tätä palstaa todella ihmeissäni. Vielä jokin aika sitten haaveilin lastentarhanopettajan työstä, saisi ohjata pieniä ihmisenalkuja ja työ olisi hauskaa ja mielenkiintoista.. Tapaisin lasten vanhempia ja tutustuisin uusiin ihmisiin.
Mutta nyt luettuani palstaa, mielipide on muuttunut. Vanhemmat eivät arvosta päiväkodin työntekijöitä pätkääkään, ja heidät haukutaan kaikesta mahdollisesta, vaikkei tiedetä mitä oikeasti päiväkodissa on tapahtunut!
Omakohtaista kokemusta minulla on harjoittelusta, jossa huomasin kyllä että eivät ne "tarhantäditkään" ihan niin fiksuja ole.. Tai he puhuvat tosiaan kahvitauolla kaikki lasten vanhempien asiat läpi, kauhistelevat vanhempien kasvatusmetodeja ja sitten kun lasta tullaan hakemaan, ollaan yhtä hymyä.. Puheet pyörivät vain lapsissa ja miten kauhea se ja se on ja miten kullannuppu se yksi on.
En ikinä halua tulla tuollaiseksi! Onko ammatti ja hoitajien ja opettajien kohtelu todella sellainen että se tekee ihmisestä stressaantuneen juoruakan?
Ehkä taidankin välivuoden jälkeen suuntautua aikuiskasvatustieteeseen...
Mutta nyt luettuani palstaa, mielipide on muuttunut. Vanhemmat eivät arvosta päiväkodin työntekijöitä pätkääkään, ja heidät haukutaan kaikesta mahdollisesta, vaikkei tiedetä mitä oikeasti päiväkodissa on tapahtunut!
Omakohtaista kokemusta minulla on harjoittelusta, jossa huomasin kyllä että eivät ne "tarhantäditkään" ihan niin fiksuja ole.. Tai he puhuvat tosiaan kahvitauolla kaikki lasten vanhempien asiat läpi, kauhistelevat vanhempien kasvatusmetodeja ja sitten kun lasta tullaan hakemaan, ollaan yhtä hymyä.. Puheet pyörivät vain lapsissa ja miten kauhea se ja se on ja miten kullannuppu se yksi on.
En ikinä halua tulla tuollaiseksi! Onko ammatti ja hoitajien ja opettajien kohtelu todella sellainen että se tekee ihmisestä stressaantuneen juoruakan?
Ehkä taidankin välivuoden jälkeen suuntautua aikuiskasvatustieteeseen...
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tämä palsta on tällainen kuin on.
Älä ainakaan anna tämän palstan vaikuttaa ammattihaaveisiisi.
vuosien opiskelun jälkeen päätynyt lastentarhanopeksi. Ja viihtynyt tosi hyvin työkaverit on mukavia, eikä ihmeempää "juoruilua" esiinny. Totta kai lasten asioista keskustellaan. Tämä palsta on kyllä aika masentava, mutta onneksi käytännön työ on toista.
Kuule, lukeepa mitä palstaa tahansa niin aina siellä jotkut valittavat. Sellaista ammattia ei olekaan, jota ei joku väheksyisi tai haukkuisi. Jos ei muuta niin kateuttaan.
Älä tee niin tärkeätä valintaa tällaisen palstan perusteella. Kyllä niitä oikeasti on ihan mukaviakin työpaikkoja, työkavereita ja vanhempia.
Kuulin samantapaista äidiltäni näistä "kahvihuonekeskusteluista". Sanoi, että osaavat olla todella tylyjä. Samaan syssyyn sanoi, että pistä sen tytön hiukset kiinni kun viet tytön sinne eskariin. Sekin on kuulemma merkki "heitteille jätöstä". Lapsesta ei huolehdita jos hiukset on auki päivästä toiseen. En ole välittänyt. Me pistämme hiukset kiinni jos pistämme.
Mitäköhän meistä puhutaan? :D No, mene ja tiedä. Minusta hoitajat ja opettajat vaikuttavat todella mukavilta, ja äidin tiukka tokaisu näistä ihmisistä vähän... hmmm arveluttaa ja samalla kummastuttaa. Äitini oli siellä töissä monta vuotta (juuri eskarilaisryhmässä) ennen siirtoa uuteen paikkaan. Miksi hän valehtelisi ja olisi ollut niin vihainen, ellei sitä todella tapahtuisi?
Ja siinä olen samaa mieltä, että vanhempien ja tarhanvälillä ei informaatio oikein pelaa sujuvasti.
meillä ainakaan tuollaista hömppää ole puhuttu, taitaa olla ajalta ennen talvisotaa tuokin juttu!
Uskoa saa mihin haluaa, jokainen meistä. Totta kai sitä saa epäillä ja pitääkin. Se voi silti olla totta aivan yhtä hyvin kuin se saattaa olla huijausta. En voi pakottaa ketään uskomaan, enkä haluakaan.
Asiakaspalvelutyössä on osattava olla mielinkielin vaikka joku naama ei oikein mielyttäisikään esim. lasten vanhemmista. Ja ne hoitsut juoruavat vanhemmista ja lapsista vain siks ku niillä ei taida olla mitään muitakaan puheenaiheita, kokevat kai enemmän yhteyden tunnetta muuten niin huonossa työilmapiirissä. Sillä jos työpaikalla on hyvä henki ei tee edes mieli puhua pahaa kenestäkään. Lapsia pitäis kuitenkin kohdella tasapuolisesti eikä ajatella mitään henkilökohtasia juttuja. He ovat kuitenkin niitä pieniä ja heikompia... "pienenpiä ei saa kiusata!"
