KONICA MINOLTA DIMAGE 7

Dimage 7 on ns. kompakti eli kiinteällä zoomobjektiivilla varustettu kamera vuodelta 2001. Tuolloin harrastelijat saattoivat vain nähdä märkiä unia digijärkkäreistä, hinnat olivat nimittäin huikeita. Vaan eivätpä olleet kompaktitkaan ihan halpoja, Dimage 7:n alkuperäisellä hinnalla saa tänä päivänä kaksi digijärkkäriä.

D7, kuten kamera on tapana lyhentää, on nykyisten A1/2/200 kameroiden kantaisä. Optiikka vastaa 28-200 mm zoomia ja on hyvä - onhan se edelleen käytössä. Kamerassa on myös paljon aikalaisiaan parempi käyttöliittymä, manuaalinen zoomi mukaanluettuna eikä se ole yhtä toivottoman hidaskaan kuin moni aikalaisensa. Tuoreemmat ovat kuitenkin menneet selvästi ohi niin tarkennuksen nopeudessa kuin akkujen kestossakin.

D7 poikkeaa tuoreemmista (myös Konica Minolta omat mallit!) kameroista kahdessa erittäin merkittävässä seikassa:

1. Kamerassa ei ole sisäänrakennettua kohinasuodatinta, joten kuvissa, jopa kirkkaassa päivänvalossa otetuissa, on aina hieman kohinaa. Toisaalta kamera pärjää pitkillä valotusajoilla jopa monia nykykameroita paremmin suhteellisen ison (2/3 tuumaa) ja vähäpikselisen ("vain" 5 megapikseliä) kennonsa ansiosta. Nykykameroiden "kohinattomuus" on ohjelmallisen suodatuksen tulosta ja tällä ratkaisulla on tapana nostaa kädet pystyyn, kun herkkyyttä lisätään tai valotusaikaa pidennetään riittävästi.

2. Kamera käyttää omaa väriavaruuttaan, joka osuu lähemmäksi AdobeRGB:tä kuin nykyistä de facto standardia sRGB. Etenkin syvän siniset ja vihreät sävyt näyttävät harmahtavilta, jos kuvia katsellaan ohjelmalla (99,9 % kaikista ohjelmista), joka ei osaa esittää oikein kuvia, jotka eivät ole sRGB-väriavaruudessa.

http://www.pbase.com/mbjorkro/colorspace_conversion

D7 ei myöskään ole "helppo kamera", siinä ei ole edes täydellistä tähtää ja laukaise -täysautomatiikkaa (automaattisesti ylös pomppivine salaminnen jne.), vaan kuvaajan odotetaan tosiaan tietävän / olevan valmis opettelemaan, miten asiat pitää hoitaa (milloin salama pitää kytkeä päälle jne.). Ei siis kannata hankkia äitimuorille lomakameraksi, vaikka halvalla saisikin. Eikä välttämättä edes itselle... ellei sitten ole valmis tulemaan toimeen erilaisen väriavaruuden yms. kanssa tai satu tarvitsemaan jotenkuten IR-kuvaukseen soveltuvaa kameraa. D7:ssa on nimittäin heikompi IR-suodatus kuin tuoreemmissa, joten se passaa tähän lajiin niitä paremmin.

M.B. kirjoitti:

Dimage 7 on ns. kompakti eli kiinteällä zoomobjektiivilla varustettu kamera vuodelta 2001. Tuolloin harrastelijat saattoivat vain nähdä märkiä unia digijärkkäreistä, hinnat olivat nimittäin huikeita. Vaan eivätpä olleet kompaktitkaan ihan halpoja, Dimage 7:n alkuperäisellä hinnalla saa tänä päivänä kaksi digijärkkäriä.

D7, kuten kamera on tapana lyhentää, on nykyisten A1/2/200 kameroiden kantaisä. Optiikka vastaa 28-200 mm zoomia ja on hyvä - onhan se edelleen käytössä. Kamerassa on myös paljon aikalaisiaan parempi käyttöliittymä, manuaalinen zoomi mukaanluettuna eikä se ole yhtä toivottoman hidaskaan kuin moni aikalaisensa. Tuoreemmat ovat kuitenkin menneet selvästi ohi niin tarkennuksen nopeudessa kuin akkujen kestossakin.

D7 poikkeaa tuoreemmista (myös Konica Minolta omat mallit!) kameroista kahdessa erittäin merkittävässä seikassa:

1. Kamerassa ei ole sisäänrakennettua kohinasuodatinta, joten kuvissa, jopa kirkkaassa päivänvalossa otetuissa, on aina hieman kohinaa. Toisaalta kamera pärjää pitkillä valotusajoilla jopa monia nykykameroita paremmin suhteellisen ison (2/3 tuumaa) ja vähäpikselisen ("vain" 5 megapikseliä) kennonsa ansiosta. Nykykameroiden "kohinattomuus" on ohjelmallisen suodatuksen tulosta ja tällä ratkaisulla on tapana nostaa kädet pystyyn, kun herkkyyttä lisätään tai valotusaikaa pidennetään riittävästi.

2. Kamera käyttää omaa väriavaruuttaan, joka osuu lähemmäksi AdobeRGB:tä kuin nykyistä de facto standardia sRGB. Etenkin syvän siniset ja vihreät sävyt näyttävät harmahtavilta, jos kuvia katsellaan ohjelmalla (99,9 % kaikista ohjelmista), joka ei osaa esittää oikein kuvia, jotka eivät ole sRGB-väriavaruudessa.

http://www.pbase.com/mbjorkro/colorspace_conversion

D7 ei myöskään ole "helppo kamera", siinä ei ole edes täydellistä tähtää ja laukaise -täysautomatiikkaa (automaattisesti ylös pomppivine salaminnen jne.), vaan kuvaajan odotetaan tosiaan tietävän / olevan valmis opettelemaan, miten asiat pitää hoitaa (milloin salama pitää kytkeä päälle jne.). Ei siis kannata hankkia äitimuorille lomakameraksi, vaikka halvalla saisikin. Eikä välttämättä edes itselle... ellei sitten ole valmis tulemaan toimeen erilaisen väriavaruuden yms. kanssa tai satu tarvitsemaan jotenkuten IR-kuvaukseen soveltuvaa kameraa. D7:ssa on nimittäin heikompi IR-suodatus kuin tuoreemmissa, joten se passaa tähän lajiin niitä paremmin.

Tapana on lyhentä Di7 ja vielä i perään jos on i-malli.

Neatimage onneksi hoitaa kohinat pois päiväjärjestyksestä.