Elämäni on suoraansanottuna TYLSÄ! En tiedä mihin sitä ollaan menossa, pahempaan suuntaan ainakin! En tiedä, joka paikassa oloni on tyhjä. Olen monesti miettinyt, että elämäni olisi toisenlainen: olisi paljon kavereita, masennuksesta tietokaan, olisi tyttöystävä, jokin harrastus mitä rakastaisin, ja että elämäni olis yhtä suurta seikkailua ja nautintoa. Monet sanovat että elämä on lahja, pitää nauttia joka hetkestä, ja että eletään täysillä. Mulla se on yhtä tylsää filminauhaa, joka kelataan alkuun joka yö ja seuraavana päivänä kaikki samat asiat tapahtuu uudestaan ja uudestaan...
Aloitin pari uutta harrastustakin, mietin, että kyllä se olo tästä kohenee. Mutta ei, en tiedä mitä tämä on. En osaa nauttia mistään.
Haluaisin olla iloinen ja nauttia elämästä, mutta kun ei ole elämää. Haluaisin tuntea joka aamu jännitystä, että mitähän tämä päivä tuo tullessaan. Mutta nyt haluaisin vain nukkua 24 tuntia vuorokaudessa, unissa sentään on jotain toimintaa.. Vihaan jokapäiväisiä rutiineja! Haluaisin tuntea eläväni!
En aijo silti luovuttaa! Taistelen tätä vittumaista oloa vastaan, ja lupaan, että joku päivä osaan nauttia elämästä!
Mietin, että muuttaisin aivan toiselle paikkakunnalle, ja alottaisin siellä uuden elämän. Mutta tässä elämänvaiheessa se on mahdotonta.
Mistä saisin virikkeitä? Miten pääsen tästä tylsyydestä eroon?
Aloitin pari uutta harrastustakin, mietin, että kyllä se olo tästä kohenee. Mutta ei, en tiedä mitä tämä on. En osaa nauttia mistään.
Haluaisin olla iloinen ja nauttia elämästä, mutta kun ei ole elämää. Haluaisin tuntea joka aamu jännitystä, että mitähän tämä päivä tuo tullessaan. Mutta nyt haluaisin vain nukkua 24 tuntia vuorokaudessa, unissa sentään on jotain toimintaa.. Vihaan jokapäiväisiä rutiineja! Haluaisin tuntea eläväni!
En aijo silti luovuttaa! Taistelen tätä vittumaista oloa vastaan, ja lupaan, että joku päivä osaan nauttia elämästä!
Mietin, että muuttaisin aivan toiselle paikkakunnalle, ja alottaisin siellä uuden elämän. Mutta tässä elämänvaiheessa se on mahdotonta.
Mistä saisin virikkeitä? Miten pääsen tästä tylsyydestä eroon?
Vastaukset 14
Vanhimmat
minulla oli sama ongelma noin puolisen vuotta sitten. ennen vuotta 2005 elämäni oli ollut jo monta vuotta sellaista ettei mikään tuntunut innostavan. mikään ei tuntunut missään. ajatteli ettei elä ollenkaan. mutta enhän elänytkään. istuin vain kotona kaiket päivät ja kävin koulua. siinä se. ei ihme että minulla oli tylsää.
sitten tapasin erään mukavan ihmisen joka sai minut piristymään. päätin että nyt on pakko tehdä jotain. tästä masennuksesta on päästävä. täällä kun ollaan niin pakkohan on saatava elää täysillä. sen eteen on nähtävä vaivaa mutta ei voi elää ilman elämää.
pakotin itseni miettimään positiivisesti. olemaan vähän optimistisempi ja pidin kavereiden kanssa hauskaa vaikka se ei aluksi tuntunut juuri miltään. nauroi vain vaikka ei ollutkaan onnellinen. oli edelleen tyhjä olo. mutta jatkoin silti tavoitettani päästä yli masennuksestani.
