siis tarkoitin tietysti että kaikki ne sikiöt voitaisiin ojentaa lapsia haluaville täten muutaman kuukauden odotusajalla sikiöstä eroon haluavat tekisivät palveluksen ihmiskunnalle ja voisivat saada siitä palkkion, lapsettomat saisivat kaipaamansa vastasyntyneen, suomalaislapsen kukkuraksi, raskaanaolevat naiset pitäisi huostaanottaa etteivät joisi alkoholia tai murhaisi lapsiaan... neuvolat asialle
olin tosissani
adoptioita ei abortteja
151388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Asutko mahdollisesti jossain mielikuvitusmaailmassa?
siis ne lapsethan on jossain synnytetty jotka tulevat adoptoitaviksi, luultavasti sieltä missä abortti on kielletty tai ihmisillä enemmän vastuuntunnetta...kyllä adoptioita tehdään myös suomessa eikä pelkästään ulkomailla, kyllä lapsesta on iloa äidilleen vaikka olisi toisen hoivissa kasvanut aikuiseksi saakka, syllä suru tulee oman lapsen murhasta ennemmin tai myöhemmin...
mutta että naiset pakotettaisiin kantamaan ja synnyttämään lapsensa adoptoitavaksi, karmea ajatus! Takapakkia satoja vuosia kerralla...
Itse olen raskaana ja vauva on suunniteltu sekä haluttu, mutta jos olisin vaikkapa liian nuorena tullut raskaaksi, olisin tehnyt mieluumin abortin kuin synnyttänyt lapsen toiselle...
Btw, kuinkas (vaikeasti) vammaiset tai kuolemansairaat (esim. kystinen fibroosi) lapset sitten, hekin adoptioon abortin sijaan, vai?
adoptoida vammaista tai alkoholistin/narkkarin lasta..vaikka ovatkin heti tuomitsemassa abortin...
maassamme ei tulevaisuudessa synny yhtään adoptioon annettavaa lasta! Adoptoikaa orvoksi jääneitä lapsia ulkomailta. Kotimaiset orvothan yleensä annetaan sukulaisten kasvatettaviksi. Niin on ilmeisesti tsunamiorpojenkin laita.
miksi vastustat adoptioita? oliko sulla perustelut vai onko tuo mutu-politiikkaa?
jos lapsi on jäänyt orvoksi eikä hänellä ole sukulaisia huolehtimassa. Tämmöisessä tapauksessa lapsi voidaan mielestäni adoptoida, mutta vain ns heikolla adoptiolla, jossa lapsi saa säilyttää oman nimensä, perintöoikeuden biologisiin sukulaisiinsa, ja jossa hänellä on oikeus saada tietoja syntyperästään ja biologisesta suvustaan.
Minusta vain ketään ei tule pakottaa synnyttämään ja antamaan lastaan adoptioon. Omasta lapsesta luopuminen on varsinkin naiselle hirveä tragedia. Se on tietysti helpompaa silloin, kun lapsi on vasta alkioasteella kuin jos lapsi on jo syntynyt. Äitejä pitäisi mielestäni aina kannustaa pitämään lapsensa itse.
Jos joku ihminen ei tätä adoptioon liittyvää traagista puolta ymmärrä, hän ei mielestäni ole kypsä vanhemmaksi -ei biologiseksi vanhemmaksi eikä adoptiovanhemmaksi.
olipas ilkeästi sanottu. olen pahoillani, mutta jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan, siitä haluaako synnyttää, tai haluaako lapsia.
siis jos itse olisit raskaana, mitä tekisit? tai jos et voisi saada lasta, mitä tekisit?
Jos olisin raskaana, tekisin abortin. Jos en saisi lapsia, sitten en saisi lapsia, enkä ikinä edes halua lapsia. (paitsi siis ehkä adoptoida)
Tietenkin minun on helppo sanoa "epälapsirakkaana" ettei minua haittaa, vaikken lapsia saakkaan. Mutta osaan kyllä kuvitella, kuinka pahalta tuntuu jos oikeasti sen vauvan haluaisi. Mutta ei se syyllistäminen ja haukkuminen kuitenkaan kestään hedelmällistä tee. Ja maailmassa on vaikka kuinka paljon lapsia, jotka hyvän kodin tarvitsee!
jos olisit oikeasti raskaana ajattelisit toisin, minäkin nuorena okin epävarma mutta kun tulin raskaaksi oikeasti, tott kai halusin lapseni... eli turha pohdiskella jossei ole itse tilanteessa.
ja tein abortin. Pienenä jo tiesin etten halua lapsia. Maailmassa on paljon lapsia ilman hyvää kotia. Ja jos olen niin itsekäs, etten halua synnyttää, miksen voisi antaa kotia jollekkin joka sitä tarvii. Mutta vasta sitten kun olen nuoruuteni elänyt.
On tosiaan hieman ristiriitainen ajatus. Kysymyksiä, joihin toivon sinun vastaavan
a) Kuinka suurella prosentilla luulisit laittomien aborttien lisääntyvän?
b) Keihin huostaanotto sitten pätisi ja kuinka suuret kulut siitä tulisi yhteiskunnalle? Miten näitä huostaanotettuja valvottaisiin ja mihin heidät "sijoitetaan"?
c) kuinka moni näistä "pakko-odottajista" sairastuisi henkisesti, kun tilanteessa ei pääsisi eteen eikä taakse? Mikä olisi se summa yhteiskunnan varoista, kun näitä tiloja hoidettaisiin?
d) Kuinka moni adoptoija huolisi vaikkapa vaikeasti vammaisen lapsen?
e) Kuinka suuri olisi palkkion määrä?
f) Mikä on perustelusi, että palkkio olisi hyvä tällaisessa tilanteessa?
g) Tulisiko mielestäsi palkkion saamisesta suurempia ja pahempia seuraamuksia vai enemmän hyviä?
h) Mitkä ovat sitten pakko-odottajan oikeudet, jos oikeus omaan ruumiseen ja sen hallitsemiseen riistetään?
Pyydän yhä alkuperäiseltä vastauksia kysymyksiini.
Heitit niin pahat kysymykset, etteipä taida alkuperäinen keksiä enää vastauksia :>