Millanen soitin pitää olla että savikiekot soi? Varmaankin sellainen joka pyörittää 78 rpm? Entä neula, käykö sama neula myös LP-levyille? Millainen neula savikiekoille käy?
Vastaukset 20
- soitin
Tietenkin 78 rpm:ää pitää löytyä.
Meulan säde on suurempi kuin LP-levyillä. Eli oman neulansa tarvitsisi ja sellaisen löytäminen voi olla vaivalloista. Luultavasti koko äänirasia menee vaihtoon neulan mukana.
Tavallinen LP-levyn neula menee uran pohjalla ja siitä johtuen neulasuhina on turhan voimakasta. Kyllä soitto silti onnistuu. Jos ei löydy kierroksia tarpeeksi, niin sitten äänitetään levy tietokoneelle ja äänenkäsittelyohjelmalla lisätään toistonopeus oikeaksi. Ja poistetaan kohinat.
Joku voi väittää, että savikiekko turmeltuu, jos sitä soittaa LP-neulalla. Se on kyllä puppua. Parin gramman neulapainolla ei kovaa shellakkalevyä tuhota kun grammareiden neulapainot olivat sentään useita kymmeniä grammoja, jopa reippasti yli 100g!- Anonyymi
Höpö höpö savikiekkojen toisto ei onnistu LP-neulalla. ja neuloja saa mistä vain uusia, kaktuksen piikistä ja bambusta tehdyt ovat savikiekko ystävällisiä eivätkä kuluta levyjä.
- Kruunuradiosta
Kruunuradiossa on ainakin hyvä valikoima levysoittimia ja äänirasioita. Kysäisepä sieltä.
- historiasta
Vieläkö noita savikiekkoja paljonkin kuunneltiin/tehtiin LP-levysoitinten aikakaudella? Mä olen nähnyt savikiekkoja soitettavan vain vanhoilla veivattavilla grammareilla joissa oli metallinen neula. LP-aikakauden soittimet joita olen käyttänyt olikin suunniteltu yksinomaan LP-levyille, eli neula oli sen mukainen, samoin pyörimisnopeudet.
Mitenkäs tuo siirtymäaika. Soiteltiinko silloin vielä savikiekkoja LP-levyille tehdyllä neulalla? Vaikea kuvitella että kovinkaan moni olisi vaihtanut modernimpaan stereolevysoittimeen neulan erikseen vanhoja monolevyjä varten.- Okaro
Eihän ihmiset heti vaihtaneet vanhoja levyja pois varsinkin, kun muistaa miten paljon köyhempiä ihmiset olivat. Nyt on kulunut reilusti 20 vuotta CD:n tulosta ja silti toiset kuuntelevat vinyylejä joten luonnollisesti moni kuunteli savikiekkoja vielä 60-luvulla. Tuolloin levareissa yleensä oli neljä nopeutta: 16, 33, 45 ja 78. Toi 16 oli puhelevyihin. Tietosanakirjan mukaan äänirasiassa oli molemmat neulat. En tiedä miten neula valittiin. Käsittääkseni 16 ja 78 putosivat valikoimasta pois vasta 1970-luvun loppupuolella. Tuotannosta savikiekot toki katosivat nopeammin, ehkä 1950-luvulla.
- historiasta
Okaro kirjoitti:
Eihän ihmiset heti vaihtaneet vanhoja levyja pois varsinkin, kun muistaa miten paljon köyhempiä ihmiset olivat. Nyt on kulunut reilusti 20 vuotta CD:n tulosta ja silti toiset kuuntelevat vinyylejä joten luonnollisesti moni kuunteli savikiekkoja vielä 60-luvulla. Tuolloin levareissa yleensä oli neljä nopeutta: 16, 33, 45 ja 78. Toi 16 oli puhelevyihin. Tietosanakirjan mukaan äänirasiassa oli molemmat neulat. En tiedä miten neula valittiin. Käsittääkseni 16 ja 78 putosivat valikoimasta pois vasta 1970-luvun loppupuolella. Tuotannosta savikiekot toki katosivat nopeammin, ehkä 1950-luvulla.