syksyllä kun koulu alkoi yritin tehdä tuttavuutta ihmisiin enemmän ja yritin puhua ihmisille paljon. tutustuinkin ihmisiin paljon paremmin. tulin päivä päivältä iloisemmaksi.
ongelmatkin tuntuivat vähentyvän. ja jossain vaiheessa tajusin että ongelmat eivät lopu koskaan, niiden kanssa on vain pystyttävä elämään. onnellisuus ei ole siitä kiinni että ei olisi mitään huolehdittavaa. onnellisuus on sitä että on iloinen siitä huolimatta että on ongelmia. ei siis voi ajatella että jos jokin asia olisi toisin olisi onnellisempi. ei, ei se niin mene. onnellisuuten vaikuttaa menneet asiat. täytyy vain saada ilo irti siitä vähästä mitä on nyt tällä hetkellä.
tietysti aina saa haaveilla kaikesta kivasta mutta on pystyttävä elämään vaikka haaveet eivät toteutuisikaan.
tällähetkellä en tunne itseäni enää masentuneeksi. vaikka vielä tulee hetkiä jolloin tuntuu edelleen tyhjältä sisällä, mutta ne ovat huomattavasti vähentyneet. voisin jopa sanoa itseäni onnelliseksi vaikka minulla onkin huolia. mutta on minulla myös iloja ja niidenhän takia tässä eletään.
elämästä kannattaa ennemin etsiä hyviä kuin huonoja puolia ja korostaa niitä hyviä puolia. mikään ei ole, eikä koskaan tule olemaan täydellistä. aina jossain mättää joku. mutta miksei silti voisi olla tyytyväinen niihin hyviin seikkoihin?
joten sinulle e.d.c väitän että et olisi yhtään sen onnellisempi jos saisit yhtäkkiä paljon kaverita, tyttöystävän ja harrastuksen jota rakastaisit. voiko onnellisuutta mitata sillä mitä omistaa? ei. tietysti noita asioita kannattaa yrittää haalia koska ne ylläpitävät onnellisena olemista. mutta todellinen onnellisuus löytyy asenteesta elämään. halu elää. tehdä jotain. ja sinulla on ainakin unelma. se on jo merkki elämästä.
mikset alkaisi toteuttamaan sitä? eihän sinulla muutakaan tekemistä ole..? ja jos et nyt sitä ala toteuttamaan niin koska sitten? se vasta suuri kamppailu on taistella masennusta vastaan, päästä tylsyydestä pois. siinä vasta seikkailu, haaste, sitähän kaipasit.
yrittäminen palkitaan aina.
minä puolestani toivotan onnea sinulle. sinulla on hienot unelmat älä lakkaa haaveilemasta niistä mutta älä masennu jos et saakkaan niitä toteen.
luovuttaa ei koskaan kannata.
