Mieheni veli

Tämä samainen pikkuveli on noin 10-vuotiaasta saakka tullut joka lomillaan tämän isoveljensä luokse. Siis jokaisella lomallaan: hiihtoloma, joululoma, uusivuosi, syysloma jne. Esim. mitään ruokarahaa tämän äiti ei ole KOSKAAN antanut tälle pojalle mukaan - nämä vierailut ovat olleet aina lähes täysin mieheni kustantamia (yleensä siis aina noin viikko putkeen, mieheni ollessa köyhä pa-opiskelija!!!). Ja NYT, tämän veljen ollessa jo lähes 18v - SAMA TAHTI VAAN JATKUU?!

Siis, jos en olisi alkanut huomautella asiasta miehelleni noin 2 vuotta sitten, sama tahti varmasti jatkuisi vielä tänäkin päivänä? Itse olen vielä opiskelija - en todellakaan halua kestitä silloin jokaista OMAAKIN LOMAANI jotain vierasta pikkuveljeä, kai mullakin on omaan lomaan oikeus?!!! Vituttaa. Nämä veljekset esim. viestittelevät jo jokapäivä mesenkin välityksellä? Eikö mikään riitä tälle pikkuveljelle?! Eihän nyt enää 18 vuotiaana ruikuteta isoveljen perään noin hanakasti? Huom! Isoveljellä on nyt oma perhe, johon tämä pikkuveli ei enää kuulu. Vain minä ja mieheni. Minusta tuntuu, että ihan kuin olisin joku "äitipuoli" tälle pojalle?!!!

Lisäksi tämä pikkuveli matkii miestäni lähes joka asiassa. Pukeutuu jopa samanlaisiin housuihinkin! Harrastaa AIVAN SAMOJA harastuksiakin, mitä mieheni. Opiskeluhaaveet ovat samat. Kun mieheni katsoo Simpsoneita - katsoo myös tämä pikkuveli. Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin...!

Kiukkuliina kirjoitti:

Tämä samainen pikkuveli on noin 10-vuotiaasta saakka tullut joka lomillaan tämän isoveljensä luokse. Siis jokaisella lomallaan: hiihtoloma, joululoma, uusivuosi, syysloma jne. Esim. mitään ruokarahaa tämän äiti ei ole KOSKAAN antanut tälle pojalle mukaan - nämä vierailut ovat olleet aina lähes täysin mieheni kustantamia (yleensä siis aina noin viikko putkeen, mieheni ollessa köyhä pa-opiskelija!!!). Ja NYT, tämän veljen ollessa jo lähes 18v - SAMA TAHTI VAAN JATKUU?!

Siis, jos en olisi alkanut huomautella asiasta miehelleni noin 2 vuotta sitten, sama tahti varmasti jatkuisi vielä tänäkin päivänä? Itse olen vielä opiskelija - en todellakaan halua kestitä silloin jokaista OMAAKIN LOMAANI jotain vierasta pikkuveljeä, kai mullakin on omaan lomaan oikeus?!!! Vituttaa. Nämä veljekset esim. viestittelevät jo jokapäivä mesenkin välityksellä? Eikö mikään riitä tälle pikkuveljelle?! Eihän nyt enää 18 vuotiaana ruikuteta isoveljen perään noin hanakasti? Huom! Isoveljellä on nyt oma perhe, johon tämä pikkuveli ei enää kuulu. Vain minä ja mieheni. Minusta tuntuu, että ihan kuin olisin joku "äitipuoli" tälle pojalle?!!!

Lisäksi tämä pikkuveli matkii miestäni lähes joka asiassa. Pukeutuu jopa samanlaisiin housuihinkin! Harrastaa AIVAN SAMOJA harastuksiakin, mitä mieheni. Opiskeluhaaveet ovat samat. Kun mieheni katsoo Simpsoneita - katsoo myös tämä pikkuveli. Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin...!

Lue lisää

En ymmärrä teitä muita, jotka puolustavat tällaista takertumista. Että pitäisi soitella ja antaa miehensä tapailla veljeään jatkuvasti, vaikka yhteistä aikaa vaimolla ja miehellä ei juuri ole. Ja vaikka olisikin yhteistä aikaa, niin ei sitä sentään tarvitse veljeä kestitä. Milloin ihmiset alkavat vihdoinkin tajuta, että me olemme menneet elämässä eteenpäin? Lapsuuteen ja kakaroiden viihdyttämiseen ei ole aikaa, eikä pidäkään olla. Ihan oikein teit, kun sanoit mitä sanoit tälle pikkuveljelle. Omaasi saat puolustaa.

sinua kirjoitti:

En ymmärrä teitä muita, jotka puolustavat tällaista takertumista. Että pitäisi soitella ja antaa miehensä tapailla veljeään jatkuvasti, vaikka yhteistä aikaa vaimolla ja miehellä ei juuri ole. Ja vaikka olisikin yhteistä aikaa, niin ei sitä sentään tarvitse veljeä kestitä. Milloin ihmiset alkavat vihdoinkin tajuta, että me olemme menneet elämässä eteenpäin? Lapsuuteen ja kakaroiden viihdyttämiseen ei ole aikaa, eikä pidäkään olla. Ihan oikein teit, kun sanoit mitä sanoit tälle pikkuveljelle. Omaasi saat puolustaa.

Lue lisää

...pikkuveljellä ei ole omia ystäviä/tekemistä, eihän isonveljen pidä korvata tätä aukkoa elämässä?!!!

Kiukkuliina kirjoitti:

Tämä samainen pikkuveli on noin 10-vuotiaasta saakka tullut joka lomillaan tämän isoveljensä luokse. Siis jokaisella lomallaan: hiihtoloma, joululoma, uusivuosi, syysloma jne. Esim. mitään ruokarahaa tämän äiti ei ole KOSKAAN antanut tälle pojalle mukaan - nämä vierailut ovat olleet aina lähes täysin mieheni kustantamia (yleensä siis aina noin viikko putkeen, mieheni ollessa köyhä pa-opiskelija!!!). Ja NYT, tämän veljen ollessa jo lähes 18v - SAMA TAHTI VAAN JATKUU?!

Siis, jos en olisi alkanut huomautella asiasta miehelleni noin 2 vuotta sitten, sama tahti varmasti jatkuisi vielä tänäkin päivänä? Itse olen vielä opiskelija - en todellakaan halua kestitä silloin jokaista OMAAKIN LOMAANI jotain vierasta pikkuveljeä, kai mullakin on omaan lomaan oikeus?!!! Vituttaa. Nämä veljekset esim. viestittelevät jo jokapäivä mesenkin välityksellä? Eikö mikään riitä tälle pikkuveljelle?! Eihän nyt enää 18 vuotiaana ruikuteta isoveljen perään noin hanakasti? Huom! Isoveljellä on nyt oma perhe, johon tämä pikkuveli ei enää kuulu. Vain minä ja mieheni. Minusta tuntuu, että ihan kuin olisin joku "äitipuoli" tälle pojalle?!!!

Lisäksi tämä pikkuveli matkii miestäni lähes joka asiassa. Pukeutuu jopa samanlaisiin housuihinkin! Harrastaa AIVAN SAMOJA harastuksiakin, mitä mieheni. Opiskeluhaaveet ovat samat. Kun mieheni katsoo Simpsoneita - katsoo myös tämä pikkuveli. Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin...!

Lue lisää

Maksoitteko itse bensat ja ruuat anoppilassa, kolmekymppiset ihmiset, tai vinguitko avustusta.

Kiukkuliina kirjoitti:

Tämä samainen pikkuveli on noin 10-vuotiaasta saakka tullut joka lomillaan tämän isoveljensä luokse. Siis jokaisella lomallaan: hiihtoloma, joululoma, uusivuosi, syysloma jne. Esim. mitään ruokarahaa tämän äiti ei ole KOSKAAN antanut tälle pojalle mukaan - nämä vierailut ovat olleet aina lähes täysin mieheni kustantamia (yleensä siis aina noin viikko putkeen, mieheni ollessa köyhä pa-opiskelija!!!). Ja NYT, tämän veljen ollessa jo lähes 18v - SAMA TAHTI VAAN JATKUU?!

Siis, jos en olisi alkanut huomautella asiasta miehelleni noin 2 vuotta sitten, sama tahti varmasti jatkuisi vielä tänäkin päivänä? Itse olen vielä opiskelija - en todellakaan halua kestitä silloin jokaista OMAAKIN LOMAANI jotain vierasta pikkuveljeä, kai mullakin on omaan lomaan oikeus?!!! Vituttaa. Nämä veljekset esim. viestittelevät jo jokapäivä mesenkin välityksellä? Eikö mikään riitä tälle pikkuveljelle?! Eihän nyt enää 18 vuotiaana ruikuteta isoveljen perään noin hanakasti? Huom! Isoveljellä on nyt oma perhe, johon tämä pikkuveli ei enää kuulu. Vain minä ja mieheni. Minusta tuntuu, että ihan kuin olisin joku "äitipuoli" tälle pojalle?!!!

Lisäksi tämä pikkuveli matkii miestäni lähes joka asiassa. Pukeutuu jopa samanlaisiin housuihinkin! Harrastaa AIVAN SAMOJA harastuksiakin, mitä mieheni. Opiskeluhaaveet ovat samat. Kun mieheni katsoo Simpsoneita - katsoo myös tämä pikkuveli. Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin...!

Lue lisää

Tietysti te olette nyt perhe miehesi kanssa, mutta kyllä velikin pysyy aina veljenä. Hän ei ole myöskään sinulle vieras, vaan samaa sukua.

Minä arvostan valtavasti läheisiä välejä. Se, että veli on isoveljen luona paljon vieraillut, on hieno asia. Ja pojan äidille ei ehkä ole vain tullut mieleen, että matkaan pitäisi antaa ruokarahaa... Itse ainakin tarjoan sapuskat vieraille mielelläni -ja kun vielä puhutaan omasta perheestä, niin tietysti! Jos rahaa ei opiskelijalla ole, niin luulisi että tällaista varten omalta perheeltään kehtaa pyytää.

Tuntuu hyvin oudolta asenteesi, että kyseessä on nyt joku vieras pikkuveli... Hän on miehesi veli! Joka vielä pitää veljestään valtavan paljon. Ja tuollainen ihannoiminen isoveljeä kohtaan on hyvin luonnollista ja viatonta. Ja yhteydenpito on upeaa! MINUN veljeni ja minun MIEHENI vietittelevät mesen välityksellä joka päivä, ja tapaavatkin useita kertoja viikossa. Samaa perhettähän tässä ollaan, niin on upeaa kun ovat niin kavereita.

Ja etkö sinä pysty lomailemaan, jos pikkuveli on paikalla? Ei kai hänen vierailunsa sinulle ylimääräistä työtä teetä? Jos hän sattuukin syömään teillä samaan aikaan kuin sinä ja miehesi, niin pitäisihän se ruoka kokata kuitenkin.

Et ole äitipuoli pojalle, mutta olet sukulainen. Käyttäydy sen mukaisesti. Ihme valitusta, kun asiathan ovat loistavasti! Ymmärtäisin jos joku valittaisi huonoista perhesuhteista, mutta sinä valitat, koska asiat ovat hienosti... Erikoista.

Kiukkuliina kirjoitti:

...pikkuveljellä ei ole omia ystäviä/tekemistä, eihän isonveljen pidä korvata tätä aukkoa elämässä?!!!

ja erityisesti oma perhe huolehtisi toisistaan... Ja liiton kautta olet itse osa miehesi perhettä.

Vaimo27 kirjoitti:

Tietysti te olette nyt perhe miehesi kanssa, mutta kyllä velikin pysyy aina veljenä. Hän ei ole myöskään sinulle vieras, vaan samaa sukua.

Minä arvostan valtavasti läheisiä välejä. Se, että veli on isoveljen luona paljon vieraillut, on hieno asia. Ja pojan äidille ei ehkä ole vain tullut mieleen, että matkaan pitäisi antaa ruokarahaa... Itse ainakin tarjoan sapuskat vieraille mielelläni -ja kun vielä puhutaan omasta perheestä, niin tietysti! Jos rahaa ei opiskelijalla ole, niin luulisi että tällaista varten omalta perheeltään kehtaa pyytää.

Tuntuu hyvin oudolta asenteesi, että kyseessä on nyt joku vieras pikkuveli... Hän on miehesi veli! Joka vielä pitää veljestään valtavan paljon. Ja tuollainen ihannoiminen isoveljeä kohtaan on hyvin luonnollista ja viatonta. Ja yhteydenpito on upeaa! MINUN veljeni ja minun MIEHENI vietittelevät mesen välityksellä joka päivä, ja tapaavatkin useita kertoja viikossa. Samaa perhettähän tässä ollaan, niin on upeaa kun ovat niin kavereita.

Ja etkö sinä pysty lomailemaan, jos pikkuveli on paikalla? Ei kai hänen vierailunsa sinulle ylimääräistä työtä teetä? Jos hän sattuukin syömään teillä samaan aikaan kuin sinä ja miehesi, niin pitäisihän se ruoka kokata kuitenkin.

Et ole äitipuoli pojalle, mutta olet sukulainen. Käyttäydy sen mukaisesti. Ihme valitusta, kun asiathan ovat loistavasti! Ymmärtäisin jos joku valittaisi huonoista perhesuhteista, mutta sinä valitat, koska asiat ovat hienosti... Erikoista.

Lue lisää

Oon samaa mieltä sun kanssas, Vaimo 27!

Ihan älytöntä tollanen MUSTASUKKAISUUS pikkuveljeä kohtaan! Veljeksinä he pysyvät, vaikka pikkuveli täyttäisi 50v. Ei se välittäminen saisi loppua. Eikö miehes ole sulle jo sanonut, että turpa kii lehmä? Mä ainaki sanoisin! Oot ERITTÄIN epävarma itsestäsi, kun oot mustis pikkuveljelle ja vielä RAIVOAT siitä, että hän haluaa olla veljensä kanssa tekemisisssä.

Itse toivoisin, että oman mieheni olisi enemmän tekemisissä veljensä kanssa, mutta ei niin ei. Surkeaa, koska itse olen hyvin läheinen sisarusteni kanssa. Enkä voisi kuvitellakaan IKINÄ että kukaan sisarusteni puolisoista huutaisi minulle, etten saa käydä veljieni tai siskoni luona! Ehkä siksi, kun meillä ollaan ihan tervepäisiä, toisin kuin SINÄ!!!

jos ihmiset kirjoitti:

ja erityisesti oma perhe huolehtisi toisistaan... Ja liiton kautta olet itse osa miehesi perhettä.

Ai, että kun menin naimisiin mieheni kanssa, menin naimisiin koko suvun kanssa? Alttarilla en luvannut rakastaa ja kunnioittaa SUKUA, vaan ainoastaan miestäni.

Vihkitodistus ei ole holhoussopimus, en holhoa enkä odota muidenkaan holhoavan. En odota muiden sukulaisten, uusien ja vanhojen, elättävän minua. En halua viettää aikaani niiden kanssa, joista en välitä ja jotka eivät välitä minusta. En todellakaan halua, että mieheni veli, anoppi, appi, mieheni sisko, juoksisi täällä joka päivä. Ja kavereitammekin näemme vain silloin, kun toinen meistä on töissä, ettei yhteistä aikaa kulu turhaan, koska sitä ei paljoa tässä maailmassa ole.

Avioliittoon mahtuu vain kaksi ihmistä, ei siihen koko sukua tarvita. Veli perustakoon oman perheensä, jos kykenee. Takertujat vievää energiaa, eivät tuo sitä. Mene eteenpäin elämässä.

miestäsi kirjoitti:

Ai, että kun menin naimisiin mieheni kanssa, menin naimisiin koko suvun kanssa? Alttarilla en luvannut rakastaa ja kunnioittaa SUKUA, vaan ainoastaan miestäni.

Vihkitodistus ei ole holhoussopimus, en holhoa enkä odota muidenkaan holhoavan. En odota muiden sukulaisten, uusien ja vanhojen, elättävän minua. En halua viettää aikaani niiden kanssa, joista en välitä ja jotka eivät välitä minusta. En todellakaan halua, että mieheni veli, anoppi, appi, mieheni sisko, juoksisi täällä joka päivä. Ja kavereitammekin näemme vain silloin, kun toinen meistä on töissä, ettei yhteistä aikaa kulu turhaan, koska sitä ei paljoa tässä maailmassa ole.

Avioliittoon mahtuu vain kaksi ihmistä, ei siihen koko sukua tarvita. Veli perustakoon oman perheensä, jos kykenee. Takertujat vievää energiaa, eivät tuo sitä. Mene eteenpäin elämässä.

Lue lisää

On hienoa, jos ihminen ymmärtää, että ystävällisyys ja kunnioittaminen ovat asioita, joista kannattaa pitää kiinni. Eli vaikka et olisikaan mennyt naimisiin, niin olisi arvostettavaa olla mukava muille ihmisille. Ja kun vielä olet liitossa miehen kanssa, niin sinulla on vieläkin enemmän syytä olla mukava juuri näille ihmisille. Se tekee elämästä huomattavasti helpompaa.

On hyvin erikoista, että tapaatte ystäviänne aina vain silloin, jos toinen on töissä. Voisittehan tavata heitä myös yhdessä, jos yhteisen ajan menetys niin pelottaa. Toki joskus elämässä on kiireisiä ajanjaksoja, mutta yleisenä jatkuvana tapana tuo on huolestuttavaa. Katsos, ei se yhteisen kahdenkeskisen ajan määrä vielä hyvää parisuhdetta tee, vaan se yhteisen ajan laatu.

Toivon että kasvat henkisesti ärtymyksesi ja katkeruutesi yli. Rakkautta ei ole liikaa, ja sinullekin rakkautta riittäisi varmasti jopa miehesi perheelle, jos haluaisit sitä antaa. Ja miehesi rakkaus veljeensä ym, ei ole sinulta pois. Toivottavasti ymmärrät sen.

Vaimo27 kirjoitti:

On hienoa, jos ihminen ymmärtää, että ystävällisyys ja kunnioittaminen ovat asioita, joista kannattaa pitää kiinni. Eli vaikka et olisikaan mennyt naimisiin, niin olisi arvostettavaa olla mukava muille ihmisille. Ja kun vielä olet liitossa miehen kanssa, niin sinulla on vieläkin enemmän syytä olla mukava juuri näille ihmisille. Se tekee elämästä huomattavasti helpompaa.

On hyvin erikoista, että tapaatte ystäviänne aina vain silloin, jos toinen on töissä. Voisittehan tavata heitä myös yhdessä, jos yhteisen ajan menetys niin pelottaa. Toki joskus elämässä on kiireisiä ajanjaksoja, mutta yleisenä jatkuvana tapana tuo on huolestuttavaa. Katsos, ei se yhteisen kahdenkeskisen ajan määrä vielä hyvää parisuhdetta tee, vaan se yhteisen ajan laatu.

Toivon että kasvat henkisesti ärtymyksesi ja katkeruutesi yli. Rakkautta ei ole liikaa, ja sinullekin rakkautta riittäisi varmasti jopa miehesi perheelle, jos haluaisit sitä antaa. Ja miehesi rakkaus veljeensä ym, ei ole sinulta pois. Toivottavasti ymmärrät sen.

Lue lisää

Miten puolustat mieheni veljen ja mieheni isän tekoja ja sanoja viime isänpäivänä? Mieheni työ ei kuulemma ole yhtään rankkaa ja hänellä on työssä kaikki hyvin. Vaikka hän oli juuri ollut yön töissä, ja nukkunut vain muutaman tunnin. Mieheni työ on henkisesti ja fyysisesti erittäin rankkaa ja vaarallista, ja hän tekee yli 12 tuntisia päiviä ja öitä. Appivanhemmat ja mieheni veli tekevät nk. toimistotyötä.

Mieheni sisko ja sen veli eivät ehdota yhteistä illanviettoa, vaan menevät yhdessä. No, ehkä vikaa on minussakin, minun pitäisi pokkuroida enemmän anoppia, heidän äitiään, ja tehdä ilmaista työtä. Tiedän, ja näen sen anopin ja mieheni siskon eleistä, että he eivät lue minua sukuun enää. Ehkä, ehkä minun olisi silloin 2 vuotta sitten, kun anoppi sanoi minua huonoksi miniäksi puhelimessa, pitänyt vain uskoa tätä ja unohtaa olevani myös vaimo. Mutta kun minä hassu, nuori morsian, päätinkin mieheni kanssa, että olenkin hyvä vaimo ensin, enkä huono miniä, niin jopa repesi anopin maailma. Herran jestas, että kehtasimme olla pyytämättä anteeksi, mitä muka tuli tehtyä.

Omassa sukupiirissäni on henkilöitä, jotka ovat liian kilttejä. Mieheni sisko ja tämän veli auttavat vanhempiaan ja vierailevat tämän luona useammin kuin me. Meitä ei sinne enää kutsuta, kuin merkkipäivänä: lahjoja pitää olla aina anopille ja apelle. Mieheni veli, yli kolmekymppinen, vierailee äitinsä ja isänsä luona joka ainoa päivä, mieheni olen saanut tästä vieroitettua. Enkö olekin kauhea ihminen, kun rakennan omaa elämääni ja parisuhdetta, kysymättä kaikkea ensin anopilta? Ja ei, en kysy neuvoja omalta äidiltäni.

Ajattelen niistä ihmisistä vain hyvää, jotka ansaitsevat sen. Muut saavat painua hornaan. En tarkoita tällä nyt sinua, tai muita tänne kirjoittaneita. Tämä foorumi on ainoa paikka, jonne voin purkaa tuntojani, koska en jaksa aina teeskennellä, että mieheni suvussa on kaikki hyvin. En aio palata takaisin.

Vaimo27 kirjoitti:

On hienoa, jos ihminen ymmärtää, että ystävällisyys ja kunnioittaminen ovat asioita, joista kannattaa pitää kiinni. Eli vaikka et olisikaan mennyt naimisiin, niin olisi arvostettavaa olla mukava muille ihmisille. Ja kun vielä olet liitossa miehen kanssa, niin sinulla on vieläkin enemmän syytä olla mukava juuri näille ihmisille. Se tekee elämästä huomattavasti helpompaa.

On hyvin erikoista, että tapaatte ystäviänne aina vain silloin, jos toinen on töissä. Voisittehan tavata heitä myös yhdessä, jos yhteisen ajan menetys niin pelottaa. Toki joskus elämässä on kiireisiä ajanjaksoja, mutta yleisenä jatkuvana tapana tuo on huolestuttavaa. Katsos, ei se yhteisen kahdenkeskisen ajan määrä vielä hyvää parisuhdetta tee, vaan se yhteisen ajan laatu.