Mä luin kanssa jostain myynti ilmoituksesta että jossain soittimessa olisi ollut tuo 16rpm nopeus, mutta en ole koskaan törmännyt levyihin joissa tuota käytettäisiin. Oliko tuo kovinkin harvinainen? Vai otettiinko sitä nopeutta koskaan edes oikeasti käyttöön?
Onko mitään esimerkkejä siitä millä levyillä olisi käytetty tuota 16 nopeutta ja mistä sellaisia löytäis? - vaihtaminen
Okaro kirjoitti:
Eihän ihmiset heti vaihtaneet vanhoja levyja pois varsinkin, kun muistaa miten paljon köyhempiä ihmiset olivat. Nyt on kulunut reilusti 20 vuotta CD:n tulosta ja silti toiset kuuntelevat vinyylejä joten luonnollisesti moni kuunteli savikiekkoja vielä 60-luvulla. Tuolloin levareissa yleensä oli neljä nopeutta: 16, 33, 45 ja 78. Toi 16 oli puhelevyihin. Tietosanakirjan mukaan äänirasiassa oli molemmat neulat. En tiedä miten neula valittiin. Käsittääkseni 16 ja 78 putosivat valikoimasta pois vasta 1970-luvun loppupuolella. Tuotannosta savikiekot toki katosivat nopeammin, ehkä 1950-luvulla.
Yhteen aikaan suhteellisen halvoissa äänirasisoissa oli kaksi neulaa, joista yksi oli nykyisen kaltaisille mikrouralevyille ja toinen savikiekoille. Neulat olivat yleensä rasian vastakkaisilla puolilla. Neulan vaihto tapahtui pyöräyttämällä rasia ympäri. Halpojen levysoittimien rasiat olivat ns. kiderasioita joissa pietsosähköinen kide sai aikaan sähkövirran uran vaihteluiden mukaan. Rasian ulostulojännite oli suuruusluokaltaan kymmenkertainen nykyisiin mm-rasioihin verrattuna. Rasia ei myöskään tarvinnut erillistä toistokäyrän korjausta joten se oli liitettävissä helposti mihin tahansa vahvistimeen. Kalliimmissa laitteistoissa oli yleensä vaihdettava koko rasia sen mukaan minkälaista levyä halusi kuunnella.
- muistelee...
Savikiekkojen valmistus Suomessa loppui vasta 1960-luvun alkupuolella. Suomessa 33/45rpm ja 78 rpm levyt elelivät rinnakkain tuollaiset 8 ... 10 vuotta tätä ennen ja levysoittimissa oli yleensä kolme nopeutta sekä n. mikrouraneula (vinyylilevyille) ja ns. normaalineula grammarilevyille. Neuloja saattoi olla kaksi erillistä kappaletta ja haluttu saatiin käyttöön kääntämällä hieman koko äänirasiaa. Tavallisin ns. kideäänirasia sitten 60...70 -luvuilla oli varmaankin Philipsin tyyppi, jossa molemmat neulat olivat samassa neulavarren kärjessä vastakkaisilla puolilla, joten neulan valinta tapahtui yksinkertaisesti pyöräyttämällä koko neulaa 180 astetta.
Stereolevyjen valmistukseen Suomessa siirryttiin vasta v. 1968. Ulkomaiset levytkin olivat useimmiten mono-versioita tätä ennen, sillä perinteisissä äänirasioissa neula ei juuri joustanut kuin vaakatasossa ja stereolevyn soittaminen monorasialla tuhosi levyn stereoinformaation muutamalla soitolla. Yllä mainitsemani Philipsin rasiat (tuplaneulallakin varustetut) oli kuitenkin suunniteltu 60-luvun alkupuolelta jo stereolevyjä varten vaikka kanavat oli saatettu kytkeä yhteen pienellä metalliliuskalla. - määritelmä
tarkoittanet varmaan vinyylilevyä sillä myös cd-levyt on lp-levyjä jos ei singlejä.
