... kirjoitukseni:
Maataloustukien todellinen luonne
HS julkaisi sunnuntai (27.11.) Keskusteluja verkossa – palstalla tukiaisista mielipiteitä, joista näkee, ettei suuri yleisö ymmärrä, mistä maataloustuissa on oikeastaan kysymys.
Maataloustuet saivat meillä alkunsa sodanjälkeisinä säännöstelyn vuosikymmeninä siitä, että erityisesti vasemmistolaiset eivät halunneet nostaa maatalouden tuottajahintoja vuosittain tarkistettavan lakisääteisen maataloustulon edellyttämälle tasolle, kun tiesivät korotusten menevän sellaisinaan kuluttajahintoihin. Alettiin maksaa osaa viljelijöiden tulosta valtion varoista tukiaisina. Tukiaiset ovat levinneet maailmanlaajuiseksi järjestelmäksi. Niitä on perusteltu tuolla kuluttajahintojen subventoinnilla, tietyn omavaraisuuden säilyttämisellä, työllisyyden hoidolla perustuotannossa ja elintarviketeollisuudessa, maisemanhoidolla, jopa maan asuttuna pitämisellä ja viime aikoina on tullut kuvaan puhtaan kotimaisen ruuan arvostus.
Kun nämä kansalliset tavoitteet ovat johtaneet maailmanlaajuiseen ylituotantoon, myydään ylijäämäeriä markkinoilla usein vielä valtioiden vientitukemana hintaan mihin hyvänsä. Näin muodostuneet maailmanmarkkinahinnat määräävät pääosin tuottajahinnatkin nykyään. Niillä ei kannata tosiasiassa missään tuottaa. Olemme siis joutuneet tukiaiskierteeseen, jota yritetään Maailman kauppajärjestön (WTO) neuvottelussa purkaa. Tukiahan on vähennettävä kaikkialla samanaikaisesti. Jos näet esimerkiksi Suomessa lopetettaisiin tuet, loppuisi täällä samalla maanviljelys, sillä eihän viljelyä kannata jatkaa, jos tuloista puolet jää pois. Meidän markkinamme kyllä täyttyisivät naapureista tuotavilla tukien avulla hinnaltaan alennetuilla elintarvikkeiden raaka-aineilla (maataloustuotteilla) ja valmiilla elintarvikkeilla.
Maatalousyrittäjä kyllä ottaisi mieluummin kaikki tulonsa suoraan tuottajahintana kuin nykyiseen tapaan noin puolet monimutkaisen tukiaisjärjestelmän kautta. Viljely Suomessa säilyisi, vaikka tuet lopetettaisiin; luonnollisesti tuottajahinnat nousisivat tukien verran. Se vain pitää tapahtua niin, ettei siirtymävaiheessa synny korvaamattomia vahinkoja tästä vuosikymmeniä viljelyyn syvästi työntyneen järjestelmän purkautuessa ja niin, että se tapahtuu kaikkialla samanaikaisesti. Suomalaisen viljelijän kilpailuvaltteja karuista olosuhteistamme huolimatta ovat viljelijöiden valistuneisuus ja hyvä koulutus. Myös tilakoon kasvaminen ja tuotannon koneellistaminen ja rationaalisuus ovat lisänneet kilpailukykyämme. Nuo vaativat kyllä pääomia, mutta niitäkin meillä on. Ja sittenkin meidän kasvukautemme on melko lämmin, sopivan kostea ja erityisen valoisa.
Lisäksi on muistettava, että maataloustuet eivät ole sosiaalitukea vaan tuotantotukea. Sitä maksetaan kaikille ainakin unionin alueella samoin perustein riippumatta yrittäjän rikkaudesta tai köyhyydestä, tilan suuruudesta tai pienuudesta, yrittäjän muista töistä tai tuloista. Niinpä sanotaankin Englannin kuningattaren olevan suurin tukien saaja, sillä hän omistaa useita suuria kartanoita. Muunkin elinkeinoelämän piirissä on monimuotoisia tuotantotukia, joilla yhteiskunta pyrkii tiettyihin tavoitteisiin. Näistä on hyviä esimerkkejä telakka- ja varustamotuet.
Maataloustukien avulla kuluttaja saa ruokansa tukiaisten verran halvemmalla. Veronmaksajat siis saavat takaisin tukiaisrahansa. Näiden tukien sosiaalitukien luonne tulee siitä näkökohdasta, että suurituloisethan maksavat enemmän veroista, joilla tukiaisetkin rahoitetaan. Mutta pienituloiselle on tärkeämpää halvempi ruoka kuin suurituloiselle. Molemmat syövät näitä subventoituja elintarvikkeiden raaka-aineita (maataloustuotteet) saman verran.
Oiva Härkönen
Vantaa
Maataloustukien todellinen luonne
HS julkaisi sunnuntai (27.11.) Keskusteluja verkossa – palstalla tukiaisista mielipiteitä, joista näkee, ettei suuri yleisö ymmärrä, mistä maataloustuissa on oikeastaan kysymys.
Maataloustuet saivat meillä alkunsa sodanjälkeisinä säännöstelyn vuosikymmeninä siitä, että erityisesti vasemmistolaiset eivät halunneet nostaa maatalouden tuottajahintoja vuosittain tarkistettavan lakisääteisen maataloustulon edellyttämälle tasolle, kun tiesivät korotusten menevän sellaisinaan kuluttajahintoihin. Alettiin maksaa osaa viljelijöiden tulosta valtion varoista tukiaisina. Tukiaiset ovat levinneet maailmanlaajuiseksi järjestelmäksi. Niitä on perusteltu tuolla kuluttajahintojen subventoinnilla, tietyn omavaraisuuden säilyttämisellä, työllisyyden hoidolla perustuotannossa ja elintarviketeollisuudessa, maisemanhoidolla, jopa maan asuttuna pitämisellä ja viime aikoina on tullut kuvaan puhtaan kotimaisen ruuan arvostus.
Kun nämä kansalliset tavoitteet ovat johtaneet maailmanlaajuiseen ylituotantoon, myydään ylijäämäeriä markkinoilla usein vielä valtioiden vientitukemana hintaan mihin hyvänsä. Näin muodostuneet maailmanmarkkinahinnat määräävät pääosin tuottajahinnatkin nykyään. Niillä ei kannata tosiasiassa missään tuottaa. Olemme siis joutuneet tukiaiskierteeseen, jota yritetään Maailman kauppajärjestön (WTO) neuvottelussa purkaa. Tukiahan on vähennettävä kaikkialla samanaikaisesti. Jos näet esimerkiksi Suomessa lopetettaisiin tuet, loppuisi täällä samalla maanviljelys, sillä eihän viljelyä kannata jatkaa, jos tuloista puolet jää pois. Meidän markkinamme kyllä täyttyisivät naapureista tuotavilla tukien avulla hinnaltaan alennetuilla elintarvikkeiden raaka-aineilla (maataloustuotteilla) ja valmiilla elintarvikkeilla.