Toivon että kasvat henkisesti ärtymyksesi ja katkeruutesi yli. Rakkautta ei ole liikaa, ja sinullekin rakkautta riittäisi varmasti jopa miehesi perheelle, jos haluaisit sitä antaa. Ja miehesi rakkaus veljeensä ym, ei ole sinulta pois. Toivottavasti ymmärrät sen.

Lue lisää

En ole ratkaissut välejäni appivanhempiin, siksi puran patoutuneita tuntojani täällä. En voi teeskennellä, että kaikki välillämme on hyvin, ja mieheni tietää tämän tasan tarkkaan. En vielä ole sanonut vastaan anopille ja apelle, koska minut on kasvatettu kiltiksi. Jos pulisenkin teidän mielestä puuta heinää, teen sen täällä. Oikeassa elämässä olen varsinainen enkeli. Ehkä minun olisi pitänyt ryhtyä näyttelijäksi. Vain mieheni tuntee minut, todella, ja silti tästä huolimatta rakastaa minua. Emme ole täydellisiä, enkä enää kohta jaksa teeskennellä oikeassakaan elämässä, että välitän.

Vaimo27 kirjoitti:

Tietysti te olette nyt perhe miehesi kanssa, mutta kyllä velikin pysyy aina veljenä. Hän ei ole myöskään sinulle vieras, vaan samaa sukua.

Minä arvostan valtavasti läheisiä välejä. Se, että veli on isoveljen luona paljon vieraillut, on hieno asia. Ja pojan äidille ei ehkä ole vain tullut mieleen, että matkaan pitäisi antaa ruokarahaa... Itse ainakin tarjoan sapuskat vieraille mielelläni -ja kun vielä puhutaan omasta perheestä, niin tietysti! Jos rahaa ei opiskelijalla ole, niin luulisi että tällaista varten omalta perheeltään kehtaa pyytää.

Tuntuu hyvin oudolta asenteesi, että kyseessä on nyt joku vieras pikkuveli... Hän on miehesi veli! Joka vielä pitää veljestään valtavan paljon. Ja tuollainen ihannoiminen isoveljeä kohtaan on hyvin luonnollista ja viatonta. Ja yhteydenpito on upeaa! MINUN veljeni ja minun MIEHENI vietittelevät mesen välityksellä joka päivä, ja tapaavatkin useita kertoja viikossa. Samaa perhettähän tässä ollaan, niin on upeaa kun ovat niin kavereita.

Ja etkö sinä pysty lomailemaan, jos pikkuveli on paikalla? Ei kai hänen vierailunsa sinulle ylimääräistä työtä teetä? Jos hän sattuukin syömään teillä samaan aikaan kuin sinä ja miehesi, niin pitäisihän se ruoka kokata kuitenkin.

Et ole äitipuoli pojalle, mutta olet sukulainen. Käyttäydy sen mukaisesti. Ihme valitusta, kun asiathan ovat loistavasti! Ymmärtäisin jos joku valittaisi huonoista perhesuhteista, mutta sinä valitat, koska asiat ovat hienosti... Erikoista.

Lue lisää

Kyllä minua inhottaisi ja rasittaisi valtavasti, jos pienestä yhteisestä kahdenkesksiestä ajasta aina ja jatkuvasti menisi iso osa jonkun kolmannen pyörän viihdyttämiseen.

Minusta tuollainen takertuminen ja liimautuminen noinkin vanhana kuin 17-18v on jo perin luonnotonta.

Kiukkuliina kirjoitti:

Tämä samainen pikkuveli on noin 10-vuotiaasta saakka tullut joka lomillaan tämän isoveljensä luokse. Siis jokaisella lomallaan: hiihtoloma, joululoma, uusivuosi, syysloma jne. Esim. mitään ruokarahaa tämän äiti ei ole KOSKAAN antanut tälle pojalle mukaan - nämä vierailut ovat olleet aina lähes täysin mieheni kustantamia (yleensä siis aina noin viikko putkeen, mieheni ollessa köyhä pa-opiskelija!!!). Ja NYT, tämän veljen ollessa jo lähes 18v - SAMA TAHTI VAAN JATKUU?!

Siis, jos en olisi alkanut huomautella asiasta miehelleni noin 2 vuotta sitten, sama tahti varmasti jatkuisi vielä tänäkin päivänä? Itse olen vielä opiskelija - en todellakaan halua kestitä silloin jokaista OMAAKIN LOMAANI jotain vierasta pikkuveljeä, kai mullakin on omaan lomaan oikeus?!!! Vituttaa. Nämä veljekset esim. viestittelevät jo jokapäivä mesenkin välityksellä? Eikö mikään riitä tälle pikkuveljelle?! Eihän nyt enää 18 vuotiaana ruikuteta isoveljen perään noin hanakasti? Huom! Isoveljellä on nyt oma perhe, johon tämä pikkuveli ei enää kuulu. Vain minä ja mieheni. Minusta tuntuu, että ihan kuin olisin joku "äitipuoli" tälle pojalle?!!!

Lisäksi tämä pikkuveli matkii miestäni lähes joka asiassa. Pukeutuu jopa samanlaisiin housuihinkin! Harrastaa AIVAN SAMOJA harastuksiakin, mitä mieheni. Opiskeluhaaveet ovat samat. Kun mieheni katsoo Simpsoneita - katsoo myös tämä pikkuveli. Voisin jatkaa tätä listaa loputtomiin...!

Lue lisää

mutta oletko sinä ihan sekopäinen. Tuollainen isoveljen ja pikkuveljen välinen hyvä henki on fantastista. Miehesihän välittää. Mikä oikeus sinulla on mennä veljesten väliin. Et sinä omista miestäsi. Hoitoa sinä tuohon sairauteen tarvitset jota myös omistushaluksi kutsutaan sekä sairaaloiseksi mustasukkaisuudeksi.

kauhistunut. lukija kirjoitti:

mutta oletko sinä ihan sekopäinen. Tuollainen isoveljen ja pikkuveljen välinen hyvä henki on fantastista. Miehesihän välittää. Mikä oikeus sinulla on mennä veljesten väliin. Et sinä omista miestäsi. Hoitoa sinä tuohon sairauteen tarvitset jota myös omistushaluksi kutsutaan sekä sairaaloiseksi mustasukkaisuudeksi.

Lue lisää

Tekstisi oli ihan törkeää, ajattele nyt vähän.

Vaikka joku kuinka rakastaisi sisarustaan niin ei kai silti tarvitse olla kuin iilimadot toisissaan kiinni ihan jatkuvasti.

Puhuin mieheni kanssa tällaisesta ja hän oli yhtä mieltä kanssani siitä että tuollainen takiaishomma on sairasta.

aloittajan puolustaja kirjoitti:

Tekstisi oli ihan törkeää, ajattele nyt vähän.

Vaikka joku kuinka rakastaisi sisarustaan niin ei kai silti tarvitse olla kuin iilimadot toisissaan kiinni ihan jatkuvasti.

Puhuin mieheni kanssa tällaisesta ja hän oli yhtä mieltä kanssani siitä että tuollainen takiaishomma on sairasta.

Lue lisää

Tämä veli asuu 150 km:n päässä ja on lomilla käymässä isänsä luona sekä viettää aikaansa myös veljen kanssa. Että sellainen tapaus.

et tunne wilhelmiinaa kirjoitti:

Tämä veli asuu 150 km:n päässä ja on lomilla käymässä isänsä luona sekä viettää aikaansa myös veljen kanssa. Että sellainen tapaus.

Vaikka nyt olisi kuka tahansa kyseessä (Wilhelmiina tai joku aivan muu) ja välimatkaa tuhat kilsaa, niin iilimadoista en tykkää eikä tykkää miehenikään.

Kummallista käytöstä kerta kaikkiaan. Ja sitten jotkut vielä oikein puhisten (kuvittelen) puolustelevat takiaisia.

Wilhelmiinan kirjoitustyyliä ei vain voi ikinä unohtaa. Ei pääse koira karvoistaan, vaikka kuinka yrittää nimimerkkiä muuttaa. Ja aina ne miehen sukulaiset on niiin rasittavia ja peestä. Se on ihan sama mitä ne tekee, niin ne tekee väärin.

Suku ja mies parat.

s_h_ kirjoitti:

Wilhelmiinan kirjoitustyyliä ei vain voi ikinä unohtaa. Ei pääse koira karvoistaan, vaikka kuinka yrittää nimimerkkiä muuttaa. Ja aina ne miehen sukulaiset on niiin rasittavia ja peestä. Se on ihan sama mitä ne tekee, niin ne tekee väärin.

Suku ja mies parat.

Lue lisää

W ei enää viljele ylettömästi sitä idioottimaista "kihlattuni" -sanaa...

Kun luin tuon toisen ”Kiukkuliinan” viestin tuli heti mieleen, että kysymyksessä taitaa olla Wilhelmiina! Arvasin kirjoitustyylistä ja tuosta, että kun pojan äiti ei laita rahaa mukaan ja mies joutuu kustantamaan vierailut.

Ei kai se nyt ainakaan niin kauheata ole, jos poika pitää veljeään esikuvanaan ja pukeutuu samanlaisiin vaatteisiin tai harrastaa samoja asioita jne.?

Nimimerkki on kyllä nyt osuvampi!

Pikkuveli on vielä 18, ja moni sen ikäinen poika on vielä lapsi. Ja lapsillehan, jotka käyvät vielä koulussa eivätkä tienaa itse jne. niitä lahjoja ostellaan... Siis toki mukavaa on aikuisenakin lahjoja saada, mutta eihän voi alkaa vertaamaan sitä, mitä tuon ikäinen poika saa äidiltään, ja mitä äiti antaa aikuiselle miehelle...

Ja jos kerran pidät sitä niin huonona käytöksenä, että anoppi keitti vain kahvit ja nälässä piti olla, niin miksi sitten itse et kuitenkaan ole valmis toimimaan toisin, ja tarjoamaan esimerkiksi tälle pikkuveljelle ruokaa, kun hän teille tulee?

Kumma tyyppi. Kauhea valittaja. En kyllä jaksaisi sinua katsella.

Lapsille lahjoja kirjoitti:

Pikkuveli on vielä 18, ja moni sen ikäinen poika on vielä lapsi. Ja lapsillehan, jotka käyvät vielä koulussa eivätkä tienaa itse jne. niitä lahjoja ostellaan... Siis toki mukavaa on aikuisenakin lahjoja saada, mutta eihän voi alkaa vertaamaan sitä, mitä tuon ikäinen poika saa äidiltään, ja mitä äiti antaa aikuiselle miehelle...

Ja jos kerran pidät sitä niin huonona käytöksenä, että anoppi keitti vain kahvit ja nälässä piti olla, niin miksi sitten itse et kuitenkaan ole valmis toimimaan toisin, ja tarjoamaan esimerkiksi tälle pikkuveljelle ruokaa, kun hän teille tulee?

Kumma tyyppi. Kauhea valittaja. En kyllä jaksaisi sinua katsella.

Lue lisää

valitsemalla joku päivä veljensä ja uuden "lempeän liisan"!
Siinä saa "kiukkuliina" lähteä..eikä takaisin olisi pääsyä!
Upeata hyvät suhteet sisaruksilla!

Ehkä ette muistaneet antaa ruokarahaa? Pitäkää veli myös nälässä, jos ei maksa ruokiaan. Hehhee...

Pyysikö anoppi joululahjaa? Ja annetaanko lahjat vastalahjan toivossa? Minä sain vanhemmiltani parit nilkkasukat. En olisi halunnut mitään. Olen jo 30 -vuotias, en tarviste vanhemmiltani joululahjoja. Miehesi pikkuveli asuu vielä kotonaan, harvemmin kotoa pois muuttaneille ja aikuisille lapsille ostetaan kalliita lahjoja. Mä en kyllä tosin ostas kotona asuvalle lapsellenikaan noin kallista lahjaa!

Ja ettehän tekään ostaneet kun 10 e joulukukan anopille. Jos anoppi osatisi teille 400 euron lahjan, ostaisitko sinäkin hänelle? Et varmaan...

Turha teille on puhua näin selvästä asiasta. Minä muutin kotoa pois, mutta te asutte edelleen siellä ja hyysäätte sukulaisia. No, se on teidän asianne, jos haluatte että teitä käytetään näin hyväksi.

Kyse ei nyt ole siitä, että ei saisi välittää sukulaisista, veljistä. Mutta kun näiden kanssa en halua viettää lopun ikääni kahdestaan, te ilmeisesti haluatte, kun ette edes kyseenalaista tätä pervoa suhdetta.

Olette kumman lähimmäisenrakasta kansaa, hyvin on kirkon pakkopulla mennyt kaaliin. Ette koskaan sano vastaan sukulaisille, he ovat täydellisiä, oma veli on maailman paras ihminen teidän jälkeenne. Ja äitiä rakastatte aina ja kaikkia muita ihmisiä kanssa. Paitsi aviopuolisoitanne. Kissakin menee miehen edelle.

paikallanne kirjoitti:

Turha teille on puhua näin selvästä asiasta. Minä muutin kotoa pois, mutta te asutte edelleen siellä ja hyysäätte sukulaisia. No, se on teidän asianne, jos haluatte että teitä käytetään näin hyväksi.

Kyse ei nyt ole siitä, että ei saisi välittää sukulaisista, veljistä. Mutta kun näiden kanssa en halua viettää lopun ikääni kahdestaan, te ilmeisesti haluatte, kun ette edes kyseenalaista tätä pervoa suhdetta.

Olette kumman lähimmäisenrakasta kansaa, hyvin on kirkon pakkopulla mennyt kaaliin. Ette koskaan sano vastaan sukulaisille, he ovat täydellisiä, oma veli on maailman paras ihminen teidän jälkeenne. Ja äitiä rakastatte aina ja kaikkia muita ihmisiä kanssa. Paitsi aviopuolisoitanne. Kissakin menee miehen edelle.

Lue lisää

Ei tietysti miehen edelle kukaan mene. Kyse ei ole siitä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muut ihmiset pitäisi sysätä elämästä pois.

En kyllä koe, että kukaan käyttää minua hyväkseen. Ennemminkin olen tyytyväinen siitä, että minusta välitetään ja minä osaan välittää. Apua saan, jos sitä tarvitsen. Ja todella mielelläni apua annan.

Kirkon kanssa tällä asialla ei ole mitään tekemistä. En kuulu kirkkoon, ei myöskään mieheni tai esimerkiksi vanhempani. Ei myöskään iso osa sukulaisistamme.

Sanomme toki sukulaisille vastaan, kun jostakin olemme erimieltä. Sanomme ystävällisesti ja toisenkin näkemystä ja ihmisyyttä kunnioittaen. Ja äitiä rakastamme tietysti, molempien äitejä. He ovat meidät kasvatteneet. Eikä äitimme ole koskaan mitään anteeksiantamatonta tehneet. Virheitä varmasti tekee kaikki, mutta pahin virhe on olla antamatta anteeksi.

Pervoutta en nyt tässä veljesten suhteessa, todellakaan.

Ja kenen kanssa haluan viettää loppuelämäni... Hmm... Mieheni kanssa tietysti, mutta en kahdestaan kotona kökkien. Haluan että elämässäni on paljon ihania ihmisiä. :)

Vaimo27 kirjoitti:

Ei tietysti miehen edelle kukaan mene. Kyse ei ole siitä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muut ihmiset pitäisi sysätä elämästä pois.

En kyllä koe, että kukaan käyttää minua hyväkseen. Ennemminkin olen tyytyväinen siitä, että minusta välitetään ja minä osaan välittää. Apua saan, jos sitä tarvitsen. Ja todella mielelläni apua annan.

Kirkon kanssa tällä asialla ei ole mitään tekemistä. En kuulu kirkkoon, ei myöskään mieheni tai esimerkiksi vanhempani. Ei myöskään iso osa sukulaisistamme.

Sanomme toki sukulaisille vastaan, kun jostakin olemme erimieltä. Sanomme ystävällisesti ja toisenkin näkemystä ja ihmisyyttä kunnioittaen. Ja äitiä rakastamme tietysti, molempien äitejä. He ovat meidät kasvatteneet. Eikä äitimme ole koskaan mitään anteeksiantamatonta tehneet. Virheitä varmasti tekee kaikki, mutta pahin virhe on olla antamatta anteeksi.

Pervoutta en nyt tässä veljesten suhteessa, todellakaan.

Ja kenen kanssa haluan viettää loppuelämäni... Hmm... Mieheni kanssa tietysti, mutta en kahdestaan kotona kökkien. Haluan että elämässäni on paljon ihania ihmisiä. :)

Lue lisää

Jokaisesta puhutaan pahaa selän takana.

Vaikka kuinka yrittäisi kunnioittaa, auttaa, ja ymmärtää, ei se mihinkään riitä kuitenkaan. Minun mittani täyttyi kaksi vuotta sitten, kun anoppi teki mitä teki, ja en anna hänelle koskaan anteeksi. Tämä anteeksiantamaton ja ilkeä teko muutti minuakin. Aiemmin olinkin kyllä liian kiltti, ajattelin kaikista vain hyvää.

Jos kaikki olisi niin kuin ennen: Anopin ja apen yrityksessä tekisin nyt ympäripyöreitä päiviä, heidän koiransa olisi jatkuvasti päivähoidossa, me maksaisimme bensat, kun he eivät jaksaisi viedä hommia, mieheni veli saisi lampsia kengät jalassa sisällä, kummitytöille lähettäisimme lahjoja, ja emme edes odottaisi kiitosta. Pois se meistä. Ihmisistä pitää välittää ja suku on paras.

Onneksi anoppi sanoi mitä sanoi. Muuten en olisi mennyt eteenpäin elämässä. Ja pääsyt tästä naisesta vähitellen eroon. Tuli siellä vierailtua ihan tarpeeksi. Omaa veljeäni en näe, kuin ehkä kerran vuodessa, hänellä oma perhe, enkä edes välittäisi nähdä heitä enempää. Olen oman lapsuuteni viettänyt oman perheen kanssa, en aio viettää lopun elämääni paapoen uutta sukua ja vieraillen loputtomasta vanhan sukuni luona.

Maailma on paha paikka, ja kukaan ei anna mitään ilmaiseksi. Kaiken joutuu maksamaan takaisin, tavalla tai toiselle.

Olin liian kiltti, ja tulin kyllä näkemään sen. Riistolle ei näkynyt loppua. Arvostan omaa ja mieheni kanssa vietettyä aikaa liikaa. En halua jakaa aikaani turhaan muiden kanssa.

Käsi pystyyn: kuinka moni tänne kirjoittavista, jotka kannustavat terveeseen perhe-elämään, jossa miehen veljet ja siskot jne. ovat vain bonusta, ovat onnellisia kotiäitejä?

Minun hoivaviettini loppui jo kaksi vuotta sitten anoppiin. Olen edelleen kiltti luonteeltani, en näytä rölliltä, en murjota, en potki vanhuksia, mutta minun yli ei enää kävellä. Asenteeni maailmaa kohtaa on terävöitynyt, anoppi opetti tämän minulle.

Jää seisomaan paikallesi, niin maailma kävelee ylitsesi.

eivät pärjää kirjoitti:

Jokaisesta puhutaan pahaa selän takana.

Vaikka kuinka yrittäisi kunnioittaa, auttaa, ja ymmärtää, ei se mihinkään riitä kuitenkaan. Minun mittani täyttyi kaksi vuotta sitten, kun anoppi teki mitä teki, ja en anna hänelle koskaan anteeksi. Tämä anteeksiantamaton ja ilkeä teko muutti minuakin. Aiemmin olinkin kyllä liian kiltti, ajattelin kaikista vain hyvää.

Jos kaikki olisi niin kuin ennen: Anopin ja apen yrityksessä tekisin nyt ympäripyöreitä päiviä, heidän koiransa olisi jatkuvasti päivähoidossa, me maksaisimme bensat, kun he eivät jaksaisi viedä hommia, mieheni veli saisi lampsia kengät jalassa sisällä, kummitytöille lähettäisimme lahjoja, ja emme edes odottaisi kiitosta. Pois se meistä. Ihmisistä pitää välittää ja suku on paras.

Onneksi anoppi sanoi mitä sanoi. Muuten en olisi mennyt eteenpäin elämässä. Ja pääsyt tästä naisesta vähitellen eroon. Tuli siellä vierailtua ihan tarpeeksi. Omaa veljeäni en näe, kuin ehkä kerran vuodessa, hänellä oma perhe, enkä edes välittäisi nähdä heitä enempää. Olen oman lapsuuteni viettänyt oman perheen kanssa, en aio viettää lopun elämääni paapoen uutta sukua ja vieraillen loputtomasta vanhan sukuni luona.

Maailma on paha paikka, ja kukaan ei anna mitään ilmaiseksi. Kaiken joutuu maksamaan takaisin, tavalla tai toiselle.

Olin liian kiltti, ja tulin kyllä näkemään sen. Riistolle ei näkynyt loppua. Arvostan omaa ja mieheni kanssa vietettyä aikaa liikaa. En halua jakaa aikaani turhaan muiden kanssa.

Käsi pystyyn: kuinka moni tänne kirjoittavista, jotka kannustavat terveeseen perhe-elämään, jossa miehen veljet ja siskot jne. ovat vain bonusta, ovat onnellisia kotiäitejä?

Minun hoivaviettini loppui jo kaksi vuotta sitten anoppiin. Olen edelleen kiltti luonteeltani, en näytä rölliltä, en murjota, en potki vanhuksia, mutta minun yli ei enää kävellä. Asenteeni maailmaa kohtaa on terävöitynyt, anoppi opetti tämän minulle.

Jää seisomaan paikallesi, niin maailma kävelee ylitsesi.

Lue lisää

Meillä on hyvin erilainen tapa katsoa maailmaa! En ole kotiäiti, vaan enemmänkin urapainotteinen, jos nyt valittava on. Onnellinen olen kyllä, erittäin onnellinen.

Minusta vihan pito vie ihmisistä niin paljon hyvää energiaa mennessään, että en näe siinä mitään järkeä. Vannot että et anopillesi anna jotakin vanhaa juttua koskaan anteeksi. No, älä sitten anna. Enkä tiedä lainkaan mistä on kyse, niin vaikea sen enempää kommentoida. Mutta itse en kovin helposti osaa kuvitella sellaista asiaa, jota en koskaan pystyisi anteeksi antamaan. Siis jostakin sanoistako vain on kyse? Voi teitä... Oletko koskaan koittanut katsoa asiaa anopin kannalta?

