Tämä on taas niitä päiviä, kun mitään tekemistä ei ole.
Rento asento sohvalla, jalat reunan päälle aseteltuna.
Ajatus saa lentää, mutta takertuu heti evoluutioteoriaan.
Kun yleensä vahvimmat ja pystyvimmät parittelevat
saaden jälkeläisiä, joiden geenit ovat parhaat mahdolliset.
Tosin ihminen on asian jo kääntänyt pois luonnollisesta
tapahtumasta ja sekoittanut siihen rahan ja rakkauden.
Jos nyt raha sivuutetaan myöhempiin pohdiskeluihin,
voiko esim. pihakoivu tuntea rakkautta viereisellä tontilla
olevaa lajikumppania kohtaan. Lajin jatkaminen parhaiden
geenien kera, kuinka se tapahtuu?
Jos parhaissa voimissaan oleva rauduskoivu päättää heittää
siitepölyryöpyn vähän matkan päässä olevaan viehkeään
nuoreen koivuneitoon. Ottaako sattuma tuulen muodossa liiaksi
osaa tapahtumien kulkuun?
Jospa annokset ajautuu viereisellä tontilla olevaan vanhan
riippakoivun hoteisiin. Mitä tulee jälkeläisistä, jos onnistuu
suvunjatkaminen. Saattaako nuoren koivuneidon avoimuus
johtaa jonkin vanhan vaivaiskoivun siitepölyn uhriksi.
Tuulella taitaa olla liian suuri osuus tapahtumien kulussa?
Toivottavasti koivut eivät tunne rakkauden tunteita, vaikka
valoa ja esteitä tunnistavatkin. Mietiskelyn lomassa avattu
appelsiini saa taas uudet ajatukset juoksemaan.
Miksi tässä appelsiinissa on kaksitoista erillistä viipaletta?
Miksi ei kymmenen, yksitoista, tai jotain muuta. Mikä senkin
asia on päättänyt appelsiinin puolesta, koska asianhan on
päätetty ihmisen toimesta, ei ainoatakaan siementä koko
appelsiinin hedelmälihan seassa.
Tietääkö appelsiini tekevänsä turhaa työtä? Ahneet ihmiset
käyttävät sumeilematta suvunjatkamisviettiä omiin
tarkoitusperiinsä. Kauanko appelsiini suostuu tähän, ilman
tunnetta tuotettuun keinosiemennykseen?
Rento asento sohvalla, jalat reunan päälle aseteltuna.
Ajatus saa lentää, mutta takertuu heti evoluutioteoriaan.
Kun yleensä vahvimmat ja pystyvimmät parittelevat
saaden jälkeläisiä, joiden geenit ovat parhaat mahdolliset.
Tosin ihminen on asian jo kääntänyt pois luonnollisesta
tapahtumasta ja sekoittanut siihen rahan ja rakkauden.
Jos nyt raha sivuutetaan myöhempiin pohdiskeluihin,
voiko esim. pihakoivu tuntea rakkautta viereisellä tontilla
olevaa lajikumppania kohtaan. Lajin jatkaminen parhaiden
geenien kera, kuinka se tapahtuu?
Jos parhaissa voimissaan oleva rauduskoivu päättää heittää
siitepölyryöpyn vähän matkan päässä olevaan viehkeään
nuoreen koivuneitoon. Ottaako sattuma tuulen muodossa liiaksi
osaa tapahtumien kulkuun?
Jospa annokset ajautuu viereisellä tontilla olevaan vanhan
riippakoivun hoteisiin. Mitä tulee jälkeläisistä, jos onnistuu
suvunjatkaminen. Saattaako nuoren koivuneidon avoimuus
johtaa jonkin vanhan vaivaiskoivun siitepölyn uhriksi.
Tuulella taitaa olla liian suuri osuus tapahtumien kulussa?
Toivottavasti koivut eivät tunne rakkauden tunteita, vaikka
valoa ja esteitä tunnistavatkin. Mietiskelyn lomassa avattu
appelsiini saa taas uudet ajatukset juoksemaan.
Miksi tässä appelsiinissa on kaksitoista erillistä viipaletta?
Miksi ei kymmenen, yksitoista, tai jotain muuta. Mikä senkin
asia on päättänyt appelsiinin puolesta, koska asianhan on
päätetty ihmisen toimesta, ei ainoatakaan siementä koko
appelsiinin hedelmälihan seassa.
Tietääkö appelsiini tekevänsä turhaa työtä? Ahneet ihmiset
käyttävät sumeilematta suvunjatkamisviettiä omiin
tarkoitusperiinsä. Kauanko appelsiini suostuu tähän, ilman
tunnetta tuotettuun keinosiemennykseen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mietiskely on kivaa. Se on oikein antoisaa puuhaa. Olen ratkonnut lukuisia matemaattisia ongelmia kuvailemallasi tavalla, jalat rennosti sohvan reunalla. Kun ihminen tarpeeksi miettii, tulee niihin pohdintoihin lopulta myös vastauksia (joko silloin tai sitten paljon myöhemmin jossain kaupan kassalla).
Mielenkiintoinen aihe, jota lähestyit mielenkiintoisesta näkökulmasta.
Erityisesti pidin appelsiini- vertailusta. Muuten teksti oli mielestäni hieman sekava.
>>Tosin ihminen on asian jo kääntänyt pois luonnollisesta
tapahtumasta ja sekoittanut siihen rahan ja rakkauden.>>
Mitä tarkoita luonnollisella tapahtumalla? Eikö suvunjatkamisviettiin ole ennen kuulunut edes jonkin verran rakkautta?
>>Toivottavasti koivut eivät tunne rakkauden tunteita, vaikka
valoa ja esteitä tunnistavatkin.>>
Tarkoitatko, että rakkaus turmelee?
Ihmisten pitäisi olla tunteettomia koneita, jotka vain pitävät huolta suvun jatkumisesta?
Mielestäni aika kylmää tekstiä. Ihminen nähdään pahana, joka turmelee jopa kasvien ja hedelmien lisääntymistä.
6pist.