Maatalousyrittäjä kyllä ottaisi mieluummin kaikki tulonsa suoraan tuottajahintana kuin nykyiseen tapaan noin puolet monimutkaisen tukiaisjärjestelmän kautta. Viljely Suomessa säilyisi, vaikka tuet lopetettaisiin; luonnollisesti tuottajahinnat nousisivat tukien verran. Se vain pitää tapahtua niin, ettei siirtymävaiheessa synny korvaamattomia vahinkoja tästä vuosikymmeniä viljelyyn syvästi työntyneen järjestelmän purkautuessa ja niin, että se tapahtuu kaikkialla samanaikaisesti. Suomalaisen viljelijän kilpailuvaltteja karuista olosuhteistamme huolimatta ovat viljelijöiden valistuneisuus ja hyvä koulutus. Myös tilakoon kasvaminen ja tuotannon koneellistaminen ja rationaalisuus ovat lisänneet kilpailukykyämme. Nuo vaativat kyllä pääomia, mutta niitäkin meillä on. Ja sittenkin meidän kasvukautemme on melko lämmin, sopivan kostea ja erityisen valoisa.
Lisäksi on muistettava, että maataloustuet eivät ole sosiaalitukea vaan tuotantotukea. Sitä maksetaan kaikille ainakin unionin alueella samoin perustein riippumatta yrittäjän rikkaudesta tai köyhyydestä, tilan suuruudesta tai pienuudesta, yrittäjän muista töistä tai tuloista. Niinpä sanotaankin Englannin kuningattaren olevan suurin tukien saaja, sillä hän omistaa useita suuria kartanoita. Muunkin elinkeinoelämän piirissä on monimuotoisia tuotantotukia, joilla yhteiskunta pyrkii tiettyihin tavoitteisiin. Näistä on hyviä esimerkkejä telakka- ja varustamotuet.
Maataloustukien avulla kuluttaja saa ruokansa tukiaisten verran halvemmalla. Veronmaksajat siis saavat takaisin tukiaisrahansa. Näiden tukien sosiaalitukien luonne tulee siitä näkökohdasta, että suurituloisethan maksavat enemmän veroista, joilla tukiaisetkin rahoitetaan. Mutta pienituloiselle on tärkeämpää halvempi ruoka kuin suurituloiselle. Molemmat syövät näitä subventoituja elintarvikkeiden raaka-aineita (maataloustuotteet) saman verran.
Oiva Härkönen
Vantaa
Vastaukset 49
Vanhimmat
Pari kysymystä:
"Maataloustukien avulla kuluttaja saa ruokansa tukiaisten verran halvemmalla."
Täysin mahdoton väite. Tuleeko se tukiorganisaatio mukaan ilmaiseksi? Määrääkö raaka-aineen hinta elintarvikkeen hinnassa juuri mitään? Miten tätä asiaa on tutkittu? Maksoiko ruoka ennen tukia 60 % nykyistä enemmän? Eikö tuesta tulekkaan minkäänlaista tehottomuutta?
"Lisäksi on muistettava, että maataloustuet eivät ole sosiaalitukea vaan tuotantotukea."
Miksi tämä on tärkeää? Kertooko tämä maataloustuottajamyönteisestä asenteistasi?
Oiva Härkönen kirjoittaa aivan perustellusti tuen vaikutuksesta ruuan hintaan.
Siihen on vielä lisättävä seuraava pointti, että tuottajat ovat antaneet lisäksi huomattavan alennuksen hintavertailussa 15-Eu:n maan hintoihin nähden, joten kansa saa tuet takaisin korkojen kanssa.
Se mitä Ruikkari höpisee on hänen Puola-syndrooman aiheuttamaa allergiaa, joka puolestaan johtuu pilaantuneesta ruuasta, jota hän mielellään penkoo erilaisita paikoista.
raaka-aineen hinta elintarvikkeessa juuri mitään?
Turha kysellä,tiedät kyllä että esimerkiksi leivän hinnassa 4%.
Tuotakin summaa sinä kadehdit Suomalaiselta viljelijältä ja tahtoisit että se tuotaisiin jostain AHFRIKAN maasta.
Voisitko vain syödä hyvällä ruokahalulla tuota vaikka tiedät että sielä kuolee päivittäin lapsia ruuanpuutteeseen?
60% enemmän".
Minä sanoisin että, kyllä maksoi.
oivahärkönen sanoo:
Olen eläkkeellä oleva rakennusinsinööri Vantaalta. Alkujaan olen Ilomantsista kotoisin. Pienestä pitäen olen ollut kiinnostunut politiikasta ja historiasta. Olen lukeneut jotensakin paljon noita aiheita käsitteleviä kirjoja ja seuraan tiedostusvälineistä päivittäin yhteiskunnan menoa.
Nuorempana osallistuin joitakin vuosia Vantaalla paikalliseen poliittiseen toimintaan Keskustan riveissä. Sitten jätin kaikki kunnalliset ja puolueen luottamustehtävät ulkomaan työkomennuksen takia, enkä ole niihin palannut.
10 VIIMEISINTÄ VIESTIÄ
Otsikko Kategoria Keskustelu Luettu
Olipa todella turhanpäiväinen ... Politiikka Keskusta 13
Voi reppana Politiikka Keskusta 37
Sotilaallista kuljetuskykyä ei ole ... Politiikka Keskusta 10
Niinistö on seonnut ... Politiikka Keskusta 19
Kekkosen politiikassa ... Politiikka Keskusta 34
Olenhan aina sanonut, ... Politiikka Keskusta 11
Voi sinua reppana Politiikka Keskusta 30
Punamultayhteistyö on ... Politiikka Keskusta 6
Minä en ole sekoittanut, vaan ... Politiikka Keskusta 18
Ei tietenkään ole harjoiteltu ... Politiikka Keskusta 12
Järkevä kirjoitus järkevän tuntuiselta mieheltä.
Vilkaisin galleriaa ja kyllä sen huomaa että kun on elämänkokemusta ja seuraa tarkasti aikaansa ja maailmanmenoa, huomaa että asiat eivät ole niin yksinkertaisia ja asioita ei voi katsella yksisilmäisesti, asioilla ei ole vain kaksi puolta vaan niillä on monta eri puolta, joita voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta.