Pidät vastakohtina nykyistä tilannettasi, jossa et ole appivanhempien kanssa missään tekemisissä, ja sitten sitä missä he hyppyyttäisivät sinua mielensä mukaan. (Joskin jotkut noista asioista ihmetytti minua. Esimerkiksi mitä sitten, jos joku koira olisi teillä joka päivä???? Olisiko siitäkin nyt jotain haittaa? Koirathan ovat ihania. Varmasti, jos niin päättää, niin sohvan nukkuva koiruuskin voi olla hirvitys...) Tällaiset vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia, vaan miten olisi sellainen keino, että ihmiset keskustelisivat asioista, ja kuuntelisivat toistensa tuntoja ja näkemyksiä??? Lopputulos miellyttäisi kaikkia. Riidat yleensä sovitaan. No, sinä et tietysti sitä vaivaa halua nähdä, koska et appivanhempia mihinkään tarvitse...

Maailma on ihan hyvä paikka elää, kun asenne on kohdallaan. Ainakin tämä maailma missä minä elän. Ehkä sinä elätkin eri maailmassa. Toki ikäviä asioita tapahtuu, mutta kun on ihmisiä ympärillä, niin vastoinkäymisetkin kestää. Sinun asenteellasi tukenasi ei montaa ihmistä ole.

Vaimo27 kirjoitti:

Meillä on hyvin erilainen tapa katsoa maailmaa! En ole kotiäiti, vaan enemmänkin urapainotteinen, jos nyt valittava on. Onnellinen olen kyllä, erittäin onnellinen.

Minusta vihan pito vie ihmisistä niin paljon hyvää energiaa mennessään, että en näe siinä mitään järkeä. Vannot että et anopillesi anna jotakin vanhaa juttua koskaan anteeksi. No, älä sitten anna. Enkä tiedä lainkaan mistä on kyse, niin vaikea sen enempää kommentoida. Mutta itse en kovin helposti osaa kuvitella sellaista asiaa, jota en koskaan pystyisi anteeksi antamaan. Siis jostakin sanoistako vain on kyse? Voi teitä... Oletko koskaan koittanut katsoa asiaa anopin kannalta?

Pidät vastakohtina nykyistä tilannettasi, jossa et ole appivanhempien kanssa missään tekemisissä, ja sitten sitä missä he hyppyyttäisivät sinua mielensä mukaan. (Joskin jotkut noista asioista ihmetytti minua. Esimerkiksi mitä sitten, jos joku koira olisi teillä joka päivä???? Olisiko siitäkin nyt jotain haittaa? Koirathan ovat ihania. Varmasti, jos niin päättää, niin sohvan nukkuva koiruuskin voi olla hirvitys...) Tällaiset vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia, vaan miten olisi sellainen keino, että ihmiset keskustelisivat asioista, ja kuuntelisivat toistensa tuntoja ja näkemyksiä??? Lopputulos miellyttäisi kaikkia. Riidat yleensä sovitaan. No, sinä et tietysti sitä vaivaa halua nähdä, koska et appivanhempia mihinkään tarvitse...

Maailma on ihan hyvä paikka elää, kun asenne on kohdallaan. Ainakin tämä maailma missä minä elän. Ehkä sinä elätkin eri maailmassa. Toki ikäviä asioita tapahtuu, mutta kun on ihmisiä ympärillä, niin vastoinkäymisetkin kestää. Sinun asenteellasi tukenasi ei montaa ihmistä ole.

Lue lisää

Tässä on nyt viitisen vuotta kuunneltu anopin huolia, seurattu sivusta, kun hänen miehensä soittelee miehelleni vain ja ainoastaan työasioissa. Ehkä sinun maailmassasi kukaan ei manipuloi, ja käytä alaarvoista taktiikkaa, (olen siitä onnellinen, että edes joillakin on rauha maan päällä) mutta minun maailmassani kyllä näin tapahtuu.

Kaikki oli vielä hyvin viisi vuotta sitten, kun en tiennyt mistä oli kysymys. Olin vain niin innokas tekemään anopille mieliksi, että pistin oman elämäni syrjään ja autoimme mieheni kanssa heitä heidän yrityksessään, ilman palkkaa, töidemme jälkeen. Tätä olisi jatkunut vaikka kuinka kauan, ellei tuota parin vuoden takaista sanaharkkaa olisi käyty.

Olet onnellinen, kun saat elää maailmassa, jossa kukaan ei satuta, ainakaan vakavasti. Sanat satuttivat minua, koska ne huudetiin aivan syyttä ja suotta. Puolustin miestäni ja yhteistä päätöstämme, ja anoppi ei ole koskaan pyytänyt tätä tekoaan, näitä huutojaan, anteeksi. Minä en ole koskaan sanallakaan haukkunut anoppia päin naamaa tai puhelimen välityksellä, niin kuin hän on tehnyt minulle ja miehelleni useaan otteeseen. Voisin luetella kaikenlaisia tempauksia, jo ennen minun kuvaan astumista, millä tavalla hän on syrjinyt omaa poikaansa ja vaatinut tätä hylkäämään kaverinsa, kun yrityksessä on tarvittu ilmaista työvoimaa.

"Niin kauan kuin sinä asut kattoni alla, niin kauan kuin sinä maksat vuokraa minun ostamastani talosta, niin kauan sinä teet työtä täällä" Ei tykännyt anoppi, kun viisi vuotta sitten poikansa muutti minun luokseni (No, siinäs muutat sitten, ja PAM, ovi kiinni) ja ei tykännyt gourmetravintolan hääateriasta, (Tämä lammas on vähän sitkeää) ja sanoi sen suoraan, vaikka paikan omistaja seisoi aivan selkänsä takana. Minulle on sanottu montakin sanaa, joista minulla on syytä olla katkera ja vihainenkin. Mutta olen katkera vain anoppia kohtaan. Ja ajattelen ihmisistä pääasiassa ensin hyvää, jos he eivät ajan kuluessa todista tätä käsitystä vääräksi.

Anoppi ei nähnyt teossaan, sanoissaan, silloin mitään väärää, joten anopin anteeksipyyntöä, kahden vuoden jälkeen, on aivan turhaa odottaa. Joten miksi ihmeessö minun pitäisi antaa anteeksi, minuahan tässä rikottiin? Erehdyimme miehemme kanssa vain sanomaan kerran vakavassa asiassa vahvan mielipiteemme, joka erosi anopin vastaavasta. Hän ei tykännyt tästä, ja julisti mykkäkoulun alkaneeksi. Tätä kesti parisen kuukautta, kyllästyi ilmeisesti apen laiskuuteen. Firmansa olisi varmaan kaatunut ilman yhteydenottoa heiltä, tarvitsivat miestäni kuskaamaan heidän hommia.

Aina ei ole mahdollista elää sovussa. Olet varmaan lukenut tältä palstalta, jos jonkinlaista anoppitarinaa. Yritän hengittää syvään joka kerta, kun kuulen anopin, apen, heidän koiransa nimen. Koirat ovat varmaankin ihania, useimmat ovatkin. Mutta kun tälle koiralle osoitetaan kohtuuttoman paljon huomiota, enemmän rakkautta on tämän perheen koirille osoitettu kuin lapsille. Tämän perheen koiria ei ole koskaan lyöty. Samaa ei voi sanoa heidän pojastaan. Ja useasti. Ja vyöllä.

Maailma on paha paikka, ja kotonakaan ei ole aina turvallista olla. Tiedän asioita, joita normaalit, tämänikäiset naiset eivät koskaan saakaan tietää. Ja toivottavasti ette koskaan tule kokemaankaan.

Miksi täällä on noin paljon suvaitsematonta porukkaa, joka hyväksyy vain oman elämäntapansa? Ei kaikki tykkää ylettömästi siitä, että jatkuvasti lappaa väkeä sisään ja ulos. Jotkut meistä pitää omasta rauhasta ja haluaa tosiaankin sitä kaksinoloa aina välillä. Jotkut haluaa juuri sitä enimmän osan ajastaan.

Miksi he eivät saisi siitä itse päättää? Miten se on teiltä superihmisrakkailta pois, jos joku on vähän teistä poikkeava?

tällä kertaa kirjoitti:

Miksi täällä on noin paljon suvaitsematonta porukkaa, joka hyväksyy vain oman elämäntapansa? Ei kaikki tykkää ylettömästi siitä, että jatkuvasti lappaa väkeä sisään ja ulos. Jotkut meistä pitää omasta rauhasta ja haluaa tosiaankin sitä kaksinoloa aina välillä. Jotkut haluaa juuri sitä enimmän osan ajastaan.

Miksi he eivät saisi siitä itse päättää? Miten se on teiltä superihmisrakkailta pois, jos joku on vähän teistä poikkeava?

Lue lisää

Tietysti saa päättää, minkä verran haluaa olla kahdestaan. Mutta se päätös on tehtävä yhdessä miehen kanssa, ja kun asenteesi taitaa olla se, että pyrit jyräämään omat näkemyksesi väkisin läpi, niin reppana miehesi ei uskalla olla muuta kuin kanssasi samaa mieltä...

Kovin kannattavaa ei kuitenkaan ole jatkuvasti vain kahdestaan nysvääminen, ja sitä kautta perheen ja ystävien kanssa välien viileneminen. Mitä sitten kun elämässä tulee ongelmia? Kenen puoleen käännyt? Jos et voikaan joka tilanteessa kääntyä miehen puoleen. Hänkin voi joskus väsyä, sairastua, nukkua pois tai auta armias, teille voi jopa tulla parisuhdeongelmia. Älä tyttö pieni sysää kaikkia läheisiäsi pois, ja vieläpä veljesi läheisiä pois.

Toisekseen, vaikka et halusisikaan edes joskus lomilla ja viikonloppuisin (voi miten paljon... ehe) tavata miehesi veljeä, niin asian voi esittää myös ystävällisesti. Aina voit sanoa, että tänään ei meille käy, koska olemme sopineet kahdenkeskisestä ajasta tms. Ei raivokohtausta voi hyväksyä mitenkään. Sitä ei millään pysty puolustelemaan.

Just kirjoitti:

Tietysti saa päättää, minkä verran haluaa olla kahdestaan. Mutta se päätös on tehtävä yhdessä miehen kanssa, ja kun asenteesi taitaa olla se, että pyrit jyräämään omat näkemyksesi väkisin läpi, niin reppana miehesi ei uskalla olla muuta kuin kanssasi samaa mieltä...

Kovin kannattavaa ei kuitenkaan ole jatkuvasti vain kahdestaan nysvääminen, ja sitä kautta perheen ja ystävien kanssa välien viileneminen. Mitä sitten kun elämässä tulee ongelmia? Kenen puoleen käännyt? Jos et voikaan joka tilanteessa kääntyä miehen puoleen. Hänkin voi joskus väsyä, sairastua, nukkua pois tai auta armias, teille voi jopa tulla parisuhdeongelmia. Älä tyttö pieni sysää kaikkia läheisiäsi pois, ja vieläpä veljesi läheisiä pois.

Toisekseen, vaikka et halusisikaan edes joskus lomilla ja viikonloppuisin (voi miten paljon... ehe) tavata miehesi veljeä, niin asian voi esittää myös ystävällisesti. Aina voit sanoa, että tänään ei meille käy, koska olemme sopineet kahdenkeskisestä ajasta tms. Ei raivokohtausta voi hyväksyä mitenkään. Sitä ei millään pysty puolustelemaan.

Lue lisää

Minä siis en ole aloittaja, eikä minulla ole ongelmaa kiinniliimautuvista sukulaisista. Silti ymmärrän alkuperäistä, sillä miehelläni ja minulla olisi kyllä hyvin tukala olo jos joku jatkuvasti änkeäisi seuraamme.

Meillä on muutakin seuraa kuin lähisukulaiset, ja haluamme tietenkin olla mukana päättämässä, kuinka usein tapailemme ketäkin. Niin että jää sitä kahdenkeskistäkin aikaa tarpeeksi.

Jos tosiaankin vastasit minulle, niin ihmettelen, onko sinusta kaikki sinun kanssasi eri mieltä olevat "yksinkertaisia"? Tuo on halventavaa enkä ainakaan minä hyväksy tuollaista. Saisit pyytää anteeksi.

Saisit myös pyytää anteeksi halventavaa tytöttelyä, sillä minä olen ihan keski-ikäinen, maailmaa(kin) nähnyt nainen, joten kiitosta vaan. Miehenikään ei ole mikään pikkupoika kun käy jo hyvän matkaa kuuttakymmentä. Elämässämme on jo ollut ongelmia ja niistä on selvitty - kiitos vain ihan ilman takertuvia sukulaisia.

Normaalit sukulaiset ovat mukavia, takertuvat eivät.

alkuperäisen puolustaja kirjoitti:

Minä siis en ole aloittaja, eikä minulla ole ongelmaa kiinniliimautuvista sukulaisista. Silti ymmärrän alkuperäistä, sillä miehelläni ja minulla olisi kyllä hyvin tukala olo jos joku jatkuvasti änkeäisi seuraamme.

Meillä on muutakin seuraa kuin lähisukulaiset, ja haluamme tietenkin olla mukana päättämässä, kuinka usein tapailemme ketäkin. Niin että jää sitä kahdenkeskistäkin aikaa tarpeeksi.

Jos tosiaankin vastasit minulle, niin ihmettelen, onko sinusta kaikki sinun kanssasi eri mieltä olevat "yksinkertaisia"? Tuo on halventavaa enkä ainakaan minä hyväksy tuollaista. Saisit pyytää anteeksi.

Saisit myös pyytää anteeksi halventavaa tytöttelyä, sillä minä olen ihan keski-ikäinen, maailmaa(kin) nähnyt nainen, joten kiitosta vaan. Miehenikään ei ole mikään pikkupoika kun käy jo hyvän matkaa kuuttakymmentä. Elämässämme on jo ollut ongelmia ja niistä on selvitty - kiitos vain ihan ilman takertuvia sukulaisia.

Normaalit sukulaiset ovat mukavia, takertuvat eivät.

Lue lisää

Sotkin kaksi ihmistä. Oletin sinun olevan ketjun aloittaja, ja vastaukseni oli tarkoitettu näiden aloittajan viestien perusteella.

Sinun yhden viestisi perusteella en vedä siis sinusta johtopäätöksiä mihinkään suuntaan. Anteeksi että en nimimerkkiäsi tarkkaan lukenut. Tytöttelykin oli tarkoitettu aloittajalle, joka on sinua ymmärtääkseni huomattavasti nuorempi. (Vaikkakin tässä meillä on näkemyseri. Minun mielestäni tytöttely ei ole loukkaavaan, vaan tunnelmaa keventävää. Mielipideasia toki.)

Aloittajan viesteistä ymmärsin, että tämä veli änkeää seuraan joskus lomillaan ja joskus
viikonloppuisin. (Ja viikonloppuisinkaan ei ole veljensä kanssa koko aikaa, vaan välillä isänsä kanssa.) Mielestäni se ei ole lähelläkään jatkuvaa änkeämistä seuraan. Itse tapaan veljeäni, mieheni kanssa, pari kertaa viikossa. Miehen vanhempia tapaamme vähintään kerran viikossa. Omat vanhempani asuvat kaukana, mutta useita kertoja vuodessa pyrimme näkemään, koska he kaipaavat meitä kovasti. Huolimatta siitä, että olemme aikuisia ihmisiä. Joskus käymme koko porukalla muutaman viikon ulkomaanmatkalla. Aina on mukavaa ollut, enkä pidä sellaista takertumisena.

edell. kirjoitti:

Sotkin kaksi ihmistä. Oletin sinun olevan ketjun aloittaja, ja vastaukseni oli tarkoitettu näiden aloittajan viestien perusteella.

Sinun yhden viestisi perusteella en vedä siis sinusta johtopäätöksiä mihinkään suuntaan. Anteeksi että en nimimerkkiäsi tarkkaan lukenut. Tytöttelykin oli tarkoitettu aloittajalle, joka on sinua ymmärtääkseni huomattavasti nuorempi. (Vaikkakin tässä meillä on näkemyseri. Minun mielestäni tytöttely ei ole loukkaavaan, vaan tunnelmaa keventävää. Mielipideasia toki.)

Aloittajan viesteistä ymmärsin, että tämä veli änkeää seuraan joskus lomillaan ja joskus
viikonloppuisin. (Ja viikonloppuisinkaan ei ole veljensä kanssa koko aikaa, vaan välillä isänsä kanssa.) Mielestäni se ei ole lähelläkään jatkuvaa änkeämistä seuraan. Itse tapaan veljeäni, mieheni kanssa, pari kertaa viikossa. Miehen vanhempia tapaamme vähintään kerran viikossa. Omat vanhempani asuvat kaukana, mutta useita kertoja vuodessa pyrimme näkemään, koska he kaipaavat meitä kovasti. Huolimatta siitä, että olemme aikuisia ihmisiä. Joskus käymme koko porukalla muutaman viikon ulkomaanmatkalla. Aina on mukavaa ollut, enkä pidä sellaista takertumisena.

Lue lisää

Tämä pikkuveli ei viihdy lainkaan yksinään isänsä kanssa...vasta sitten kun on ihan pakko. Kun hän saapuu isänsä luo, soittaa hän HETI miehenikin sinne iltaa istumaan -lähes nukkumaanmenoon saakka. No, heti seuraavana aamuna soi puhelin: "Milloinka taas tulet tänne isän luo?", "Milloin haet minut sinne?" jne. La-päivä yleensä kuluukin siihen, että tämä pikkuveli kävelee koko päivän meidän perässä: syö, katsoo telkkaria, käy meidän kanssa kaupassa...eli siis kokoajan peräkanaa veljensä kanssa!!! Ennen tämä veli oli meillä yötkin, kunnes reilu vuosi sitten sanoin, että tästä lähtien haluan nukkua yöni rauhassa...eli on siitä asti kuitenkin nukkunut isänsä luona? Mutta seuraava su-päivä kuluu iltamyöhään saakka lähes samoin mitä la-päiväkin...! Huh huh. Täytyy ottaa välillä happea...! ;)

Tottakai veljeään/siskoaan voi tavata vaikka joka päivä - hetken kerrallaan, eikä koko päivää?!!!

Kiukkuliina kirjoitti:

Tämä pikkuveli ei viihdy lainkaan yksinään isänsä kanssa...vasta sitten kun on ihan pakko. Kun hän saapuu isänsä luo, soittaa hän HETI miehenikin sinne iltaa istumaan -lähes nukkumaanmenoon saakka. No, heti seuraavana aamuna soi puhelin: "Milloinka taas tulet tänne isän luo?", "Milloin haet minut sinne?" jne. La-päivä yleensä kuluukin siihen, että tämä pikkuveli kävelee koko päivän meidän perässä: syö, katsoo telkkaria, käy meidän kanssa kaupassa...eli siis kokoajan peräkanaa veljensä kanssa!!! Ennen tämä veli oli meillä yötkin, kunnes reilu vuosi sitten sanoin, että tästä lähtien haluan nukkua yöni rauhassa...eli on siitä asti kuitenkin nukkunut isänsä luona? Mutta seuraava su-päivä kuluu iltamyöhään saakka lähes samoin mitä la-päiväkin...! Huh huh. Täytyy ottaa välillä happea...! ;)

Tottakai veljeään/siskoaan voi tavata vaikka joka päivä - hetken kerrallaan, eikä koko päivää?!!!

Lue lisää

Näkevätkö he toisiaan jokapäivä? Tai montako kertaa kuukaudessa?

Meillä miehen isoveli joka on poikamies tulee Vappuna, Uutena Vuotena yms. meille. Se ei haittaa lainkaan, onhan meillä muitakin silloin yleensä kylässä. (eism. minun siskoni perheineen) Lomat sen sijaan olemme useimmiten kahden eli emme suinkaan ole kokonaista viikkoa tai kahta miehen veljen kanssa. Joskus kyllä olemme olleet osan lomasta ja kerran lomailimme yhdessä ulkomailla. Mutta suuriosa reissuista ollaan tehty kaksin, joten asia ei ole ongelma.

Voisitteko jotenkin päässä kompromissiin, että esim. viikon lomalla olisitte päivän tai kaksi veljen kanssa? Haluaako miehesi tavata veljeään vai eikö hän vain raski sanoa? Vai onko kyse vain siitä, että sinua pelkästään asia häiritsee?

Oletko yrittänyt puhua miehen pikkuveljelle asiasta aiemmin kauniisti, mutta asia ei ole mennyt perille ja nyt sitten räjähdit?

Ei kai tuo enää kauaa kestä kun veli on jo 18. Kyse voi olla siitäkin, että jostain syystä hänen on käytävä isällään ja hän ei viidy isänsä kanssa kaksin ja sillä paikkakunnalla ei ole kavereita eikä mitään tekemistä.

...tehty se "syntipukki" kaikkeen mieheni suvussa. MINÄHÄN se vein heidän ihanan poikansa (=jota on valitettavasti näköjään helppo hyväksikäyttää perhepiirissä!). Minä olen se hullu ja mielenvikainen. Jne.

-kun ajattelen vain omaa ja mieheni parasta, tulevaisuuttakin ajatellen? Sillä tällainen käytöshän jatkuisi ja jatkuisi, jos sille ei nyt laita stoppia?!!! En tulevaisuudessakaan halua mieheni veljeä (enkä omaa siskoanikaan) meille hengailemaan pitkiksi ajoiksi - miksi siis nytkään?

Kiukkuliina kirjoitti:

...tehty se "syntipukki" kaikkeen mieheni suvussa. MINÄHÄN se vein heidän ihanan poikansa (=jota on valitettavasti näköjään helppo hyväksikäyttää perhepiirissä!). Minä olen se hullu ja mielenvikainen. Jne.

-kun ajattelen vain omaa ja mieheni parasta, tulevaisuuttakin ajatellen? Sillä tällainen käytöshän jatkuisi ja jatkuisi, jos sille ei nyt laita stoppia?!!! En tulevaisuudessakaan halua mieheni veljeä (enkä omaa siskoanikaan) meille hengailemaan pitkiksi ajoiksi - miksi siis nytkään?

Lue lisää

...normaalia tulla hengailemaan jo heti seuraavaksi viikonlopuksi veljensä nurkkiin, vaikka vasta edellisellä viikolla käytiin häntä (siis mieheni pikkuveljeä, kohta jo 18v) varta vasten katsomassa?...!

Jostakin syvältä sisältäsi taitaa kummuta kateus siitä, että sinulla ei ole vastaavaa luonnollisen rentoa perheyhteyttä.