jos sul ei oo paljo vaihtoehtoja ja suuntaki vaan huononemaan päin niin kuules täs sulle vaihteluu:
meet jonnekki hellareitten tai muun vastaavan nuorteniltaan kattomaan meininkii! toivotaan että teillä päin tyypit osaa järjestää kunnon tapahtumia (en tosiaankaan tarkota mitää kirkon sunnuntain jumalanpalvelusta) saat ainaki vaihteluu ja se tuo myös haasteita, uskovaisena osaan sanoo et elämä on mahtavaa, koskaa ei tosiaankaa tiiä mitä Jumala on tälle päivälle suunnitellu =)
Elämä tuntuu todellakin elämisen arvoiselta, eikä maksa yhtään mitään, älä sano ettet välitä paskan vertaa jostai *piip* Jeesuksesta! et voi tietää, kokeile edes! oikeesti aivan mahtavaa! ja vaik kuinka moni on samaa mieltä, ne vaan ei hillu tääl ku niil on paljo muuta elämää, mut mä tulin tänne kertoo tästä sulle, koska sä oot tosi arvokas Jumalan silmissä
Itseasias ripariaikoina tuli käytyy tollasis nuortenillois, ja siel oli suoraansanottuna meininki ihan p*rseestä. Enkä ole sellanen himouskovainen (ei pahalla), mutta kyllä mä silti uskon Jumalaan. Mut kiitos kuitenki kannustuksesta :)
ehkä sieläpäi ei sit oo mitää kunnon uskisten bileitä! käy jossai muualla.. mut kyl se on oikeesti hauskaa, eti netistä kaikkia hauskoja juttuja! :P
Voi olla ettei täällä oo sellasia bileitä ku siellä päin =D Mutta ei mua oikeen noi uskovaisten pippalot oikeestaan kiinnostakaan.. Missä paikkakunnalla sä asut? Jos siellä on noi uskovaisten bileet sit vähän eri tasoo ku täällä päin :D
Ja tää ilma, pääkaupunkiseudulla juuri nyt kuvastaa täysin mun mieltä. Harmaata, vettä sataa, loskaa... Huoh! Joskus alkaa oikeen naurattamaan ku mietin miten säälittävä olen :D Ihan oikeesti. Kun alkaa kyllästymään masennukseen niin alkaa naurattamaan.. Ehkä oon tulossa hulluks, en tiiä. Ne samat asiat just mitä teen päivästä toiseen alkaa huvittamaan. Esim. otan kahvipannun, siihen tasan 6 kupin kohdalle vettä, kaadan veden keittimeen, otan suodatinpussin, siihen 6 mitallista kahvinpuruja jne.. Tänäänkin nauroin siinä vaiheessa ääneen.. Onneks ei ollu ketään kotona. Toi oli ehkä huono esimerkki mut samoille asioille mitä teen päivästä toiseen alkaa huvittamaan.
no jaa´a, oot sä aika ihmetyyppi jos ei uskonasiat kiinnosta! voit opetella kiinnostumaan ku ei sul oo kerta muuta tekemistä! siis, no ei tääl mitää hellariseurakuntaa ookkaa ku on niin pieni paikka, mut siel mis oon käyny ni on mahtavaa, jos tuntee ihmisiä.. eli sinne vaan tutustumaan porukkaa, uskikset on niin ihania ihmisiä jos vaan tutustuu :D
joo mulla on sama tilanne, elämä on yhtä paikallaan junnaamista.. kouluun, läksyt, koneelle, nukkuun.
Lukiitko mun ajatukset tai jotain..mulla on ihan sama asia mielessä joka päivä...mulla kaikki menee samaa rataa..menen kouluun tulen koulusta menen harkkoihin tulen harkoista menen nukkumaan ja herään ja sama uudestaan.En tunne yhtään eläväni,paitsi kun soitan kitaraa tai piirrän silloin unohdan kaiken.Mä varmaan kuolisin ilman niitä.Jos haluat muuten harrastuksen mitä rakastat...ALA SOITTAMAAN KITARAA.Parasta mitä voi tehdä.
Ja unelmana mulla on muuttaa lontooseen ja aloittaa siellä uusi elämä joka ei oo näin v*tun tylsää.Mulla on vähän kavereita ja muutamia tuttuja.Voisin jättää ne kaikki siitä vaan.Mä en tartte rahaa tai muuta haluan vaan elää täysillä ja nyt en voi sanoa että teen niin.Elämästä pitää nauttia niinhän se on,mutta miten?tai ylipäätänsä miten tästä kaikesta paskasta voi irrottautua.Samat vanhat kaverit,samat vanhat harrastukset,sama vanha koulu...yms...pitäis saada jotain uutta.Jos pitäis sanoa viime vuoden kohokohta niin enpä sitä heti keksisi...koko vuosi on ollut niin v*tun tylsä.Ei sillä ettei kaikki vuodet olisi.Tuntuu että varmaan 360 päivää on ollut samanlaisia ja ne loput viisi on sitten vähän poikennut.Lapsena oli niin kiva kunh ei tarttenu huolehtia tällasista tyhmistä asioista.Olispa vielä lapsi,kaikki oli silloin niin ´hauskaa.Lapsena on niin naiivi ja ei näe tätä maailmaa kokonaisuutena.Ei näe näitä ongelmia eikä tajua omaa tilannettaan.