Hyvää talven jatkoa Sinulle.
Tässä uudelleen luettavaksi....
Professori Haaparanta
Kirjoittanut: arvioi tukia HS 27.12 27.12.2005 klo 19.28
Sitaatti:
"Nykyiselle maatalouspolitiikalle ei löydy kestäviä perusteita
WTO-neuvotteluiden ja EU:n budjettikiistojen sävyttämänä Suomessakin on keskusteltu maatalouden tukien vaikutuksista ruoan hintaan (esimerkiksi Oiva Härkönen HS 13. 12.).
Käydyssä keskustelussa on hämärtynyt se, että tuilla on vaikutus maailmanmarkkinahintoihin, kotimaisiin tuottajahintoihin ja kotimaisiin kuluttajahintoihin.
Maatalouden tuotantotuet ovat tuotannolle annettua korvausta ja kannustavat kasvattamaan tuotantoa. Oopperalippujen tapaan tuotannon todelliset kustannukset tulisi laskea tämän perusteella.
Kasvanut tuotanto alentaa maailmanmarkkinahintoja. Kaupan esteet, kuten tullit ja tuontikiintiöt, määräävät kotimaisia kuluttaja- ja tuottajahintoja. Ne nostavat tuotteiden hintoja toimien näin sekä kulutusverona että tuottajatukena kuitenkin budjetin ulkopuolella.
Myös vientituet nostavat kuluttajahintoja: tuet nostavat viennistä saatuja tuloja ja kotimaan myynnistä vaaditaan vastaava hinta. Kauppapolitiikka yhdistettynä maataloustukiin kertoo maataloustukien todelliset kustannukset. Jos koko tuki maksettaisiin valtion tai EU:n budjetin kautta, summat olisivat paljon nykyisiä summia suurempia. Kauppapolitiikan keinot nostavat myös kotimaisen jalostussektorin kustannuksia. Näitä on sitten eri keinoin yritetty vähentää. Onkin syytä kysyä, mitä mieltä nykykäytännössä on.
Jos maataloustuottajia halutaan tukea, niin mihin kauppapoliittisia keinoja tarvitaan? Tuottajien näkökulmasta ne ovat tuotantotukia, mutta miksi kulutusta tarvitsee rangaista? Kulutuksen tasoa voidaan säädellä arvonlisäverolla, kauppapolitiikkaa ei siihen enää tarvita.
Pelkän tuotantotuen avulla tuottajat pystyvät kilpailemaan ulkomaisten tuottajien kanssa maailmanmarkkinahintoihin. Myös kansainvälisen kaupan suorista vääristymistä päästäisiin irti.
Toki tuotantotuet vääristävät tuotannon jakautumista maailmassa. Kaikkien kannalta paras ratkaisu olisi luopua tuista kokonaan. Näin syntyvillä säästöillä häviäjille voidaan hyvittää heidän tappionsa, ja siitä huolimatta muiden hyvinvointi kasvaisi. Ongelma on tietenkin, että mitään kunnollista kansainvälistä mekanismia hyvityksistä sopimiselle ei ole.
Maataloustuotannon tukia puolustellaan usein sillä, että alhaiset maailmanmarkkinahinnat hyödyttävät kehitysmaiden kuluttajia ja monet kehitysmaat joutuisivat joka tapauksessa tuomaan elintarvikkeita. Tällöin apu on sidottu rikkaiden maiden tuottamien hyödykkeiden kuluttamiseen. Sidottu apu on todettu lukuisissa tutkimuksissa tehottomimmaksi avun muodoksi. Tässäkin tapauksessa sama apu voidaan antaa suorana kehitysapuna, jolloin kehitysmaat itse voivat päättää sen, miten apu käytetään. Vastaavasti rikkaiden maiden sisällä tuella halutaan asuttaa maaseutua. Tällöin on syytä kysyä, miksi apu sidotaan maatalouteen eikä suoraan maaseudulla asumiseen.
Laajat maatalouden tuet nostavat maan hintaa ja estävät muiden ammatinharjoittajien siirtymistä maaseudulle. Paikkaan sidotut avut nostavat aina paikallista maan hintaa, mutta sama asumisvaikutus kuin nykyisillä maatalouden tuilla saavutettaisiin pienemmälläkin rahamäärällä.
Maatalouden tukia perustellaan myös kotimaisten tuotteiden turvallisuudella. Jos turvallisuus on iso ongelma, niin silloin tuki pitää antaa tuotteiden testaukselle ja suoraan turvallisten tuotantomenetelmien käytölle, ei yleisenä maatalouden tuotannon tukena.
Kriisiaikojenkaan elintarvikehuollon turvaamiselle vallitseva politiikka ei ole tarpeen, ja osin se voi olla jopa sen kanssa ristiriidassa.
Kaiken kaikkiaan siis nykymuotoiselle maatalouspolitiikalle ei ole olemassa mitään perusteita.
Pertti Haaparanta
professori
Helsingin kauppakorkeakoulu"
Tuo tekopyhä kirjoitus on jo kertaalleen tyrmätty monestakin syystä.
Se on kirjoitettu äärimmäisellä asenteella ja menty asian vierestä niin, että paukkuu.
Lisäksi jos kirjoittaja ei pysty esittämään vakuuttavaa vaihtoehtoa tilalle, niin kritiikiltä on totaalisesti pohja pois.
Lisäksi kirjoituksessa vilisee asiavirheitä aivan kuin revolverillä ampuen.
Se joka haluaa arvostella suomalaista maatalouspolitiikkaa, on hyvä perustella esittämänsä kritiikki Euroopan Unionin yhteisesti sovittuja päätöksiä vastaan.
Voisitko osoittaa niitä virheitä?
Eikö sitten maatalouden tukemisen lopettaminen ole vaihtoehto?
Jos MTK tyrmää, niin ei se vielä siitä pahaa tee.
Ne virheet on jo moneen kertaan läpi käyty, valitettavasti olet huono oppimaan virheistä ja siksi sulla on jäänyt sama lyvy pyörimään koko ajan.
Opiskele välillä Euroopan Unionin maatalouspolitiikkaa, sieltä löydät virallista tietoa nykyiselle järjestelmälle ja kuinka sitä sovelletaan käytännössä.
Mitkään haihattelijoiden kirjoitukset ei rakenna mitään pysyvää, eikä laajempaa kannatusta nykyiseen harmonisoituun järjestelmään ja pelkkä aate-ihanne on jo mennyttä aikaa.