Minunkin mielestä jonkun ajaminen pois kylästä on erittäin huonoa käytöstä. Ja jos ei ole varaa 15 vuotiasta viikon vertaa ruokkimaan, niin luulis että kehteis, ystävällisesti, asiasta pojan äidille sanoa. Eiköhän nainen olisi jotakin ruokarahaa antanut. Harvalle vaan tulee mieleen, että jollakin on rahat niin vähissä, että ruokarahaa tarvitsee.

Ja se, että 15 vuotias ei vielä ole töissä, on hyvinkin yleistä. Samoin murrosikäisen laiskuus. Olisithan sinä, aikuisena, voinut koittaa hänelle sanoa, että ole kuin kotonasi -ja meillä kotona siivotaan. tms. Lapsesta kuitekin puhumme...

Olen joskus kuskannut ihan kaveriakin yhteensä vajaat 300 kilsaa, enkä huolinut bensarahoja... Sen verran hyvä ystävä, vaikka ei ollut edes perhettä. Mukava oli ajella. No, olenkin autoharrastaja. Oliko reissu vielä sellainen "kyydissä", vai erikseen heitä varten? Jos he tulivat vain kyysissä, samaa matkaa, niin en ymmärrä senkään vertaa. Tällaisissa asioissa kuitenkin mielestäni joutaa olemaan jälkikäteen hiljaa, jos tilanteessa ei kehtaa ystävällisesti sanomaan, että voisiko saada apua rahallisesti.

Vaimo27 kirjoitti:

Jostakin syvältä sisältäsi taitaa kummuta kateus siitä, että sinulla ei ole vastaavaa luonnollisen rentoa perheyhteyttä.

Minunkin mielestä jonkun ajaminen pois kylästä on erittäin huonoa käytöstä. Ja jos ei ole varaa 15 vuotiasta viikon vertaa ruokkimaan, niin luulis että kehteis, ystävällisesti, asiasta pojan äidille sanoa. Eiköhän nainen olisi jotakin ruokarahaa antanut. Harvalle vaan tulee mieleen, että jollakin on rahat niin vähissä, että ruokarahaa tarvitsee.

Ja se, että 15 vuotias ei vielä ole töissä, on hyvinkin yleistä. Samoin murrosikäisen laiskuus. Olisithan sinä, aikuisena, voinut koittaa hänelle sanoa, että ole kuin kotonasi -ja meillä kotona siivotaan. tms. Lapsesta kuitekin puhumme...

Olen joskus kuskannut ihan kaveriakin yhteensä vajaat 300 kilsaa, enkä huolinut bensarahoja... Sen verran hyvä ystävä, vaikka ei ollut edes perhettä. Mukava oli ajella. No, olenkin autoharrastaja. Oliko reissu vielä sellainen "kyydissä", vai erikseen heitä varten? Jos he tulivat vain kyysissä, samaa matkaa, niin en ymmärrä senkään vertaa. Tällaisissa asioissa kuitenkin mielestäni joutaa olemaan jälkikäteen hiljaa, jos tilanteessa ei kehtaa ystävällisesti sanomaan, että voisiko saada apua rahallisesti.

Lue lisää

...oli VAIN HEITÄ VARTEN. Ei ollut matkanvarrella: ajettiin edestakaisin 130km. En minä ainakaan olisi kehdannut kyydittää ketään asiakseen, jättäen maksamatta vielä bensarahaa?!

Vaimo27 kirjoitti:

Jostakin syvältä sisältäsi taitaa kummuta kateus siitä, että sinulla ei ole vastaavaa luonnollisen rentoa perheyhteyttä.

Minunkin mielestä jonkun ajaminen pois kylästä on erittäin huonoa käytöstä. Ja jos ei ole varaa 15 vuotiasta viikon vertaa ruokkimaan, niin luulis että kehteis, ystävällisesti, asiasta pojan äidille sanoa. Eiköhän nainen olisi jotakin ruokarahaa antanut. Harvalle vaan tulee mieleen, että jollakin on rahat niin vähissä, että ruokarahaa tarvitsee.

Ja se, että 15 vuotias ei vielä ole töissä, on hyvinkin yleistä. Samoin murrosikäisen laiskuus. Olisithan sinä, aikuisena, voinut koittaa hänelle sanoa, että ole kuin kotonasi -ja meillä kotona siivotaan. tms. Lapsesta kuitekin puhumme...

Olen joskus kuskannut ihan kaveriakin yhteensä vajaat 300 kilsaa, enkä huolinut bensarahoja... Sen verran hyvä ystävä, vaikka ei ollut edes perhettä. Mukava oli ajella. No, olenkin autoharrastaja. Oliko reissu vielä sellainen "kyydissä", vai erikseen heitä varten? Jos he tulivat vain kyysissä, samaa matkaa, niin en ymmärrä senkään vertaa. Tällaisissa asioissa kuitenkin mielestäni joutaa olemaan jälkikäteen hiljaa, jos tilanteessa ei kehtaa ystävällisesti sanomaan, että voisiko saada apua rahallisesti.

Lue lisää

Mieheni vanhemmat ovat siis eronneet noin 13 vuotta sitten. Äiti muutti toiselle paikkakunnalle tämän pikkuveljen kanssa, isä jäi asumaan mieheni kanssa vanhalle paikkakunnalle. Onko se normaalia, että esim. avioeron yhteydessä riidellään myös lapsista: toinen toiselle ja toinen toiselle? Eikö lapsien olisi kaikista "normaaleinta" kasvaa yhdessä, saman vanhemman hoivissa?!!!

Kiukkuliina kirjoitti:

...tehty se "syntipukki" kaikkeen mieheni suvussa. MINÄHÄN se vein heidän ihanan poikansa (=jota on valitettavasti näköjään helppo hyväksikäyttää perhepiirissä!). Minä olen se hullu ja mielenvikainen. Jne.

-kun ajattelen vain omaa ja mieheni parasta, tulevaisuuttakin ajatellen? Sillä tällainen käytöshän jatkuisi ja jatkuisi, jos sille ei nyt laita stoppia?!!! En tulevaisuudessakaan halua mieheni veljeä (enkä omaa siskoanikaan) meille hengailemaan pitkiksi ajoiksi - miksi siis nytkään?

Lue lisää

on ajatella tulevaisuutta. Itsehän sinä iilimato olet, varsinkin kun noita juttujasi lukee. Käytöksesi on outoa ja sairaaloista. Haet täältä huomiota osaksesi. En usko koko tähän tarinaasi, en siihen että sinulla on ketään. Eihän sinun kanssasi pystyisi elämään kukaan. Elämä on yhdessäoloa mutta myös tilan antamista toiselle. Jutuistasi tulee mieleen suuri HUUHAA. Olet täällä palstalle ennenkin noita älyttömyyksiä laittanut. Silloin oli muistaakseni kyseessä miehen vanhemmat vai äitikö se oli. Yhtä kaikki. Hanki elämä itsellesi, ihan oikea elämä.

Jonna-Jetta kirjoitti:

on ajatella tulevaisuutta. Itsehän sinä iilimato olet, varsinkin kun noita juttujasi lukee. Käytöksesi on outoa ja sairaaloista. Haet täältä huomiota osaksesi. En usko koko tähän tarinaasi, en siihen että sinulla on ketään. Eihän sinun kanssasi pystyisi elämään kukaan. Elämä on yhdessäoloa mutta myös tilan antamista toiselle. Jutuistasi tulee mieleen suuri HUUHAA. Olet täällä palstalle ennenkin noita älyttömyyksiä laittanut. Silloin oli muistaakseni kyseessä miehen vanhemmat vai äitikö se oli. Yhtä kaikki. Hanki elämä itsellesi, ihan oikea elämä.

Lue lisää

...mitäs sä täällä teet, jos sulla on se nk.elämä?

No mielummin meuhkaan täällä kuin miehelleni tai muille läheisilleni.

Kiukkuliina kirjoitti:

...mitäs sä täällä teet, jos sulla on se nk.elämä?

No mielummin meuhkaan täällä kuin miehelleni tai muille läheisilleni.

jo tunnu kunnon päällä. Jos olet tosissasi vaikka en kyllä vieläkään usko, niin miehesi kanssahan sinun kuuluisi keskustella, eikä täällä toisen selän takana.
Kirjoituksesi ei ole kypsän ihmisen kirjoittamaa ja keksitty juttu paistaa läpi joka vastauksessasi. Sory vain. Elät jonkinlaista Fantasiaa.

Jonna-Jetta kirjoitti:

jo tunnu kunnon päällä. Jos olet tosissasi vaikka en kyllä vieläkään usko, niin miehesi kanssahan sinun kuuluisi keskustella, eikä täällä toisen selän takana.
Kirjoituksesi ei ole kypsän ihmisen kirjoittamaa ja keksitty juttu paistaa läpi joka vastauksessasi. Sory vain. Elät jonkinlaista Fantasiaa.

Lue lisää

Vai fantasiaa. Kaikki mitä tänne kirjoitan, on kyllä totisinta totta. Toki keskustelen näistä asioista myös miehenikin kanssa, mutta haluan purkaa kiukkuani myös täälläkin.

Kiukkuliina kirjoitti:

Vai fantasiaa. Kaikki mitä tänne kirjoitan, on kyllä totisinta totta. Toki keskustelen näistä asioista myös miehenikin kanssa, mutta haluan purkaa kiukkuani myös täälläkin.

Lue lisää

aina kiukkuinen. Lopeta nyt jo suoraan sanottuna paskan jauhaminen täällä. Eikö elämässäsi todella tapahdu mitään todellista. Et ilmeisesti lapsena leikkinyt tarpeeksi, koska nukkekoti leikki on jämähtänyt pahemman kerran päälle. Uskotko itse juttuihisi. Jos niin olisi kiireesti tilattava aika lähimpään lääkäriin. Tuollainen alkaa jo olla vaarallinen olotila, jossa ei eroita totea valheesta.

Kiukkuliina kirjoitti:

Mieheni vanhemmat ovat siis eronneet noin 13 vuotta sitten. Äiti muutti toiselle paikkakunnalle tämän pikkuveljen kanssa, isä jäi asumaan mieheni kanssa vanhalle paikkakunnalle. Onko se normaalia, että esim. avioeron yhteydessä riidellään myös lapsista: toinen toiselle ja toinen toiselle? Eikö lapsien olisi kaikista "normaaleinta" kasvaa yhdessä, saman vanhemman hoivissa?!!!

Lue lisää

Itselläni on suvussa tasan kaksi eronnutta sukulaisperhettä, molemmissa lapset "jaettiin". Joten kaitpa tämän voi pitää ihan normaalina asiana. Ensimmäisessä tapauksessa toinen serkustani jäi äitinsä kanssa ja toinen muutti isänsä mukana naapuripaikkakunnalle. Suurin syy muuttoon oli se, että yläaset sijaitsee tällä paikkakunnalla ja kun serkku oli menossa sinne niin koulumatka lyheni. Lisäksi tämä nuorempi halusi jäädä äitinsä luo.

Toisessa perheessä vanhin sisarus jäi isänsä luo koska ei tullut yhtä hyvin toimeen äitinsä kanssa (murrosiän ongelmia). Joten mikä on milloinkin "normaalia".

Kiukkuliina kirjoitti:

...normaalia tulla hengailemaan jo heti seuraavaksi viikonlopuksi veljensä nurkkiin, vaikka vasta edellisellä viikolla käytiin häntä (siis mieheni pikkuveljeä, kohta jo 18v) varta vasten katsomassa?...!

Lue lisää

Kyllä minunkin siskoni tuli viime viikonlopuksi käymään luonani (eli minun ja mieheni asunnossa) vaikka olin sitä ennen viettänyt viikon alkukodissamme hänen kanssaan. Hän on siskoni ja tervetullut kotiini aina kuin haluaa, onneksi miehenikin tämän ymmärtää. Hänenkin siskonsa on tervetullut käymään niin usein kuin haluaa, ja niin pitkiksi aikaa kuin tahtoo.

Mielestäni tuo kertomasi kuulostaa täysin normaalilta.

Kiukkuliina kirjoitti:

...normaalia tulla hengailemaan jo heti seuraavaksi viikonlopuksi veljensä nurkkiin, vaikka vasta edellisellä viikolla käytiin häntä (siis mieheni pikkuveljeä, kohta jo 18v) varta vasten katsomassa?...!

Lue lisää

Puhut aivan kuin minä. Ajattelet aivan kuin minä. Paitsi että minua vaivaa anoppi ja appi, ja no, oikeastaan, koko mieheni entinen perhe sisaruksineen.

Eivät tunnista hyväksikäytön merkkejä, vanhemmat takertuvat lapsiinsa ja lapset, jo kolmekymmpiset, näkevät mieluusti vanhempiaan joka ainoa päivä. Mieheni veli ajaa ruokatunnillaan joka ainoa päivä aidin ja isin luo näiden yritykseen katsmaan päivän lehden ja turisemaan mukavia, ja muut eivät näe tässä mitään outoa. Aikuinen mies iältään, mutta mieleltään täysin mammanpoika. Entä kun hän joskus löytääkin itselleen kaverin? Tosin epäilen tätä suuresti. Liian tyytyväiseltä näyttää hän.

Jatka samaa rataa. Ja sano mielipiteesi. Tee kuten haluat, niin teen minäkin.

Jonna-Jetta kirjoitti:

on ajatella tulevaisuutta. Itsehän sinä iilimato olet, varsinkin kun noita juttujasi lukee. Käytöksesi on outoa ja sairaaloista. Haet täältä huomiota osaksesi. En usko koko tähän tarinaasi, en siihen että sinulla on ketään. Eihän sinun kanssasi pystyisi elämään kukaan. Elämä on yhdessäoloa mutta myös tilan antamista toiselle. Jutuistasi tulee mieleen suuri HUUHAA. Olet täällä palstalle ennenkin noita älyttömyyksiä laittanut. Silloin oli muistaakseni kyseessä miehen vanhemmat vai äitikö se oli. Yhtä kaikki. Hanki elämä itsellesi, ihan oikea elämä.

Lue lisää

Ei me täällä ja muilla palstoilla haukuta Teidän sukulaisianne, vaan omia. Omia saa haukkua niin paljon kuin sielu sietää, ei se Teidän sukua vahingoita. Joten lopettakaa se purnaaminen jo vähitellen.

Kuka tässä se normaali on, hei?

Jonna-Jetta kirjoitti:

aina kiukkuinen. Lopeta nyt jo suoraan sanottuna paskan jauhaminen täällä. Eikö elämässäsi todella tapahdu mitään todellista. Et ilmeisesti lapsena leikkinyt tarpeeksi, koska nukkekoti leikki on jämähtänyt pahemman kerran päälle. Uskotko itse juttuihisi. Jos niin olisi kiireesti tilattava aika lähimpään lääkäriin. Tuollainen alkaa jo olla vaarallinen olotila, jossa ei eroita totea valheesta.

Lue lisää

Sinun elämässäsi ei sitten näytä tapahtuvan yhtään mitään, ei kirjoittamisen arvoista, koska haukut Kiukkuliinaa. Hanki itse oma elämä.

MacGyver

Yrittäisit nyt unohtaa jo nuo vanhat asiat ainakin. Olet niin monta viestiä jo laittanut mm. noista bensarahoista aiemminkin.

Ehkä te ette sovi miehesi kanssa yhteen? Taidatte olla luonteeltanne aika erilaisia.

Sä tunnut olevan kauhean stressaantunut (jo pidemmän aikaa) miehesi vanhemmista ja veljestä, ei tuo pidemmän päälle ole hyväksi teidän suhteelle. Yrittäkää nyt keksiä jokin sopuratkaisu tai miettiä eroa.

Tärkeämpää kuin suoltaa tekstiä tänne, on tosiaan puhua miehellesi jos joku sinua suhteessa häiritsee. Puhutteko te? Täällä palstalla olet vastannut että joo, kyllä puhut hänenkin kanssaan, mutta haluat myös purkautua täällä. Se on ihan ok, mutta mitä siis tapahtuu kun sanot asiasta miehellesi? Kuunteleeko hän sinua, ymmärtääkö hän sinua ja sinä häntä, yritättekö yhdessä löytää ratkaisua? Kun on hänen sukulaisistaan kyse, niin aika vaikea sinun on yksinäsi saada muutosta aikaan. Mitä mieltä mies on??

"Mikset koskaan kirjoita mitään omista sukulaisistasi, eikö sinulla ole ketään? Etsit vain virheitä miehesi suvusta."

-kyllä mulla olis paljonkin kerrottavaa myös omasta suvustani, mutta mitä ihmettä ne jutut tekisivät tässä ketjussa...minä vaan kysyn?!

"Voi vitsi, käyväthän meilläkin mieheni veljet (jotka ovat vanhempia kuin mieheni) vähän väliä lapsineen. Alkaisinko minä aikuinen ihminen laskea heidän syömisiään?? Kai sinä itsekin joskus kyläilet jossain missä sinulle ruuat tarjotaan? Vai suretko vain kotona miten paljon sinun pennosiasi muut syövät?"

-tuota, ovatko nämä miehesi veljet perheineen KERRALLA NOIN VIIKON PUTKEEN SINUN ELÄTETTÄVÄNÄ? Luulenpa, että et heitä siinä tapauksessa elättäisi?!! Ja luulenpa, että itse he omat eväät älyäisivät siksi aikaa hommata, jos pitkäksi aikaa tulisivat? KYSE ON SIIS VAIN JA AINOASTAAN NÄIDEN VIERAILUJEN PIIIIITKÄSTÄ! KESTOSTA. Tottakai vieraille aina ruoat/kahvit tms. tulee jo kohteliaisuussyistä tarjota - mutta ei sellaisille, jotka "loisivat nurkissa" viikko tolkulla...! Piste. Tämä pikkuveli on vieläkin alaikäinen= hänen huoltajansa on anoppini. Anoppini kuuluisi ajatella näitä OMAN LAPSENSA elatusasioita...! Sen sijaan hän on aina itse tuhlannut nekin rahat?

"Olisit nyt iloinen molempien puolesta, että saavat vielä viettää aikaa yhdessä."

-toki olenkin, mutta liika on liikaa joka asiassa!

Kiukkuliina kirjoitti:

"Mikset koskaan kirjoita mitään omista sukulaisistasi, eikö sinulla ole ketään? Etsit vain virheitä miehesi suvusta."

-kyllä mulla olis paljonkin kerrottavaa myös omasta suvustani, mutta mitä ihmettä ne jutut tekisivät tässä ketjussa...minä vaan kysyn?!

"Voi vitsi, käyväthän meilläkin mieheni veljet (jotka ovat vanhempia kuin mieheni) vähän väliä lapsineen. Alkaisinko minä aikuinen ihminen laskea heidän syömisiään?? Kai sinä itsekin joskus kyläilet jossain missä sinulle ruuat tarjotaan? Vai suretko vain kotona miten paljon sinun pennosiasi muut syövät?"

-tuota, ovatko nämä miehesi veljet perheineen KERRALLA NOIN VIIKON PUTKEEN SINUN ELÄTETTÄVÄNÄ? Luulenpa, että et heitä siinä tapauksessa elättäisi?!! Ja luulenpa, että itse he omat eväät älyäisivät siksi aikaa hommata, jos pitkäksi aikaa tulisivat? KYSE ON SIIS VAIN JA AINOASTAAN NÄIDEN VIERAILUJEN PIIIIITKÄSTÄ! KESTOSTA. Tottakai vieraille aina ruoat/kahvit tms. tulee jo kohteliaisuussyistä tarjota - mutta ei sellaisille, jotka "loisivat nurkissa" viikko tolkulla...! Piste. Tämä pikkuveli on vieläkin alaikäinen= hänen huoltajansa on anoppini. Anoppini kuuluisi ajatella näitä OMAN LAPSENSA elatusasioita...! Sen sijaan hän on aina itse tuhlannut nekin rahat?

"Olisit nyt iloinen molempien puolesta, että saavat vielä viettää aikaa yhdessä."

-toki olenkin, mutta liika on liikaa joka asiassa!

Lue lisää

mitä jo tässä samassa ketjussa keuhkoilit. Virkistän muistiasi: "Siis, jos en olisi alkanut huomautella asiasta miehelleni noin 2 vuotta sitten, sama tahti varmasti jatkuisi vielä tänäkin päivänä? Itse olen vielä opiskelija - en todellakaan halua kestitä silloin jokaista OMAAKIN LOMAANI jotain vierasta pikkuveljeä, kai mullakin on omaan lomaan oikeus?!!! Vituttaa. Nämä veljekset esim. viestittelevät jo jokapäivä mesenkin välityksellä? Eikö mikään riitä tälle pikkuveljelle?! Eihän nyt enää 18 vuotiaana ruikuteta isoveljen perään noin hanakasti? Huom! Isoveljellä on nyt oma perhe, johon tämä pikkuveli ei enää kuulu. Vain minä ja mieheni. Minusta tuntuu, että ihan kuin olisin joku "äitipuoli" tälle pojalle?!!!

Eli jos olet opiskelija olet itsekkin ns."fantasia miehesi" siivellä. Sinä omien puheidesi mukainen erittäin fiksu jota anoppisi kadehtii, sanonko mikä olet. Sanon olet pahemman luokan elätti ja tarinoiden huippu keksijä, joka ei eroita valhetta todesta. Eräässä toisessa ketjussa paruit kun avokkisi siis ei miehesi jätti sinut yksin maksamaan asuntosi vuokraa, muuttaessaan toiselle paikkakunnalle töihin. Et puheidesi mukaan voinut mitenkään muuttaa muualle tai pienempään asuntoon.

Meitä on iso porukka, jotka vesi silmissä työpaikalla nauramme juttujasi, aina tauoilla. Olemme jopa piirtäneet sinusta kuvan ja tulostaneet erääseen kansioon näitä juttujasi, jotta voimme kesällä porukalla nauraa sauna illoissamme juttujasi. Voit uskoa meillä olevan hauskaa kustannuksellasi. Sen verran voin kertoa meidän olevan terveydenhuollon ammattilaisia. Ajattelimme myös antaa työharjoitteluun tulevien lukevan näitä juttujasi ja saavat muodostaa mielipiteensä, yleensä se on krooninen valehtelija, jolla ei ole ketään, joka ei eroita totta vahheesta.
Jatka vain saamme lisää aineistoa.

Jonna-Jetta kirjoitti:

mitä jo tässä samassa ketjussa keuhkoilit. Virkistän muistiasi: "Siis, jos en olisi alkanut huomautella asiasta miehelleni noin 2 vuotta sitten, sama tahti varmasti jatkuisi vielä tänäkin päivänä? Itse olen vielä opiskelija - en todellakaan halua kestitä silloin jokaista OMAAKIN LOMAANI jotain vierasta pikkuveljeä, kai mullakin on omaan lomaan oikeus?!!! Vituttaa. Nämä veljekset esim. viestittelevät jo jokapäivä mesenkin välityksellä? Eikö mikään riitä tälle pikkuveljelle?! Eihän nyt enää 18 vuotiaana ruikuteta isoveljen perään noin hanakasti? Huom! Isoveljellä on nyt oma perhe, johon tämä pikkuveli ei enää kuulu. Vain minä ja mieheni. Minusta tuntuu, että ihan kuin olisin joku "äitipuoli" tälle pojalle?!!!