Meidän lapsen tarhassa ja toisen lapsen entisessä tarhassa on mukavaa ja ammattitaitoista väkeä. he ovat innostuneita tekemisestään ja järjestävät kaikkea ylimääräistäkin kuten yötarhaa jne.. hullut järjesti jo niin pienille että ainoa ehto oli ettei yösyöttöjä!!
Lapsillani on ollut jo nyt kymmeniä opettajia ja ala-asteellakin yhteensä kahdeksan kolmella lapsella plus aineopet. Yksi tuosta joukosta oli kelvoton luuseri yleisen mielipiteen mukaan johon yhtyy siis lisäkseni neuvola=kouluterveydenhuolto, reksi, koulupsykologi jne ja toinen jossa oli toivomisen varaa opetuksen suhteen mutta lapsi suorastaan rakasti sitä pallopäätä (suht suora lainaus..). Pidä rima korkealla ja hoida työsi hyvin niin sinua arvostetaan ja hommassa on jotakin ituakin?
Aina on ihmisiä joille mikään ei kelpaa, vika on muissa jne. On kuitenkin paljon ihmisiä jotka arvostavat todellisia alansa ammattilaisia. On ikävää vain se että se yksikin mätä omena joukossa pilaa koko jutun tai lapsen elämää pitkänkin aikaa..
Kerran pitkän tauon jälkeen vein lasta hoitoon ja täti ovella karmiin nojaten katseli riisuvaa lasta ja sanoi että tiedätkö ollenkaan kuinka ihana lapsi teillä tuossa on? Tippa linssissä menin töihin.. tiesin että heillä synkkaa keskenään, mutta tuohon ei kukaan osaa varautua!
Isosisko haki paikka työharjoittelua varten päikkäristä. Kuultuaan sukunimen kysyi johtaja onko velipoika ollut siellä hoidossa? Myöntäessään kysyi tyttö miten muisti niin vanhan asian sanoi pomo; jotkut asiat on vaikea unohtaa ja nauroi päälle päätään puistellen... aika viikarihan se oli ollut, mutta onneksi sitä on kiva muistella sillä monta tarinaa kuuli sisko veljestään tuolla viikolla!
Työ ihmisten kanssa antaa takaisin juuri sen verran kuin siihen satsaat itsekkin! Onnea opintoihin!
oliko se komentti "tiedätkö kuinka ihana laosi sinulla on tuossa" sinusta kiva vai ei-kiva kuulla?
siis:)
missä puhutaan "muo" ja "suo" ja "pieno2
Olen monella palstalla nähnyt nuo muodot sanoista minä ja sinä.
Ihmettelen, muo, suo?
tääl Turuus päin:) Pienosta en tiä:))
paa mua tulee oulusta. Ah, miten ihanaa.
ei mun kaveri vaan Turuust puhu suo ja muo :)
siis juuri tuollalailla spontaanisti sanottuna asia oli todella ihana! Omassa työssä tiedän että vanhemmat kuuntelevat kaikkea mitä heille sanoo ja sitäkin mitä heille ei sano! Oma kokemus vaan aina kolahtaa joka jutussa paljon kovemmin.. Töissä puhuessani asiasta tarhaikäisten äidit oli heti fiiliksissä mukana, mutta isompienkin äidit hoksasi jujun. Monella oli jotain vastaavia juttuja..
Laosin piti olla lapsi, mutta tällä mun kymmensormella nopsaan rustatessa välillä lipeää vääärälle nappulalle enkä viitsi juuri oikolukea..
Niin ajattelinkin sinun tarkoittaneen. Kirjoitusvirhe oli kyllä omani:)
Eikös turussa puhuta että mää ja sää?
mää sää
muo (mua) suo (sua)
On tietysti väärin puhua "pahaa" lasten vanhemmista ja misään tapauksessa tunteet vanhempia kohtaan ei saa näkyä lapsen kohtelussa!
Toisaalta jostakin saattaa tuntua pahanpuhumiselta ihan "normaalikin" keskustelu, jossa käydään läpi esim. vanhemman tapaa tuoda lapsi hoitoon. Lapsi olisi vaikkapa muuten jäänyt päikkyyn ihan hyvin, mutta oman ikävänsä takia äiti palaa vielä ulko-ovelta takaisin... ja saa "ravaamisellaan" loppujen lopuksi lapsensa itkemään peräänsä! Kyllä siinä tulee lasta surku (vaikka vanhemman ikävän ymmärtääkin!) ja mahdollisesti puuskahdettua,että "olis ny toikin voinu vaan lähtee töihinsä!" tarkoittamatta sillä sen enempää "pahaa".
Lisäksi on oikeasti perheitä joista henkilökunta on huolissaan, eikä kaikkea välttämättä kerrota opiskelijalle/harjoittelijalle. Silloinkin henkilökunnan keskustelu saattaa kuulostaa haukkumiselta, vaikka kyseessä on tosiasioiden "raportointia" henkilökunnan kesken. Sossun palaveriin lähtee kuitenkin vain yksi työntekijöistä, joten viestien on pakko kulkea. Helpoin ja nopein tapa tähän on keskustelu!
Pakko meidän on vanhemmille olla ystävällisiä, vaikka ajattelisimme heistä mitä. Siksi ehkä harjoittelupaikassasikin henkilökunta hymyilee, kun vanhemmat asioivat päiväkodilla. Kamalaa sekin olisi, jos vastaan tultaisiin naama solmussa ja sanottaisiin että "en pidä susta, et viitsisi ottaa lastasi ja häipyä"...! Voi kun vanhemmat toimisivat samoin työntekijöitä kohtaan!
Olisin halunnut sanoa kaiken tuon, mutta en jaksanut alkaa kirjoittaa:)