Osaatko vastata? Osoita yksikin virhe kirjoituksessa, niin uskon sinua. Aiemmissa viesteissä ei ole osoitettu yhtään hänen virhettään.
Kyllä sitä näyttää olevan helppo leimata, mutta onko mitään perustetta?
Tässä muutamia poimintoja perättömistä väitteistä:
"Maatalouden tuotantotuet ovat tuotannolle annettua korvausta ja kannustavat kasvattamaan tuotantoa."
-Tuotantotuet on kiintiöity tuotantoaloittain ja ylimenevä tuotanto vähentää kannattavuutta välittömästi ja tukea maksetaan vain kiintiön verran. Siis ei kannusta kasvattamaan tuotantoa!
"Kasvanut tuotanto alentaa maailmanmarkkinahintoja. Kaupan esteet, kuten tullit ja tuontikiintiöt, määräävät kotimaisia kuluttaja- ja tuottajahintoja. Ne nostavat tuotteiden hintoja toimien näin sekä kulutusverona että tuottajatukena kuitenkin budjetin ulkopuolella."
-EU:n alueella on vapaa tavaroiden liikkuvuus ilman tullimuuria tai tuontikiintiöitä.
Kuluttajahinnat on kaupan sanelemia ja tuottajahinnat on alentuneet jatkuvasti.
Tuottajahinnoilla ei ole mitään vaikutusta lopputuotteen hintaan.
"Myös vientituet nostavat kuluttajahintoja: tuet nostavat viennistä saatuja tuloja ja kotimaan myynnistä vaaditaan vastaava hinta."
-Mielipuolinen väite! Koskahan on saatu elintarvikkeiden viennistä parempi hinta kuin kotimaan myynnistä?
Ja toiseksi vienti on aina marginaalista ja sen perusteella ei kotimaan hinnat määräydy.
"Jos maataloustuottajia halutaan tukea, niin mihin kauppapoliittisia keinoja tarvitaan? Tuottajien näkökulmasta ne ovat tuotantotukia, mutta miksi kulutusta tarvitsee rangaista? Kulutuksen tasoa voidaan säädellä arvonlisäverolla, kauppapolitiikkaa ei siihen enää tarvita."
- Tuota lausetta kirjoitaessaan on kirjoittajalla olut kuuma pottu suussa, kun ei ole tiennyt miten asiaa lähestyä.
Voiko ruuan kulutusta säädellä enemmän kauppapolitiikka vai niinkin yksinkertainen asia kuin nälkä?
Kirjoittajan mielestä nälkää voi säädellä arvonlisäverolla, minulle uusi asia!
"Pelkän tuotantotuen avulla tuottajat pystyvät kilpailemaan ulkomaisten tuottajien kanssa maailmanmarkkinahintoihin. Myös kansainvälisen kaupan suorista vääristymistä päästäisiin irti."
- Tämä on ainut asia, joka pitää paikkansa, koska kaikkialla toimitaan samoin periaattein.
"Laajat maatalouden tuet nostavat maan hintaa ja estävät muiden ammatinharjoittajien siirtymistä maaseudulle."
-Tästä väitteestä ei ole mitään näyttöä päin vastoin.
Mikäli joku varteen otettava yrittäjä on halukas tulemaan yrittäjäksi, niin koskaan ei maanhankinta ole ollut esteenä siihen.
Kunnat ovat valmiita tarjoamaan jopa ilmaisia alueita ja tuotantorakennuksia käyttöön ja vielä avustamaan muutoinkin yrityksen perustamisasioissa.
"Maatalouden tukia perustellaan myös kotimaisten tuotteiden turvallisuudella. Jos turvallisuus on iso ongelma, niin silloin tuki pitää antaa tuotteiden testaukselle ja suoraan turvallisten tuotantomenetelmien käytölle, ei yleisenä maatalouden tuotannon tukena."
-Ei ole aikaisemmin tullut tuo väite missään yhteyksissä esille, on totuttu pitämään tuotantokustannuksia perusteena tukien saamiselle.
Sitä paitsi elintarvikeiden turvallisuus- ja testaus organisaatiot saa varansa valtion budjetista, joten sekin puoli on kunnossa.
"Kaiken kaikkiaan siis nykymuotoiselle maatalouspolitiikalle ei ole olemassa mitään perusteita."
-Tuon lauseen kanssa kirjoittaja on yksin ja osoittaa turhautumista mistään järkevämmästä puuhastelusta.
Luet kuin piru raamattua!
Kylläpä kannustaa, laskeeko tuki jos siirrytään viidestä kymmeneen hehtaariin? Eikö tuki itsessään kannusta viljelemään?
Aivan naurettavaa väittää ettei tuotantohinnalla olisi vaikutusta lopputuotteen hintaan. Edellisessä viestissä joku viljelijä jopa väitti hinnan määräytyvän tuottajahinnan mukaan.
Kyllä se vienti nostaa kotimaan hintoja, kun viedään tappiolla ulkomaille. Itse viejä saa ne voitot, mutta tuen maksaja maksaa vielä enemmän.
Ei siinä mistään nälästä puhuttu, vaan kauppapolitiikasta. Miksi muiden pitäisi kärsiä viljelijän aiheuttamista ongelmista? Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa että jos maksetaan tukia, niin kärsitään itse sitten seuraukset, eikä lähdetä paisuttelemaan sitä lumipalloa.
Kyllä se tukeminen nostaa maan hintaa. Ajattele vaikka sitä tilannetta, että tuet poistetaan. Silloinhan markkinoille tulisi lisää tarjontaa ja luultavasti kysyntä laskisi. Eli markkinahinta laskisi. Voidaan siis sanoa tukien nostavan maan hintaa. Tämä on aika teoreettinen ajatus, joten sitä on varmaan aika vaikeaa ymmärtää, jos ajattelee kovin käytännöllisesti.
Turvallisuusasialla tarkoitettiin sitä, että jos se turvallisuus on oikasti jonkinlainen perustelu, niin eikö silti voitaisi poistaa tukia ja siirtyä ostamaan niitä elintarvikkeita ulkomailta. Laitettaisiin vaan niin korkea laatuvaatimus tuodulle ruoalle, että ruoka olisi taatusti turvallista.
Viimeinen kommentti on perusteltu, koska nykyisellä tukijärjestelmällä ei ole taloustieteellisesti järkeviä perusteita. Jos tuesta on sinulle ja naapurille hyötyä, niin yhteiskunta ei varmasti ole samaa mieltä.
tuntuu ettei sulle kannata selittää enää yhtään mitään kun sinä et vaan tajua.