elikkä puhukaa jatkossa vinyylilveyistä jos tarkoitat niitä isoja mustia levysoittimella soitettavia levyjä. - dsd
historiasta kirjoitti:
Mä luin kanssa jostain myynti ilmoituksesta että jossain soittimessa olisi ollut tuo 16rpm nopeus, mutta en ole koskaan törmännyt levyihin joissa tuota käytettäisiin. Oliko tuo kovinkin harvinainen? Vai otettiinko sitä nopeutta koskaan edes oikeasti käyttöön?
Onko mitään esimerkkejä siitä millä levyillä olisi käytetty tuota 16 nopeutta ja mistä sellaisia löytäis?Kielikursseja ja äänikirjoja on ollut tuolla nopeudella.
- Kehä 3 takaa.
määritelmä kirjoitti:
tarkoittanet varmaan vinyylilevyä sillä myös cd-levyt on lp-levyjä jos ei singlejä.
elikkä puhukaa jatkossa vinyylilveyistä jos tarkoitat niitä isoja mustia levysoittimella soitettavia levyjä.Vinyylilevyä kutsuttiin LP levyksi,pienempää EP levyksi(n.4kpl/puoli) single levy 1 kappale/puolikas 45r/min.Single ja EP yleensä 17cm halkaisija.
Käytettiin myös levyautomaateissa 17cm single levyjä.
LP levu 12" n.30cm halkaisija 33r/min.Myöhemmin maxi single jossa 1-2kpl/puoli halkaisija sama kuin LP 45r/min.Kierros luvut minuutissa voivat olla muitakin kuin 33 ja 45r/min riippumatta levyn koosta.
Kierrosluku ilmoitettin levyn keski etiketissä ainakin jos se poikkesi normaalista. - pertsa
historiasta kirjoitti:
Mä luin kanssa jostain myynti ilmoituksesta että jossain soittimessa olisi ollut tuo 16rpm nopeus, mutta en ole koskaan törmännyt levyihin joissa tuota käytettäisiin. Oliko tuo kovinkin harvinainen? Vai otettiinko sitä nopeutta koskaan edes oikeasti käyttöön?
Onko mitään esimerkkejä siitä millä levyillä olisi käytetty tuota 16 nopeutta ja mistä sellaisia löytäis?Multa löytyy tuommonen piano konserto symph. 6 Romeo&Juliet. Jenkkipainos. Levy on tosi vanha, kannessa lukee 1957. En tiedä onko ihan niin vanha, todennäköisesti on. Ainakin kannen tietojen mukaan tuo 16 kierrosta riittää hyvään äänenlaatuun. Muutenkin kannen tietojen mukaan vaikuttais olevan jenkkien jonkun verran käyttämä nopeus. Ääntä en ole itse pystynyt testaamaan, vaikka multa löytyy kotoa 6kpl vinyylisoittimia, yksikään ei soita tuota nopeutta. Eipä silti, tuskin noin vanhassa äänityksessä eroa kuulisikaan.Levyn olen löytänyt joskus kirpparilta.
- JL2
pertsa kirjoitti:
Multa löytyy tuommonen piano konserto symph. 6 Romeo&Juliet. Jenkkipainos. Levy on tosi vanha, kannessa lukee 1957. En tiedä onko ihan niin vanha, todennäköisesti on. Ainakin kannen tietojen mukaan tuo 16 kierrosta riittää hyvään äänenlaatuun. Muutenkin kannen tietojen mukaan vaikuttais olevan jenkkien jonkun verran käyttämä nopeus. Ääntä en ole itse pystynyt testaamaan, vaikka multa löytyy kotoa 6kpl vinyylisoittimia, yksikään ei soita tuota nopeutta. Eipä silti, tuskin noin vanhassa äänityksessä eroa kuulisikaan.Levyn olen löytänyt joskus kirpparilta.