Eli jos olet opiskelija olet itsekkin ns."fantasia miehesi" siivellä. Sinä omien puheidesi mukainen erittäin fiksu jota anoppisi kadehtii, sanonko mikä olet. Sanon olet pahemman luokan elätti ja tarinoiden huippu keksijä, joka ei eroita valhetta todesta. Eräässä toisessa ketjussa paruit kun avokkisi siis ei miehesi jätti sinut yksin maksamaan asuntosi vuokraa, muuttaessaan toiselle paikkakunnalle töihin. Et puheidesi mukaan voinut mitenkään muuttaa muualle tai pienempään asuntoon.

Meitä on iso porukka, jotka vesi silmissä työpaikalla nauramme juttujasi, aina tauoilla. Olemme jopa piirtäneet sinusta kuvan ja tulostaneet erääseen kansioon näitä juttujasi, jotta voimme kesällä porukalla nauraa sauna illoissamme juttujasi. Voit uskoa meillä olevan hauskaa kustannuksellasi. Sen verran voin kertoa meidän olevan terveydenhuollon ammattilaisia. Ajattelimme myös antaa työharjoitteluun tulevien lukevan näitä juttujasi ja saavat muodostaa mielipiteensä, yleensä se on krooninen valehtelija, jolla ei ole ketään, joka ei eroita totta vahheesta.
Jatka vain saamme lisää aineistoa.

Lue lisää

Sitä pienempää asuntoa ei ole vieläkään löytynyt - sitä paitsi, muutto tulisi kovinkin kalliiksi: takuuvuokrat, pianonsiirto jne. Asuntoni on täynnä myös mieheni tavaroita -ja käyhän hän täällä "kuin kotonaan" joka viikonloppu! Mikä siinä sinua oikein risoo, jos mieheni avustaa minua vuokrassa joka kuukausi?? Sitä paitsi, yksiöt maksavat lähes samanverran!

Mieheni äiti ei ole antanut miehelleni penniäkään rahaa esim. opiskeluun avioeron jälkeen (mieheni oli noin 15v kun jäi isälleen). Koskaan hän ei ole myöskään kysellyt mieheltäni, että pärjääkö tämä taloudellisesti (=mieheni on opiskellut 3 tutkintoa) tms. Mutta nyt kun mieheni sai vakituisen työn, anoppi oli heti udellut esim. paljonko mies saa palkkaa, kuinka paljon hän avustaa nyt minua jne. Jos anoppiani ei ole kiinnostanut tähänkään asti mieheni taloudellinen tilanne -miksi se nyt yhtäkkiä on häntä ruvennut kiinnostamaan kun mieheni on vihdoinkin ruvennut tienaamaan?! Eikö sekin kerro jotain anoppini kateudesta minua kohtaan?

Hienoa, että sulla tuo mielikuvitus laukkaa noinkin. Ettei nyt vaan liiankin paljon - kannattaisikohan SINUN varata aika lääkärille? ;)

Kiukkuliina kirjoitti:

Sitä pienempää asuntoa ei ole vieläkään löytynyt - sitä paitsi, muutto tulisi kovinkin kalliiksi: takuuvuokrat, pianonsiirto jne. Asuntoni on täynnä myös mieheni tavaroita -ja käyhän hän täällä "kuin kotonaan" joka viikonloppu! Mikä siinä sinua oikein risoo, jos mieheni avustaa minua vuokrassa joka kuukausi?? Sitä paitsi, yksiöt maksavat lähes samanverran!

Mieheni äiti ei ole antanut miehelleni penniäkään rahaa esim. opiskeluun avioeron jälkeen (mieheni oli noin 15v kun jäi isälleen). Koskaan hän ei ole myöskään kysellyt mieheltäni, että pärjääkö tämä taloudellisesti (=mieheni on opiskellut 3 tutkintoa) tms. Mutta nyt kun mieheni sai vakituisen työn, anoppi oli heti udellut esim. paljonko mies saa palkkaa, kuinka paljon hän avustaa nyt minua jne. Jos anoppiani ei ole kiinnostanut tähänkään asti mieheni taloudellinen tilanne -miksi se nyt yhtäkkiä on häntä ruvennut kiinnostamaan kun mieheni on vihdoinkin ruvennut tienaamaan?! Eikö sekin kerro jotain anoppini kateudesta minua kohtaan?

Hienoa, että sulla tuo mielikuvitus laukkaa noinkin. Ettei nyt vaan liiankin paljon - kannattaisikohan SINUN varata aika lääkärille? ;)

Lue lisää

Oon ymmärtänyt, että sulla on muitakin nimimerkkejä? Voitko kirjoittaa ne kaikki seuraavaan viestiin mulle, niin mäkin rupean tulostamaan sun juttuja. Oot tosi hauska, sairaalloisen hauska.
Olen terveydenhuoltoalan opiskelija ja mulla oli eilen psykiatrian tentti. Suosittelen lukemaan kyseistä kirjallisuutta.

Jonna-Jetta kirjoitti:

mitä jo tässä samassa ketjussa keuhkoilit. Virkistän muistiasi: "Siis, jos en olisi alkanut huomautella asiasta miehelleni noin 2 vuotta sitten, sama tahti varmasti jatkuisi vielä tänäkin päivänä? Itse olen vielä opiskelija - en todellakaan halua kestitä silloin jokaista OMAAKIN LOMAANI jotain vierasta pikkuveljeä, kai mullakin on omaan lomaan oikeus?!!! Vituttaa. Nämä veljekset esim. viestittelevät jo jokapäivä mesenkin välityksellä? Eikö mikään riitä tälle pikkuveljelle?! Eihän nyt enää 18 vuotiaana ruikuteta isoveljen perään noin hanakasti? Huom! Isoveljellä on nyt oma perhe, johon tämä pikkuveli ei enää kuulu. Vain minä ja mieheni. Minusta tuntuu, että ihan kuin olisin joku "äitipuoli" tälle pojalle?!!!

Eli jos olet opiskelija olet itsekkin ns."fantasia miehesi" siivellä. Sinä omien puheidesi mukainen erittäin fiksu jota anoppisi kadehtii, sanonko mikä olet. Sanon olet pahemman luokan elätti ja tarinoiden huippu keksijä, joka ei eroita valhetta todesta. Eräässä toisessa ketjussa paruit kun avokkisi siis ei miehesi jätti sinut yksin maksamaan asuntosi vuokraa, muuttaessaan toiselle paikkakunnalle töihin. Et puheidesi mukaan voinut mitenkään muuttaa muualle tai pienempään asuntoon.

Meitä on iso porukka, jotka vesi silmissä työpaikalla nauramme juttujasi, aina tauoilla. Olemme jopa piirtäneet sinusta kuvan ja tulostaneet erääseen kansioon näitä juttujasi, jotta voimme kesällä porukalla nauraa sauna illoissamme juttujasi. Voit uskoa meillä olevan hauskaa kustannuksellasi. Sen verran voin kertoa meidän olevan terveydenhuollon ammattilaisia. Ajattelimme myös antaa työharjoitteluun tulevien lukevan näitä juttujasi ja saavat muodostaa mielipiteensä, yleensä se on krooninen valehtelija, jolla ei ole ketään, joka ei eroita totta vahheesta.
Jatka vain saamme lisää aineistoa.

Lue lisää

Erittäin asiallista käytöstä terveydenhuollon ammattilaiselta. Hopi hopi, siellä jo vanhus tarvii vaipanvaihtoa.

Saganna kirjoitti:

Oon ymmärtänyt, että sulla on muitakin nimimerkkejä? Voitko kirjoittaa ne kaikki seuraavaan viestiin mulle, niin mäkin rupean tulostamaan sun juttuja. Oot tosi hauska, sairaalloisen hauska.
Olen terveydenhuoltoalan opiskelija ja mulla oli eilen psykiatrian tentti. Suosittelen lukemaan kyseistä kirjallisuutta.

Lue lisää

kuin Lexin opiskelijat, muutaman tentin jälkeen osaatte jo huutaa silmät sameina: mä tiedän oikeuteni. Ja te osaatte "ammattilaisena" heti tunnistaa psykopaattisen käytöksen jne. En tiennyt hoitsujen olevan noin multitalenttisia. Oikeat ammattilaiset eivät tänne kirjoittaisi ja tarjoaisi ainakaan noin asiallisia neuvojaan.

Saganna kirjoitti:

Oon ymmärtänyt, että sulla on muitakin nimimerkkejä? Voitko kirjoittaa ne kaikki seuraavaan viestiin mulle, niin mäkin rupean tulostamaan sun juttuja. Oot tosi hauska, sairaalloisen hauska.
Olen terveydenhuoltoalan opiskelija ja mulla oli eilen psykiatrian tentti. Suosittelen lukemaan kyseistä kirjallisuutta.

Lue lisää

...ole enemmänkin sairasta tulla tänne mainostamaan psykiatrian tenttiä, kun kirjoittaa ongelmastaan palstalle jonne kuuluukin??

Omituista: heti jos ihminen on kiukkuinen ja ilmaisee äkäisyytensä, ollaan passittamassa hoitoon ja haukkumassa hulluksi yms....

Luulisi, että jos on hakeutunut terveydenhoitoalalle olisi edes jollain lailla empaattinen ja erilaisuutta ymmärtävä.

Ja jos joku todella OIKEASTI on psykopaatti, niin ei hän tänne kirjoittele, eikä todellakaan varmasti ole enää hauska. Eiköhän sellaiset ihmiset vaikuta jossain aivan muualla. Ehkäpä se mieleltään järkkynyt tyyppi makaisi kotonaan sohvan pohjalla ja piut paut välittäisi vaikka koko hemmetin suku muuttaisi kotiinsa asumaan...???!!! Mielestäni juuri terveet ja itsestään välittävät ihmiset pitävät puolensa eivätkä niele aivan mitä tahansa edes sukulaisiltaankaan.

Omituista että nämä "terveydenhuollon AMMATTILAISET" (=ehkä ensimmäinen kurssi meneillään...) eivät sitä ymmärrä.

Tämä teksti nyt meni kyllä ohi aiheesta appi-anoppi, mutta pitipähän vain päästä sanomaan.

Kiukkuliina kirjoitti:

"Mikset koskaan kirjoita mitään omista sukulaisistasi, eikö sinulla ole ketään? Etsit vain virheitä miehesi suvusta."

-kyllä mulla olis paljonkin kerrottavaa myös omasta suvustani, mutta mitä ihmettä ne jutut tekisivät tässä ketjussa...minä vaan kysyn?!

"Voi vitsi, käyväthän meilläkin mieheni veljet (jotka ovat vanhempia kuin mieheni) vähän väliä lapsineen. Alkaisinko minä aikuinen ihminen laskea heidän syömisiään?? Kai sinä itsekin joskus kyläilet jossain missä sinulle ruuat tarjotaan? Vai suretko vain kotona miten paljon sinun pennosiasi muut syövät?"

-tuota, ovatko nämä miehesi veljet perheineen KERRALLA NOIN VIIKON PUTKEEN SINUN ELÄTETTÄVÄNÄ? Luulenpa, että et heitä siinä tapauksessa elättäisi?!! Ja luulenpa, että itse he omat eväät älyäisivät siksi aikaa hommata, jos pitkäksi aikaa tulisivat? KYSE ON SIIS VAIN JA AINOASTAAN NÄIDEN VIERAILUJEN PIIIIITKÄSTÄ! KESTOSTA. Tottakai vieraille aina ruoat/kahvit tms. tulee jo kohteliaisuussyistä tarjota - mutta ei sellaisille, jotka "loisivat nurkissa" viikko tolkulla...! Piste. Tämä pikkuveli on vieläkin alaikäinen= hänen huoltajansa on anoppini. Anoppini kuuluisi ajatella näitä OMAN LAPSENSA elatusasioita...! Sen sijaan hän on aina itse tuhlannut nekin rahat?

"Olisit nyt iloinen molempien puolesta, että saavat vielä viettää aikaa yhdessä."

-toki olenkin, mutta liika on liikaa joka asiassa!

Lue lisää

Kyllä he ovat viikonkin putkeen. =) Toinen veli perheineen asuu sen verran kauempana että eivät he pikkulasten kanssa reissaa ollakseen täällä yhden iltapäivän. Minusta on ihanaa kun he käyvät! Omat sukulaiset asuvat niin kaukana. Ja he tulevat usein ruokakassien kanssa, mutta se nyt on ihan tarpeetonta, se on eri kulttuuria... Itselläni kun ei ole lapsia vielä, niin ihan kiva "passata" muita. Toinen miehen veli morsiamensa kanssa asuu parin tunnin ajomatkan päässä, joten he piipahtavat silloin kun heille sopii. Tarjotaan mitä sattuu olemaan, ostetaan lisää jos etukäteen tiedetään että nälkäisinä tulevat. Tämä on ollut aivan normaalia entisaikaan ja on sitä täällä pohjoisessa mielestäni vieläkin. Tiedän että etelässä ei juuri edes kylässä käydä naapurin luona sopimatta sitä etukäteen (olenhan etelästä itsekin) mutta luonnollisempaa tämä on minulle näin. Enkä ikinä ole ajatellut että joku tulee "minun elätettäväksi". Joku tulee minun kotiini kylään ja syö samassa pöydässä kuin mekin! Aika luonnollinen juttu!

miina vaan kirjoitti:

Kyllä he ovat viikonkin putkeen. =) Toinen veli perheineen asuu sen verran kauempana että eivät he pikkulasten kanssa reissaa ollakseen täällä yhden iltapäivän. Minusta on ihanaa kun he käyvät! Omat sukulaiset asuvat niin kaukana. Ja he tulevat usein ruokakassien kanssa, mutta se nyt on ihan tarpeetonta, se on eri kulttuuria... Itselläni kun ei ole lapsia vielä, niin ihan kiva "passata" muita. Toinen miehen veli morsiamensa kanssa asuu parin tunnin ajomatkan päässä, joten he piipahtavat silloin kun heille sopii. Tarjotaan mitä sattuu olemaan, ostetaan lisää jos etukäteen tiedetään että nälkäisinä tulevat. Tämä on ollut aivan normaalia entisaikaan ja on sitä täällä pohjoisessa mielestäni vieläkin. Tiedän että etelässä ei juuri edes kylässä käydä naapurin luona sopimatta sitä etukäteen (olenhan etelästä itsekin) mutta luonnollisempaa tämä on minulle näin. Enkä ikinä ole ajatellut että joku tulee "minun elätettäväksi". Joku tulee minun kotiini kylään ja syö samassa pöydässä kuin mekin! Aika luonnollinen juttu!

Lue lisää

Tuota. Minun täytyy taas tarkentaa hieman. Tämä "elättämis-juttu" kun näköjään alkaa paisua ja paisua...

Ensinnäkin anoppini on kovin kitsas itsekin ruokkimaan vieraitaan - mieheni kun on käynyt hänen luonaan yksinkin vieraisilla aina silloin tällöin, niin ei valmista/tarjoa ruokaa edes omalle pojalleen?! Miksi hän siis olettaa/on aina olettanut, että tämä nuorimmainen poika "elätetään" ilmaiseksi muualla? Itse ei, mutta muiden pitäisi?!

"Ja he tulevat usein ruokakassien kanssa."

-Aivan. :) Johan sellainen kuuluu ihan "yleissivistykseen".

Kiukkuliina kirjoitti:

Tuota. Minun täytyy taas tarkentaa hieman. Tämä "elättämis-juttu" kun näköjään alkaa paisua ja paisua...

Ensinnäkin anoppini on kovin kitsas itsekin ruokkimaan vieraitaan - mieheni kun on käynyt hänen luonaan yksinkin vieraisilla aina silloin tällöin, niin ei valmista/tarjoa ruokaa edes omalle pojalleen?! Miksi hän siis olettaa/on aina olettanut, että tämä nuorimmainen poika "elätetään" ilmaiseksi muualla? Itse ei, mutta muiden pitäisi?!

"Ja he tulevat usein ruokakassien kanssa."

-Aivan. :) Johan sellainen kuuluu ihan "yleissivistykseen".

Lue lisää

nuo minun sukulaiset. Pitääpä muistaa olla iloinen siitä. Minusta vaan matkalaisten EI tarvitse tulla ruokakaupan kautta. No onhan se omituista jos ei anoppi tarjoa pojalleenkaan ruokaa hänen ollessaan käymässä. Tuotakaan ongelmaa ei meillä ole. Ihan päinvastoin, anopin luona käydessä meinaa kuolla ylensyöntiin. Mutta ei sinun nyt kuitenkaan pidä liikaa verrata miehesi ja hänen alaikäisen veljensä "elättämistä". Siinä on kuitenkin ero.

Näitten miehen veljien luona ei paljon käydä, toisen luona en itse ole vielä käynyt kertaakaan. Mutta kun he tulevat meille asumaan vaikkapa nyt sitten viikoksi, niin kyllä talo heidät ruokkii. Se on minun käsitys yleissivistyksestä. Totta kai on eri asia, jos on todella tiukkaa, niin kuin opiskelijalla voi olla. Ottaisit tämänkin jutun esille sen miehesi kanssa. Tuommoinen päässälasku että kuinka paljon on joltain saanut ja kuinka paljon voi siten toiselle antaa ei saa aikaan hyvää mieltä kenellekään. Kyllä iloisuus ja ystävällisyys saa lopulta ansaitsemansa palkinnon. Jos minulla olisi erilainen anoppi, joka ei esim. tarjoa vieraille ruokaa, miksi olisin itse samanlainen?

Hunajameloni74 kirjoitti:

...ole enemmänkin sairasta tulla tänne mainostamaan psykiatrian tenttiä, kun kirjoittaa ongelmastaan palstalle jonne kuuluukin??

Omituista: heti jos ihminen on kiukkuinen ja ilmaisee äkäisyytensä, ollaan passittamassa hoitoon ja haukkumassa hulluksi yms....

Luulisi, että jos on hakeutunut terveydenhoitoalalle olisi edes jollain lailla empaattinen ja erilaisuutta ymmärtävä.

Ja jos joku todella OIKEASTI on psykopaatti, niin ei hän tänne kirjoittele, eikä todellakaan varmasti ole enää hauska. Eiköhän sellaiset ihmiset vaikuta jossain aivan muualla. Ehkäpä se mieleltään järkkynyt tyyppi makaisi kotonaan sohvan pohjalla ja piut paut välittäisi vaikka koko hemmetin suku muuttaisi kotiinsa asumaan...???!!! Mielestäni juuri terveet ja itsestään välittävät ihmiset pitävät puolensa eivätkä niele aivan mitä tahansa edes sukulaisiltaankaan.

Omituista että nämä "terveydenhuollon AMMATTILAISET" (=ehkä ensimmäinen kurssi meneillään...) eivät sitä ymmärrä.

Tämä teksti nyt meni kyllä ohi aiheesta appi-anoppi, mutta pitipähän vain päästä sanomaan.

Lue lisää

Näitä tämän henkilön satuja laiteta. Ilkeitähän me toki olemme, mutta pitkään rankkaa henkistä työtä tehneenä ja oikeita pahoja ongelmia jatkuvasti kohtaavina, tämän henkilön keksityt jutut kyllä kirvoittavat naurun esiin.
Ettekö näe täällä ettei hän ole todellinen. Taitava kynän käyttäjä ja saa aikaan pitkät ketjut aina.
Epäilen vahvasti häntä hyväntahtoiseksi vaki nais provoksi. Silloin provo lähtee laittamaan aivan utopistisen toisaalta uskottavan väitteen palstalle ja siitä se etenee.

Hunajameloni74 kirjoitti:

...ole enemmänkin sairasta tulla tänne mainostamaan psykiatrian tenttiä, kun kirjoittaa ongelmastaan palstalle jonne kuuluukin??

Omituista: heti jos ihminen on kiukkuinen ja ilmaisee äkäisyytensä, ollaan passittamassa hoitoon ja haukkumassa hulluksi yms....

Luulisi, että jos on hakeutunut terveydenhoitoalalle olisi edes jollain lailla empaattinen ja erilaisuutta ymmärtävä.

Ja jos joku todella OIKEASTI on psykopaatti, niin ei hän tänne kirjoittele, eikä todellakaan varmasti ole enää hauska. Eiköhän sellaiset ihmiset vaikuta jossain aivan muualla. Ehkäpä se mieleltään järkkynyt tyyppi makaisi kotonaan sohvan pohjalla ja piut paut välittäisi vaikka koko hemmetin suku muuttaisi kotiinsa asumaan...???!!! Mielestäni juuri terveet ja itsestään välittävät ihmiset pitävät puolensa eivätkä niele aivan mitä tahansa edes sukulaisiltaankaan.

Omituista että nämä "terveydenhuollon AMMATTILAISET" (=ehkä ensimmäinen kurssi meneillään...) eivät sitä ymmärrä.

Tämä teksti nyt meni kyllä ohi aiheesta appi-anoppi, mutta pitipähän vain päästä sanomaan.

Lue lisää

Et ehkä tiedä, mitä kaikkea Wilhelmiina-kiukkuliina jne on tällä palstalla aiemmin kirjoitellut? Ei oikeasti ole mikään ihme, että hän saa tällaisia vastauksia...Meinaan jos hän ei ole (taitava) provo, niin melkoista on elämä siinä perheessä.

Sinänsä asia on ymmärrettävä; en itsekkään (eikä moni muukaan) pidä siitä, että omissa nurkissa makoilee sukulaisia koko ajan. Ja meillä myös on käyty keskustelua siitä, onko ok että mieheni sisko asuu meillä muutamia viikkoja kerrallaan aina vähän päästä.