Olisi hyvä jos mollaa toisen mielipidettä, että osaa perustella miksi se toinen on väärässä.
Mistä sinä voit muuten tietää olevasi niin oikeassa, ettet tarvitse mielipiteesi tueksi perusteluja?
Meillä maatalouspiireissä tuotannon lisäämisellä tarkoitetaan tavaramäärän (tuotteen) lisäämistä ja tuotantokiintiöiden ylittäminen on tappiollista!
Naurettavaa tai ei mutta tuottajahinnat ovat laskeneet jatkuvasti, kuitenkin lopputuotteen hinnat ovat nousseet, siitä päätellen tuottajahinnalla ei ole ollut mitään vaikutusta lopputuotteen hintaan.
Jos täältä viedään pieni marginaalinen osa maitotuotteita Venäjälle, kuinka paljon maidon hinta laskisi, jos vienti loppuisi?
Ongelma ei ole viljelijän vaan toisinajattelijoiden luoma harha jostain utopisesta mallista jota ei ole edes olemassa.
Nälkää ei ohjailla kauppapolittisin keinoin, siihen riittää yksinkertaiset menetelmät, jotka osataan ilman viisautta vuotavien neuvojakin.
Siitä maan hinnan vaikutuksesta muuhun yritystoimintaan!
Kerro jostakin maalaispitäjästä esimerkki, jolloin maanhinta on ollut esteenä yrityksen perustamiseksi!
Muutoin maanhinnan nousu on myönteinen asia sitä omistavalle, kaikelle muullekin omaisuudelle pitää tapahtua arvonnousua, eikä maataloumaa tarvitse tehdä siinä poikkeusta.
Täällä Suomessa on jo valmiiksi yhdistetty ruuan turvallisuus, laatu ja edullinen hinta samaan pakettiin, ei tarvitse lähteä sen etempää niitä hakemaan.
Ehkä tukijärjestelmällä yhden mielestä ei ole talostieteellisesti järkeviä perusteita mutta useampien mielestä on ja varsinkin vastuullisten päättäjien mielestä sitäkin enemmän.
Tuotantokiintiöistä tuskin oli puhe.
Kyllä sillä pienevälläkin hinnalla on merkitystä lopputuotteen hinnassa.
Maitotuotteita viedään niin marginaalisesti, että Suomi oli halukas tekemään kaikkensa neuvotteluissa sen pitkittämiseksi.
Nälällä ja kauppapolitiikalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Ei ruoasta tule koskaan sellaista harvinaista herkkua, jonka tuottajilla on monopoli ja riistoasema. Sen takaa jo se, että kuka tahansa osaa viljellä maata. Senhän takia asia on tärkeä kehitysmaille.
Kyllä maan hinnalla on vaikutusta investointipäätökselle. Tiedät varmasti itsekkin kuinka investoinnin kannattavuus lasketaan. Eli mitä kalliimpi maa, sitä vähemmän investointeja.
Tämä suomalainen yhdistelmä ei siis voi käyttää turvallisuutta perusteluna. Kyllä se turvallisuus saadaan myös ulkomailta.
Vastuulliset päättäjät ovat tässä asiassa aika vastuuttomia. Ollaan lyhytnäköisiä populisteja, vaikka tiedetään kustannukset ja haittavaikutukset.
Tukijärjestelmän järjettömyyden taloustieteelliset perustelut eivät ole mielipideasioita.
Tästä varmaan saa hyvän väittelyn, kuten kumpi oli ensin muna vai kana.
En varmasti ole kovinkaan monessa asissa täysin oikeassa, mutta et sinäkään. Ja toisekseen en viitsi perustella sitä mikä on todettu jo niin monta kertaa tälläkin palstalla.
Kantani olen kyllä tuonut riittävän hyvin esille.
"Kyllä sillä pienevälläkin hinnalla on merkitystä lopputuotteen hinnassa."
Miksi tuo ei näy kaupanhyllyssä?
"Maitotuotteita viedään niin marginaalisesti, että Suomi oli halukas tekemään kaikkensa neuvotteluissa sen pitkittämiseksi. " USA on tärkeä kauppakumppani tuolla alueella.
"Nälällä ja kauppapolitiikalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Ei ruoasta tule koskaan sellaista harvinaista herkkua, jonka tuottajilla on monopoli ja riistoasema."
Osalla maapallon maista on suurilla tuottajilla monopoli ja riistoasema maansa köyhiin verrattuna esim. Brasilia kuuluu noihin maihin.
"Sen takaa jo se, että kuka tahansa osaa viljellä maata. Senhän takia asia on tärkeä kehitysmaille."
Ikävä kyllä, mutta tosiasia on että ei osaa.
"Kyllä maan hinnalla on vaikutusta investointipäätökselle. Tiedät varmasti itsekkin kuinka investoinnin kannattavuus lasketaan. Eli mitä kalliimpi maa, sitä vähemmän investointeja."
Kerro yksi esimerkki tapaus missä investointi päätös olisi kaatunut nimenomaan maanhintaan.
"Tämä suomalainen yhdistelmä ei siis voi käyttää turvallisuutta perusteluna. Kyllä se turvallisuus saadaan myös ulkomailta."
Mistä?
"Tukijärjestelmän järjettömyyden taloustieteelliset perustelut eivät ole mielipideasioita."
Niin se vain että kaksi rikkaan maan tunnusmerkkiä ovat omavaraisuus energian sekä ruuan suhteen, kauppataseen menoerän kasvattaminen menoilla jotka voitaisiin korvata omalla tuotannolla ei ole taloudellisesti aina järkevää.
Miten niin ei näy kaupan hinnassa?
Miten USA liittyy Suomen ja Venäjän maitotuotekauppaan?
Suurilla tuottajilla monopoli ruoan tuotantoon?
Sinänsä mahdoton väite, mutta jos maailmassa tulisikin sellainen maailmanmahti, olisi se helposti poistettavissa nykyisenkin lainsäädännön avulla. Ja mikä monopoli voi estää viljelemästä ruokaa?
Miksei kaikki osaisi tarvittaessa viljellä maata? Onko tämä nyt joku ammattiylpeyden aihe?
Esimerkin kertominen ei ole aiheen kannalta oleellista. Se vaan kertoo ettet ymmärrä mitä tarkoitin. Mitä kalliimpaa maa on, sitä vaikeammin investointeja tulee. Investointi toteutetaan jos se osoittautuu kannattavaksi.
Turvallista ruokaa saadaan ulkomailta, kunhan vaan asetetaan tuontiruoalle korkeat tuontikriteerit. Eli jossain tullissa valvotaan että tuodun raaka-aineen laatu on tarpeeksi hyvä.