Minulla on pari levysoitinta, jotka pyörittävät myös 16 rpm nopeudella. Kuvia: http://jorma-lindqvist.net/audio/portab/phonographs.html
Jos joskus päätät luopua levystä.... - diskj
historiasta kirjoitti:
Mä luin kanssa jostain myynti ilmoituksesta että jossain soittimessa olisi ollut tuo 16rpm nopeus, mutta en ole koskaan törmännyt levyihin joissa tuota käytettäisiin. Oliko tuo kovinkin harvinainen? Vai otettiinko sitä nopeutta koskaan edes oikeasti käyttöön?
Onko mitään esimerkkejä siitä millä levyillä olisi käytetty tuota 16 nopeutta ja mistä sellaisia löytäis?Itse soittelin levyjä eräässä tanssipaikassa vuosina 1958-1962.Jos halusin itse tanssimaan laitoin kyseisen levyn soimaan.Soittoaika oli n.1 tunti.En tiedä mistä levyjä saisi,enempää kuin soitintakaan jossa olisi kyseinen kierrosnopeus.Kyselepä antikvarialiikkeistä
- Anonyymi
muistelee... kirjoitti:
Savikiekkojen valmistus Suomessa loppui vasta 1960-luvun alkupuolella. Suomessa 33/45rpm ja 78 rpm levyt elelivät rinnakkain tuollaiset 8 ... 10 vuotta tätä ennen ja levysoittimissa oli yleensä kolme nopeutta sekä n. mikrouraneula (vinyylilevyille) ja ns. normaalineula grammarilevyille. Neuloja saattoi olla kaksi erillistä kappaletta ja haluttu saatiin käyttöön kääntämällä hieman koko äänirasiaa. Tavallisin ns. kideäänirasia sitten 60...70 -luvuilla oli varmaankin Philipsin tyyppi, jossa molemmat neulat olivat samassa neulavarren kärjessä vastakkaisilla puolilla, joten neulan valinta tapahtui yksinkertaisesti pyöräyttämällä koko neulaa 180 astetta.
Stereolevyjen valmistukseen Suomessa siirryttiin vasta v. 1968. Ulkomaiset levytkin olivat useimmiten mono-versioita tätä ennen, sillä perinteisissä äänirasioissa neula ei juuri joustanut kuin vaakatasossa ja stereolevyn soittaminen monorasialla tuhosi levyn stereoinformaation muutamalla soitolla. Yllä mainitsemani Philipsin rasiat (tuplaneulallakin varustetut) oli kuitenkin suunniteltu 60-luvun alkupuolelta jo stereolevyjä varten vaikka kanavat oli saatettu kytkeä yhteen pienellä metalliliuskalla.Joihinkin äänirasioihin sai savikiekkojen soittoa varten oman neulan. Tälläisiä on vieläkin saatavana. Muistaani joihinkin Ortofonin rasioihin saa sen savikiekkojen soittoa varten tarkoitetun neulan. Nykyisin on saatavana soittimia, joissa on tuo 78 rpm nopeus.
- justeeri
Tuossa puolivuotta sitten tutustuin alan tuntijaan,gramofonien suhteen.Ostin itsekkin sen aidon alkuperäisen veivivoimalla toimivan soittimen.Laadusta kannattaa maksaa ja virheettömyydestä,sillä soittimissakin on eroa.
Alto,Hismaster, ovat kysytyimmät laatusoittimet.Alkuperäiset saksalaiset laatutuotteet.
Hintataso on 250----380 euroo.
Joskus mukana levyjäkin.
Kuopiossa yks kaveri myy huoltaa ja välittää kyseisiä masinoita.Jos sua kiinnostaa kokeiles,
mail,[email protected] lisää infoo.- opuli1929
Minulla on kolmisenkymmentä levyä menossa siivouksee.
Kyllä ne rahisee loppuun asti.
