mikä on ihmismielen syvin tarkoitus..,
Niin minä keron teille, että YSTÄVÄ.
Minä kerron teille, että ystävä, joka teidän pitäisi ymmärtää pitää lähellänne. Ystävä, jota teidän pitäisi kuunnella. Ystävä.., jonka huomaatte menettäneenne ihan liian aikaisin!
Siksi sanon kaikille, pitäkää kiinni sillä KOSKAAN ette tiedä milloin kuulette suru-uutisia! Koskaan ette tiedä, milloin läheltänne lähtee ihminen, jota rakastitte.
Elämä EI ole! Elämä EI ole! EI TODELLAKAAN OLE! On vain ohikiitävät hetket ystävänne rinnalla. Vaalikaa sitä, kuin kalleinta aarrettanne, sillä se päättyy arvaamatta. Jäljelle jää vain suru, tuska ja kaipaus.
Niin minä keron teille, että YSTÄVÄ.
Minä kerron teille, että ystävä, joka teidän pitäisi ymmärtää pitää lähellänne. Ystävä, jota teidän pitäisi kuunnella. Ystävä.., jonka huomaatte menettäneenne ihan liian aikaisin!
Siksi sanon kaikille, pitäkää kiinni sillä KOSKAAN ette tiedä milloin kuulette suru-uutisia! Koskaan ette tiedä, milloin läheltänne lähtee ihminen, jota rakastitte.
Elämä EI ole! Elämä EI ole! EI TODELLAKAAN OLE! On vain ohikiitävät hetket ystävänne rinnalla. Vaalikaa sitä, kuin kalleinta aarrettanne, sillä se päättyy arvaamatta. Jäljelle jää vain suru, tuska ja kaipaus.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Surua on kaikkialla ympärillämme kun vain osaamme katsoa.
Ystävän, aviopuolison, lapsen tai muun sukulaisen poismeno on aina jonkinlainen trauma itse kullekin.
Poisnukkuvasta jää kuitenkin kauniit muistot ja ikuinen kaipaus.
arinta kohtaa sisälläni...Kaikki, mitä kirjoitat pitää paikkansa.
Olisiko meidän elettävä täysillä päivä kerrallaan..? Eikä vasta sitten, kun se on liian myöhäistä...
ajatella elämää ilman häntä!
Kaikki oli liian itsestään selvää. Luulin, että kaikki on hyvin, kunnes kuulin suru-uutisen.
En tiennyt hänen asioistaan oikeastaan mitään. Juteltiin vain aina mitä voitais tehä, ilostuttaaksemme ystäväämme.
Nyt hän on poissa. Kenen kanssa nyt suunnittelen iloisia asioita toisille?
En mä tiijä.., kaikki on niin vaikeaa. Ihan Liian vaikeaa.
Tässä istun, tän masiinan kimpussa ja kietin miten turhista asioista ihminen rutisee.
Miten tyytyväinen sais olla terveydestään ja ystävistä ympärillään. Mutta onko hän? Ei, kun pitää olla kaunis, pitää olla malli ja ties mitä turhaa ja kuitenkin.., jonain päivänä tulee lähtö. Olit sitten kaunis tai et.
Olit sitten mallin mitoissa tai et, maaksi tulet jälleen ja se EI ole kaunista.
Kuka sulle luittesi perusteella kertoo, millainen ihminen olit?
Joten tän tarkoitus on vain herätellä teitä rakastamaan toinen toistanne sellaisena kun olette!
Älkää olko liian itsestään varmoja, niinku mä olin. Muistakaa, et se rakas lähellänne, ei välttämättä koskaan palaa.
mutta saadaanko me siltikään sitä, mitä on tavoiteltu?
Antaako se sittenkään sitä lohtua, mitä on kaivattu?
Täysillähän sitä pitäis elää jokaisen! Toivon niin, et useimmat meistä pystyy siihen!
