tunnelmakuva

näin kerran ennen kevättä
pilvien raosta jonkin
sateenkaaren tapaisen
uusia sävyjä kirkkaina
suoraan silmistä silmiini

kai se oli vahinko
hetken harhatähtäys
ei tarkoitettu tallennettavaksi
ei ulottumaan aina
nukkuvaan sydämeen saakka

jäin kaipaamaan
piirsin pilviin arasti
sieltä langetin lohdukseni
saman jäätävän sateen
uudestaan ja uudestaan

en tiennyt että
tekisin taivaaseen reiän
olisi pitänyt ymmärtää
antaa valon vetäytyä
valita vapaasti tiensä

unohdin senkin
etteivät paiste ja sade
hio himmeästä hohtavaa
harmaus näkyy harmaampana
rinnalla kauniiden värien

kirkkaus kietoutuu
salaisuuksiinsa mutta
valju vieläkin varjossaan
laskee jokaisen säteen
nukkuu suolaiseen sumuun
7491
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

... oli erityisellä tavalla kaunis. Harvoin olen lukenut tekstiä, joka samalla tavalla kietoo mukaansa ja vaatii lukemaan yhä uudestaan.
Taidokasta. :)

Äänestä

sydämeni
lämpeni kauniille runollesi
sula valuu sydämeni sylistä
sormiini joilla kirjoitan

kaunis taidokas runosi

Äänestä

koska tämä sai
hymyilemään salaperäisyydellään

runo kuin kuiskaus
viivytellen
silmäkulmani
pienen pienessä
juonteessa

hymyn ryppy vai mikä lie

Äänestä

Runo oli erikoisuudellaan erittäin hyvä,
piti lukea toisen ja vielä kolmannenkin kerran.

Äänestä

kirjoitin todella sekavissa tunnelmissa, oikeastaan olin aika pohjalla. Kun hämärään tottunut pyrkii valoa kohti, huomaa tallovansa tahattomasti varpaita ja pyörivänsä ympyrää mahdottoman ympärillä. Eikä koskaan tiedä, onko valo tulossa vai menossa ja aikooko viipyä, vapaaehtoisesti...

Äänestä

eivät lauseet, välimerkit, heikennä runoa, päinvastoin. Puuronkeitto ei paranna.

Äänestä
  • kiitän, en toki halua ajatusten puuroutuvan selkeyden puutteeseen. Tarvitaan enemmän jäsentelyä, ymmärrän.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


mahdottomuudesta kirjoitti:

näin kerran ennen kevättä
pilvien raosta jonkin
sateenkaaren tapaisen
uusia sävyjä kirkkaina
suoraan silmistä silmiini

kai se oli vahinko
hetken harhatähtäys
ei tarkoitettu tallennettavaksi
ei ulottumaan aina
nukkuvaan sydämeen saakka

jäin kaipaamaan
piirsin pilviin arasti
sieltä langetin lohdukseni
saman jäätävän sateen
uudestaan ja uudestaan

en tiennyt että
tekisin taivaaseen reiän
olisi pitänyt ymmärtää
antaa valon vetäytyä
valita vapaasti tiensä

unohdin senkin
etteivät paiste ja sade
hio himmeästä hohtavaa
harmaus näkyy harmaampana
rinnalla kauniiden värien

kirkkaus kietoutuu
salaisuuksiinsa mutta
valju vieläkin varjossaan
laskee jokaisen säteen
nukkuu suolaiseen sumuun

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu