näin kerran ennen kevättä
pilvien raosta jonkin
sateenkaaren tapaisen
uusia sävyjä kirkkaina
suoraan silmistä silmiini
kai se oli vahinko
hetken harhatähtäys
ei tarkoitettu tallennettavaksi
ei ulottumaan aina
nukkuvaan sydämeen saakka
jäin kaipaamaan
piirsin pilviin arasti
sieltä langetin lohdukseni
saman jäätävän sateen
uudestaan ja uudestaan
en tiennyt että
tekisin taivaaseen reiän
olisi pitänyt ymmärtää
antaa valon vetäytyä
valita vapaasti tiensä
unohdin senkin
etteivät paiste ja sade
hio himmeästä hohtavaa
harmaus näkyy harmaampana
rinnalla kauniiden värien
kirkkaus kietoutuu
salaisuuksiinsa mutta
valju vieläkin varjossaan
laskee jokaisen säteen
nukkuu suolaiseen sumuun
pilvien raosta jonkin
sateenkaaren tapaisen
uusia sävyjä kirkkaina
suoraan silmistä silmiini
kai se oli vahinko
hetken harhatähtäys
ei tarkoitettu tallennettavaksi
ei ulottumaan aina
nukkuvaan sydämeen saakka
jäin kaipaamaan
piirsin pilviin arasti
sieltä langetin lohdukseni
saman jäätävän sateen
uudestaan ja uudestaan
en tiennyt että
tekisin taivaaseen reiän
olisi pitänyt ymmärtää
antaa valon vetäytyä
valita vapaasti tiensä
unohdin senkin
etteivät paiste ja sade
hio himmeästä hohtavaa
harmaus näkyy harmaampana
rinnalla kauniiden värien
kirkkaus kietoutuu
salaisuuksiinsa mutta
valju vieläkin varjossaan
laskee jokaisen säteen
nukkuu suolaiseen sumuun
Vastaukset 7
Vanhimmat
... oli erityisellä tavalla kaunis. Harvoin olen lukenut tekstiä, joka samalla tavalla kietoo mukaansa ja vaatii lukemaan yhä uudestaan.
Taidokasta. :)
sydämeni
lämpeni kauniille runollesi
sula valuu sydämeni sylistä
sormiini joilla kirjoitan
kaunis taidokas runosi
koska tämä sai
hymyilemään salaperäisyydellään
runo kuin kuiskaus
viivytellen
silmäkulmani
pienen pienessä
juonteessa
hymyn ryppy vai mikä lie
Runo oli erikoisuudellaan erittäin hyvä,
piti lukea toisen ja vielä kolmannenkin kerran.
kirjoitin todella sekavissa tunnelmissa, oikeastaan olin aika pohjalla. Kun hämärään tottunut pyrkii valoa kohti, huomaa tallovansa tahattomasti varpaita ja pyörivänsä ympyrää mahdottoman ympärillä. Eikä koskaan tiedä, onko valo tulossa vai menossa ja aikooko viipyä, vapaaehtoisesti...
eivät lauseet, välimerkit, heikennä runoa, päinvastoin. Puuronkeitto ei paranna.
kiitän, en toki halua ajatusten puuroutuvan selkeyden puutteeseen. Tarvitaan enemmän jäsentelyä, ymmärrän.