Mutta kun yhdistää tämän kiukkuliinan veljen jutun kaikkiin hänen muihin juttuihinsa, niin asian ydin muuttuu. Hänelle ei kelpaa mikään eikä kukaan. Hän tuntuu haluavan erottaa miehen kokonaan omasta suvustaan, miehen pitäisi kuulua vain ja ainoastaan yksin hänelle. Hän marisee, miten koko suku miestä käyttää hyväkseen, mutta itse on miehen rahapussilla vaatien miestä maksamaan itselleen isompaa asuntoa. Hän lähettelee miehen vanhemmille alkoholismista kertovia kirjoja lahjoiksi. Usein hän on kirjoittanut, miten on juuri kiukustunut/ huutanut -asiasta, jota olisi voinut yrittää järjestää muutenkin. (kuten nyt tämä velijuttu; tajuaako 17 v nyt välttämättä moisista taloudellisesta jutuista mitään?! Moniko alaikäisenä maksaa vieraillessaan oman veljensä luokse?). Ja joka ikisessä viestissä hän vatkaa monta vuotta sitten tapahtuneita asioita ja miehen tekemiä päätöksiä (ennen kuin he olivat edes yhdessä). Tässä maailmassa Wilhelmiina-kiukkuliina kärsiin niiiiiiin paljon vääryyttä, ettei hän huomaa omaa käytöstään ollenkaan.

Kiukkuliina kirjoitti:

"Mikset koskaan kirjoita mitään omista sukulaisistasi, eikö sinulla ole ketään? Etsit vain virheitä miehesi suvusta."

-kyllä mulla olis paljonkin kerrottavaa myös omasta suvustani, mutta mitä ihmettä ne jutut tekisivät tässä ketjussa...minä vaan kysyn?!

"Voi vitsi, käyväthän meilläkin mieheni veljet (jotka ovat vanhempia kuin mieheni) vähän väliä lapsineen. Alkaisinko minä aikuinen ihminen laskea heidän syömisiään?? Kai sinä itsekin joskus kyläilet jossain missä sinulle ruuat tarjotaan? Vai suretko vain kotona miten paljon sinun pennosiasi muut syövät?"

-tuota, ovatko nämä miehesi veljet perheineen KERRALLA NOIN VIIKON PUTKEEN SINUN ELÄTETTÄVÄNÄ? Luulenpa, että et heitä siinä tapauksessa elättäisi?!! Ja luulenpa, että itse he omat eväät älyäisivät siksi aikaa hommata, jos pitkäksi aikaa tulisivat? KYSE ON SIIS VAIN JA AINOASTAAN NÄIDEN VIERAILUJEN PIIIIITKÄSTÄ! KESTOSTA. Tottakai vieraille aina ruoat/kahvit tms. tulee jo kohteliaisuussyistä tarjota - mutta ei sellaisille, jotka "loisivat nurkissa" viikko tolkulla...! Piste. Tämä pikkuveli on vieläkin alaikäinen= hänen huoltajansa on anoppini. Anoppini kuuluisi ajatella näitä OMAN LAPSENSA elatusasioita...! Sen sijaan hän on aina itse tuhlannut nekin rahat?

"Olisit nyt iloinen molempien puolesta, että saavat vielä viettää aikaa yhdessä."

-toki olenkin, mutta liika on liikaa joka asiassa!

Lue lisää

Suurinta osaa sun jutuista mä en todellakaan ymmärrä, mutta yhteen asiaan heruu ymmärrystä. Kyllä muakin harmittas, jos joutuisin elättämään jotain viikon. Varsinkin, jos ei olisi pienet tulot ja jos tätä tapahtuisi usein. Miehen veli joka on jo aikuinen joskus aikoinaan ei osallistunut ruokakuluihin ja me laitoimmekin ruuat. Jos kävimme hänellä kylässä (ja olimme yötä) me maksoimme ja teimme ruuat silloinkin. Kyllä se harmitti (jos mies välttämättä olisi halunnut niin olisi kyllä voinut omasta pussistaan maksaa kaiken, mutta kun minäkin jouduin maksumieheksi). Nykyäänhän hän kyllä kysyy mitä tuo tullessaan jne. Itse pidän itsestäänselvyytenä, jos esim. olemme pidemmän aikaa siskoni perheen kanssa, että maksamme oman osuutemme kauppalaskusta tai soitan ja kysyn mitä voisimme tuoda.

Ihmeellistä, että hän kuitenkin ostaa 400 euron joululahjan pojalleen, mutta sitten ei raski antaa mukaan ruokarahaa? Se on vähän ristiriidassa? Voisihan mies vihjata äidilleen, että antaisitko veljelle mukaan ruokarahaa tai pyytää pikkuveljeä sanomaan äidille. Vetoatte vaikka siihen, että teillä ei ole oikein ylimäärästä rahaa.

Tuntuu, että ongelma on lähinnä sinun ja miehesi välillä. Jos miehesi haluaisin niin kai hän voisi sanoa äidilleen ja kai äiti ottaisi onkeensa vai ei?

Kiukkuliina kirjoitti:

Sitä pienempää asuntoa ei ole vieläkään löytynyt - sitä paitsi, muutto tulisi kovinkin kalliiksi: takuuvuokrat, pianonsiirto jne. Asuntoni on täynnä myös mieheni tavaroita -ja käyhän hän täällä "kuin kotonaan" joka viikonloppu! Mikä siinä sinua oikein risoo, jos mieheni avustaa minua vuokrassa joka kuukausi?? Sitä paitsi, yksiöt maksavat lähes samanverran!

Mieheni äiti ei ole antanut miehelleni penniäkään rahaa esim. opiskeluun avioeron jälkeen (mieheni oli noin 15v kun jäi isälleen). Koskaan hän ei ole myöskään kysellyt mieheltäni, että pärjääkö tämä taloudellisesti (=mieheni on opiskellut 3 tutkintoa) tms. Mutta nyt kun mieheni sai vakituisen työn, anoppi oli heti udellut esim. paljonko mies saa palkkaa, kuinka paljon hän avustaa nyt minua jne. Jos anoppiani ei ole kiinnostanut tähänkään asti mieheni taloudellinen tilanne -miksi se nyt yhtäkkiä on häntä ruvennut kiinnostamaan kun mieheni on vihdoinkin ruvennut tienaamaan?! Eikö sekin kerro jotain anoppini kateudesta minua kohtaan?

Hienoa, että sulla tuo mielikuvitus laukkaa noinkin. Ettei nyt vaan liiankin paljon - kannattaisikohan SINUN varata aika lääkärille? ;)

Lue lisää

Se ei kai ketään riso, jos miehesi HALUAA vapaaehtoisesti sinua avustaa vuokranmaksussa (tai sinun mielestäsi se ei ollut ede avustusta vaan kuului miehellesi). Mutta aiemmin kerroit, ettei hän halunnut ja siitä tuli riitaa. Hän halusi sinun hakevan pienempää asuntoa (eli ei ollut sinun ideasi).

Sinun ei pitäisi arvostella muita hyväksikäyttäjiksi, jos itsekin mielelläsi elelet siivellä.

Miniäkokelas kirjoitti:

Se ei kai ketään riso, jos miehesi HALUAA vapaaehtoisesti sinua avustaa vuokranmaksussa (tai sinun mielestäsi se ei ollut ede avustusta vaan kuului miehellesi). Mutta aiemmin kerroit, ettei hän halunnut ja siitä tuli riitaa. Hän halusi sinun hakevan pienempää asuntoa (eli ei ollut sinun ideasi).

Sinun ei pitäisi arvostella muita hyväksikäyttäjiksi, jos itsekin mielelläsi elelet siivellä.

Lue lisää

Jaa niin vielä sellainen, että ehkä miehesi haluaa myös avustaa äitiään/isäänsä tai pikkuveljeään? Miksi hän saa maksaa sinun menojasi, mutta ei heidän? Et varmaan mitenkään estele, ettei sun tarvitsis mun vuokraa maksaa? Ja muistathan, että syy ei ole pikkuveljessä vaan äidissä. Ei pikkuveljen tarvitse ruokia maksaa.

luuviis kirjoitti:

Et ehkä tiedä, mitä kaikkea Wilhelmiina-kiukkuliina jne on tällä palstalla aiemmin kirjoitellut? Ei oikeasti ole mikään ihme, että hän saa tällaisia vastauksia...Meinaan jos hän ei ole (taitava) provo, niin melkoista on elämä siinä perheessä.

Sinänsä asia on ymmärrettävä; en itsekkään (eikä moni muukaan) pidä siitä, että omissa nurkissa makoilee sukulaisia koko ajan. Ja meillä myös on käyty keskustelua siitä, onko ok että mieheni sisko asuu meillä muutamia viikkoja kerrallaan aina vähän päästä.

Mutta kun yhdistää tämän kiukkuliinan veljen jutun kaikkiin hänen muihin juttuihinsa, niin asian ydin muuttuu. Hänelle ei kelpaa mikään eikä kukaan. Hän tuntuu haluavan erottaa miehen kokonaan omasta suvustaan, miehen pitäisi kuulua vain ja ainoastaan yksin hänelle. Hän marisee, miten koko suku miestä käyttää hyväkseen, mutta itse on miehen rahapussilla vaatien miestä maksamaan itselleen isompaa asuntoa. Hän lähettelee miehen vanhemmille alkoholismista kertovia kirjoja lahjoiksi. Usein hän on kirjoittanut, miten on juuri kiukustunut/ huutanut -asiasta, jota olisi voinut yrittää järjestää muutenkin. (kuten nyt tämä velijuttu; tajuaako 17 v nyt välttämättä moisista taloudellisesta jutuista mitään?! Moniko alaikäisenä maksaa vieraillessaan oman veljensä luokse?). Ja joka ikisessä viestissä hän vatkaa monta vuotta sitten tapahtuneita asioita ja miehen tekemiä päätöksiä (ennen kuin he olivat edes yhdessä). Tässä maailmassa Wilhelmiina-kiukkuliina kärsiin niiiiiiin paljon vääryyttä, ettei hän huomaa omaa käytöstään ollenkaan.

Lue lisää

...kyllä historiasta (=olen lukenut monia Wilhelmiinan/Kiukkuliinan aiempia purkauksia)!

Lähinnä ajoinkin takaa vain sitä, että miksi ollaan passittamassa hoitoon, kysellään lääkityksen sopivuudesta ja suositellaan hakemaan ammattiapua, yms... asiatonta.

Tottakai minäkin olen huomannut pientä epäjohdonmukaisuutta W-Miinan/K-Liinan kirjoituksissa, mutta näköjään hän vain on tuollainen: mahdoton meuhkaaja ja inttäjä ja väittäjä.

Eniten siis ärsyttää (muuallakin täällä palstoilla) ne kommentit, että mene hoitoon jne...

Itse mietin aina (no, siis oma mielipiteeni) suht´ tarkkaan, mitä kenellekin kirjoitan. Helpointahan se on vain töräyttää, että "hullu, hanki lääkitys!" Mutta jos miettiikin pidemmälle, että joku onkin OIKEASTI vähän "pihalla" ja lukee vastauksia tosissaan... En tahtoisi ainakaan olla lisää ahdistusta ja pahaa mieltä tuottamassa.

OK, eihän täällä tiedä, onko joku provo vai ei, mutta silti...

Siis pointtina, että täällä kirjoittelevia tyyppejä voisi yrittää edes hieman ymmärtää, oli sitten appi, miniä tai anoppi tai kuka tahansa..... Olenkohan nyt liian "pehmo" taas??

Ja toisaalta kuitenkin: onhan jokaisella oikeus mielipiteeseensä. Asioilla on aina niin monta puolta...

:-/

Hunajameloni74 kirjoitti:

...kyllä historiasta (=olen lukenut monia Wilhelmiinan/Kiukkuliinan aiempia purkauksia)!

Lähinnä ajoinkin takaa vain sitä, että miksi ollaan passittamassa hoitoon, kysellään lääkityksen sopivuudesta ja suositellaan hakemaan ammattiapua, yms... asiatonta.

Tottakai minäkin olen huomannut pientä epäjohdonmukaisuutta W-Miinan/K-Liinan kirjoituksissa, mutta näköjään hän vain on tuollainen: mahdoton meuhkaaja ja inttäjä ja väittäjä.

Eniten siis ärsyttää (muuallakin täällä palstoilla) ne kommentit, että mene hoitoon jne...

Itse mietin aina (no, siis oma mielipiteeni) suht´ tarkkaan, mitä kenellekin kirjoitan. Helpointahan se on vain töräyttää, että "hullu, hanki lääkitys!" Mutta jos miettiikin pidemmälle, että joku onkin OIKEASTI vähän "pihalla" ja lukee vastauksia tosissaan... En tahtoisi ainakaan olla lisää ahdistusta ja pahaa mieltä tuottamassa.

OK, eihän täällä tiedä, onko joku provo vai ei, mutta silti...

Siis pointtina, että täällä kirjoittelevia tyyppejä voisi yrittää edes hieman ymmärtää, oli sitten appi, miniä tai anoppi tai kuka tahansa..... Olenkohan nyt liian "pehmo" taas??

Ja toisaalta kuitenkin: onhan jokaisella oikeus mielipiteeseensä. Asioilla on aina niin monta puolta...

:-/

Lue lisää

Olen kyllä ihan samaa mieltä näistä "mene hoitoon" ja "hanki lääkitys" viesteistä. Ne ovat kaiken lisäksi tosi tylsiä, eivätkä annan keskustelulle oikeasti yhtään mitään. Kuultu jo satoja kertoja.

Itse en kuitenkaan jaksa W:n/K:n kanssa olla yhtä ymmärtäväinen kuin sinä. Toki, mielipiteitä on erilaisia ja kaikilla on oikeus omaansa. Hänen kirjoituksistaan on kuitenkin tullut niin vahvasti olo, että siinä perheessä ihan joku muu voi huonosti -(sääliä?). En jaksa suvaita suvaitsemattomuutta = W:n tahallinen anopin/apen loukkaaminen; riippumatta siitä mitä tai ketä he ovat, ei W:llä ole oikeutta loukata ja määrittää heidän olemistaan ja sen oikeutusta. Kai se on niin, etten positiivisesti suhtaudu keneenkään, joka haukkuu, räyhää, vaatii minäminäminä, ei koskaan näe omassa käytöksessään mitään moitetta -toisissa sitäkin enemmän, vaatii mahdottomia ja ikuisuuksia jauhaa vuosikausia sitten tapahtuneita asioita (get over it!).

Toisin sanoen hän vaikuttaa hirveän lapselliselta ja prinsessasyndroomaiselta. En millään ole niin hyvä ihminen, että jaksaisin sellaista kauaa :/

Kiukkuliinaa haukkuneet tuntuvat omaavan samanlaisia piirteitä. Keskiverto haukkuja on äärimmäisen sukurakas, kristillisyyden oppeihin tukeutuva lähimmäinen, jonka luo vieraiden ja tutun tuttujen on helppo tulla. Teidän luotanne ystävä löytää yösijan, ruokaa jääkaapista tai tammipöydältä, jonne alati hymyävä ja aulis emäntä on atrian katannut, vain parhaimmat serviisit ovat esillä totta kai. Juomaa ja ruokaa riittää, Utsjokea myöden. Ketään ei koskaan käännytetä ovelta pois, peremmälle vain, se on talon tapa. Auto on vapaasti kaikkien käytössä, mittariin ei tuijoteta, ja menovesi on täysin ilmaista.

Maassa rauha ja ihmisillä hyvä mieli.

Kuka nyt elää fantasiamaailmassa?

MacGyver kirjoitti:

Kiukkuliinaa haukkuneet tuntuvat omaavan samanlaisia piirteitä. Keskiverto haukkuja on äärimmäisen sukurakas, kristillisyyden oppeihin tukeutuva lähimmäinen, jonka luo vieraiden ja tutun tuttujen on helppo tulla. Teidän luotanne ystävä löytää yösijan, ruokaa jääkaapista tai tammipöydältä, jonne alati hymyävä ja aulis emäntä on atrian katannut, vain parhaimmat serviisit ovat esillä totta kai. Juomaa ja ruokaa riittää, Utsjokea myöden. Ketään ei koskaan käännytetä ovelta pois, peremmälle vain, se on talon tapa. Auto on vapaasti kaikkien käytössä, mittariin ei tuijoteta, ja menovesi on täysin ilmaista.

Maassa rauha ja ihmisillä hyvä mieli.

Kuka nyt elää fantasiamaailmassa?

Lue lisää

Kyllä meille molempien, sekä miehen että minun, ystävät ja sukulaiset ovat tervetulleita aina. Ja tarjoamme toki sapuskat. En ole koskaan ymmärtänyt esimerkiksi nyyttäreitä tai vastaavaa. (paitsi ehkä opiskelijoiden keskuudessä, kun harvalla on rahaa tarjota)Pidän kovasti kokkaamisesta ja katan kauniisti myös arkena. Työpäivän jälkeen sellainen arjen "juhlavuus" rentouttaa.

Olen tietysti sukurakas. Mikäs sen mukavampaa. Kristitty en ole (ateisti), vaan tukeudun niihin arvoihin, jotka puoltavat ystävällisyyttä ja rakkautta. En käännyt vieraitakaan ovelta, jos ehdiän motiivinsa kääntyä puoleeni ovat ystävällisiä. Monesti ole ventovieraita yövyttänyt, ja tietysti siis ruuatkin tarjonnut.

Perheen kesken ei pennejä lasketa, eikä siis bensoja tai kilometrejäkään. Ei kumminkaan päin.

Tämä ei ole fantasiamaailma, koska elän näin. Oikeasti.

Huomaan, että sinä halveksut anoppiasi. Vaikka hän laittaisi nuoremmalle pojalleen ruokarahaa matkaan, maksaisi bensat, ostaisi kalliimman joululahjan, tarjoaisi ruoat kun tulette kylään, et varmaan olisi tyytyväinen? Sinä jopa mietit heidän avioeroaan ja poikien jakamista, joka ei luulisi kuuluvan ainakaan sinulle.

Ehkä hän ei ole laittanut kihlakuvaa näkyville yms. koska ei pidä sinusta. Enkä ihmettele miksi ei pidä. Hänkin varmasti aistii sinun inhosi häntä kohtaan ja varmaan olet sen suoraankin hänelle sanonut... Miehesi pikkuvelikään ei varmaan kovin paljon pidä sinusta, ainakaan räjähdyksesi jälkeen. Ilo on siis varmaan molemminpuolinen!

Ja jos anoppisi on niin kamala ja ei tarjoa ruokaa niin yrittäisit vaan antaa olla. Ole itse erilainen. Oma äitinikään ei tarjoa ruokaa tai kahvia (paitsi jos itse keitän eli saattaa sanoa, että keitä kahvia itelles). Mutta on tarkka mitä hänelle kylässä tarjotaan. Minäkin voisin tehdä hyvin pitkän listan hänen vioistaan. Minusta sinä teet vain tästä liian suuren ongelman. Jota mietit päivät pitkät.

Jos pystyt olemaan tulavaisuudessa niin, että et ole miehesi suvun kanssa missään tekemisissä? Maltatko olla puuttumatta miehen ja hänen äitinsä/isänsä/veljensä suhteeseen? Vai pitäisikö hänenkin katkaista välit heihin?

Rakkaus ei aina riitä.

"Sulla on aika sellainen räväkkä kirjoitustyyli, joka saa monet ihmiset näköjään suunniltaan. Kirjoitat suoraan niinkuin asia on ja se selvästi ärsyttää monia. Minua se ei haittaa: PISTÄ TUULEMAAN VAIN, JOS HELPOTTAA!!!!"

-Ahaa? Niinkö? Kirjoitustyylistäkö se kiinni onkin? ;) Juu, helpottaa jo nyt huomattavasti. :)

Kiukkuliina kirjoitti:

"Sulla on aika sellainen räväkkä kirjoitustyyli, joka saa monet ihmiset näköjään suunniltaan. Kirjoitat suoraan niinkuin asia on ja se selvästi ärsyttää monia. Minua se ei haittaa: PISTÄ TUULEMAAN VAIN, JOS HELPOTTAA!!!!"

-Ahaa? Niinkö? Kirjoitustyylistäkö se kiinni onkin? ;) Juu, helpottaa jo nyt huomattavasti. :)

Lue lisää

Taidan taipua muiden kannalle, vaikka niissäkin parantamisen varaa on, ei tarvitse sentään auttavan kättä purra.

Kiukkuliina kirjoitti:

"Sulla on aika sellainen räväkkä kirjoitustyyli, joka saa monet ihmiset näköjään suunniltaan. Kirjoitat suoraan niinkuin asia on ja se selvästi ärsyttää monia. Minua se ei haittaa: PISTÄ TUULEMAAN VAIN, JOS HELPOTTAA!!!!"

-Ahaa? Niinkö? Kirjoitustyylistäkö se kiinni onkin? ;) Juu, helpottaa jo nyt huomattavasti. :)

Lue lisää

...että helpottaa!

:-)

"Eikö vanhemmat saa jaella eläessään niitä markkojaan kenelle tahtoo?"

Miksi sinäkään sitten kitiset, että miehesi veli sai 400e laitteet joululahjaksi ja te tuikkukuppeja?

Ja pikkuveljelle sinä kuitenkin rähisit, vaikka emo se suurin syyllinen on.

näkökulma kirjoitti:

"Eikö vanhemmat saa jaella eläessään niitä markkojaan kenelle tahtoo?"

Miksi sinäkään sitten kitiset, että miehesi veli sai 400e laitteet joululahjaksi ja te tuikkukuppeja?

Ja pikkuveljelle sinä kuitenkin rähisit, vaikka emo se suurin syyllinen on.

Lue lisää

...vanhempi, niin antaa rahaa samalla tavalla lapsilleen. Ei ostele toisellekaan 400e:n kotiteattereita, jos ei ole toisellekaan joskus ostellut? Jos on joskus kustantanut yhden lapsen autokoulun, kustantaa sen myös muillekin lapsilleen jne. ANOPPINI ON TAKUUVARMASTI SAANUT SAMAN VERRAN RAHAA OMILTA VANHEMMILTAAN, MITÄ HÄNEN SISKONSAKIN.

Se on erittäin hienoa, ettet vihaa miehesi veljeä, eihän sinulla edes ole siihen mielestäni syytä. Anoppisi toiminta taas kuulostaa kieltämättä hieman omituiselta.

Anoppisi kuulostaa tekstisi perusteelta hieman ajattelemattomalta, hän olettaa, että koska tekin olette vapaalla, veljen vierailut sopii hyvin. Tai ehkä hän mainitsee niistä miehellesi, joka ei kommentoi asiaa mitenkään joten hän kuvittelee asian olevan sinullekin ok. Soitteleeko hän edes miehellesi/sinulle, vai onko se aina veli joka ottaa yhteyden ja ehdottaa vierailun?

Mistä tiedät, ettei hän antanut veljelle rahaa ruokaan, jonka tämä sitten "unohti" antaa teille? Oma siskoni teki tällaista (minä kyllä tiesin siitä) kun hän vieraili meillä ollessaan vielä 15-16 -vuotias. Hän ei käsittänyt (tai ei halunnut käsittää) että äitin antamat rahat oli käytetty ruokaan, ei vaatteisiin ja meikkeihin. Eipä tuo ollut minulle ongelma, vaikka olin opiskelija (kuten miehenikin) oli silti varaa maksaa hänenkin ruokansa. Oletko aivan varma, ettei anoppisi ole antanut pojallensa rahaa?