Omavaraisuus rikkailla mailla ei ole syy vaan poliittinen seuraus. Eli rikkailla on varaa niinkin kalliiseen järjestelmään lyhytnäköisten poliitikkojen edun vuoksi. Eihän Suomessa valmisteta enää televisioitakaan, vaikka kauppatase kärsii.
Olisitko valmis maksamaan lisäveroa televisiotehtaan ylläpitämiseksi verorahoin? Olisitko sitten valmis ostamaan sellaisen palamattoman laatikkotelkkarin samaan hintaan kuin korealaisen taulutelevision? Kaikki vaan kauppataseen tähden.
Mitenkäs suhtautuisit siihen, että laitettaisiin rajat kiinni? Tulisi ainakin pari miljoona uutta työtöntä. Loppuisi kaupasta ruoka aika pian, aluksi tosin eksoottisimmat hedelmät ja sitten vasta perinteiset perunat sun muut. Ei saataisi bensaa eikä traktorit kävisi. Saataisiin parin nälkävuoden jälkeen taas hevoset käyttöön ja maatalous kukoistamaan.
No, mikä asia on tuotu niin monesti esiin? Itse en ole siitä nähnyt väläystäkään.
Markkinatalouteen kuuluu olennaisena asiana valinnan vapaus.
Tätä vapautta täytyy kunnioittaa jokaisen ja hyväksyä sekin tosiasia, että kalliimpia ja laadukkaampia tuotteita on myös tarjolla.
Jos lähdetään siitä ajatuksesta, että tänne hilataan vain ne halvimmat vaihtoehdoiset tuotteet, niin voi vain arvailla miltä tämä maa sen jälkeen näyttää.
Useat piirit haluaa korostaa Suomen olevan korkean elintason maa, miksi antaa sellainen kuva sitten itsestä, että ainoastaan halpa, maailmankaupan kirpputorilta ostettu tavara olisi meille sopivin?
Suomalaisen viljelijän ammattiylpeys ei anna mahdollisuutta hyväksyä sitä ainakaan omaan pöytäänsä ja luulen monen muun kansalaisen ajattelevan samoin.
Se on totta, että kaikki eivät halua halpaa. Mutta hintatason lasku on makrotaloudellisesti hyvä juttu.
Eivät ne ulkomaiset ole sen huonompia kuin kotimaisetkaan. Kyllä tulli siitä huolen pitää.
Ei tulli mistään huolta pidä!!
Jotenkin minusta nyt tuntuu että et taida oikein olla selvillä kaikista kuvioista.
Esitin vain muutaman perusteluja vaativia kysymyksiä ja mitä perusteluja sinä sitten annoit et yhtään mitään. Miten ihmeessä' sinun kanssa voi käydä tiettyihin perusteluihin perustuvaa keskustelua kun et omia perustelujasi kerro.
"Miten USA liittyy Suomen ja Venäjän maitotuotekauppaan?"
etkö tiedä että Suomi vie esim. juustoja USA:aan?
"Miten niin ei näy kaupan hinnassa?"
onko tuotteiden hinnat laskeneet kaupan kassalla kun esimerkiksi alkutuotteen kustannus on laskenut? Kerro esimerkki missä on näin käynyt viimeisen viiden vuoden aikana.
"Suurilla tuottajilla monopoli ruoan tuotantoon?
Sinänsä mahdoton väite, mutta jos maailmassa tulisikin sellainen maailmanmahti, olisi se helposti poistettavissa nykyisenkin lainsäädännön avulla. Ja mikä monopoli voi estää viljelemästä ruokaa?"
esimerkiksi patentti oikeus estää. Ei ole mitenkään uusi asia että monet suuryhtiöt ovat patentoineet eriviljelylajikkeita itselleen ja jos viljelijä niitä viljelee hän syyllistyy rikkomukseen. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää muutama vuosi sitten kanadassa tapahtunutta oikeusjuttua missä ison yhtiön vieressä ollut naapuritilan viljeltäväkasvi oli pölyttynyt geenimuunnellun kasvin kanssa ja hänet tuomittiin syylliseksi patentti rikkomukseen. Monen suuryhtiön liikevaihto ylittää monen maan budjetin, onhan jo pikän aikaa valtiot toteuttaneet markkinatalouden haluamia päätöksiä.
"Miksei kaikki osaisi tarvittaessa viljellä maata? Onko tämä nyt joku ammattiylpeyden aihe?"
Tarvittaessa kyllä, mutta silloin ei ole enää aikaa opetella vaan se on osattava.
"Turvallista ruokaa saadaan ulkomailta, kunhan vaan asetetaan tuontiruoalle korkeat tuontikriteerit. Eli jossain tullissa valvotaan että tuodun raaka-aineen laatu on tarpeeksi hyvä."
Suuri tuonti--->valvonta ei ole riittävää. ja suuri tarve ei kilpailua huonompikin laatu menee kaupaksi.
Ja miksi ihmeessä tänne tuotaisiin raakaianetta etkö sinä tiedä että teollisuus sijoittuu sinne missä on asiakkaat, ei Suomessa ole sellaista asiakaspohjaa minkä vuoksi tänne kannattaisi tuoda raaka-ainetta,kyllä se tuodaan valmistuotteena.
Mutta mistä sinä ostat tuota laatua, kerro ihmeessä vai etkö kykene?
Kuka tässä on puhunut rajojen sulkemisesta ja sitä paitsi öljy on katoava luonnonvara, se loppuu ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa. Monellako miljardilla televisioita tuodaan vuosittain Suomeen? Oletan että tiedät kun otit asian puheeksi.
Miten juuston vienti Yhdysvaltoihin vaikuttaa siihen, että Suomi piti YLE:n uutisten mukaan Venäjän maitotarvikekauppaa syynä miksi piti pitää kiinni vientituista? On tässä muitakin asioita, joissa voitaisiin lähteä harhailemaan, mutta eikös tarkoituksena ollut etsiä kirjoituksesta jonkinlainen virhe?
Patenttioikeudesta ei ole uhkaa kilpailulle. Eihän esimerkiksi vehnää voida patentoida. Valtiot taas korruptoituvat lähinnä rahan puutteen takia.
Kun bensa on loppunut ja maatamme uhkaa nlänhätä, niin osasta entisistä viljelijöistä voidaan tehdä polkupyörällä kylästä kylään polkevia ravintokonsultteja, jotka voivat käydä näyttämässä miten se luonnon hedelmöitys oikein hoidetaan.