Olen tosi pahoillani ja voin vain kuvitella mitä juuri nyt käyt läpi.
Jotain ajatuksistasi ehkä kuitenkin ymmärrän. Olen itse menettänyt rakkaan ystäväni, silloin kun hän oli vielä niin nuori, onnellinen ja niin täynnä elämäniloa ja huomisen odotusta....
Pienen kummipoikani maallinen taivallus päättyi, kun hän oli vasta ensimmäisiä askeleitaan ottamassa...
Muutamia viikkoja sitten laitoin yhteen ketjuun
tämän, koska se jotenkin on mieletäni niin totta...
Quasidimo
Jokainen meistä seisoo yksin maan sydämessä
auringonsäteen lävistämänä
ja yhtäkkiä on ilta.
Äkisti ovat kaikki juna menneet
ja kaikki kellot pysähtyneet.
Yhtäkkiä ovat kaikki sanat loppuneet.
Kun me vihdoinkin olemme päättäneet puhaltaa
ulos tunteemme, onkin trumpetti jäässä eikä kuulu
enää pihahdustakaan.
Kun me ojennamme kätemme hyväilyyn,
onkin poski jo poissa.
Kun me päätämme lähettää punaiset ruusut,
on osoite tuntematon.
Se mikä on meille tärkeää sanoa, täytyy sanoa -
itsemme tähden!
Meidän tulee oivaltaa, että elinhetkemme ovat niin
ohikiitävän lyhyitä, ettei meillä ole aikaa
siirtää mitään – mikä voisi muuttaa jotain –
JUURI NYT!
En tiedä ken on tämän kirjottanut, otin talteen aikoinaan.
Voimia Sinulle!
Hyvä muistutus meille. Mikään ei ole itsestään selvää elämässä. Sanovat, että kaikilla tapahtumilla on tarkoituksensa. Kunpa aina tietäisi mikä? Tai ehkä ei sittenkään? Käy uuteen päivään. Vaikka ystäväsi on mennyt, ystävyys ei.
Voimia,
D. Duck
vasta kun on pakko.
Huomaamme toisen ihmisen tärkeyden
vasta kun emme enää pysty sanomaan sitä Hänelle.
Silloin kuitenkin voimme kirkastaa Hänen muistonsa, käyttämällä ystävyyttä ja rakkautta voimavarana,
ammentaen sitä jollekin toiselle,
joka elävänä tarvitsee sitä Meiltä
Kaunista Luettavaa,
Kiitos Sinulle herätyksestä arjen raadollisuuteen :D
itsellesi
lohdun sanoista.
Sinä havahdutit minut
näkemään
mikä oikeesti on tärkeää,
ja teit sen hyvin.
Se oli viimeinen lento,
niin hieno niin hento,
viileät tuulet siskon saattoi matkaan.
Hän oli vapaa niinkuin on sudenkorento,
lennolta jolta ei palannutkaan.
(Kaija Koo)
Meistä jokaisen tulisi muistaa kertoa rakkaimmillemme, mitä he merkitsevät meille ja kuinka paljon heitä rakastamme ennen kuin huomaamme, että he ovat poissa...Kanssasi myötäeläen
Tai näillä sanoilla:
"Stop all the clocks, cut off the telephone
Prevent the dog from barking with a juicy bone
Silence the pianos and with muffled drum
Bring out the coffin, let the mourners come.
Let aeroplanes circle, moaning overhead
Scribbling on the sky the message He Is Dead
Put crepe bows round the white necks of public doves
Let the traffic policemen wear black cotton gloves.
He was my North, my South, my East, my West
My working week and my Sunday rest
My noon, my midnight, my talk, my song
I thought love would last forever; I was wrong
The stars are not wanted now; put out every one
Pack up the moon and dismantle the sun
Pour away the ocean and sweep up the wood
For nothing now can ever come to any good."
W.H. Auden
Lämpimällä ajatuksella.