Mitä vikaa Tiimarin tuikkukupeissa on? Jos hän olisi käynyt teillä (ilmeisesti hän ei ole?) hän ehkä näki ne ja ajatteli niiden sopivan sisustukseenne? Ei sillä lahjan arvolla tulisi olla merkitystä, vaan ajatus on tärkein (klisee, mutta totta). Me saamme joka vuosi mieheni tädiltä käsipyyhkeitä (semmosia suht halpoja, Hobby Hallista), vaikka meillä niitä on jo kaapit täynnä. Mutta en minä tästä valita, ajatus kun on se tärkein.

Millainen anoppisi rahatilanne on? Voisiko hän maksaa jos hän haluaisi? Vai onko hänen rahatilanteensa ihan oikeasti todella huono? Eli onko hän tahallaan saita, vai pakosta? Onko hän tarjonnut bensarahaa miehellesi, joka sitten on kieltäytynyt ottamasta rahaa äidiltään? Vai eikö akka tajua lainkaan, että voisi tarjota rahaa (jota tuskin ottaisitte).

Kyllä minä ymmärrän, että anoppisi suuttuu jos hänen perintöään nyt jo jaellaan "miten sattuu". Ei se sisarkateus mihinkään katoa, vaikka ikä tuleekin lisää. Hän voi olla hyvinkin oikeassa, että ennakkoperintöä on jaettu väärin, jolloin nämä jaetut rahat tulisi ottaa huomioon perunkirjassa ja oikeaa perintöä jakaessa.

Ja kukapa äiti ei olisi kuin jumalatar lapsilleen? Ei minun äitini ole täydellinen, mutta rakastan häntä erittäin paljon, ja tekisin hänen vuokseen mitä tahansa. Kuskaisin ilmaiseksi, kävisin kylässä, auttaisin ja antaisin anteeksi, jos kuvani ei ole kirjahyllyssä.

Ei anoppisi toiminta täysin terveeltä kuulosta, mutta anna sen olla. Eihän sinun tarvitse olla hänen kanssaan missään tekemisissä, jos ei kerta edes kylään passaa tulla? :)

Sanna kirjoitti:

Se on erittäin hienoa, ettet vihaa miehesi veljeä, eihän sinulla edes ole siihen mielestäni syytä. Anoppisi toiminta taas kuulostaa kieltämättä hieman omituiselta.

Anoppisi kuulostaa tekstisi perusteelta hieman ajattelemattomalta, hän olettaa, että koska tekin olette vapaalla, veljen vierailut sopii hyvin. Tai ehkä hän mainitsee niistä miehellesi, joka ei kommentoi asiaa mitenkään joten hän kuvittelee asian olevan sinullekin ok. Soitteleeko hän edes miehellesi/sinulle, vai onko se aina veli joka ottaa yhteyden ja ehdottaa vierailun?

Mistä tiedät, ettei hän antanut veljelle rahaa ruokaan, jonka tämä sitten "unohti" antaa teille? Oma siskoni teki tällaista (minä kyllä tiesin siitä) kun hän vieraili meillä ollessaan vielä 15-16 -vuotias. Hän ei käsittänyt (tai ei halunnut käsittää) että äitin antamat rahat oli käytetty ruokaan, ei vaatteisiin ja meikkeihin. Eipä tuo ollut minulle ongelma, vaikka olin opiskelija (kuten miehenikin) oli silti varaa maksaa hänenkin ruokansa. Oletko aivan varma, ettei anoppisi ole antanut pojallensa rahaa?

Mitä vikaa Tiimarin tuikkukupeissa on? Jos hän olisi käynyt teillä (ilmeisesti hän ei ole?) hän ehkä näki ne ja ajatteli niiden sopivan sisustukseenne? Ei sillä lahjan arvolla tulisi olla merkitystä, vaan ajatus on tärkein (klisee, mutta totta). Me saamme joka vuosi mieheni tädiltä käsipyyhkeitä (semmosia suht halpoja, Hobby Hallista), vaikka meillä niitä on jo kaapit täynnä. Mutta en minä tästä valita, ajatus kun on se tärkein.

Millainen anoppisi rahatilanne on? Voisiko hän maksaa jos hän haluaisi? Vai onko hänen rahatilanteensa ihan oikeasti todella huono? Eli onko hän tahallaan saita, vai pakosta? Onko hän tarjonnut bensarahaa miehellesi, joka sitten on kieltäytynyt ottamasta rahaa äidiltään? Vai eikö akka tajua lainkaan, että voisi tarjota rahaa (jota tuskin ottaisitte).

Kyllä minä ymmärrän, että anoppisi suuttuu jos hänen perintöään nyt jo jaellaan "miten sattuu". Ei se sisarkateus mihinkään katoa, vaikka ikä tuleekin lisää. Hän voi olla hyvinkin oikeassa, että ennakkoperintöä on jaettu väärin, jolloin nämä jaetut rahat tulisi ottaa huomioon perunkirjassa ja oikeaa perintöä jakaessa.

Ja kukapa äiti ei olisi kuin jumalatar lapsilleen? Ei minun äitini ole täydellinen, mutta rakastan häntä erittäin paljon, ja tekisin hänen vuokseen mitä tahansa. Kuskaisin ilmaiseksi, kävisin kylässä, auttaisin ja antaisin anteeksi, jos kuvani ei ole kirjahyllyssä.

Ei anoppisi toiminta täysin terveeltä kuulosta, mutta anna sen olla. Eihän sinun tarvitse olla hänen kanssaan missään tekemisissä, jos ei kerta edes kylään passaa tulla? :)

Lue lisää

Outoapa hyvinkin. En varmasti lähiaikoina tule vierailemaan anoppini luona, käyköön mieheni siellä vaikka yksin! Sekin riepoo kyllä minua, kun perheemme eivät ole ns. samalla viivalla: minun mieheni kyllä tykkää vastaavasti vierailla viikonloppujakin minun vanhempien luona, mutta minä en voi vierailla hänen äitinsä luona (kun tilanne on mikä on)?!

Mieheni on yksinkertaisesti niin KILTTI. Liian kiltti. :(

"Tai ehkä hän mainitsee niistä miehellesi, joka ei kommentoi asiaa mitenkään joten hän kuvittelee asian olevan sinullekin ok. Soitteleeko hän edes miehellesi/sinulle, vai onko se aina veli joka ottaa yhteyden ja ehdottaa vierailun?"

-Kyllä se aina on se veli, joka ilmoittaa miehelleni tulostaan. Ja tuskin kyselee puhelimessa, että voiko meille edes tulla. Tulee vaan, kun kerta hänelle ITSELLE niin sopii.

"Mitä vikaa Tiimarin tuikkukupeissa on? Jos hän olisi käynyt teillä (ilmeisesti hän ei ole?) hän ehkä näki ne ja ajatteli niiden sopivan sisustukseenne? Ei sillä lahjan arvolla tulisi olla merkitystä, vaan ajatus on tärkein (klisee, mutta totta)."

-Ai mitä vikaa? No minulla on jo tuota "krääsää" ihan tarpeeksi omastakin takaa. En todellakaan tarvitse lisää tuikkukuppeja tms. nurkkiini pyörimään. Sitä paitsi, ne on jo jossain kaatopaikalla. Annoin ne miehelleni ja käskin hänen palauttaa ne äidilleen-> mieheni viskasi ne suutuspäissään sitten roskikseen...että näin.

"Onko hän tarjonnut bensarahaa miehellesi, joka sitten on kieltäytynyt ottamasta rahaa äidiltään? Vai eikö akka tajua lainkaan, että voisi tarjota rahaa (jota tuskin ottaisitte)."

-Ei ole tarjonnut. Ja mieheni ei koskaan kieltäydy bensarahasta, jos esim. minä tai isänsä sitä tarjoamme? Miksi kieltäytyisi siis omalta äidiltäänkään? Ja olinhan itsekin näkemässä tämän "ilmaisen kyydityksen" viime keväänä.

Entäs onko se jokin ihme perinne, että pidetään kirjahyllyssä omaa syntymätodistusta, oikein kehyksien kanssa? Outoa. Todella outoa. Anopillani on nimittäin oma syntymätodistus omassa kirjahyllyssään. Eihän nyt sellaisia pidetä kirjahyllyssä!

Kiukkuliina kirjoitti:

Outoapa hyvinkin. En varmasti lähiaikoina tule vierailemaan anoppini luona, käyköön mieheni siellä vaikka yksin! Sekin riepoo kyllä minua, kun perheemme eivät ole ns. samalla viivalla: minun mieheni kyllä tykkää vastaavasti vierailla viikonloppujakin minun vanhempien luona, mutta minä en voi vierailla hänen äitinsä luona (kun tilanne on mikä on)?!

Mieheni on yksinkertaisesti niin KILTTI. Liian kiltti. :(

"Tai ehkä hän mainitsee niistä miehellesi, joka ei kommentoi asiaa mitenkään joten hän kuvittelee asian olevan sinullekin ok. Soitteleeko hän edes miehellesi/sinulle, vai onko se aina veli joka ottaa yhteyden ja ehdottaa vierailun?"

-Kyllä se aina on se veli, joka ilmoittaa miehelleni tulostaan. Ja tuskin kyselee puhelimessa, että voiko meille edes tulla. Tulee vaan, kun kerta hänelle ITSELLE niin sopii.

"Mitä vikaa Tiimarin tuikkukupeissa on? Jos hän olisi käynyt teillä (ilmeisesti hän ei ole?) hän ehkä näki ne ja ajatteli niiden sopivan sisustukseenne? Ei sillä lahjan arvolla tulisi olla merkitystä, vaan ajatus on tärkein (klisee, mutta totta)."

-Ai mitä vikaa? No minulla on jo tuota "krääsää" ihan tarpeeksi omastakin takaa. En todellakaan tarvitse lisää tuikkukuppeja tms. nurkkiini pyörimään. Sitä paitsi, ne on jo jossain kaatopaikalla. Annoin ne miehelleni ja käskin hänen palauttaa ne äidilleen-> mieheni viskasi ne suutuspäissään sitten roskikseen...että näin.

"Onko hän tarjonnut bensarahaa miehellesi, joka sitten on kieltäytynyt ottamasta rahaa äidiltään? Vai eikö akka tajua lainkaan, että voisi tarjota rahaa (jota tuskin ottaisitte)."

-Ei ole tarjonnut. Ja mieheni ei koskaan kieltäydy bensarahasta, jos esim. minä tai isänsä sitä tarjoamme? Miksi kieltäytyisi siis omalta äidiltäänkään? Ja olinhan itsekin näkemässä tämän "ilmaisen kyydityksen" viime keväänä.

Entäs onko se jokin ihme perinne, että pidetään kirjahyllyssä omaa syntymätodistusta, oikein kehyksien kanssa? Outoa. Todella outoa. Anopillani on nimittäin oma syntymätodistus omassa kirjahyllyssään. Eihän nyt sellaisia pidetä kirjahyllyssä!

Lue lisää

...ole mitään ns. anoppi-syndromaa. Tulin ex-anoppini (asuin vähän aikaa hänen poikansa kanssa) kanssa toimeen vallan mainiosti! Kävin hänen kanssaan usein mm. lenkillä, jumpassa, uimassa, ostoksilla jne. Hän kertoi minulle usein "elämänviisauksiaan", kuitenkaan tuputtamatta tms. niitä minulle. Vanhempani tulivat myös loistavasti toimeen keskenään: kävivät puolin ja toisin kylässä jopa viikottain! :) En voi kyllä todeta muuta kuin että se oli hyvää aikaa se. Ihmissuhteet oli kunnossa, eikä tarvinnut painiskella tällaisten asioiden parissa!

Ihan kuin tämä nykyinen anoppini salailisikin jotain? Ei vaikuta kovin rehelliseltä tyypiltä. En osaa olla luonteva hänen seurassaan. Kahvipöydässäkin meinaa pulla juuttua kurkkuun, jos samaan pöytään hänen kanssaan joskus joudun. Miten tällaisen porukan kanssa (=mieheni vanhemmat lähes inhoavat toisiaan?) voi järjestää esim. mitään juhliakaan, esim. häät/ristiäiset tms?!!!

Kiukkuliina kirjoitti:

...vanhempi, niin antaa rahaa samalla tavalla lapsilleen. Ei ostele toisellekaan 400e:n kotiteattereita, jos ei ole toisellekaan joskus ostellut? Jos on joskus kustantanut yhden lapsen autokoulun, kustantaa sen myös muillekin lapsilleen jne. ANOPPINI ON TAKUUVARMASTI SAANUT SAMAN VERRAN RAHAA OMILTA VANHEMMILTAAN, MITÄ HÄNEN SISKONSAKIN.

Lue lisää

Miehesi on kuitenkin jo lähemmäs kolmekymppinen ja työssä. Pikkuveli puolestaan vielä koululainen, jolla ei säännöllinen palkka juokse, joten siinä ei pahemmin kotiteattereita ostella. Toisaalta, silloin kun miehesi oli vielä tuota ikää, kotiteattereita ei vielä ollutkaan. Ja jos pikkuveli asustelee vielä kotona, anoppi kenties pääsee itsekin kotiteatterista nautiskelemaan.

Kiukkuliina kirjoitti:

...ole mitään ns. anoppi-syndromaa. Tulin ex-anoppini (asuin vähän aikaa hänen poikansa kanssa) kanssa toimeen vallan mainiosti! Kävin hänen kanssaan usein mm. lenkillä, jumpassa, uimassa, ostoksilla jne. Hän kertoi minulle usein "elämänviisauksiaan", kuitenkaan tuputtamatta tms. niitä minulle. Vanhempani tulivat myös loistavasti toimeen keskenään: kävivät puolin ja toisin kylässä jopa viikottain! :) En voi kyllä todeta muuta kuin että se oli hyvää aikaa se. Ihmissuhteet oli kunnossa, eikä tarvinnut painiskella tällaisten asioiden parissa!

Ihan kuin tämä nykyinen anoppini salailisikin jotain? Ei vaikuta kovin rehelliseltä tyypiltä. En osaa olla luonteva hänen seurassaan. Kahvipöydässäkin meinaa pulla juuttua kurkkuun, jos samaan pöytään hänen kanssaan joskus joudun. Miten tällaisen porukan kanssa (=mieheni vanhemmat lähes inhoavat toisiaan?) voi järjestää esim. mitään juhliakaan, esim. häät/ristiäiset tms?!!!

Lue lisää

Luin koko skaalan näitä viestejä ja tulin seuravaan tulokseen omien kokemusteni kautta.
Anoppini muutti toiselle paikkakunnalle sotien jälkeen ja häntä kohdeltiin huonosti (annettiin syödä viimeiseksi jos jäi jotain) ja sai tapella sisarrustenkin kanssa ja mies "joikin" liiton aikana jonkun verran . Kun tulin sukuun ottamaan nuorimmaisen pojan (asui´äidin kanssa) oli valtataistelu pojasta kova mutta ajan päälle tulin tärkeäksi ihmiseksi anopille joka sanoi viimisinä vuosinaan että eihän olla koskaan riidelty.....Olen antanut alkuajan luudalla ajamiset yms. anteeksi koska tiedän että suvun anoppeja on kohdeltu väärin tullessan sukuun, ja olen ajatellut että YRITÄN pysyä pois lasteni suhteitten tieltä enkä puuttua esim. heidän riitoihinsa koska on ollut aika että mieheni tuli asunttomme sanoen että velikin sanoi johonkin meidän asiaan kantaa näin, mieheni sai selustan päätökselleen. Tänään olen onnellinen että mieheni ajattelee omilla aivoillaan ja suvun kanssa ollaan hyvissä väleissä.niin kaikki on hyvin. Itse olen kyllä jossakin mielessä kade sisar-rakkaudelle koska sisarukseni asuvat ummikkopuolisoiden kanssa ulkomailla enkä ole tekemisissä kuin sähköpostin välityksellä sillloin tällöin , on joskus kovakin ikävä mutta KIITÄN LUOJAANI ettei olla erossa vihan vuoksi vaan olosuhtietten vuoksi.

Olisikohan Kiukkuliinan anopillakin ollut huono alku miniä suhteessa jossa kostetaan seuraavallekkin sukupolvelle esiisien teot ja kierre jatkuu jopa TEIDÄN lastenne puolisoille ellette pidä varaanne.

tv. oman onnensa seppä

Kiukkuliina kirjoitti:

...ole mitään ns. anoppi-syndromaa. Tulin ex-anoppini (asuin vähän aikaa hänen poikansa kanssa) kanssa toimeen vallan mainiosti! Kävin hänen kanssaan usein mm. lenkillä, jumpassa, uimassa, ostoksilla jne. Hän kertoi minulle usein "elämänviisauksiaan", kuitenkaan tuputtamatta tms. niitä minulle. Vanhempani tulivat myös loistavasti toimeen keskenään: kävivät puolin ja toisin kylässä jopa viikottain! :) En voi kyllä todeta muuta kuin että se oli hyvää aikaa se. Ihmissuhteet oli kunnossa, eikä tarvinnut painiskella tällaisten asioiden parissa!

Ihan kuin tämä nykyinen anoppini salailisikin jotain? Ei vaikuta kovin rehelliseltä tyypiltä. En osaa olla luonteva hänen seurassaan. Kahvipöydässäkin meinaa pulla juuttua kurkkuun, jos samaan pöytään hänen kanssaan joskus joudun. Miten tällaisen porukan kanssa (=mieheni vanhemmat lähes inhoavat toisiaan?) voi järjestää esim. mitään juhliakaan, esim. häät/ristiäiset tms?!!!

Lue lisää

...samoja ongelmia appivanhempien kanssa, mutta ratkaisin asian näin:

1. Käymme appianoppilassa vain kerran kuussa

2. Vierailun ajan yritän pitää suuni kiinni, aivot off-tilassa ja vain hymyillä kauniisti (kyllä, onnistuu muutaman tunnin ajan aivan mainiosti!)

3. En mene kahvipöytään heidän kanssaan, koska tunnelma siellä on NIIN ahdistava, etten kestä sitä. Kahvitelkoot keskenänsä. Ja jos ihmettelevät, miksen osallistu heidän pullat kurkussa -meininkiinsä, niin ihmetelkööt.

4. Olen muutenkin mieheni vanhempien kanssa tekemisissä niin vähän kuin mahdollista ja kun näemme, en höpöttele ylimääräisiä, pidän heidät loitolla elämästämme.

Minunkin mieheni on aivan ylikiltti (=äitinsä pilaama mammanpoika). Omat vanhempani verrattuina hänen vanhempiinsa ovat aivan eri planeetalta, mutta en anna sen häiritä. Kukin tyylillään. Vanhempamme eivät ole koskaan vierailleet toisiensa luona, eikä ole aikomus jatkossakaan. Pakollisissa kissanristiäisissä ovat joskus tavanneet, mutta ei sen kummempaa.

Nyt ihmettelen kuitenkin vielä sitä, että miksi sinua häiritsee anopin kirjahyllyssä olevat tavarat, esim. syntymätodistus?

Sen tajuan, että jos anoppi naljailee ja käyttäytyy huonosti, se suututtaa, mutta tavarathan ovat vain tavaroita!

Myös minun anoppini säilyttelee kaikenlaista (minun mielestäni) kamalaa roinaa nurkissaan, mutta ne eivät todellakaan kuulu minulle, antaa olla. Jospa se syntymätodistus on hänelle jotenkin kallisarvoinen...? Muistaapa ainakin OMAN syntymäpäivänsä...

Ja lahjoista valitus on aika naurettavaa. Jos saat jotain tarpeetonta, niin saahan sen toki heittää pois (niinkuin teitkin). Minuakin ällöttää ne kolme numeroa liian pienet mustat nilkkasukat, jotka saan anopiltani joka joulu, mutta antaa olla taas. En tee hänen lahjallaan mitään, mutta antakoot jos tahtoo. Voinhan tosiaan viskata ne mäkeen taikka lahjoittaa vaikka jollekin ystävälleni. En todellakaan aio mennä koskaan hänelle valittamaan lahjoista mitään. Kerran sanoin sukkien olevan liian pienet, mutta ei hän tajua/muista, vaan seuraavana jouluna taas samat liian pienet sukat.

Jossain vaiheessa sitä vain "turtuu" kaikkeen eikä se joskus niin maailman ärsyttävin asia enää hetken päästä tunnukaan niin kamalan tärkeälle.

Pystyisitkö sinä MILLÄÄN alkaa ajatella anopistasi ja miehesi perheestä jotenkin siihen tapaan, että he ovat sinulle "kuin ilmaa vain"? Yrittäisitte miehesi kanssa tehdä siitä TEIDÄN parisuhteestanne hyvän. No, se kyllä on vaikeaa, jos mies on liian kiltti (=ei hän pysty tekemään mitään millekään asialle ja toinen siinä vieressä turhautuu vain enemmän ja alkaa meuhkata kaksinverroin..)

Itse alan pikkuhiljaa tajuta sen, että rakkaimmat ihmiset minulle on mieheni ja lapseni - hänen vanhempansa (ja omanikin) tulevat siellä jossain kaukana kaukana perässä......

Ehkä sinun anoppisi ja sinä olette todellakin kuin eri planeetalta, ettekä tule sillä tavalla juttuun kuin tahtoisitte? Vai olettekohan liian samanlaisia kenties keskenänne?

Äh, en tiedä, koitetaan selvitä näistä sukulaisista vain jotenkin kunnialla....!

:-)

Hunajameloni74 kirjoitti:

...samoja ongelmia appivanhempien kanssa, mutta ratkaisin asian näin:

1. Käymme appianoppilassa vain kerran kuussa

2. Vierailun ajan yritän pitää suuni kiinni, aivot off-tilassa ja vain hymyillä kauniisti (kyllä, onnistuu muutaman tunnin ajan aivan mainiosti!)

3. En mene kahvipöytään heidän kanssaan, koska tunnelma siellä on NIIN ahdistava, etten kestä sitä. Kahvitelkoot keskenänsä. Ja jos ihmettelevät, miksen osallistu heidän pullat kurkussa -meininkiinsä, niin ihmetelkööt.

4. Olen muutenkin mieheni vanhempien kanssa tekemisissä niin vähän kuin mahdollista ja kun näemme, en höpöttele ylimääräisiä, pidän heidät loitolla elämästämme.