Kyllä niillä miljardeilla mitä maanviljelijöihin upotetaan tehtäisiin sellainen valvontajärjestelmä, jolle stasikin kalpenisi.
Kyllä ne elintarvikkeet täällä tehtäisiin ihan tuoreudenkin takia. Ja lisäksi saisivat suomalaiset erittäin laadukasta ruokaa, kun joku olisi onnistunut sen raaka-aineen tänne saamaan.
Ostospaikoillani ja televisioiden tuonnilla ei ole mitään tekemistä aiheen kanssa.
Oli kysymys tukien kannustavuudesta tuotantoon, ei viljelyyn. Tukien painopiste siirtyy jatkuvasti tuottamisen kannustamisesta viljelyn kannustamiseen, eli vähitellen näennäisviljelyyn, mikä vähentää tuotantoa.
Peltoala on suhteellisen vakio (ei ainakaan ratkaisevasti lisäänny), eli viljelijän laajentaessa 5 ha:sta 10 ha:iin on se lisää tullut 5 ha pois toiselta viljelijältä, joten tuotanto ei kasva.
Vai että korkeat laatuvaatimukset tuontiruoalle. Missä luulet kasvavan sellaisia idiootteja, että syövät itse paskaeränsä ja myyvät suomalaisille laatutavaraa, kun me pontevasti sitä vaadimme?
Minkähän takia yht.kunta on kehittänyt tällaisen järjestelmän, jos se ei ole sitä mieltä, että "minä ja naapuri siitä hyödymme"?
muutenkaan välähdellä.
osaa viljellä maata, mutta sitä voivat viljellä vain ne, joilla sitä on hallussaan. Tämä taas sapettaa niitä, jotka joutuvat elämään meidän todellista reaaliomaisuutta (maata) omistavien/hallitsevien armoillamme.
tiedä mitään---->"Patenttioikeudesta ei ole uhkaa kilpailulle. Eihän esimerkiksi vehnää voida patentoida. Valtiot taas korruptoituvat lähinnä rahan puutteen takia."
"Geenimuuntelu ja siementen patentointi
Geenimanipuloinnin myötä kaikki elämänmuodot, esimerkiksi siemenet, kasvilajikkeet,
eläimet ja ihmisen geenit voidaan nykyisin patentoida. Tällä hetkellä elämänmuotoja
koskevia patentteja on jo yli puoli miljoonaa.
Elämänmuotojen patentoinnin perusta on hyvin kyseenalainen. Patentointijärjestelmä
kehitettiin alun perin teollisia keksintöjä varten. Patentoinnin tärkeimmät
kriteerit ovat ”uutuus”, ts. kukaan ei ole tuntenut sitä aiemmin ja ”keksinnöllisyys”.
Miten geeni, kasvi tai lajike voi olla uutuus tai keksintö?"
http://www.evl.fi/kua/vastuuviikko/pdf/Vastuuviikon_kirja_www.pdf
"Kyllä ne elintarvikkeet täällä tehtäisiin ihan tuoreudenkin takia. Ja lisäksi saisivat suomalaiset erittäin laadukasta ruokaa, kun joku olisi onnistunut sen raaka-aineen tänne saamaan."
Kuka sen tänne toisi kun sen jalostaminen on muualla edullisempaa eikä täällä ole kilpailua tuon estämiseksi, tuo toiminta on sitä mitä kutsutaan markkinataloudeksi.
"Ostospaikoillani ja televisioiden tuonnilla ei ole mitään tekemistä aiheen kanssa."
No itsehän sinä sanoit tänne tulevan laatu tavaraan ja halusin vain tietää mistä maasta/maanosasta ja toiseksi sinä itse otit puheeksi televisiot. Olisin luuullut että asian eslle ottaja tietäisi edes mistä puhuu.
Lopuksi bensa on aika tuore keksintö ja kuitenki nihmiset ovat eläneet ja lisäksi bioenergia on jo keksitty, ei sitä tarvitse jäädä vanhojen ratkaisujen äärelle kun uusiakin on jo olemassa ja lisää on tulossa.
oivahärköselle. Oikein oli mukava lukea tuollaista tekstiä, joka tosin on kaikkien muiden paitsi ruikkarin tiedossa.
Kyllä minäkin olen kuitenkin myös samaa mieltä faktankin kirjoittajan kanssa että tämä tukijärjestelmä on ihan turha ja lopulta perusteeton.
Jos tuki järjestelmä poistettaisiin niin aivan varmasti kustannukset tippusivat kolmannekseen. Joka johtaisi siihen että myös palkansaajat saisivat lopulta vain kolmanneksen ennen veroja.
Ruuan hinta todennäköisesti pysyisi samana tai ehkä hieman tippuisi. Kuitenkin minulla samalla tuotanto kapasiteetillä pysyisi tulotaso samana.
Joka tapauksessa ulkomailta ei edelleenkään tuoda sitä ihanaa halpaa elintarviketta Suomeen, koska yksinkertaisesti se on mahdotonta. Myös sen halvan ruuan vieminen köyhälle Afrikkalaiselle ihmiselle käy mahdottomaksi. Samoin kehtysavun, koska ei ole mitä antaa.
Minulle tämä sopisi aivain mainiosti, koska jokainenhan meistä vastaa vain itsestää ja läheisistään. Eikä niistä maapallon toisella puolella olevista käyhistä, jotka pärjäisivät varmasti omillaa jos vain annetaan mahdollisuus.
Tämä oli vain minun näkemykseni. Mitäpä tuumaa tähän arvoisa kansankynttilä(ruikkari).
Sinänsä asiaa, mutta pieni kommentti/lisäys:
Jos tuet ja tullit lopetetaan, ei maatalous pärjää missään länsimaassa, mutta se ei ole maatalouden eikä ilmaston syy:
1. Maatalouden tuotantokustannukset määräytyvät paikallisen palkkatason mukaan.
2. Elintarviketeollisuuden kustannukset määräytyvät paikallisen palkkatason mukaan.
Eli jos yritämme pärjätä Kiinan, Thaimaan ja Brasilian kanssa elintarvikkeiden hintakilpailussa palkkataso myös täällä on laskettava samalle tasolle tai tuotava työvoimaa em. maista, vieläkö löytyy halukkaita?
Siis koko tulli- ja tukisysteemi perustuu korkeamman palkkatason haluamiseen.
On se kumma kun maatalous halutaan saada ainoastaan tullivapaaksi, katsokaa vaikka autoteollisuutta: Esim. EU-aluelle tuotaessa autosta peritään 10-22% tullia ja lisäksi vaaditaan kaikki kalliit EU-hyväksynnät. Lopputuloksena on taas, että EU-alueella pystytään pitämään autoteollisuustyöntekijän palkka reilusti maailmanmarkkinahintaista palkkaa korkeammalla.
