollisuus puuttua asiaan.
Ei homous välttämättä näy, mutta usein homot tekevät kaikkensa että se näkyisi. Pitäähän jollain keinolla houkutella kumppania luokseen =)
En kyllä keksi yhtään ulkoista ominaisuutta joka olisi ns homomainen. Naisellisia ja miehekkäitä ominaisuuksia sensijaan on enemmän.
Suuri osa homomiehistä haluavat varmasti näyttää ulospäin puhtaasti miehekästä olemusta. Feministiset homot luovat sitten sitä yleistä mielikuvaa homoista, koska he erottuvat massasta selvimmin.
Hyvät kanssakiusatut...
Leukaa pystyyn ja jättäkää kiusaaminen omaan arvoonsa. Kiusaaminen lopuu, kun siitä ei välitä... hymyissä suin vain eteenpäin.
en haluaisi että homous näkyy minusta mutta silti se näkyy.
Oletko varma että se homous näkyy ulospäin, ettei ole kyse sattumasta, kun homo-sanaa kuitenkin valitettavasti käytetään ihmisten haukkumiseen ihan muutenkin...
En tunne henkilökohtaisesti kuin yhden homon, ja kyllä se hänestä näkyy kun riittävän kauan tarkkailee. Mutta ei mitenkään ensisilmäyksellä, ei todellakaan.
Mutta kyllähän esim eräs entinen tangokuninkaamme omaa ihan reippaasti tunnistettavia piirteitä, vaikka hän ei tietääkseni ole koskaan itse tuonut suuntautumistaan esille.
Kai sekin on aika yksilöllistä. Toisilla näkyy, toisilla ei. Ei sille mitään mahda. Sitä on vain yritettävä olla sinut itsensä kanssa, niin muutkin hyväksyvät helpommin. Ja se koskee kaikkia ihmisiä suuntautumisesta riippumatta. Pidetäänhän tästä artististakin, vaikka tiedetään mikä hän on.
Jos katsoo toista miestä oikein kauan, näkyy homous kyllä, ainakin siitä joka katsoo. Heteromiehet eivät katso toisiaan niin kauaa. Jos taas ei katso, ei mitään näy.
Siis kyllähän homoeleet ja käytöskoodi näkyvät selvästi, jos ne haluaa näyttää. Mutta ei kyseessä ole mikään salaseura, johon kuka tahansa näyttelemään kykenevä heteromies ei pääsisi. Ja se ei ole edes vaikeaa. Mutta parhaiten ns. piilohomon huomaa yleensä pelkästä ystävällisyydestä. Siis siitä luontevasta juttelusta, jolla mies juttelee toiselle miehelle. Jos joku mies on ihan mukava ventovieraalle tai puolitutulle miehelle, sitä usein luulee, että onkohan se homo. Kyllä suomalaiset heteromiehtkin ovat nykyään aika usein tosi mukavia toisilleen, mutta silti sitä joskus miettii sitä homousoptiota. Mutta ehkä pitää jättää se (naismainen) keittiöpsykologia ja kohdella ihmisiä ihmisinä, jotkut ovat vaan mukavia ja toiset eivät.
Kyllä se olla niin, että erittäin suuri osa homomiehistä ei tee homoudestaan minkäänlaista "numeroa".
Varsin usein tapahtuu niin, että jos joku on tunnistavinaan homon tai on varma siitä, että "tuo ei ainakaan voi olla homo" niin se on varsin usein sitä, että tämä tunnistaja / tietäjä / besserwisser" pohtiikin sitä, että mahtaako itse olla homo.
On niinkin, että monet nuoret miehet ja vanhemmatkin elättelevät rajujakin homoeroottisia toiveita koskaan edes kertomatta kenellekään niistä.
Onko se taas oikein? Eikö pääasia pitäisi olla, että kaikki ihmiset voisivat rakastaa ja olla rakastettuja, ilman pelkoa siitä, että rakkautta joutuisi koskaan häpeämään.
Rakkaus on aina oikein, kun se on rehellistä itseään. Seksuaalisella suuntautumisella ei pitäisi olla mitään merkitystä. Rakkautta ei ole olemassa liikaa.
"homomies vm. -69"