Minunkin mieheni on aivan ylikiltti (=äitinsä pilaama mammanpoika). Omat vanhempani verrattuina hänen vanhempiinsa ovat aivan eri planeetalta, mutta en anna sen häiritä. Kukin tyylillään. Vanhempamme eivät ole koskaan vierailleet toisiensa luona, eikä ole aikomus jatkossakaan. Pakollisissa kissanristiäisissä ovat joskus tavanneet, mutta ei sen kummempaa.

Nyt ihmettelen kuitenkin vielä sitä, että miksi sinua häiritsee anopin kirjahyllyssä olevat tavarat, esim. syntymätodistus?

Sen tajuan, että jos anoppi naljailee ja käyttäytyy huonosti, se suututtaa, mutta tavarathan ovat vain tavaroita!

Myös minun anoppini säilyttelee kaikenlaista (minun mielestäni) kamalaa roinaa nurkissaan, mutta ne eivät todellakaan kuulu minulle, antaa olla. Jospa se syntymätodistus on hänelle jotenkin kallisarvoinen...? Muistaapa ainakin OMAN syntymäpäivänsä...

Ja lahjoista valitus on aika naurettavaa. Jos saat jotain tarpeetonta, niin saahan sen toki heittää pois (niinkuin teitkin). Minuakin ällöttää ne kolme numeroa liian pienet mustat nilkkasukat, jotka saan anopiltani joka joulu, mutta antaa olla taas. En tee hänen lahjallaan mitään, mutta antakoot jos tahtoo. Voinhan tosiaan viskata ne mäkeen taikka lahjoittaa vaikka jollekin ystävälleni. En todellakaan aio mennä koskaan hänelle valittamaan lahjoista mitään. Kerran sanoin sukkien olevan liian pienet, mutta ei hän tajua/muista, vaan seuraavana jouluna taas samat liian pienet sukat.

Jossain vaiheessa sitä vain "turtuu" kaikkeen eikä se joskus niin maailman ärsyttävin asia enää hetken päästä tunnukaan niin kamalan tärkeälle.

Pystyisitkö sinä MILLÄÄN alkaa ajatella anopistasi ja miehesi perheestä jotenkin siihen tapaan, että he ovat sinulle "kuin ilmaa vain"? Yrittäisitte miehesi kanssa tehdä siitä TEIDÄN parisuhteestanne hyvän. No, se kyllä on vaikeaa, jos mies on liian kiltti (=ei hän pysty tekemään mitään millekään asialle ja toinen siinä vieressä turhautuu vain enemmän ja alkaa meuhkata kaksinverroin..)

Itse alan pikkuhiljaa tajuta sen, että rakkaimmat ihmiset minulle on mieheni ja lapseni - hänen vanhempansa (ja omanikin) tulevat siellä jossain kaukana kaukana perässä......

Ehkä sinun anoppisi ja sinä olette todellakin kuin eri planeetalta, ettekä tule sillä tavalla juttuun kuin tahtoisitte? Vai olettekohan liian samanlaisia kenties keskenänne?

Äh, en tiedä, koitetaan selvitä näistä sukulaisista vain jotenkin kunnialla....!

:-)

Lue lisää

miten ihmeessä KYKENET vierailemaan KUUKAUSITTAIN jossain vastenmielisessä paikassa, ellei se esim. työn tai terveyden (hammaslääkäri taas ajankohtainen, hjääälp!) vuoksi ole pakollista?

Elämässä on paljon kärsimystä, jota ei voi laistaa - siksi yritän hemmotella ja arvostaa itseäni niin paljon kuin mahdollista niiltä osin, kuin voin asioihin vaikuttaa. Olen aikoja sitten karsinut listaltani velvollisuusvierailut,
-joululahjat ja -muistamiset. Joulutkin ovat niin ihanan stressittömiä :)

Ymmärsin lisäksi, että antipatianne on molemminpuolista - miksi siis ylipäätään tavata?

Saara kirjoitti:

miten ihmeessä KYKENET vierailemaan KUUKAUSITTAIN jossain vastenmielisessä paikassa, ellei se esim. työn tai terveyden (hammaslääkäri taas ajankohtainen, hjääälp!) vuoksi ole pakollista?

Elämässä on paljon kärsimystä, jota ei voi laistaa - siksi yritän hemmotella ja arvostaa itseäni niin paljon kuin mahdollista niiltä osin, kuin voin asioihin vaikuttaa. Olen aikoja sitten karsinut listaltani velvollisuusvierailut,
-joululahjat ja -muistamiset. Joulutkin ovat niin ihanan stressittömiä :)

Ymmärsin lisäksi, että antipatianne on molemminpuolista - miksi siis ylipäätään tavata?

Lue lisää

...että anoppini on mieheni äiti ja lapseni mummo.
Mies tahtoo vaimonsa mukaansa ja lapsi on vielä aika pieni, joten mielestäni on hyvä, että olen vierailuilla mukana. Kerran kuussa kaksi tuntia menee vaikka kuumilla kivillä, sen verran sitkeä täytyy olla!

Mieheni on liian kiltti ja olen huomannut, että hänen vanhempansa "kaappaavat vallan", kun menemme käymään. En siis luota, että mieheni saa oikaistua, jos esim. hoitavat lasta jotenkin hassusti tms... Ei tietenkään minun tarvitsisi pakolla mennä mukaan, mutta menen mieheni mieliksi ja lapseni turvaksi.

Kun on lapsi ja naimisissa, ei voi enää olla niin pirun itsekäs, kun joskus sinkkuvuosina. Olen valmis tekemään tällaisen "pienen" uhrauksen perheonneni (?) vuoksi.

Ja todellakin, antipatiamme anopin kanssa ON molemminpuolista, mutta onpahan hänelläkin tekemistä miehensä ja poikansa nähden pitää kielensä ja käytöksensä kurissa. Eli myös hieman "testausmeiningillä" anoppilassa vierailen... (kieroa?!) :-)

Vielä tiedoksi: en minäkään lähettele kenellekään mitään velvollisuuskortteja, -lahjoja tms.. Anoppini kylläkin antaa joka joulu ne mustat "velvollisuusnilkkasukat".. :-)

Hunajameloni74 kirjoitti:

...että anoppini on mieheni äiti ja lapseni mummo.
Mies tahtoo vaimonsa mukaansa ja lapsi on vielä aika pieni, joten mielestäni on hyvä, että olen vierailuilla mukana. Kerran kuussa kaksi tuntia menee vaikka kuumilla kivillä, sen verran sitkeä täytyy olla!

Mieheni on liian kiltti ja olen huomannut, että hänen vanhempansa "kaappaavat vallan", kun menemme käymään. En siis luota, että mieheni saa oikaistua, jos esim. hoitavat lasta jotenkin hassusti tms... Ei tietenkään minun tarvitsisi pakolla mennä mukaan, mutta menen mieheni mieliksi ja lapseni turvaksi.

Kun on lapsi ja naimisissa, ei voi enää olla niin pirun itsekäs, kun joskus sinkkuvuosina. Olen valmis tekemään tällaisen "pienen" uhrauksen perheonneni (?) vuoksi.

Ja todellakin, antipatiamme anopin kanssa ON molemminpuolista, mutta onpahan hänelläkin tekemistä miehensä ja poikansa nähden pitää kielensä ja käytöksensä kurissa. Eli myös hieman "testausmeiningillä" anoppilassa vierailen... (kieroa?!) :-)

Vielä tiedoksi: en minäkään lähettele kenellekään mitään velvollisuuskortteja, -lahjoja tms.. Anoppini kylläkin antaa joka joulu ne mustat "velvollisuusnilkkasukat".. :-)

Lue lisää

...anoppini ei ole hyväksynyt minua koskaan ns. perheensä jäseneksi? Ei edes silloinkaan, kun olin hänelle kiltti ja auttavainen (seurustelun alussa)?! Kaikki asiat, joista anoppini keskustelee mieheni kanssa, ovat kuulemma sellaisia, että ne eivät kuulu minulle? Kun en ole kuulemma perheenjäsen? Vaikka olen ollut kihloissa mieheni kanssa jo kohta kolmisen vuotta? Seurusteltukin ollaan jo viitisen vuotta? ...!

"Mieheni on liian kiltti ja olen huomannut, että hänen vanhempansa "kaappaavat vallan", kun menemme käymään."

-Aivan. Mieheni ei koskaan kyseenalaista äitinsä sanoja ja puheita -minun kyllä? Eikä myöskään veljensä. Uskoo kaiken, mitä he miehelleni "syöttävät". Äidissä ei ole koskaan mitään vikaa. Velikin on aina "puhdas pulmunen". Minä olen kyllä ratkaissut asian niin, että meidän lapsetkaan eivät vieraile anoppini tai appeni luona tulevaisuudessa. Käyköön mieheni siellä edelleenkin yksin...! Tällainen anoppihan mikä minulla nyt sattuu olemaan, "kaappaa vallan" näistä lapsenlapsistakin...kun kerran on osannut tehdä sen omille lapsilleenkin?!!!

Hunajameloni74 kirjoitti:

...että anoppini on mieheni äiti ja lapseni mummo.
Mies tahtoo vaimonsa mukaansa ja lapsi on vielä aika pieni, joten mielestäni on hyvä, että olen vierailuilla mukana. Kerran kuussa kaksi tuntia menee vaikka kuumilla kivillä, sen verran sitkeä täytyy olla!

Mieheni on liian kiltti ja olen huomannut, että hänen vanhempansa "kaappaavat vallan", kun menemme käymään. En siis luota, että mieheni saa oikaistua, jos esim. hoitavat lasta jotenkin hassusti tms... Ei tietenkään minun tarvitsisi pakolla mennä mukaan, mutta menen mieheni mieliksi ja lapseni turvaksi.

Kun on lapsi ja naimisissa, ei voi enää olla niin pirun itsekäs, kun joskus sinkkuvuosina. Olen valmis tekemään tällaisen "pienen" uhrauksen perheonneni (?) vuoksi.

Ja todellakin, antipatiamme anopin kanssa ON molemminpuolista, mutta onpahan hänelläkin tekemistä miehensä ja poikansa nähden pitää kielensä ja käytöksensä kurissa. Eli myös hieman "testausmeiningillä" anoppilassa vierailen... (kieroa?!) :-)

Vielä tiedoksi: en minäkään lähettele kenellekään mitään velvollisuuskortteja, -lahjoja tms.. Anoppini kylläkin antaa joka joulu ne mustat "velvollisuusnilkkasukat".. :-)

Lue lisää

lapsensa eteen ole valmis kestämään :)

Kiukkuliina kirjoitti:

...anoppini ei ole hyväksynyt minua koskaan ns. perheensä jäseneksi? Ei edes silloinkaan, kun olin hänelle kiltti ja auttavainen (seurustelun alussa)?! Kaikki asiat, joista anoppini keskustelee mieheni kanssa, ovat kuulemma sellaisia, että ne eivät kuulu minulle? Kun en ole kuulemma perheenjäsen? Vaikka olen ollut kihloissa mieheni kanssa jo kohta kolmisen vuotta? Seurusteltukin ollaan jo viitisen vuotta? ...!

"Mieheni on liian kiltti ja olen huomannut, että hänen vanhempansa "kaappaavat vallan", kun menemme käymään."

-Aivan. Mieheni ei koskaan kyseenalaista äitinsä sanoja ja puheita -minun kyllä? Eikä myöskään veljensä. Uskoo kaiken, mitä he miehelleni "syöttävät". Äidissä ei ole koskaan mitään vikaa. Velikin on aina "puhdas pulmunen". Minä olen kyllä ratkaissut asian niin, että meidän lapsetkaan eivät vieraile anoppini tai appeni luona tulevaisuudessa. Käyköön mieheni siellä edelleenkin yksin...! Tällainen anoppihan mikä minulla nyt sattuu olemaan, "kaappaa vallan" näistä lapsenlapsistakin...kun kerran on osannut tehdä sen omille lapsilleenkin?!!!

Lue lisää

"Minä olen kyllä ratkaissut asian niin, että meidän lapsetkaan eivät vieraile anoppini tai appeni luona tulevaisuudessa. Käyköön mieheni siellä edelleenkin yksin...!"

Lapset eivät kai kuitenkaan ole yksin sinun (ellet ryhdy sinkkuäidiksi ja hanki lapsia spermapankin kautta), joten miehelläsi saattaa olla tähän jotain sanomista. Jos uskaltaa mielipiteitään tuoda julki...

Kiukkuliina kirjoitti:

Outoapa hyvinkin. En varmasti lähiaikoina tule vierailemaan anoppini luona, käyköön mieheni siellä vaikka yksin! Sekin riepoo kyllä minua, kun perheemme eivät ole ns. samalla viivalla: minun mieheni kyllä tykkää vastaavasti vierailla viikonloppujakin minun vanhempien luona, mutta minä en voi vierailla hänen äitinsä luona (kun tilanne on mikä on)?!

Mieheni on yksinkertaisesti niin KILTTI. Liian kiltti. :(

"Tai ehkä hän mainitsee niistä miehellesi, joka ei kommentoi asiaa mitenkään joten hän kuvittelee asian olevan sinullekin ok. Soitteleeko hän edes miehellesi/sinulle, vai onko se aina veli joka ottaa yhteyden ja ehdottaa vierailun?"

-Kyllä se aina on se veli, joka ilmoittaa miehelleni tulostaan. Ja tuskin kyselee puhelimessa, että voiko meille edes tulla. Tulee vaan, kun kerta hänelle ITSELLE niin sopii.

"Mitä vikaa Tiimarin tuikkukupeissa on? Jos hän olisi käynyt teillä (ilmeisesti hän ei ole?) hän ehkä näki ne ja ajatteli niiden sopivan sisustukseenne? Ei sillä lahjan arvolla tulisi olla merkitystä, vaan ajatus on tärkein (klisee, mutta totta)."

-Ai mitä vikaa? No minulla on jo tuota "krääsää" ihan tarpeeksi omastakin takaa. En todellakaan tarvitse lisää tuikkukuppeja tms. nurkkiini pyörimään. Sitä paitsi, ne on jo jossain kaatopaikalla. Annoin ne miehelleni ja käskin hänen palauttaa ne äidilleen-> mieheni viskasi ne suutuspäissään sitten roskikseen...että näin.

"Onko hän tarjonnut bensarahaa miehellesi, joka sitten on kieltäytynyt ottamasta rahaa äidiltään? Vai eikö akka tajua lainkaan, että voisi tarjota rahaa (jota tuskin ottaisitte)."

-Ei ole tarjonnut. Ja mieheni ei koskaan kieltäydy bensarahasta, jos esim. minä tai isänsä sitä tarjoamme? Miksi kieltäytyisi siis omalta äidiltäänkään? Ja olinhan itsekin näkemässä tämän "ilmaisen kyydityksen" viime keväänä.

Entäs onko se jokin ihme perinne, että pidetään kirjahyllyssä omaa syntymätodistusta, oikein kehyksien kanssa? Outoa. Todella outoa. Anopillani on nimittäin oma syntymätodistus omassa kirjahyllyssään. Eihän nyt sellaisia pidetä kirjahyllyssä!

Lue lisää

Ei sinulla ole mitään pakkoa vierailla miehesi äidin luona, varsinkaan, kun teillä ei ole yhteisiä lapsia. Miksi mennä käymään jonku luona, jossa ei viihdy tai jossa tuntee itsensä hyväksikäytetyksi? Sinun on turha ottaa stressiä siitä, ettet "voi" vierailla anoppisi luona. Ei se ole sinulta mitään pois, vai onko? Hieno homma, että miehesi tulee hyvin toimeen vanhempiesi kanssa, mutta olisiko se ongelma, jos hän ei tulisi? Te olette nyt keskenään perhe, ja äidit ja isät ja muut ovat sukua, eikö vain? Ketään ei pakoteta pitämään yhteyttä omaan - saati sitten toisen - sukuun. Se tehdään ihan muista syistä kuin pakosta, tai ainakin näin pitäisi olla.

Minä en ymmärrä, miten kiltteys voi olla ongelma. Kyseessä on sentään hänen äitinsä, eikä mikään ventovieras. Ihan ymmärrettävää, että miehesi haluaa auttaa äitiään kaiken tavoin, ja olla loukkaamatta tämän mieltä, eikö vain?

Jos kerta kyseessä on veli itse, joka soittelee ja kyselee vierailuista, ehkä anoppi ei tiedä että se on sulle ongelma? Hän on vamrasti ihan vain tyytyväinen siihen, että veljet tulevat keskenään toimeen ja nuoremmalla on hyvät suhteet vanhemman perheeseen? Mieti asiaa anopin kannalta: hänen poikansa sopivat keskenään vierailuista, eikä kukaan kysy häneltä esim. ruokarahaa tai kerro, ettei vierailu sopii. Onko se ihme, jos hän luulee asian olevan ok?

Eiköhän meillä kaikilla ole krääsää nurkat täynnä, mutta miksi silti haukut anoppisi antamaa lahjaa? Ei lahjoja arvostella arvon tai edes käytännöllisyyden mukaan, ehkäpä sinäkin olet joskus antanut jotain turhaa jollekin?

Olet siis kerran nähnyt, että anoppi pääsi ilmaiseksi jonnekin miehesi kyydillä? Oletko aivan varma, ettei anoppi jossakin vaiheessa ole tarjoutunut maksamaan, ja miehesi on kieltäytynyt? En minä ainakaan vaadi (enkä edes ottaisi) rahaa vanhemmiltani, kun heitä joskus kuskaan jonnekin tai haen asemalta kun he tulevat meille kylään. Ja mitä tähän miehesi äitisuhteen tulee, ehkä hänellä on huono omatunto? Hän ehkä tuntee hylkänneensä äitinsä erossa, ehkä hänellä on huono omatunto, kun ei voinut/saanut kasvaa äitinsä luona? Ehkä hänellä on hieman vaikeaa olla äitinsä seurassa, ehkä hän haluaa kompensoida sitä menetettyä aikaa, jolloin hän ei asunut äitinsä kanssa?

Ihan sama, vaikka äiti on "sysänyt" poikansa isän luo ja näin ollen luopunut hänestä, lapsen mielestä se saattaa hyvinkin olla oma vika. Ehkä miehesi tuntee olleensa "huono poika", ja yrittää sitä nyt kompensoida olemalla hyvä poika? Oletteko lainkaan keskustelleet tällaisista asioista? Isäänsä ja sinuun hänellä on paljon rennompi suhde, ja uskaltaa siis ottaa vastaan tarjottuja rahoja.

Ja mitä tuohon syntymätodistukseen tulee: äidilläni on kirjahyllyssä tupsu oman äitinsä hiuksia. Omituista, vai mitä? Isälläni taas on seinällä työporukan hiihtokilpailun diplomi, hän tuli jaetulle kolmannelle sijalle (neljä osallistujaa). Omituista, vai onko? Jokainen pitää esillä ja säästössä itselleen tärkeitä ja rakkaita asioita. En kukaan meistä voi tuomita jotain normaaliksi ja jotain toista epänormaaliksi.

että hänen veljensä roikkuu aina sen viikonlopun koko ajan mieheni perässä. Ei ole lyhyt ikäero: mieheni on 28-vuotias, veljensä 17-vuotta.

Jo alusta asti minä olen ollut se "perheen hajottaja" ja "joka vien aikaa veljeksiltä" tms. Huh, seurustelumme alussa tämä pikkuveli tunki jopa minunkin luokse - silloin kun olisin halunnut olla ihan vain kaksistaan mieheni kanssa?!

Ja kun esim. käymme kaupassa tms. kolmistaan, tämä veli kerkeää aina auton etupenkille istumaan jne. Kokoajan pitää siis jollain lailla kilpaillakin sen kanssa?

Kiukkuliina kirjoitti:

että hänen veljensä roikkuu aina sen viikonlopun koko ajan mieheni perässä. Ei ole lyhyt ikäero: mieheni on 28-vuotias, veljensä 17-vuotta.

Jo alusta asti minä olen ollut se "perheen hajottaja" ja "joka vien aikaa veljeksiltä" tms. Huh, seurustelumme alussa tämä pikkuveli tunki jopa minunkin luokse - silloin kun olisin halunnut olla ihan vain kaksistaan mieheni kanssa?!

Ja kun esim. käymme kaupassa tms. kolmistaan, tämä veli kerkeää aina auton etupenkille istumaan jne. Kokoajan pitää siis jollain lailla kilpaillakin sen kanssa?

Lue lisää

sinunkin näkökulmasi asiaan. Ei todellakaan liiallinen roikkuminen ole kenellekään hyvä asia, eikä varsinkaan kun miehesi velikin alkaa jo olla aikuinen! Kyllähän pikkuveli usein varmasti ihailee isoveljeään, minullakin on 11 vuotta vanhempi isosisko ja kuulemma hän oli minun suurin idolini, yritin parhaani mukaan matkia häntä kaikessa. Mutta tämä oli siis ollessani 4-, 5-vuotias...

Minun miehelläni ei ole tuommoisia veljiä, mutta jotenkin tunnistan saman ihmistyypin eräästä hänen kaveristaan. Mitään läheisiä sydänystäviä he eivät ole koskaan olleet, mutta sille tyypille (joka lähentelee kolmeakymmentä ikävuotta) näyttää olevan kova pala purtavaksi, kun minä olen kuvioissa mukana. Hän ei osaa puhua luontevasti minulle (eikä kai yleensäkään naisille), ei katsokaan päin enkä muista että hän olisi ikinä sanonut minulle mitään PAITSI yhden kerran kun oli puhe auton moottorin koosta (harkitsen auton vaihtoa). Joillekin voi olla siis mahdotonta suhtautua luonnollisesti ystävien parisuhteisiin. Vielä vaikeampaa se on tietysti kun kyseessä on lähisukulainen kuten veli. Miehesi veljen puolustus on se että hän on vielä nuori, mutta totta kai olettaisi miehesi näyttävän kaikille, myös veljelleen, että SINÄ olet hänen elämässään ykkösenä nyt. Toki muillekin on tilaa, mutta sinun paikkasi on hänen vierellään kuten kuuluu.

Toivottavasti pystyt puhumaan asiasta miehesi kanssa. Sano että sinusta tuntuu kuin hänen veljensä olisi jotenkin hirveän mustasukkainen kun isoveli nyt seurustelee. Jos veli oppii hyväksymään tämän ja kunnioittamaan suhdettanne, niin kaipa hän silloin myös antaa teille omaa rauhaa. Miehesi on joka tapauksessa omalla käytöksellään käynnistettävä nyt se muutos. Sinä viet aikaa veljeksiltä, kyllä, ja se on erittäin luonnollista! Lapset kasvavat ja aloittavat oman elämän. Sille ei pikkuveli voi mitään.