Ei se noin yksinkertaista ole. Mikäs ratkaisu se on, että jos ulkoa saadaan hyvää tavaraa halvalla niin lätkästään korkea tulli? Kyllähän se meitä hyödyttää eniten, että saadaan halpaa ulkomaista viljaa ja autoja.
Kauppahan on kannattavinta juuri silloin kun ostetaan halvalla. Ethän itsekkään varmaan osta tieten tahtoen samaa tuotetta kalliimmalla.
Ja mitä tuotantoon tulee, pitäisi ulkomaisten kanssa pystyä kilpailemaan reilusti. Pitää siis tehostaa tuotantoa pääomalla tai erikoistua.
En halua opettaa teorioita, mutta jos haluat ottaa asiasta enemmän selvää, niin avainsanoja ulkomaankaupassa ovat absoluuttinen etu ja suhteellinen etu.
Joka tapauksessa kaikki hyötyvät varmasti vapaasta ulkomaankaupasta.
kaikin mokomin, rajat auki ja halpaa ruokaa ja kodinkonetta maahan, vaan kuinkas käy jos joku yrittää palkata halvempaa työvoimaa tänne esim, laivoille Virosta. Mermiesunioni heti lakkoon ja työvoimalle samat palkat kuin suomalaisilla. Eikö se ole protektionismia, käytännön tullijärjestelmä joka tukee meidän ay-liikettä? Halpa ruoka kyllä kelpaa mutta itse on saatava suojatun systeemin mukainen palkka. Markkinat on oltava vapaat kaikessa .
Vapaat markkinat kaikille kuten työvoimalle. Yllättäen palkansaajien ääni hiljentyy samantien. Ei taida tuo 400 euron palkka kiinnostaa 2000 euron sijaan.
Tähän perustuukin hinta tason määräytyminen.
Kyllä ne työntekijätkin ovat tavallaan yrittäjiä, joten kyllä vapaa kilpailu etenee myöhemmin myös ammattiliittoihin.
Toisaalta ei se niin mene, että meidän palkat laskevat Kiinan tasolle. Päin vastoin, koska tuottavuus vain nousee ja palkkahan on korvausta tuottavuudesta.
että sillä ei ole mitään väliä mille tasolle työläisten palkat tippuu tai kiinassa nousee. Kunhan ne palkat ja taksat on samat eli Suomessa tippuisi vaikka 2000 -> 1000 euroon ja (Viro, Kiina sun muut) 400 -> 1000 euroon. Sitten mentäisiin samalla viivalla. Kyllä tuossa vaiheessa on hyvä olla edelleen maanviljelijänä. Ei paljon vituta kiskoa ituja maasta.
Etkö sinä tätä ole toitottanut jo pitkän aikaa?
Kun tuottavuus nousee ja hinnat laskevat yleisesti on vaikeaa ymmärtää miksi palkat laskisivat.
Eihän MC hampurilainenkaan maksa samaa hintaa joka paikassa.
oikein hyvästi. Varsinkin sen että miten voi lopputuotetta myydä kannattavasti jos jo pelkät työvoima kulut on suuremmat. Tästä olen johtanut päätökseni siitä että palkkataso tippuu, jos mitään ei tueta. Viittaan edelliseen kommenttiini. Ja jos väität että yksiköitä on tuotettava riittävästi kuluja kohtaan, jotta homma on kannattavaa. Niin todennäköisesti kohtaamme kysynnän ja tarjonnan lain. Ja taas tulee turpaan 10 - 0.
Kyllä se vaan on niin että meidän on luotettava osaamiseemme. Sehän on jo todistettu useilla aloilla. Eikä ole millään tuettomalla alalla palkatkaan vielä laskeneet. Pikemminkin palkat vaan kasvavat.
Ei pitäisi olla mitään huolta myöskään maataloudessa. Meillähän on maailman paras ja puhtain tuotanto, jota koko maailma himoitsee hintaan mihin hyvänsä.
On luotettu osaamiseen ja jatkuvaan työkustannusten kasvuun.
Nyt vain tuo kehitys on tullut tiensä päähän ja tehtaiden koneita pakataan siirrettäväksi halvemman työvoimakustannusten maihin ja tämäkin osaamisen taival on pian taakse jäänyttä elämää.
Näyttää siltä kuin suomalaiset etujärjestöt eivät oivaltaneet globaalisaation merkitystä ja halusivat nukkua prinsessan unta siinä toivossa, että vaikutukset eivät tulisi koskemaan heitä.
Millä se auto tai halpa vilja maksetaan?
Yhtälö on mahdoton kansantaloudellisti.Pitää olla valuuttaa joka kelpaa maksuksi
Kun tuottavuus nousee, vähenee väki.
Työttömyys nousee ...sosiaalimenot nousee
Kun tuottavuus nousee, väki menee tuottavaan työhön ja palkat kasvavat.
Miksi tehdä työtä, mistä ei ole hyötyä?
Ne autot ja viljat maksetaan omalla tuottavalla työllä. Aina kun kotimarkkinat ovat kovasti kilpailtuja tai jos aletaan massatuottamaan, löytyy joku yrittäjä joka näkee tarpeelliseksi myydä kilpailukykyisiä hyödykkeitään ulkomaille.
Älä sinä EU:n vaihtotaseista murehdi, markkinatalous huolehtii siitä puolestasi.
on tapahtunut niin, että tuottavuuden nousu on tarkoittanut työpaikkojen vähenemistä eli irtisanomisia.
Niin mediassa väitetään, että globalisaatio ja tuottavuuden kasvu on vähentänyt työpaikkoja.
Eihän kukaan uutisoi, jos joku PK-yritys työllistää vaikka kymmenen. Mutta kyllä vaikka Rautaruukin kymmenen hengen saneeraukset huomataan varmasti uutisoida. Mediahan on lopulta Suomessa vanhojen vasemmistolaisten ja demarien hallussa. Eli vasemmistolaiset pyrkivät määräämään yrityksiä jakamaan rahansa vasemmistolaisella tavalla.
Mutta todellisuudessa näiden tekijöiden takia palkat ja voitot kasvavat. Lisäksi työllisyys paranee jatkuvasti, eli irtisanottuja suurempi määrä työllistyy.
LOL.
Kuten UPM tekee paperitehtaiden kanssa. Lopettaa kolmanneksen ja antaa niden työntekijöille kenkää.Loput työntekijät saa jatkaa normaalia "rikasta" elämää.