oonkohan mä vähän väsynyt kun kirjoitan tällästa paskaa,varmaan....ihan sama...suomi on vapaa maa..suomi on perseestä....tai ainakin eräs paikka suomessa.
Meidän ajatukset taitaa tosiaan olla ihan samanlaiset! Oon soittanu alkeita kitaralla jo parin vuoden ajan, nyt alotin soittamaan aktiivisesti, ja siinä tosiaanki unohtaa vähäks aikaa kaiken muun, ja mä tykkään siitä tosi paljon. Saan oman sähkökitaran tossa parin kuukauden päästä. Ja mä hämmästyin ku luin että haluisit alottaa uuden elämän LONTOOSSA. Tiiäks mitä, MUL ON AIVAN SAMA JUTTU! Ja arvaa vituttaako ku muu perhe muuttaa englantiin ens kesänä ja mä jään suomeen. Mäki haluisin täältä suomesta helvettiin, alottaa uuden elämän jossain muual, ja nyt mua vituttaa ku kaikki muut mun perheestä muuttaa englantiin ja mä jään tänne v*tun suomeen. Musta tuntuu että me ajatellaan ihan samal taval, ja meidän elämä on yhtä tylsää..
Mullaki on vähän kavereita joita näen aika harvoin, ja mä oisin kans valmis jättämään ne kaikki.. Haluisin todellaki elää täysillä, mutta miten :D Ei helvetti, alan kirjottamaan tota sun kirjottamaas viestii uudestaan ku näytetään ajattelevan ihan samal taval. Cathy, ihan ku olisit kirjottanu suoraan mitä mä ajattelen.
"oonkohan mä vähän väsynyt kun kirjoitan tällästa paskaa,varmaan....ihan sama...suomi on vapaa maa..suomi on perseestä....tai ainakin eräs paikka suomessa."
Ei todellakaan ollu paskaa, toi oli helpotus mulle ku tiiän et jossain on samanlainen ihminen joka tykkää samoist asioist. Tai siis ikäväähän se on ku tiedän et jollain on asiat yhtä paskasti ku mulla. Ei helvetti ku kirjotan sekavasti. Koita ymmärtää edes jotain.
kiva kun on toinen joka ajttelee samallalailla
jos muuten haluat kirjoittaa mulle jotain niin laita [email protected] postia.............
Kuulostaapas tutulta... mun elämä on ollut jo parisen vuotta erittäin tylsää ja koko ajan vain pahentuu. Ei ole yhtään kavereita, ei harrastuksia, ei mitään. Päivästä toiseen samanlaista. Mäkin haluaisin elää täysillä ja nauttia, mutta miten se onnistuu, kun ei ketään jolle puhua eikä jaksamista tehdä mitään?
Elämä on vi*un vaikeaa. Mustaki olis niin ihanaa vaan muuttaa jonneki pois täältä ja alottaa uus elämä.
http://www.crohnjacolitis.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=huuhaa_area;action=display;num=1138309328
Tästä tylsyydestä. Oikeasti, mikään ei auta. Oon koittanu kaikenlaista uutta harrastusta alottaa ja muuta mutta helvetti ei auta. Oikeasti tää SYÖ MIESTÄ NIIN HELVETISTI. Kadullakin kävellessä tekee vaan mieli vetää kaikkia turpaan.. Milloin tää loppuu?? Oikeasti mun "elämä" on niin tyhjä kun voi olla, siis ei yhtään mitään.