On myös garmmarikin Columpos veivattava lähdössä. - tino.vaara
opuli1929 kirjoitti:
Minulla on kolmisenkymmentä levyä menossa siivouksee.
Kyllä ne rahisee loppuun asti.
On myös garmmarikin Columpos veivattava lähdössä.Terve Opuli! Vieläkö savikiekkosi ja rammarisi ovat tallella? Jos et ole niitä vielä siivonnut pois, olisin kiinnostunut niistä. Savikiekoista noin viisi euroa kappaleelta, kunnosta ja artistista riippuen. Grammarista noin 100 - 150 euroa, mallista ja kunnosta riippuen. Minut saat kiinni tästä numerosta: 040- 4112 484. Ystävällisin terveisin Kemistä: Into Vaattovaara.
- savikiekkoja+2000kpl vinyyliä
tino.vaara kirjoitti:
Terve Opuli! Vieläkö savikiekkosi ja rammarisi ovat tallella? Jos et ole niitä vielä siivonnut pois, olisin kiinnostunut niistä. Savikiekoista noin viisi euroa kappaleelta, kunnosta ja artistista riippuen. Grammarista noin 100 - 150 euroa, mallista ja kunnosta riippuen. Minut saat kiinni tästä numerosta: 040- 4112 484. Ystävällisin terveisin Kemistä: Into Vaattovaara.
Mulla olis tino aika paljon savikiekkoja..varsinkin vanhoja venäläisiä levyjä ja joukossa harvinaisuuskia...jos vanhat levyt kiinnostaa ota yht [email protected] niin tutkitaan asiaa tarkemmin
- Torvi
Voiko grammarilla soittaa myös tavallisia vinyylejä?Haluaisin mökillä kuunnella levyjä, mutta mökillä ei sähköjä.veivattava grammari Ois siihen sopiva jos pyörittää myös vinyylejä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1241325
Hei, voitko kuunnella
Voisitko auttaa minua selvittämään asioita? En halua ajaa sinua hulluuteen kanssani, en sitoa sinua, en esittää vaatimu1411209Joku porukka lähtenyt täältä
Ihmeen hiljainen on palsta nyt. Yleensä tänne tulvii aloituksia yms, mutta nyt on kyllä erikoisen hiljaista.2331111Costa Rica on tympeän makuinen kahvi
Ostin kahvin hinnan romahduksen kunniaksi Costa Rican "Premium Blendiä". Piti olla sataprosenttista arabialaista. No ain611082Se kun olit pitkästä aikaa silmieni edessä
Oli kyllä sykähdyttävää. Tiedätkö, mikä laittaa minut ikävöimään sinua? Kun palautan mieleeni valtavan ihanan olemuksen,57976- 63881
- 83851
- 65667
Onkin niin, että olet hulluna minuun
mutta et uskalla sitä tuoda ilmi. Salaa haaveilet kiihkeästä suhteesta, vaan siihen se jää, ja syyksi esteet ja muut. S30610- 39565
Hämmentävä hetki: TTK:sta pudonnut Johanna Puhakka lataa pettyneenä: "Sitä ei voi kieltää"
Johanna Puhakka ja Jurijs Jurza Trosenko tippuivat Tanssii Tähtien Kanssa -kisasta. Suositussa viihdeohjelmassa nähtiin14530- 32529
Jälleen näin nainen unta sinusta
Aika usein tulet uniini, enkä tiedä, mitä se tahtoo minulle sanoa. Tällä kertaa en ollut kotonasi, vaan ulkona jossain t28519- 29496
- 65488
- 29469
En haluaisi sanoa tätä
Mutta olet sokea sille, mitä sinulla jo on! Jos minä olisin sinä, pyrkisin tekemään kaikkeni kohentaakseni nykyistä pari39465- 51451
- 24437
Olet komea ja kaikkea
En uskonut kuitenkaan miten laajasti olet kaikkien naisten ihannoinnin kohde. Jälleen kerran. Palsta on hiljainen kun o19423